Paula Risikko /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennys on ottanut paikkansa suomalaisten arjessa. Työministeriön vuoden 2005 tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys loi vuosina 2003—2004 noin 10 000 työpaikkaa. Tutkimuksen mukaan työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä ne vie työpaikkoja jo työllistetyiltä.

Työministeriön tutkimuksessa todetaan myös, että valtaosa aikaisemmin pimeästi tehdystä työstä on saatu vähennyksen piiriin. Siitä puolestaan on seurannut, että aiemmin ilman vakuutus- ja eläketurvaa sekä kouluttautumismahdollisuuksia työskennelleet pimeän työn tekijät ovat kotitalousvähennyksen kautta päässeet tekemään työtään yhteiskunnallisten järjestelmien turvaamina. Kodin palvelut kannattaa verotuen houkuttamina teettää nyt virallisesti, ja siitä tulee moninaista hyötyä myös käytännön työn tekijöille, kuten kotisiivoojille ja hoivaajille.

Tutkimusten mukaan kotitalousvähennystä käyttävät keskimääräistä enemmän lapsiperheet, joissa vanhemmat käyvät töissä. Ihan näin naisnäkökulmasta on pakko todeta, että meistä suomalaisista naisista suurin osa eli noin 70 prosenttia työikäisistä on nimenomaan kokopäivätyössä. Esimerkiksi eurooppalaiset sisaremme tekevät osa-aikatyötä. Onkin hyvin perusteltua, että yhteiskuntamme tukee naisten ja perheiden työssäjaksamista kannustamalla kotitalousvähennyksellä jakamaan työtä ja työllistämään muita.

Arvoisa herra puhemies! Ennustetaan, että vuoden 2005 loppuun mennessä kotitalousvähennys on luonut jopa 30 000 kokopäiväistä työpaikkaa. Niin sanotun harmaan työn vähentymisen seurauksena kotitalousvähennys on tuonut ripeästi aivan uutta työtä. Esimerkiksi kotisiivouspalveluja tarjoavat organisaatiot työskentelevät valtavan kysynnän keskellä.

Viime aikoina kotitalousvähennystä on kehitetty. Sen käyttöalaa on laajennettu ja vähennettävää euromäärää tullaan nostamaan ensi vuonna muiden kuin remonttityön osalta. Kokoomuksen Maija Perhon toukokuussa jättämässä lakialoitteessa, johon hyvin moni edustajista yhtyi, esitetään niin ikään käyttöalan laajennusta. Aloite, kuten totesin, sai paljon kannatusta. Toivon myös sen etenevän.

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennyksen ja kotitalousalan kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Kotitalousvähennyksen alaa tulee laajentaa siten, että verovähennys kattaisi myös kotien atk-tukipalvelutyön, ja sitä koskee nyt tämä aloitteeni. Perusteluina totean tälle lakialoitteelle seuraavia:

Ensiksikin, Suomea ollaan kehittämässä sähköisen tiedonsiirron yhteiskunnaksi. Ainakin joka toisella kotitaloudella on tietokone. Tietotekniikka on lähitulevaisuudessa valtaamassa koteja entistä enemmän. Tietotekniikka voidaankin monin tavoin tuoda kansalaisten ja kotien arjen palvelijaksi. Siitä tulee jatkossa kotona selviämisen merkittävä lisäturva. Laajakaistayhteydet ovat pitkien välimatkojen ja ikääntyvien kansalaisten Suomessa järkevä kehityssuunta, mutta se edellyttää, että tekniikka on kunnossa ja pelaa. Yhteiskunnan sähköisen tiedonsiirron toimintasuunnitelmien pitää kattaa myös häiriötilanteiden korjaamistoimenpiteet.

Toinen ison laatuinen perusteluni tälle aloitteelle on, että seniorikansalaisten atk-taitojen lisääminen on ollut yhteiskunnan keskeisenä pyrkimyksenä ja seniorien atk-koulutukseen on investoitu merkittäviä summia verorahoja ja verovaroja. Monilla senioreilla on siis taitoa, aikaa ja halua selvittää asioita Internetin kautta ja hoitaa vaikkapa lomakkeiden jättöä viranomaisille sähköisesti. Tässä säästetään esimerkiksi kuljetuskustannuksia ja asioinnin vaivoja. Kuten työelämässä myös kodeissa tietokone aina silloin tällöin jumiutuu ja tilanteen ratkaisu vaatii ammattiauttajan kutsumista paikalle. Varsinkin seniorikodeissa atk-tukipalvelutyö on esimerkiksi asiointiapuun verrattavaa, kotien arjen sujumista tukevaa palvelua.

Kolmas isomman laatuinen perustelu tälle aloitteelleni on, että kotien tavanomaisten palvelujen kirjo muuttuu kiivaasti kehityksen myötä. Kotien atk-asiantuntijatyö on kotien tavanomaista ja tarpeellista palvelua tulevaisuudessa. Tietotekniikkaan liittyvän teknisen tukipalvelun tarve tuli selvästi esiin myös Sitran ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa vuonna 2005. Myös siksi atk-tukipalvelutyön tulee mielestäni kuulua kotitalousvähennyksen piiriin.

Arvoisa herra puhemies! Lisäksi tässä aloitteessani esitetään kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamista 2 300 euroon vuodessa myös remonttitöiden osalta. Aloite perustuu tältä osin aiemmin syksyllä jätettyyn kokoomuksen eduskuntaryhmän yhteiseen lakialoitteeseen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työministeriön asettaman työryhmän selvityksen mukaan kotitalousvähennystä hyödyntäneiden talouksien määrä nousi vuodesta 2001 vuoteen 2003 lähes kaksinkertaiseksi ja verovähennysten määrä lähes kolminkertaiseksi. Tietojeni mukaan vähennystä käyttävien määrä kasvaa jatkuvasti. Vähennystä tulevien vuosien kuluessa käyttäviä potentiaalisia kotitalouksia on yli 400 000 eli joka kuudes talous. Kotitalousvähennyksen piirissä tehdyn työn määrä vuonna 2005 tulee olemaan noin 10 000 henkilötyövuotta.

Kotitalousvähennyksen seurauksena syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä ne vie työpaikkoja jo työllistetyiltä. Eivät ne myöskään vaatineet tuekseen hallinto-, neuvonta- ym. resursseja eivätkä muita työllisyyttä tukevia, usein kalliita toimenpiteitä tai investointeja. Lisäksi valtaosa alalla ennen pimeästi tehdystä työstä on saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa noin 60 prosentista neljäsosaan.

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennysjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja vaikutuksiltaan kasvavaksi järjestelmäksi. Työllisyyden lisäämiseksi kotitalousvähennysjärjestelmää tulee kehittää siten, että se kasvattaa sitä käyttävien määrää. Tämä onnistuu siten, että kotitalousvähennyksen piiriin hyväksytään enemmän erilaisia kotitalouksiin liittyviä töitä kuin nykyään. Siksi kannatan ed. Risikon ehdotusta kotien atk-tukipalvelutöiden kustannusten vähennyskelpoisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen perusteissa on vielä paljon petrattavaa. Tuloverolain 127 b §:n mukaan verovelvollinen saa vähentää ensinnäkin kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa henkilösivukulut sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta; toiseksi kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle, veronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; ja kolmanneksi tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

Mielestäni kotitalousvähennysten perusteissa on korjattavaa. Riippumatta siitä, onko työn tekijänä kysymyksessä yritys, järjestö vai yksityinen henkilö, on verovelvollisen saatava vähentää kotitalousvähennykseen oikeutetusta työstä maksetusta työkorvauksesta 80 prosenttia. Näin laajennettaisiin vähennyksen käyttäjäryhmiä. Myös 100 euron omavastuuosuus on syytä poistaa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aloite on erinomainen, hyvä ja hyödyllinen ja toivottavasti vie tätä asiaa oikeaan suuntaan sillä lailla, että korvataan tämä työ, mitä nyt tehdään talkooperiaatteella. Tosin minä olen aina, kun olen talkoisiin jonkun ottanut, joutunut tavalla taikka toisella jotain korvausta siitä suorittamaan.

Mutta mikä liittyy tämän vähennyksen laajempaan käyttöön jne., luulen, että tässä yhteiskunnassa on erinomaisen paljon sellaisia kansalaisia, jotka tätä vähennystä käyttäessään tai harkitessaan sen käyttöä tukehtuvat siihen palkan sivukulujen maksun mahdottomuuteen ja hankaluuteen. Toivoisin, että täällä syntyisi joskus sellainen aloite, missä tämä sivukulujen maksu voitaisiin toteuttaa yhdelle luukulle ja jossakin yhteiskunta jakaisi ne rahat. Jos ei saisi riittävästi, niin pyyhkisi käsiänsä leppään, niin kuin sanotaan, mutta ei olisi semmoista rumbaa ja monimutkaisuutta kuin nyt on olemassa. Tiedän erinomaisen paljon kansalaisia, jotka kerran tehtyään tämän asian jossain pienessä aiheessa toista kertaa eivät sitä lähde tekemään. Se ei ole tälle asialle hyväksi. Mielestäni se on sitä ed. Pulliaisen usein mainitsemaa harmaata taloutta, taloutta kuitenkin, mutta yhteiskunta jää siitä osattomaksi, kun ei lantin lanttia tule.