Täysistunnon pöytäkirja 116/2006 vp

PTK 116/2006 vp

116. TORSTAINA 16. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi kasvinsuojeluaineista sekä laeiksi kemikaalilain ja rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kasvinsuojeluaineilla on myönteinen nimi. Ennen puhuttiin myrkyistä, sitten tulivat torjunta-aineet ja sitten kasvinsuojeluaineet. Kuitenkin aika pitkälti on kysymys aineista, joihin liittyy monia ongelmia, joita etenkin ulkoa tuotavassa ruuassa saattaa olla. Minä toivoisin, että näihin ongelmiin hyvin aktiivisesti kiinnitettäisiin huomiota. Väitän, että tämä on myös suomalaisen puhtaan maatalouden ja puhtaan ruuantuotannon etu. Samalla pidän välttämättömänä, että suomalaisen maatalouden puhtaus pyrittäisiin myös jatkossa säilyttämään, ja ymmärtääkseni tällä hallituksen esityksellä halutaan juuri tätä edistää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Oinonen tämän asian nyt otti esille, niin todettakoon, että hallituksella ja oppositiolla on tämä asia hallinnassaan. Kun asiaa maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltiin, se ongelma oli kyllä vähän muualla. Se oli siinä, että nämä uudet käytännöt, tarkastukset ja järjestelmät tuntuivat vähän hinnakkailta, mutta hyvin hoitivat kansanedustajat tuolla hallituspuolueissa sen, että ne kohdat, mitkä olivat eräänlaisia taloudellisia kynnyksiä, he pystyivät hoitamaan, ja me oppositiossa peesasimme tässä asiassa.

Mikä koskee taas tätä turvallisuuspuolta, niin arvoisalle edustaja Oinoselle kerrottakoon se, että Suomella on todella tässä erittäin pitkät perinteet. Tarkoitan jäämätutkimuksia. Professori Pekka Koivistoinen väitöskirjassaan jo 40 vuotta sitten loi pohjan ei vain suomalaiselle vaan yleismaailmalliselle käytännölle. Se perinne jatkuu edelleen. Meillä nämä asiat ovat hyvässä hallinnassa, ja sekin, mitä ed. Oinonen sanoi ulkomaalaisista tuotteista, piti paikkansa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on todella mielestäni tarpeellinen ja erittäin tärkeä siksi, että tässähän vuonna 1969 annettu torjunta-ainelaki nykyaikaistetaan ja saatetaan tämän päivän tasalle ja myös EU-säännöksiä vastaavaksi laiksi. On tärkeää, että arvostetaan sitä suomalaista asian osaamista esimerkiksi maatalouspuolella, koska torjunta-aineista oleva tutkimustieto on Suomessa erittäin korkeatasoista ja pystymme todella pitämään huolen siitä, että esimerkiksi kotimaiset elintarvikkeet ovat puhtaita verrattuna siihen tuontiin, jota ulkomailta elintarvikkeita tulee. Pitää muistaa, että Suomessa käytössä olevat torjunta-aineet ovat erittäin tarkasti tutkittuja ja kasveista ja tuotteista löytyvät torjunta-ainejäämät ovat todella pieniä, kasvinsuojeluainejäämät ovat todella pieniä. Tämä on syytä muistaa. On erinomaista, että laki saatetaan tällä lainsäädännöllä ajan tasalle.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on terveellisen ruuantuotannon mallimaa ihan maailmanlaajuisesti ajatellen. Suomi on myöskin mallimaa siinä, että Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita vähemmän kuin missään muualla, missä merkittävässä määrin ruokaa tuotetaan. Nyt tämä kasvinsuojeluaineista säädettävä laki tuli tänne eduskuntaan, valiokuntaan, aika lailla raakileena, mutta kuten täällä ed. Pulliainen jo totesi, niin onneksi hallituspuolueitten edustajatkin olivat hereillä valiokunnassa. Me todellakin oppositiossa peesasimme, ja olemme ilahtuneita siitä, että tätä lakiesitystä, joka hallitukselta tuli, voitiin niin paljon korjata valiokuntakäsittelyn aikana.

Tässä nyt on otettu huomioon myöskin se, että Suomessa monen kasvinsuojeluaineen käyttö on pientä, siis määrältään vähäistä. Se tarkoittaa sitä taas, että ne käyttömäärät kun ovat pieniä, niin myöskin kustannukset yksikköä kohden eli litrakustannukset helposti muodostuvat tosi korkeiksi. Tämä mahdollisuus on nyt huomioitu myöskin tässä laissa ja torpattu ainakin siltä osin niitten kustannusten nousu, että pienimenekkisten, lähinnä puutarhatuotannossa käytettävien, kasvinsuojeluaineiden saatavuuden turvaamiseksi laissa säädetään niiden hyväksymisestä perittävästä alennetusta maksusta. Tämä on erinomaisen tärkeä asia Suomen maanviljelijöille.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on tarpeellinen sinällään tässä maailmanajassa, se pitää tunnustaa. Mutta samalla kun ed. Oinonen oli huolissaan eräistä asioista, itse olen kanssa siinä mielessä huolissani, että eikö meidän pitäisi pyrkiä kuitenkin semmoiseen tilanteeseen, jotta näitä myrkkyjä ei tarvitsisi käyttää ollenkaan, eli pitäisikö etsiä semmoisia biologisia torjuntamenetelmiä, joilla voitaisiin toimia luonnonmukaisesti siten, jotta ei tätä kemikaalia kehitettäisi lisää, vaan pyrittäisiin kehittämään semmoisia järjestelmiä, jotka ovat kestäviä. Nimittäin pitkän päälle tämmöiset, vaikka ovatkin hyvin tutkittuja, kuitenkin järkyttävät luonnon tasapainoa ja siinä mielessä eivät ole sillä tavalla luonnonmukaisia ja suositeltavia. Mutta kun nyt on menty tämmöiseen tehomaatalouteen ja näitä myrkkyjä on käytetty, niin ilmeisesti meiltä alkaa taito hävitä ja tahtokin ja me tunnustamme jo, että me tarvitsemme jatkuvasti ja jatkossakin kemikaaleja ja niitä myrkkyjä lisää.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö tästä asiasta on erinomainen. Suomessa käytetään torjunta-aineita vastuullisesti, mutta täytyy nähdä, että kun rajat ovat poistuneet elintarvikemarkkinoilla ja meille voidaan vapaasti tuoda tuotteita, jotka on tuotettu meille edullisemmissa maissa, on tärkeää, että myös kasvinsuojelun osalta annetaan meidän viljelijöillemme mahdollisuuksia tasavertaisempaan käyttöön.

Erikoisviljelyssä on nimenomaan ollut se ongelma, että kun viljelyalat ovat pieniä, meillä ei kaikkia torjunta-aineita, mitä muualla käytetään, ole voinut käyttää sen takia, että kustannukset näitten lupien saamiseksi ovat liian korkeita olleet. Siinä mielessä on ihan hyvä, että tässä nyt tapahtuu parannuksia, jotka helpottavat ehkä meidän maataloutemme asemaa. Erikoisviljelyssä on työvaiheita, jotka tänä päivänä hoidetaan kemiallisesti, eikä niitä enää käsityönä voida tehdä. Siinäkin mielessä on tärkeää, että helpotetaan näiden torjunta-aineiden käyttöä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela oli aivan oikeassa siinä, että luonnonmukaisessa toiminnassa — hän ymmärrettävästi viittasi luonnonmukaiseen tuotantoon — ei tarvitse kasvinsuojeluaineita käyttää.

Mutta nythän, arvoisa puhemies, tässä on vaan siitä kyse, että silloin kun ei olla luonnonmukaisessa tuotannossa ja käytetään perinteisiä maatalouden menetelmiä, on hyvin tärkeää, että meillä on ajan tasalla oleva kasvinsuojeluaine- ja kemikaalilainsäädäntö. Sillä tavalla tätäkin tarvitaan, koska sitä ihannetilaa, että oltaisiin luonnonmukaisessa tuotannossa, ei ole vielä saavutettu.

Meillähän on valtioneuvoston hyväksymä tavoite, että 25 prosenttia siitä peltoalastamme, joka on elintarviketuotannossa, olisi lähivuosien kehityksen tuloksena luonnonmukaisessa tuotannossa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vielä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Nimittäin ed. Esa Lahtela nosti esille oikeastaan aika aktuellin, ajankohtaisen, aiheen, kun hän puhui myös niin sanotuista luonnonmukaisista menetelmistä, joilla voidaan torjua esimerkiksi kasvitauteja taikka rikkaruohoja.

Mutta pitää muistaa, että kun puhutaan näistä luonnonmukaisista menetelmistä, niin samalla hetkellä on myös rehellisesti mainittava se, että meillä puhutaan tänä päivänä myös kasvilajikkeista, jotka kestävät tiettyjä tauteja, ja valitettavasti mukaan tulee silloin geenitekniikka. Ja geenitekniikan geenimuuntelu aiheuttaa tulevaisuudessa taas sen uhkan, niin kuin Yhdysvalloissa on jo käynyt, että geeniperimää lähdetään kasveille muuttamaan, ja taas se vie ojasta allikkoon.

Parempi on hallita nämä asiat järkevästi ja maltillisesti kuin lähteä esimerkiksi geenitekniikan alueelle peukaloimaan. Pidän sitä todella vakavampana uhkana tulevaisuudessa kuin itsessään pientä, järkevää torjunta-aineiden käyttöä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tästä tärkeästä aiheesta hallituksen sinänsä hyvän esityksen ja mietinnön pohjalta syntyi keskustelu, koska tässä on mahdollisuus korostaa suomalaisen maatalouden ja ruoantuotannon puhtautta, jota tulee edelleen vaalia. Ed. Esa Lahtela toi esille erinomaisia näkökulmia.

Itsekään en Multialla viljellessäni käytä mitään myrkkyjä enkä kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita. Olen pyrkinyt hoitamaan rikkaruohojen torjunnan muilla keinoilla. Se on kyllä ongelmallista ja haasteellista, mutta olen halunnut pitää maaperän täysin torjunta-aineista vapaana.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskoselle voisi todeta, että en tarkoittanut geenimuuntelua enkä geenitekniikan käyttöä. Luonnonmukainen torjunta ei nimittäin ole geenitekniikkaa.

Jos katsoo tuota meidän maatalouttamme sata vuotta sitten, silloin ei ollut torjunta-aineita. Ei ollut Kemiraa, joka teki näitä, eikä näitä myrkkytehtaita. Silloin torjuttiin mekaanisesti ja kasvitauteja oli huomattavasti vähemmän, kun hoidettiin vaan puhtaasti se homma. Sehän tarkoittaa sitä, että silloin tuotanto hehtaaria kohti oli pienempi, ihan okei, mutta todennäköisesti ihmiset olivat kanssa vähän terveempiä.

Kyse on tietysti siitä, että ihminen ahneudessaan tämän tekee, ja me joudumme käyttämään kemikaaleja hirveän paljon. Se on se hinta siitä, jotta me sairastumme herkemmin ja elintarvikkeissa on kaiken näköisiä jäämiä ja myrkkyjä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Pakko puuttua äskeiseen ed. Lahtelan sanomaan täällä. Nimittäin hän totesi, että ihminen ahneudessaan käyttää kemikaaleja niin paljon.

Juuri äskeisessä puheenvuorossani totesin, että Suomi on malliesimerkki, mallimaa, tässä maailmankaikkeudessa. Täällä käytetään vähemmän kemikaaleja ja kasvinsuojeluaineita viljelyssä kuin missään muualla. Tätä on, kuulkaa, syytä korostaa.

Sitten sanoisin erittäin syvällä kokemuksen rintaäänellä, kun luulen tai uskon ja tiedänkin, että tässä salissa olen pisimpään luonnonmukaista viljelyä harjoittanut edustaja ja minulla on näin ollen yli kymmenen vuoden kokemus siitä ja se on ihan hyvä menetelmä, että esimerkiksi — olen käyttänyt semmoista sanontaa — maa oppii kasvamaan tai tuottamaan luonnonmukaisesti. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että kun viljelijä ensin oppii viljelykierron ja oppii ymmärtämään, että viljelykierto on luonnonmukaisessa tuotannossa välttämätön, niin kyllä se alkaa sitten onnistua.

Mutta samalla on todettava, että pelkällä luomutuotannolla ei tätä kansaa eikä maailman kansoja kyllä ruokita. Se on todettava, mutta rauhanomaisessa rinnakkainolossa, kun jatkamme sekä luonnonmukaista että perinteistä viljelyä, missä käytetään lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, hyvä tulee. Haluan vielä todeta luonnonmukaisesta tuotannosta, että on eräitä kasveja, joita ei kerta kaikkiaan voi tuottaa ilman kasvinsuojeluaineita. Yksi on öljykasvit, joiden tuottaminen luonnonmukaisesti ei ole onnistunut.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että täällä paljastuu luomutuottajia. Minäkin olen 80-luvulta käsin syntymäkodissani noudattanut näitä luomun periaatteita silloin, kun niistä ei oikein vielä niin puhuttukaan eivätkä ne olleet sillä tavalla muotia kuin ne ovat nyt. Tiedän hyvin, että sen satotaso ei riitä ruokkimaan maailmaa, mutta joka luomun haluaa valita, hänellä se mahdollisuus pitää olla ja sitä pitää voida kehittää.

Sanon, että silloin, kun Suomi ruokki itse omavaraisesti kansansa aikana, jolloin hevonen veti äkeet, aurat ja peräkärrytka koko tuotanto oli luomua, silloin Suomen kansalle riitti ravinto. Ei se niin heikko ole tuottamaan. Mutta korostan suomalaisen maatalouden puhtautta kaikkinensa ja sanon, että moniin muihin maihin verrattuna meidän koko maataloustuotantomme voisi rinnastaa luomuun erikoisviljelyä lukuun ottamatta.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tekee mieli vielä puuttua tähän keskusteluun. Nimittäin itsellänikin on varmaankin 40 vuoden kokemus erikoiskasvien viljelystä, ja olen voinut todeta, että pikkuhiljaa, kun kauppa on vapautunut, olemme joutuneet yhä enemmän kilpailemaan tuonnin kanssa.

Edelleenkin meillä on se tilanne, että meillä torjunta-ainevalikoima on huomattavasti suppeampi kuin kilpailijamaissamme ja joudumme tulemaan toimeen paljon pienemmällä valikoimalla ja paljon kalliimmilla torjunta-aineilla. Otetaanpa huomioon vaikka säilöntäaineet, niin meille tuodaan hedelmiä, jotka on käsitelty säilöntäaineilla, mutta me emme voi täällä tänä päivänä käyttää itse näitä. Me olemme vieläkin kilpailijoitamme heikommassa asemassa.

Yleiskeskustelu päättyy.