Erkki Pulliainen /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin valitettavan painovirheen korjaus. Nimittäin yksi pilkku on jäänyt tekstiin tulematta. Se siellä jossakin vaiheessa oli, mutta nyt se on sieltä pois. Nimittäin ensimmäisen kappaleen lopussa pitää tietenkin olla, että "solmuväli 6,5 senttimetriin" elikkä 65 milliin. Se pilkku on jossakin vaiheessa sieltä luiskahtanut pois.

Mutta, arvoisa puhemies, itse asiasta: Tämä tuli ajankohtaiseksi lakialoitteeksi siitä johtuen, että 18.8. tänä vuonna korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan te-keskusten päätökset meritaimenen kalastuksesta valtion yleisvesialueilla saivat lainvoiman, ja näissä edellä mainituissa te-keskusten päätöksissä meritaimenen alamitta nostettiin 50 senttimetriin ja sen pyyntiin tarkoitettujen verkkojen solmuväli 6,5 senttimetriin. Tässä on hyvin mielenkiintoisesta asiasta kysymys.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa Itämeren alueella ja sen lahdissa, kuten Suomenlahdessa, kalakantoja alkaa kuolla sukupuuttoon. Hyvin paljon julkisuutta on saanut turskan kohtalo. Euroopan unioni oli kykenemätön kalastusneuvostonsa päätöksen muotoutumisessa päättämään siitä, että turska kokonaan rauhoitetaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti, kun kanta on kerta kaikkiaan romahtamassa. Romahtamisen syy voi olla joko liikapyynnissä tai se on ympäristöoloissa. Tietysti tällaisessa tilanteessa, kun varsinaista syytä ei oikein vielä tiedetäkään, pitää noudattaa erittäin nopeasti ja tehokkaasti varovaisuusperiaatetta.

Meritaimenen kohdalla Suomenlahdella on kymmenkunta kantaa, ja niitä uhkaa lähes kaikkia tällä hetkellä sukupuuttoon kuoleminen. Nyt tarvitaan erittäin nopeaa välinettä, joka toimii heti, kun seuranta antaa viitteen siitä, että nyt on syytä rajoituksia tehostaa taikka pyynnistä pidättäytyä. Tämä väline on tietenkin kunkin te-keskuksen kalatalousviranomainen, siis toisin sanoen se, joka joutuu pitämään huolen siitä, että kestävän käytön periaatetta noudatetaan kaikissa olosuhteissa. Juuri te-keskusten kalatalousviranomaisyksiköillä on paras mahdollinen akuutti tieto siitä, mikä asianomaisen kalalajin ja sen paikallisten kantojen tila on.

Tällä hetkellä kalastuslain 37 §:n viimeisen momentin sisältö on sellainen, että siinä valta on maa- ja metsätalousministeriöllä. Nyt, kuten todettu, korkein hallinto-oikeus on sitä mieltä, että se voi aivan hyvin olla te-keskus, koska se on niin sanotusti lähempänä kaloja, vaikkei se fyysisesti olekaan, mutta noin toiminnallisesti lähempänä niitten kalojen elämässä kiinni pysymistä. Tällä tavalla salamana oli tarve tämän 37 §:n viimeisen momentin muuttamiseen. Tämä on asia, joka voisi edetä ihan tällaisen lakialoitteenkin pohjalta siunattuun päätökseen.