Herra puhemies! Tilanne Euroopan rahoitusmarkkinoilla ja kriisimaiden osalta on edelleen hyvin epävakaa, ja näyttää nyt ilmeiseltä, että ne toimenpiteet, joista keväällä päätettiin, eivät ole olleet riittäviä eivätkä, kuten silloin jo täällä epäilimme, edes kaikilta osin oikean suuntaisia. Nyt näyttää ilmeiseltä, että Irlannin pankkijärjestelmä on sellaisessa tilanteessa, että se vaatii koko Euroopan tasolla yhteisiä toimenpiteitä sen pelastamiseksi.

Jos tällaisiin mennään, niin millä tavoin, valtiovarainministeri Katainen, on tarkoitus toimia niin, että tällä kertaa mahdollisesti annettava tuki tulee olemaan täysin läpinäkyvää ja avointa ja myöskin vastikkeellista, jolloinka se vastike voi olla reaalivakuuksien tai omistusosuuksien muodossa niin, että muiden euromaiden veronmaksajat eivät ole tässä pelkästään maksumiehinä vaan vastuuta kantavat myöskin ne luottolaitokset, jotka ovat omilla riskipäätöksillään tätä tilannetta olleet synnyttämässä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä kansainvälinen valuuttarahasto, EU-komissio ja Ekp tekevät tänään alkanutta selvitystyötä Irlannin pankkisektorin uudelleenjärjestelyksi, koska ei ole mielekästä kuvitellakaan, että Irlannin valtio pystyisi omia tai lainaamiaan rahoja käyttämään pääomitukseen semmoisessa pankkijärjestelmässä, joka ei ole kestävä, eikä myöskään keskuspankki voi likviditeettiä semmoiseen pankkijärjestelmään antaa. Eli nyt etsimme sitä pysyvää ratkaisua. Omistajat Irlannin pankkijärjestelmässä ovat jo hävinneet rahansa, koska pankit on pääsääntöisesti kansallistettu.

Mutta tiistaisen euroryhmän kokouksen jälkeen näillä, jotka tätä selvitystyötä tekevät, on velvollisuus arvioida myös vakuuksien saannin mahdollisuus. En saanut tälle ajatukselle yhtään tukea, jonkin verran vastustusta, mutta onneksi se nyt kirjattiin selvitettävien asioiden joukkoon, ja olemme antaneet myös osoitteita ja mahdollisuuksia näille selvittäjille, mistä niitä vakuuksia kannattaa lähteä etsimään.

Kaikki muut mainitsemanne asiat ovat myös selvityksen alla. Tähän osallistuisi, jos Irlanti rahaa pyytäisi, myös Kansainvälinen valuuttarahasto.

Herra puhemies! Minä toivon, että ministeri ei lannistu, koska mekään emme saaneet keväällä tukea silloin, kun me esitimme juuri, että näitä vakuuksia pitäisi vaatia ja saada. Mutta tässä on kysymys muistakin finanssimarkkinoiden toimivuuden takaavista ja tulevia kriisejä ennalta ehkäisevistä päätöksistä, ja Suomihan on eduskunnan voimakkaan tuen vuoksi myöskin esittänyt muun muassa valuutanvaihtoveroa tai varainsiirtoveroa kansainvälisesti.

Millä tavoin tämä on nyt etenemässä, ja millä muulla tavoin katsoo ministeri, että tehdyt päätökset ja sovitut ratkaisut olisivat vieläkään riittäviä takaamaan sen, että uudelleen muutaman vuoden kuluttua samankaltaisia, valtavia riskikasaumia, jotka sitten purkautuessaan aiheuttavat tarpeen veronmaksajille tulla hätiin, ei enää pääsisi muodostumaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kiitän vieläkin suuren valiokunnan tuesta viime keväänä Kreikan yhteydessä. Kun sovimme silloin, että vaadin euroryhmässä vakuuksia, niin näin myös tein. Se oli suuren valiokunnan ja Suomen hallituksen yhteinen kanta. Vaadimme silloin vakuuksia, emme niitä saaneet. Jossakin määrin ymmärrämme sen aikapulan vuoksi, mutta nyt tilanne on tältä osin muuttunut.

En uskalla luvata, että vakuuksia löytyy, jos Irlannista mennään, mutta me olemme tehneet kaikkemme ja tulemme pitämään huolen, että niitä vakuusmahdollisuuksia etsitään. Esimerkiksi omaisuudenhoitoyhtiön arvopaperistaminen voisi olla yksi tämmöinen mahdollisuus.

Mutta kysyitte tästä tulevasta. Suomen esitys pysyväksi kriisinhallintamekanismiksi perustuu kolmeen kohtaan, joista ensimmäinen on se, että kaikkiin euroalueen valtioiden lainapapereihin tehdään yhteistoimintalausekkeet, joissa määritellään, kuinka toimitaan, jos maa joutuu maksukyvyttömyystilanteeseen. Tämä sysäisi vastuun käytännössä rahoittajille. Toinen on sitten se, että tähän yhteyteen voitaisiin leipoa vakuusjärjestelmä. Ja kolmas, jota pitää harkita, on, että pitääkö olla jokin eurooppalainen fasiliteetti, jossa määräajaksi, siirtymäkaudeksi, voitaisiin likviditeettiä maalle antaa.

Arvoisa puhemies! Tämä käynnissä oleva talouskriisi on mielestäni osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun markkinataloutta ei suitsi. SDP on johdonmukaisesti vaatinut rahoitusjärjestelmän uudistamista. Me olemme vaatineet pankkiveron käyttöönottoa, myöskin rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa, ja jo viime keväänä, kun Kreikan tukipaketti oli käsittelyssä, me pidimme välttämättömänä sitä, että myöskin rahoituslaitokset, pankit ja luotonantajat osallistuvat kriisin jälkitalkoisiin ja ottavat vastuuta kriisin hoidosta. Ei voi olla niin, että voitot yksityistetään mutta tappiot maksatetaan veronmaksajien kukkarosta. Mutta tämä oli, ministeri Katainen, keväällä teidän mielestänne täyttä bluffia. Myöskin vakuudet olivat teidän mielestänne keväällä mahdottomia, mutta nyt te olette kääntänyt asiassa takkinne.

Voisitteko te nyt luvata, ministeri Katainen, että jatkossa te ette tuo tänne sellaista tukipakettiesitystä, jossa ei ole mukana vakuuksia eikä ole mukana pankkien ja rahoituslaitosten osuutta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täytyy oikaista se virhe, mikä ed. Urpilaisella tuossa puheenvuorossa oli. Ehkä te voisitte kysyä suuren valiokunnan puheenjohtajalta näistä vakuuksista. Hän mielellään varmasti teitä opastaa, mistä suuren valiokunnan kanssa Suomen hallitus sopi. Me sovimme, että euroryhmässä nostan esille ja ajan vakuuksia. Ed. Skinnari voi tämän varmaan vahvistaa myös puheenjohtaja Urpilaiselle. Näin tein. Olin euroryhmässä, ajoin vakuuksia, en silloinkaan saanut kannatusta. (Ed. Skinnari: Ette te ajanut kuin pankkiveroa!)

Suomella oli kolme tavoitetta: vakuudet, kahdenvälinen apu ja kolmanneksi Imf:n mukanaolo. Vakuuksia emme saaneet, mutta kahdenvälisen tuen periaatteen ja Imf:n tavoitteet saimme läpi. En pysty lupaamaan tässä vaiheessa noita asioita, mitä sanoitte, koska niin kuin totesin, me olemme ajaneet tämän vakuustarkastelun läpi, mutta en tiedä, pystyykö jostakin maasta vakuuksia saamaan. Me pidämme niitä tärkeinä, mutta en pysty lupaamaan sitä, etteikö se esitys, jonka muut tekevät, olisi semmoinen, että siinä olisi vakuuksia. Mutta meistä se ei ainakaan jää kiinni.

Arvoisa puhemies! Viime keväänä, valtiovarainministeri, siinä 750 miljardin puhelinkeskustelussa suuren valiokunnan puheenjohtajan kanssa käsiteltiin pankkiveroa, ja siitä te saitte lausuman sinne. Takaukset oli mainittu talousvaliokunnan lausunnossa, mutta ei niitä silloin otettu ministerin osalta vakavasti.

Vakuudet voisivat olla esimerkiksi sitä, että jos me panemme rahaa irlantilaisiin pankkeihin, silloin sinun pitää saada sen pankin osakkeita itsellesi eli Suomen kansalle. Tämä on se yksi mahdollisuus tässä. Ei näissä raha-asioissa pidä olla lepsu, koska me Suomessa tiedämme 1990-luvulta sen. Me itse hoidimme kaiken. Me itse hoidimme kaiken ilman mitään Euroopan unionia tai Euroopan keskuspankkia. Tämä oikeudenmukaisuuden tunne on Suomen kansassa, ja sen takia tässä pitää olla erittäin tarkkana, koska nyt on Irlanti, Portugali, Espanja. Vaikka Irlanti hoidetaan, ongelma jää. Ylivelkaantuminen on nyt se ongelma, ja sitä ei hoideta niin, että pannaan velkaa velan päälle.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En minä ole teidän kanssanne perusasiasta yhtään eri mieltä. Jos minulta kysytään, varmaan olisi parempi, ettei hoidettaisi toisten maiden asioita, ellei sillä olisi merkitystä suomalaiseen työllisyyteen. Suomen eduskunta pääsee mahdollisesti ottamaan kantaa siihen, takaammeko Irlannille annettavia lainoja vai emme, eli meidän pitää tehdä se harkinta, kumpi on parempi vaihtoehto Suomen työpaikkojen kannalta, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan verotulojen kannalta ja velkaantumisen kannalta: taata lainoja vai olla takaamatta.

Korjaan ed. Skinnaria siinä mielessä, kun te puhuitte 750 miljardin euron vakausvälineestä. Me puhuimme vakuuksista suuren valiokunnan kanssa Kreikan kohdalla. (Ed. Skinnari: Ette puhunut, se oli pankkivero silloin!) Silloin valiokunta niitä toivoi, hallitus oli samaa mieltä ja otin sen esiin. Muistan euroryhmän kokouksen, jossa minut tyrmättiin tässä asiassa. — No, jos Skinnari ei ole vakuuksia vaatinut silloin, niin minä niitä vaadin ainakin euroryhmässä, ja minut silloinkin torpattiin. Tällä kertaa vaan voitin.

Herra puhemies! Talousvaliokunnan lausunnosta löydätte nämä. Myös SDP:n vastalauseesta löydätte tämän. Mutta kyllä nimenomaan oli kysymys siitä, että me vaadimme silloin myös pankkiveroa, ja sen kirjaamisen te saitte sinne.

Mutta kyllähän tämä perusongelma on nyt tässä se, että vaikka nämä asiat hoidetaan rahalla, niin missä on se kasvu, missä on se Euroopan unionin maiden kasvu, jolla pitää saada aikaan jotain uutta. On kysymys Suomesta, Irlannista tai muista EU-maista, ei se Saksankaan, joka on EU:n suurin maksaja, selkäranka voi kestää kovin pitkään. He ovat hoitaneet Itä-Saksan, ja nyt kysytään koko Euroopan asioitten hoitamista. Tässä suhteessa kyllä tässä pitäisi löytää myös ratkaisuja siihen, mitkä ovat ne Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin ideat, mitä me teemme sitten, kun pitäisi saada aikaan kasvua. Tämä on se iso kysymys, miten saamme aikaan kasvua.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Ed. Skinnari hyvin monipuolisesti käsitteli Euroopan talouden tulevia haasteita kasvun kannalta, mutta meillä on nyt sylissä tämä Irlanti-ongelma, joten yritetään keskittyä siihen.

Meidän suomalaisten täytyy tehdä hyvin huolellinen arvio siitä, mikä on Suomen työpaikkakehityksen kannalta olennaista. Kumpi valinta on parempi, jos se valintatilanne meidän eteemme tulee, suomalaisen velkaantumisen, hyvinvointiyhteiskunnan verotulojen kannalta, se, että euromaita kaatuu, vai se, että yritetään estää kriisin leviäminen muualle?

Tästä tässä itse asiassa on kysymys. Meidän ei tarvitse oikeastaan etsiä vastausta kuin siihen, onko Suomen kannalta parempi, että yksi tai useampi euromaa kaatuu, vai onko parempi, että yritämme parhaan kykymme mukaan estää kriisin leviäminen. Meillähän otetaan toistakymmentä miljardia tai kymmenkunta miljardia vuodessa lainaa ilman, että yksikään eurooppalainen valtio on kaatunut, ihan amerikkalaisen pankkikriisin takia. Tämä vaan osoittaa, kuinka keskinäisesti riippuvaisia me tällä hetkellä taloudessa olemme.

Arvoisa puhemies! Pitää olla tarkkana siitä, mitä tarkoitamme tai ymmärrämme euromaan kaatumisella. Jos meillä on tilanne, jossa talous on ajautunut erilaisista syistä ja oman holtittomuudenkin vuoksi tilanteeseen, jossa ei näytä olevan todellista ulospääsytietä, jos edellytetään vain leikkaamista, leikkaamista, leikkaamista. Sehän tarkoittaa sitä, että sitä työtä vähennetään myös, josta se velka pitäisi maksaa.

Nyt tässä Saksan ja Ranskan aloitteesta syntyneessä uudessa ajattelusta pysyvästä järjestelystähän lähdetään siitä, että tosiasiassa velkasaneerauksen täytyy olla yhtenä keinona mukana. Kun me tiedämme, että tämä tilanne ei ole välttämättä Kreikan tai monien muidenkaan maiden osalta vielä ohi, niin eikö nyt pitäisi tosiasiassa valmistautua myöskin siihen, että nopeutetussa järjestyksessä katsotaan, millä lailla tällaista järjestäytynyttäkin velkasaneerausta tarvittaessa voitaisiin käyttää tilanteen ratkaisemiseksi, mikä olisi koko Euroopan taloudelle ja kasvulle samoin kuin vastuun oikeudenmukaiselle kannolle oikea ratkaisu.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olisi erittäin hyvä asia, jos nopeutetulla aikataululla voitaisiin jotenkin tämmöistä luoda. Saksan ajatus pohjautuu hyvin pitkälti siihen ajatukseen, mitä Suomi on esittänyt. Me itse asiassa esitimme vähän ennen Saksaa yksityisen sektorin vastuuseen perustuvaa nimenomaan yhteistoimintalausekkeisiin ja vakuuksiin perustuvaa järjestäytynyttä kriisinhallintamekanismia. Uskon, että se on ainoa järkevä tapa organisoida asia tulevaisuudessa.

Meidän täytyy olla hyvin huolellisia siitä, ettemme hyvää tarkoittaessamme luo uutta kriisiä. Saksan ja Ranskan johtajat lausuivat muutama viikko sitten, että yksityisten sijoittajien täytyy kantaa vastuuta. Tämän me allekirjoitamme. He unohtivat sanoa, että he tarkoittavat tulevia luottoja. Markkinat hermostuivat siitä pelätessään, että he menettävät nyt rahojaan, ja sen takia esimerkiksi Irlannin ja Portugalin tilanne on pahentunut.

Oikein tai ei, näin se menee. En minä tästä tilanteesta tykkää, että markkinat käyttäytyvät joskus jopa irrationaalisesti, mutta heidän kanssaan kun ei voi neuvotella, silloin pitää vaan kantaa siitä huolta, mihin voi itse vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Tässähän on nyt semmoinen ongelma, hyvä ministeri Katainen, että niin kauan kuin nämä pankit ja sijoittajat eivät joudu vastuuseen, niin kauan ollaan tilanteessa, että tätä laskua vyörytetään uudelleen ja uudelleen veronmaksajille ja te tulette aina uudelleen ja uudelleen sanomaan, että on parempi vaihtoehto, että pannaan rahaa tänne, ja sitten tulette uudelleen ja uudelleen sanomaan, että no, emme saaneet tähän mitään ehtoja mukaan, vaikka olimmekin erittäin tiukalla linjalla.

Irlannin tapauksessa vielä erityiseksi ongelmaksi tulee se, että Irlantihan on verokilpailumaa, joka ylläpitää alhaista verokantaa erityisesti yritysverotuksessa ja sitä kautta on pakottanut muitakin maita laskemaan veroja. Nyt on tämä alhaisen verokannan maa. Sitten sanotaan, että meidän pitää ryhtyä pitämään yllä korkeata verokantaa ja koota rahaa, jolla rahoitetaan, että se selviää tästä kriisistä. Ei tunnu kovin kohtuulliselta eikä järkevältä. (Ed. Rajamäki: Kolkkapoika-asenne!)

Siksi kysyn teiltä, ministeri Katainen: Tuletteko esittämään ja pitämään siitä huolta, että Irlanti joutuu tarkistamaan verokantaansa ja lopettamaan verokilpailun, jos sille annetaan tukea?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! On selvää, kun Imf:n ja EU:n ohjelma tehdään Irlannille, mikäli siihen mennään, että silloin kiristetään kaikkia mahdollisia ruuveja. Ed. Tuomioja tuossa kertoi ihan oikein, että kovat leikkaukset, ja siihen kannattaa laskea myös veronkorotukset, ovat niitä, jotka leikkaavat kasvua. Mutta joskus vaan pitää tehdä semmoisia ratkaisuja, joilla verotuloja pystytään edes kohtuullisesti keräämään lisää, jotta saadaan luottamusta parannettua.

Kun moni sanoo, että annetaan velkojen langeta ja jätetään maa selvitystilaan, velkasaneeraukseen, sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että maan pitää välittömästi sopeuttaa tulot ja menot. Eli Irlannin pitäisi leikata enempi kuin he ovat nyt päättäneet leikata, jotta tulot ja menot saataisiin tasapainoon, koska Irlanti ei pääse markkinoille hakemaan rahaa, jos kerta EU ja Imf:kin toteavat, että heille ei sitä rahaa anneta. Se ei Irlannin kannalta tietenkään ole hyvä vaihtoehto, että he joutuvat välittömästi sopeuttamaan menot ja tulot, ja tämä kehitys tietysti sitten iskisi muuallekin euroalueella.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto vastusti Kreikka-lainaa. Emme hyväksyneet sitä, että ranskalaiset ja saksalaiset pankit pelastettiin, voitot ensin yksityistettiin ja tappiot sen jälkeen sosialisoitiin. Te, ministeri Katainen, olette sanonut, että tämä Irlannin tilanne osoittaa, että Kreikka-päätös oli oikea. Silloin te sanoitte, että me saimme niskalenkin markkinavoimista. Ei nyt kyllä siltä vaikuta, että markkinavoimista on niskalenkkiä saatu. Itse asiassa tämä Irlannin tilanne osoittaa, että Kreikka-päätös oli väärä. Silloin ei puututtu finanssimarkkinoiden peliin, silloin ei tuotu tiukempaa sääntelyä, rahamarkkinaveroa. Kun näitä ei tehdä, euroalue kulkee kriisistä kriisiin komein askelin, Ismo Alankoa lainatakseni, niin kauan kuin annetaan markkinoiden heiluttaa koiraa.

Oletteko te, ministeri Katainen — tämä on oleellinen kysymys — valmis tuomaan joka tapauksessa eduskuntaan Irlanti-lainan siitä huolimatta, että ei tulisi rahamarkkinaveroa, että finanssimarkkinoita ei laitettaisi kuriin, että vakuuksia ei annettaisi lainoille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinavero voi olla ihan hyvä, sitä EU:ssa tällä hetkellä selvitellään, mutta ei se tätä Irlanti-asiaa ratkaise. Minusta kannattaa nyt ihan jokaisen keskittyä olennaiseen. Nämä rahoitusmarkkinaverot ym. asiat, joilla mahdollisesti voidaan lisätä verotuloja jatkossa, niin ne ovat oma lukunsa. Se ei ratkaise Irlanti-asiaa, se ei päästä pälkähästä ketään.

Kun tässä todettiin, että totesin, että otimme niskalenkin markkinavoimista, näin kävi silloin toukokuun alussa. Jos emme olisi onnistuneet ratkaisemaan tätä isoa eurooppalaista fasiliteettia, niin jokainen meistä tietää, uskon, että ed. Arhinmäkikin tietää, että rahoitusmarkkinakriisi, eurooppalainen lama olisi ollut sitten seuraavien päivien asia. Eihän me huviksemme mitään sunnuntaipäiviä istuta tai mietitä mittavia tapoja rauhoittaa tilannetta.

Haluaisin vielä vaan lyhyesti palata siihen, kun täällä sanottiin, että olen aiemmin vastustanut vakuuksia. En ole vastustanut siinä vaiheessa, kun niihin voi vaikuttaa. Mutta siinä vaiheessa, kun eduskunta joutuu painamaan nappia kyllä tai ei Kreikka-lainalle, niin silloin on tietysti ihan turha enää vaatia vakuuksia, (Puhemies: No niin!) koska eduskunta ei sitä paperia enää muuta.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on nyt vähän eriskummallinen tilanne, että te sanoitte keväällä, että te otitte, oliko se, niskalenkin markkinavoimista, ja nyt te tulette sanomaan, että vaikka tämä niskalenkki on teillä markkinavoimista, niin sama tahti jatkuu ja edelleenkin tarvitaan yhteiskunnalta lisää rahaa ja nyt vaan uuden valtion auttamiseen. Jotenkin minusta tuntuu, että ei teillä kauhean vahvaa niskalenkkiä nyt kuitenkaan ole, vaan näyttää toisinpäin, että niillä markkinavoimilla on teistä niskalenkki ja te ette uskalla lähteä niihin koviin toimiin, joilla tätä pankkien vastuuta ja sijoittajien vastuuta voitaisiin toteuttaa ja joilla etukäteen kerättäisiin rahaa.

Vielä tähän älyttömään tilanteeseen, että Irlanti on tämmöinen matalaverotuksen maa, 12,5 prosenttia yritysverokanta, jolla se on houkutellut sinne yrityksiä, runsaasti lisää rahaa, synnyttänyt tätä kuplaa osaltaan, ja sitten korkean verotuksen maa, Suomi, jossa ihmiset joutuvat maksamaan veroja ja myös yritykset, niin se pannaan maksamaan tätä lystiä.

Kysyn toisen kerran teiltä: Tuletteko esittämään ja pidättekö siitä osaltanne huolta, että ehto sille, että mihinkään tukeen voidaan mennä, (Puhemies: Vastaukseen!) on se, että Irlanti toteuttaa yritysverouudistuksen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Yritysverotuksen nosto on erinomainen idea, mutta ei se ratkaise yhtään mitään. Se on erinomainen idea, ja varmasti tulen pitämään sitä esillä. (Välihuutoja) — Siis, jos minä saan vastata: Tulen pitämään sitä esillä. Tietysti Irlanti on esittänyt suuren joukon muitakin toimenpiteitä, eli meidän pitää katsoa se plus sitten tämä kokonaispaketti plus sitten yritysveron nostomahdollisuus, ja takuuvarmasti tulen pitämään sitä mahdollisuutta esillä.

Mutta tietysti meidän ei pidä toimia niin, että me rankaisemme Irlantia, vaan pitää katsoa niin, että mitkä ovat ne toimenpiteet, niin kuin ed. Tuomioja tässä kantoi huolta, että ne toimenpiteet, mitä maille tehdään, ovat yleensä semmoisia, jotka leikkaavat kasvua. Niinhän tämä yritysveron nostokin on, mutta jos maa on siinä tilanteessa, että se tarvitsee lisää verotuloja, niin jonkun verran ainakin varmaan kannattaa nostaa yritysveroa, koska eivät ne yritykset, jotka siellä nyt ovat, ehkä minnekään lähde. Ei sinne tosin varmaan uusiakaan tule, mutta maksavat sitten olemassa olevat pikkasen enemmän veroa.

Minä vielä sen oikaisen, että todellakin silloin, kun sopimustekstiä Kreikan suhteen rakennettiin, silloin vaadin vakuuksia. En niitä silloin saanut, enkä saanut nytkään kannatusta, mutta siinä vaiheessa, kun paketti oli eduskunnassa, niin ei Suomen eduskunta, niin kuin mikään muukaan eduskunta, enää draftannut tekstiä, siis muuttanut sopimustekstiä, oli vaan ota tai jätä.

Arvoisa puhemies! Kysymys ei nyt ole pelkästään Irlannista. Se voi olla huomenna Portugali, tai se voi olla uudelleen Kreikka. Silloin tarvitaan todellakin ajattelua ja toimintaa kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Ne ratkaisut, jotka keväällä tehtiin, saattoivat olla välttämättömiä, mutta ne eivät ole kestäviä. Ne eivät ole kestäviä kahdessa suhteessa: Siten, että ne olisivat koko Euroopan talouskehitykselle parhaat mahdolliset ratkaisut eivätkä johtaisi deflaatiokierteeseen ja alaspäin leikkaamiseen. Toiseksi, niitä ei myöskään koeta oikeudenmukaisina. Niitä ei koeta sellaisina, että ne, jotka ovat vastuussa ei ainoastaan holtittomasta taloudenpidosta vaan myöskin holtittomasta luotonannosta, olisivat toistaiseksi olleet kantamassa tästä vastuuta, vaan ne ovat koko ajan keränneet huomattavan korkeita korkoja juuri korvaukseksi ottamistaan riskeistä, joiden me nyt emme kuitenkaan halua toteutuvan.

Näin ollen tämä on se yhtälö, joka pitäisi ratkaista. Toivon, että hallitus pystyisi tekemään tätä jo ennen kuin tämä kolmen vuoden aikataulu on ohi, koska kolmessa vuodessa meillä voi tapahtua täysin korvaamattomia vahinkoja, jollei tätä saada järjestykseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Olen tismalleen samaa mieltä ed. Tuomiojan kanssa. Eli me tarvitsemme semmoisen järjestelyn, jossa joka ikinen, joka ottaa riskiä, siis rahoituslaitos, joka ostaa jonkun maan velkapaperin eli antaa lainaa, tietää, että tähän sisältyy riski, joka voi realisoitua. Tämmöistä järjestelmää meillä ei tällä hetkellä valitettavasti ole. Suomi on ollut etunenässä tätä rakentamassa, ja se perustuu siihen, että jos tulevaisuudessa tämmöinen tapaus tulee eteen, ensi sijassa velkoja todennäköisesti kohtuullistetaan eli tehdään velkasaneeraus, se tiedetään etukäteen, lainoittajat ovat hinnoitelleet sen kyseisen maan lainoihin. Siihen ehdottomasti kuuluu sopeutusohjelma valtiolle, sitten siihen annetaan luotottajille jotkut vakuudet jäljelle jäävistä lainoista, ja sitten on erillinen siirtymäkauden lainarahasto, jota mahdollisesti käytetään.

Tämän kaltainen ajatus meillä on. Ja meidän ajatuksemme on se, että me saisimme mahdollisimman nopeasti tämän voimaan, niin että niihin uusiin bondeihin — siis valtion velkapapereihin, joita otetaan lähestulkoon joka viikko jossakin päin maailmaa, jossakin päin Eurooppaa — saataisiin jo tämä yhteistoimintalauseke aikaiseksi mahdollisimman nopeasti.