Arvoisa herra puhemies! Perusoikeudet kuuluvat kaikille, niin myös oikeus tietoon ja yhdenvertaisiin viestintäyhteyksiin. Puhelinlankaverkon purkamisen yhteydessä kansalaisille luvattiin toimivat langattomat yhteydet. Tämä lupaus ei nyt toteudu koko maassa.

Miten hallitus voi hyväksyä yleispalveluvelvoitteen keventämisen teleyritysten toiveen mukaisesti tilanteessa, jossa ei ole varmistettu alueellisesti kattavien korvaavien verkkojen toimivuutta?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Yleispalveluvelvoite on yksiselitteisen selvä, ja se on kirjoitettu viestintämarkkinalakiin. Jokaisella kansalaisella on oikeus laadukkaaseen kohtuuhintaiseen puhelinpalveluun riippumatta siitä, missä päin tätä maata asustaa. Se, että meillä on myös viestintämarkkinalaissa selvä kirjaus siitä, että tämä palvelu voidaan tuottaa millä teknologialla tahansa, tarkoittaa sitä, että myös langaton vaihtoehto on mahdollinen. Tämä on tuonut tullessaan sen tilanteen, että TeliaSonera on haja-asutusalueilla korvannut kupariverkkoa langattomilla palveluilla. Mutta, ed. Kyllönen, lähtökohta on ihan selvä: palvelu on saatava. Siitä ei ole tingitty missään. Lain pykälä on ihan selvä, ja Viestintävirasto valvoo tämän lain toteuttamista ja noudattamista.

Arvoisa puhemies! Täytyy kysyä ministeri Lindéniltä, kuinka voi olla sitten, että kentän viesti on täysin ristiriitainen siihen nähden, mitä ministeri meille täällä kertoo. Kansalaiset eivät saa sitä palvelua, minkä laki heille osoittaa. Viestintäviraston päätösluonnoksessa on esitetty, että matkaviestinverkon kautta tarjottava korvaava puhelinpalvelu on kuuluvuudeltaan riittävä, kun se toimii yhdessä paikassa enintään 5 metrin korkeudella olevalla lisäantennilla.

Onko kohtuullista vaatia kansalaisia asentamaan lisäantennit ja kokeilemaan palveluiden toimivuutta itse, kun ministeriössä on hyväksytty toimivan verkon alasajo varmistamatta riittäviä velvoitteita matkapuhelinverkkojen peitolle ja operaattoreiden yhteiskuntavastuulle?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Silloin kun tilanne paljastui, että TeliaSonera aikoo käyttää hyväkseen tätä edellisellä vaalikaudella muutettua pykälää siltä osin, että tämä puhelinpalvelu voidaan tarjota myös langattomasti, on luotu 12 kohdan ohjelma, joka lähtee periaatteeltaan siitä, että oikeuden menetyksiä ei saa tulla. Eli se käytännössä tarkoittaa myös sitä, että silloin kun kupariverkon, kiinteän linjan, tilalle tarjotaan langatonta vaihtoehtoa, kustannuksia tästä siirrosta ei asiakkaalle saa tulla. Tähän on myös TeliaSonera sitoutunut. Yksi lähtökohta tässä 12 kohdan ohjelmassa on myös se, että tämän langattoman puhelinpalvelun pitää kuulua sisätiloissa yhtä laadukkaasti kuin tämä langallinen palvelu on aikaisemmin kuulunut.

Jos näitä sopimusehtoja rikotaan, jotka TeliaSonera on allekirjoittanut ja joihin se on sitoutunut, silloin kansalaisten tulee olla yhteyksissä joko liikenne- ja viestintäministeriöön tai Viestintävirastoon. Meillä on ihan selvät, yhdessä ...

... sovitut pelisäännöt, joita TeliaSonera on sitoutunut noudattamaan.

Herra puhemies! Olisin kysynyt toiselta viestintä- ja liikenneministeriltä, kun tämä yleispalvelu kattaa myös liikkumisen, ja tänään täällä eduskunnassa vieraili saaristoasiain neuvottelukunta, joka oli todella huolissaan siitä, kun määrärahat eivät taaskaan riitä yhteisalusliikenteen ylläpitoon. Aika silmiinpistävää oli, että ministerin oma puolue ei ollut ollenkaan läsnä kuuntelemassa näitä huolia. Vuosi vuoden jälkeen eduskunta on joutunut näitä määrärahoja lisäämään. Ihmettelenkin nyt, että onko tämä välinpitämättömyys, joka tähän on syynä. Heillähän ei ole teitä siellä, vaan kysymyksessä on valtion velvoite ja saaristolain mukainen velvoite, että sinne taataan myös nämä liikenneyhteydet. Ettekö ole ollenkaan kiinnostunut saaristolaisten ihmisten asumisesta?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Olen erittäin kiinnostunut ja olen tietoinen tästä, että ne ovat vuositasolla olleet hieman riittämättömällä tasolla ja niitä on täällä eduskunta usein omassa käsittelyssään sitten lisännyt. Totta kai perussyy on se, että kun lyödään kehykset lukkoon ja saman verran annetaan koko vaalikaudelle rahoitusta kustannuksista polttoaine- ym. syistä, ja ne sitten nousevat, niin silloin ei välttämättä se rahoitus siihen riitä. Mutta olen oikein tietoinen siitä ja olen heitä monta kertaa tavannut näissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Nyt on ollut paljon lainsäädäntöä: on ollut postilainuudistus, sitten on Yle-lakiakin on käsitelty, mutta sitten on tämä laajakaista olemassa myös, ja nyt sitten on VR:nkin osalta puhuttu, että ainakin ministeriössä on hyvin pitkälle tätä yksityistämispolitiikkaa vedetty. Nyt jos tällä tavalla mennään, niin tämähän tarkoittaa silloin sitä, että harva-asutusseutujen palvelut heikkenevät, niin kuin nyt nähtävissä on. Mitenkä hoidatte tämän asian, että esimerkiksi rautatieliikenne säilyy harvaanasutulla seudulla tulevaisuudessakin?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Haluan todeta ensinnäkin, että ministeriössä ei ole valmisteilla minkäänlaista yksityistämisasiaa. Tavaraliikenteen osalta on kilpailu vapautettu 2007 vuoden alusta ja sitten VR:lle on myönnetty yksinoikeus henkilöliikenteeseen kaukoliikenteessä aina koko tämän vuosikymmenen ajan, niin että se ei pidä paikkansa.

Mutta sitten haja-asutusalueiden ja koko maan kaukoliikenneyhteyksien turvaaminen on todella haasteellinen tehtävä. Siinä on ollut samanlaista ongelmatiikkaa. Meillä on 5 vuoden sopimus tällä hetkellä voimassa, mutta me emme ole pystyneet nostamaan vuositasolla sitä rahoitusmäärää, ja siinä on olemassa sellainen uhka, että ei pystytä ajamaan ihan kaikkia vuoroja. Mutta itse pidän kyllä tärkeänä, että kun uutta sopimuskautta valmistellaan, niin missään tapauksessa ilmastosyistä tai muista syistä johtuen ei ole mahdollista, että näitä kaukoliikenteen rahoja vähennettäisiin, vaan pikemminkin niissä on päinvastoin korotustarvetta seuraavalla vaalikaudella.

Arvoisa puhemies! Nopea laajakaistayhteys on myös peruspalvelu, ja se pitää turvata kaikille suomalaisille, asui sitten missä asui. Ja tässä on nyt iso ongelma. Ruotsi lähti alun perin sille tielle, että valtio satsaa paljon rahaa ja vedättää sitä kaapelia eripuolille Ruotsia, myös maaseutualueille. Suomi lähti operaattoritielle, ja uskoteltiin, että kyllä ne hoitavat nämä operaattorit markkinavoimat. Mutta eiväthän ne tietenkään vedä sitä kallista kaapelia maaseudulle, jos sieltä ei ole voittoa näkyvissä. Tämähän olisi pitänyt ymmärtää. Ja nyt ollaan ongelmissa. Nyt valtio ottaa vastuuta, mutta ensimmäinen ongelma on se, että esimerkiksi Lapissa ei ole löytynyt operaattoria, joka rupeaa tekemään jotakin. Kilpailutus on pystyssä, mutta kilpailijat puuttuvat. Mitä teette? Ja toinen ongelma on se, että sitten kahden kilometrin päästä pitää kuitenkin talouden vetää omalla rahalla se nopea laajakaista sinne kotiin, jos se siihen saakka yleensä saadaan. Miksi maaseudulla pitää maksaa enemmän vielä tästä laajakaistayhteydestäkin kuin kaupungissa? Onko teillä vastauksia tämmöisiin (Puhemies: Ja sitten vastaukseen!) perimmäisiin kysymyksiin?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siitä, että Suomessa on rakennettu Suomen malli. Ruotsin tietoliikenneyhteysmallissa näistä nopeista yhteyksistä lähdetään siitä, että 90 prosenttia ruotsalaisista saavat nopeat yhteydet. Juuri haja-asutusalueen viimeiselle 10 prosentille ei Ruotsin hallitus ole minkäänlaista suunnitelmaa tehnyt. Lakisääteinen oikeus on yhden megan laadukkaaseen nopeuteen, ja valtioneuvostolla on periaatepäätös, ei lainsäädäntöä siitä, että vuoteen 2015 halutaan rakentaa kuituun perustuva runkoverkko tähän maahan, joka mahdollistaa huomattavasti nopeampia yhteyksiä, kuin 1 mega kaikkialle Suomeen.

Haaste on, että kaikkialla alueilla ei ole tarjouksia ensimmäisellä kierroksella tullut. Nyt on toinen kierros lähdössä käyntiin, jossa näitä tarjouspyyntöjä tarkennetaan. Valtioneuvosto on periaatepäätöksen yhteydessä myös päättänyt siitä, että vuonna 2012 tarkistetaan tilannetta, missä mennään. Tavoite ja päämäärä on, että vuonna 2015 tässä maassa olisi hyvät yhteydet kaikilla suomalaisilla niin halutessaan. (Puhemies: Nyt pitää siirtyä seuraavaan kysymykseen!) Töitä pitää kovasti tehdä, mutta päämäärä on vakaa.

Arvoisa puhemies! Keski-Suomessa tuli yksi laajakaistatarjous, rakentamistarjous. Se oli aivan kohtuuton. Se oli yli kaksinkertainen osuus kunnalle siitä, mikä oli kustannusarvio. Sen lisäksi yhtiö vaatii kunnilta takauksen vielä suuremmasta osuudesta kuin mitä on tämä kunnan maksuosuus. Tämä on todella kohtuuton, ja kun viime maanantaina maakuntavaltuustossa tästä keskusteltiin, niin todettiin, erityisesti keskustalaiset maakuntavaltuutetut olivat huolissaan kanssani siitä, että tällä menettelyllä kunnat ajautuvat täysin mahdottomaan tilanteeseen. Näin ei kerta kaikkiaan voida edetä.

Mikä on se ratkaisu, minkä valtioneuvosto nyt tekee tässä, että koko maa saadaan näiden järjestelmien piiriin ilman, että kunnat joutuvat näin kohtuuttomiin kustannuksiin ja sitten vielä kuntalaisille tulee tämä kohtuuton osuus, kun taajamissa se tulee markkinaehtoisesti ilmaiseksi niin kunnalle kuin käyttäjällekin?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen tarjouskierroksen jälkeen oli havaittavissa, että siellä, missä toimii paikallisia puhelinosuuskuntia, Finnet-yhtiöitten jäseniä, on tarjouksia syntynyt. Muun muassa Kainuussa kaikkiin neljään hankkeeseen saatiin tarjous. Valitettavasti siellä, missä päätoimijoina ovat TeliaSonera, Elisa ja DNA, ei näitä tarjouksia ole samassa mittakaavassa tullut, ja se on haaste.

Nyt on tärkeätä, että tässä seuraavassa kierroksessa paneudutaan myös tähän ennakkomarkkinointiin, koska yksi lähtökohta sille, että yleensä tarjotaan, on se, että on kiinnostusta. Kunnalla on myös vastuu kertoa kuntalaisille siitä, mitä varten nämä laajakaistat ovat tärkeitä. Tavoite on kuitenkin ihan selvä siltä osin, että haluamme, että tähän maahan syntyy myös nopeita yhteyksiä haja-asutusalueille, ja sen puolesta tulemme tekemään töitä.