Arvoisa puhemies! Tämän syksyn aikana on vilkkaasti keskusteltu myös valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista, niiden tehtävistä ja tarpeesta. Erityisesti keskustelussa ovat olleet valtion enemmistöomisteiset pörssiyhtiöt. Esimerkiksi hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen arvioi sitä, onko osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys esteenä sille valvontatehtävälle, joka hallintoneuvostolle aikanaan on luotu, ja nämähän ovat ristiriidassa. Kun odotukset ja valvonta eivät toimi, niin kysynkin ministeri Häkämieheltä:

Onko teillä valmiutta nyt edetä tuleviin kevään yhtiökokouksiin niin, että ilmeisesti hallintoneuvostot joutavat pois, ja onko tarkoitus saada tilalle jotain muuta?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kalli tässä totesi, hallintoneuvostojen rooli erityisesti näissä yhtiöissä, jotka ovat pörssilistattuja ja joissa valtio on vain yksi omistaja — siellä on muitakin omistajia, toki valtio on pääomistaja, mutta siellä on muitakin omistajia — on herättänyt keskustelua samaten kuin se, että hallintoneuvostoja on eri tilanteissa vastuutettu yhtiön päätöksistä, vaikka osakeyhtiölaki yksiselitteisesti määrittää vastuunkantajaksi yhtiön hallituksen.

Myöskin nämä hallintoneuvostopalkkiot ovat olleet kovasti julkisuudessa. Kuitenkin tähän asti hallintoneuvostojen roolia on pidetty tärkeänä myöskin näissä kahdessa pörssilistatussa yhtiössä eli Fortumissa ja Neste Oilissa, mutta nyt olen ymmärtänyt niin, että hallituspuolueitten eduskuntaryhmissä on myötämielisyyttä sille, että hallintoneuvostoista näissä kahdessa yhtiössä kevään yhtiökokouksissa luovutaan ja tilalle muodostetaan yhtiön hallituksen koolle kutsumat neuvottelukunnat, joiden tehtävä on toimia yhtiön apuna, antaa palautetta ja toiveita. Noissa neuvottelukunnissahan voisi olla sitten kansanedustajien lisäksi, siis valtio-omistajan edustajien lisäksi, muitakin jäseniä kuten vaikkapa työntekijäjärjestöjen edustajia ja alan arvostettuja asiantuntijoita.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon edustajia, joilla on merkittävää kokemusta eri yhtiöiden hallintoneuvostoista, ja he tunnistavat ja tietävät sen, että sillä keskustelulla, jota aikanaan käytiin esimerkiksi toimivan johdon optioista ja palkkiojärjestelmistä, pystyttiin estämään sitä varsin kovaa vauhtia. Kysynkin ministeriltä:

Millä tavalla tämä tulevaisuudessa pystytään estämään? Ovatko ne päätökset, jotka nyt ovat voimassa, riittäviä, vai voidaanko jollakin muulla tavalla ottaa huomioon tämä kansanvaltaisuus?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Valtio-omistajan kanta on hyvin yksiselitteinen, mitä tulee optioihin, ainakin tämän hallituksen. Valtio-omisteisissa yhtiöissä optiojärjestelmiä ei ole olemassa eikä niitä rakenneta. Sen sijaan siellä on muita kannustinjärjestelmiä palkkojen lisäksi, varsinaisen palkan lisäksi osakepalkkioita mutta ei optioita. Lisäksi tämän hallituksen aikana on luotu selkeät rajat ja pelisäännöt. Näiden rajojen merkitys on juuri estää se, että nuo osakepalkkiot eivät mene niin sanotusti katosta läpi, ja edellytämme luonnollisesti näiden ohjeiden tiukkaa noudattamista, eli näillä kahdella tavalla. Mutta varmasti tämä julkinen keskustelu, jota on käyty sekä eduskunnassa että mediassa noin laajemminkin, on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että näitä rajoja on tiukennettu.

Arvoisa puhemies! Jäin tässä vähän kysymään, mitä siellä hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä oikein on tapahtunut, kun siellä on kuulemma ratkaistu tämä hallintoneuvoston asia, johon ministeri viittasi. Siitähän on kovin vähän ollut tietoa, (Eduskunnasta: Siellä on puuhasteltu!) mitä päätöksentekoa siellä on tapahtunut.

Olisi hyvä tarkemmin vähän kuulla, mitä te olette päättänyt yhdessä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa. Mikä on tämä ero nykymuotoisen hallintoneuvoston ja tämän neuvottelukunnan välillä? Ja pohditteko ollenkaan sitä vaihtoehtoa, että näillä hallintoneuvostoilla olisi todellisia tehtäviä, ja esimerkiksi sitä vaihtoehtoa, että ne voisivat valita yrityksen toimivan johdon, jos kritiikki on siinä, että niillä ei ole riittävästi tehtäviä? Se antaisi niille aika vahvan aseman vaikuttaa siihen, mitä yrityksessä tapahtuu.

Missä tämä valmistelu on siis tapahtunut? Kenen johdolla tämä on tehty, ja onko tästä jotain paperia saatavissa, mitkä vaihtoehdot teillä ovat olleet siellä tarkastelussa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Sitä keskusteluahan on käyty eri tahoilla, muun muassa tässä salissa, ja nyt juuri käymme sitä keskustelua.

Hallintoneuvoston roolin tietenkin määrittää osakeyhtiölaki, jota te olette muun muassa, ed. Heinäluoma, ymmärtääkseni ollut säätämässä. Osakeyhtiölaki lähtee yksiselitteisesti siitä, että päätöksenteosta yrityksissä vastaa yhtiön hallitus. Hallitus näin ollen tulee esittämään yhtiökokouksissa, että näistä hallintoneuvostoista Fortumissa ja Neste Oilissa luovutaan ja tilalle tulevat neuvottelukunnat, koska, niin kuin sanottu, hallintoneuvostolla ei voi olla semmoista valvovaa roolia, mikä tässä on keskustelussa ollut.

Neuvottelukuntien tehtävä on toimia yhtiön johdon apuna, tuoda niitä odotuksia ja ideoita siihen yhtiön kehittämiseen, mutta semmoista valvovaa roolia, mitä hallintoneuvostoilla on oletettu olevan, näillä neuvottelukunnilla ei ole olemassa. (Eduskunnasta: Kukas niitä valvoo?)

Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin muistikuvani mukaan nimenomaan tässä salissa ja kyselytunneilla on keskusteltu hallintoneuvostojen tehtävistä ja nimenomaan näitten kahden valtioenemmistöisen yhtiön osalta. Ja muistelenpa nähneeni sellaisen televisiohaastattelunkin, jossa ainakin toisen yhtiön toimiva johto varsin voimakkaasti toi esille, että hallintoneuvostomalli ei ole toimiva, ja esitti tilalle tällaista neuvottelukuntamallia.

Haluaisin vielä hieman tarkennusta ministeriltä: minkälainen nyt tarkalleen ottaen tämä tehtävänkuva voisi olla, ja minkälainen voisi olla tämmöisen tulevan neuvottelukunnan kokoonpano, jos siihen päädyttäisiin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Todellakin näissä kevään yhtiökokouksissa asiaa on tarkoitus viedä eteenpäin. Neuvottelukuntia on suunniteltu ja rakennettu niin, että siellä olisi noin 12 jäsentä, joista 8 voisi edustaa parlamentaaristen suhteitten mukaisesti eduskuntaa, eli he olisivat käytännössä kaiketi kansanedustajia. Loput 4 voisivat todellakin olla esimerkiksi työntekijäjärjestöjen tai niiden teollisuuspaikkakuntien edustajia, missä yhtiöt toimivat, taikka alan arvostettuja auktoriteetteja.

Eräs asia on myöskin hyvä todeta. Neuvottelukuntien kokoustiheys on tietenkin sekä sen neuvottelukunnan että yhtiön hallituksen päätettävissä, mutta arvioisin, että kokouksia voisi olla muutamia vuodessa. Ja niistä kokouksista maksettaisiin kokouspalkkio, mutta näistä paljon julkisuudessa esillä olleista kuukausikorvauksista luovuttaisiin, ja tältäkin osalta mentäisiin kohtuulliselle tasolle, ja työstä maksettaisiin palkka, ei muodollisesta jäsenyydestä.