Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lupasin käyttää puheenvuoron tässä yhteydessä, ja tässä se nyt tulee. Esitän nimittäin katsauksen finanssitodellisuudesta viime viikon maanantaista sunnuntaihin. Tällaisessa tilanteessa yhdistetyn finanssivalvontamme pitäisi kyetä toimimaan tehokkaasti eduksemme. Kysymyshän on rankasta kombinaatiosta säännöttömillä globalisoituneilla finanssimarkkinoilla.

24.11. Suomen Pankin johtaja Seppo Honkapohja kehottaa varautumaan pahempaan, odotettua pitempään ja syvempään lamaan. Vuodet 2010 ja 2011 voivat kulua reaalitalouden taantumassa. Euroalueen talouskasvu putoaa pakkaselle. Länsimaat kääntävät toivon katseensa Kiinaan. UPM:n teknologiajohtaja päivittelee, kun kukaan ei ymmärrä, että sen epäonnistunut Venäjä-strategia onkin ollut hyvä.

25.11. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen todistaa, että lainahanat eivät ole kiinni, mutta samalla hän ennakoi yritysasiakkaiden luottoluokitusten alenemisia vuosina 2009 ja 2010. Ne tulevat Basel II-maailmassa edellyttämään pankeilta kovempaa vakavaraisuutta. Luottotappiot ovat odotettavissa vuosina 2010 ja 2011. Karhista harmittaa se, että poliitikot odottavat pankeilta reippaampaa luotonantoa kuin mitä niiden rahkeet tosiasiassa kestävät. Yritysten lähes kaikki muut varainhankinnan lähteet ovat menneet nimittäin tukkoon. Pankinjohtajat eivät enää kaupittele rahaa asiakkailleen, vaan säätelevät nyt niille annettavan rahan määrää. The elect president, presidentti Obama, valitsi arvostetun joukon talouseksperttejä omaan hallintoonsa. USA:n kriisi osoittaa syventymisen merkkejä. Bushin hallinto tuli Citigroupin avuksi 20 miljardin dollarin pääomaruiskeella. Liittovaltio takasi lisäksi 306 miljardin dollarin epälikvidit finanssi-instrumentit. Ruotsin kruunun kurssi putosi edellisellä viikolla yli 5 prosenttia. Samalla euron suosio kasvoi. Halpa öljy uhkaa pysäyttää Venäjän talouskasvun. Kriittinen raja on kuulemma raakaöljyn 40 dollarin tynnyrihinnassa, nyt noteeraus on noin 50.

26.11. Korjausrakentamisen tuntilaskutus on pudonnut Pääkaupunkiseudulla kolmanneksen, sähkötöissäkin kymmenisen prosenttia. Työpaikkailmoittelu hyytyy. USA:n keskuspankki julkaisi uuden 800 miljardin dollarin lainaohjelman. Yritysluottojen marginaalit levenevät. OP-Pohjola laski primekorkoaan, Sampo miettii samaa, Nordea ei ota kantaa.

27.11. Nordea haluaa helpotuksia Ruotsin vakavaraisuuspykäliin: ruotsalaispankit tarvitsisivat 4—5 miljardin euron edestä uusia pääomia, jotta ne voisivat lisätä yritysten lainoitusta noin 50 miljardilla eurolla. EU:n komissio esitti 200 miljardin euron elvytyspaketin, josta 170 miljardia on jäsenmaiden omia varoja. Pankkien ekonomistit ilmoittivat epäilyksensä talouden suunnan nopean kääntymisen mahdollisuudesta. Ranskan elvytyspaketin suuruudeksi kaavaillaan yhtä prosenttia sikäläisestä bkt:stä. Iso-Britannia puolestaan toteuttaa alvin väliaikaisen leikkauksen 17,5 prosentista 15 prosenttiin ja samalla korotuksia palkan sivukuluihin ja ylimpien tuloverojen korotuksia. Yhdysvalloissa lähes 8 500 pankin yhteenlaskettu nettotulos lähestyy nollaa. Työttömien määrä nousi Venäjällä 4,6 miljoonaan.

28.11. Kotimaassa ruuan hinta nousee. Kauppa haluaa sitä tukevasti eroon pitkistä sopimuksista. Pääjohtaja Erkki Liikanen ehdottaa palkkaneuvotteluihin uutta sekamallia. EK:n Herlinkin kaipaa sopimusneuvottelujen uudistamista. Nordea on muuttanut 7,5 miljardin euron asuntolainat arvopapereiksi. Keskuspankin vakuuksiksi tarkoitettujen lainojen joukossa ei ole pankin ilmoituksen mukaan "mätiä omenoita". Ekp antaa nimittäin rahaa sillä ehdolla, että pankki pystyy antamaan saamalleen rahalle kelvolliset vakuudet. Investointipankki JP Morgan ennustaa globaalia taantumaa vuodelle 2009. Tutkimus osoitti euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamusta talouteen kuvastavan indikaattorin rajua pudotusta marraskuun aikana.

29.11. Britannian ja koko Euroopan suurimpiin pankkeihin kuuluvan Royal Bank of Scotlandin osake-enemmistö päätyi valtion omistukseen. Kun yksityiset osakkeenomistajat eivät innostuneet pankin pääomittamisesta, Britannian valtion osuus jättipankista nousi 58 prosenttiin. Se on kolmas brittipankki, jonka valtio on ottanut haltuunsa viimeisen vuoden aikana. Kaksi muuta ovat nyt kokonaan valtion omistuksessa. Britannia aikoo pääomittaa myös fuusiota puuhaavia HBOS ja Lloyds TBS -pankkeja 20 miljardilla eurolla. Vaikka markkinat ovat sinänsä rauhoittuneet, pankit eivät ole vielä toivotulla tavalla jatkaneet lainojen myöntämistä yrityksille ja yksityishenkilöille.

30.11. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lausuu: "Kannattaa erottaa reaalitalous ja finanssisektori. Pankkisektori on yhä vakavarainen Suomessa. Suomen budjetti on elvytysvaikutuksiltaan sitä, mitä EU:n komissio suorittelee nyt kaikille jäsenmaille. Ei kukaan Suomessa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa pystynyt arvioimaan, kuinka syvä ja vakava tästä kriisistä tulee."

Edellä siteerattu oli siis poimittu uutisista, jotka julkaistiin viime maanantaista sunnuntaihin eli käytännössä sen jälkeen, kun valtioneuvosto oli täydentänyt ensi vuoden budjettiesitystään ja nyt käsiteltävä mietintö oli valmistunut. Tapahtunut kuvaa sitä todellisuutta, johon finanssivalvonnan pitää pystyä ajassa pureutumaan. Samalla se todistaa sen puolesta, että nyt pitää olla itsekkäästi valikoiva varojen ohjaamisessa investointeihin. Malliesimerkki on nopea ja laaja rakenteellinen investoiminen uusiutuvan energian järjestelmään. Kysymys on siis myös hyvyysmittaristosta. Rahankäyttökohteilla on nyt todella väliä.

Finanssitavaratalokonseptissa ei ole mitään järkeä, mutta sen kanssa on nyt pystyttävä elämään. 1990-luvulla se ei tullut kuuloonkaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti todella painavan puheenvuoron ja kävi läpi yhden viikon tapahtumat. Varmasti tässä painavuudessa on oma osuutensa siinä, että kansanedustaja on ollut myös silloin edustamassa täällä, kun edellinen taantuma ja lama lähti syvenemään. Nyt voisi esittää tietysti ed. Pulliaiselle kysymyksen, onko nyt niin, että olemme samalla tavalla menossa kohti lamaa todella kuin silloin 1990-luvun alussa. Nuo maailmanlaajuiset esimerkit ovat erittäin vakavia. Silloin 1990-luvun alussa oli ehkä kysymys enemmän kotimaisesta tilanteesta. Tästä ehkä, jos ed. Pulliainen voi ottaa tähän kantaa, olisi mielenkiintoista kuulla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kyllähän nämä ovat kaksi eri maailmaa, se maailma, jossa elettiin 1990-luvun alussa, ja se maailma, jossa nyt eletään. Silloin oli itse aiheutettu, itse tuotettu lama, jossa oli paljon samoja merkkejä. Miksi ei olisi, kun kysymys on samoista instrumenteista, joilla toimitaan? Eihän se perusrakenne ole tästä miksikään muuttunut. Mutta nyt ollaan maailmanlaajuisesti todella kovassa hommassa.

Kun täällä aikaisemmin todettiin hapen antamisesta meidän eläkelaitoksillemme niin, että ei katastrofia synny, niin kyllä tämä maailman hapentarve on, finanssimaailman hapentarve, huikea kerta kaikkiaan. Siis huom., viime viikolla satoja miljardeja dollareita ja euroja pelkkää happea!

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ei tämä tämän päivän kriisi ole mikään luonnonilmiö, joka olisi ilman muuta tullut, vaan kyllä tämäkin on ihmisten aiheuttama, ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmiset ovat ahneudessaan toimineet siten, että ovat haalineet ja yrittäneet haalia mahdollisimman paljon itselleen. Luottoja on myönnetty siinä toivossa, että siitä hyötyisi, provikkaa on maksettu, kun on siirretty erilaisiin finanssipaketteihin nämä luotot, ja kaikki siinä toivossa, että saisi vähän enemmän. Ja on aivan selvä asia, että tämmöinen kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.

Taisi olla tänään tai eilen, kun tuli viesti, että kyllä kotitalouksienkin velka täällä Suomessa on odotettua suurempi. Minä en usko, että tästä kriisistä päästään sillä, että kulutetaan enemmän ja enemmän. En tunne yhtäkään henkilöä, yritystä, kotitaloutta, yhteisöä, joka olisi liiallisella kulutuksella päässyt jostakin kriisistä eroon, mutta tunnen kyllä runsaasti sellaisia, jotka ovat liiallisella ja liian suurella kulutuksella joutuneet kriisiin.

Sen takia minusta menetellään väärin, kun vähätellään ja annetaan jopa ymmärtää, että on väärin elää nyt säästäväisesti. Kyllä minä antaisin kaikille kotitalouksille ja ennen kaikkea velkaisille kotitalouksille sen neuvon, että yrittäkää nyt elää säästäväisesti, koska edessä on vielä pahempi aika, varsinkin, jos mennään liialliseen kulutukseen. Kyllä nyt tarvittaisiin johtoon sellaisia henkilöitä, joilla on kokemusta näistä kriiseistä ja jotka tuntevat nämä (Puhemies: 2 minuuttia!) talouden lait, jotka kaikissa tilanteissa kuitenkin toimivat samalla tavalla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei meillä ole ed. Bjarne Kalliksen kanssa mitään eroa tässä analyysissä, mutta minä kiteytän tämän saman, minkä ed. Kallis äsken lausui, seuraavalla tavalla: Missä klikkasi? Klikkasi siinä, että koko tämä rahoitusmaailma, finanssimaailma, on luottanut siihen, että pankit ja rahoituslaitokset puolustavat viimeiseen hengenvetoon saakka osakkeenomistajien etua, mutta niinpä ei ole tapahtunut, vaan ne ovat luoneet juuri niin kuin ed. Kallis äsken kuvasi, kaikenmaailman rahoitusinstrumentteja, kaikenlaisia koosteita asuntolainoista, paketoineet niitä ja sitten myyneet toisilleen, ja sillä tavalla kupla on synnytetty, kunnes se kupla puhkesi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kalliksen puheenvuoroon viitaten toteaisin todella omana käsityksenäni, että sellainen yhteiskunta on irvokas, joka perustuu ja jonka menestys perustuu kestämättömään kulutukseen, sekä ympäristöllisesti kestämättömään että myöskin taloudellisesti kestämättömään, siinä katsannossa, että kulutetaan ja eletään niin sanotusti yli varojen.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitokset ed. Pulliaiselle hyvästä katsauksesta. Tätähän se tulee olemaan lähiajat. Suuruusluokkaa voidaan siis hakea niistä luvuista, jotka olen aikaisemminkin täällä sanonut: 2 000 miljardia uutta velkaa euroalueella syntynyt vuositasolla. Tämä 2 000 miljardia pitää tehdä uutta rahaa uuden luoton kautta vuositasolla, jotta meininki säilyisi edes samanlaisena. Eli vielä ei ole suinkaan nähty näitä lukuja, joihin jouduttaisiin menemään, eli pelastustoimenpiteet ovat ensinnäkin vääränlaisia ja mittaluokaltaan vielä liian pieniä. Lakimuutoksia ja direktiivejä meillä on käsittelyssä kymmenkunta, jotka tulevaa moral hazardia tulevat vaan lisäämään. Muun muassa seuraavassa kohdassa meillä on yksi, josta minulla on hylkäysehdotus, mutta palataan siihen kohta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Kallis on oikeassa siinä, että emme nyt ihan kaikesta voi syyttää maailmantaloutta. Kyllä se on tietenkin se suurin syyllinen ja sieltä käsin tämä kriisi on tullut, mutta kyllä tässä kriisissä on paljon myöskin kotitekoista ja meidän omaakin touhuamme, jolla on annettu mahdollisuus sitten näihin erilaisiin pörssipeleihin. Nytkin valtio on elvyttämässä sitten lainarahalla, ja voidaan tietenkin olla sitä mieltä, että nyt elvytystä tarvitaan, kotimaista rakentamista ja tällaista elvyttämistä, mutta onko tämä elvytys oikea tässä mielessä kuin hallitus esittää eli niin, että annetaan suurituloisille vain lisää rahaa? Vielä ymmärtäisin jotenkin sen, jos tätä elvytysrahaa suunnattaisiin enemmän pienituloisille.