Täysistunnon pöytäkirja 117/2013 vp

PTK 117/2013 vp

117. TORSTAINA 21. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Poliittiset virkanimitykset

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Me täällä Suomessa usein kuvittelemme, että korruptiota esiintyy muissa maissa mutta ei meillä. Kuitenkin myös Suomessa on rakenteellista korruptiota. Yksi sen ilmenemismuoto ovat poliittiset virkanimitykset, joilla on ainoastaan huonoja vaikutuksia.

Poliittiset virkanimitykset ovat erittäin epäoikeudenmukaisia ja karsivat päteviä hakijoita virkoihin. Parhaat kyvyt eivät edes pyri tärkeisiin tehtäviin, koska he tietävät, ettei heillä ole mahdollisuutta tulla valituksi, jos he ovat sitoutumattomia tai puolueen jäsenkirjassa on väärä väri. Lisäksi poliittiset virkanimitykset johtavat työn tuottavuudessa kakkosluokan tuloksiin ja tulevat siten julkiselle sektorille eli veronmaksajille hyvin kalliiksi. Koska tämä paha maan tapa on tiedossa, kysymys on siitä, millä tavalla me pystymme sitä kitkemään. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten selitätte sen, että tällaiset korruption ilmenemismuodot saavat jatkua vahvoina hallituskaudesta toiseen?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! En tiedä oikein, kenelle tämä kysymys kuuluu, mutta korruptio on aihe, joka oli viimeksi eilen esillä. Silloin vietettiin 10-vuotisjuhlapäivää Säätytalolla, kun siellä meidän organisaatio, joka vastustaa korruptiota ja tekee hyvää työtä korruptiota vastaan, vietti tämän juhlatilaisuuden. Siinä seminaarissa todettiin, että Suomi kuuluu maailmassa niihin maihin, joissa esiintyy vähiten korruptiota, ja siitä meidän pitää olla ylpeitä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tämä ilmiö voisi olla myös meillä läsnä, ja senkin takia me teemme työtä tämän eteen.

Mutta kysyjän kysymys koski poliittisia nimityksiä, ja jokainen ministeriö, valtioneuvosto valtioneuvostona vastaa nimityksistä. En oikein saanut tästä nyt kiinni, kenelle tämä kysymys kuuluu. Jokainen ministeri vastaa itse siitä, että hän esittää sen parhaan ehdokkaan, kun joku tietty virka pitää täyttää, ja näin hallituksessa toimitaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Poliittiset virkanimitykset ovat nousseet julkiseen keskusteluun viime päivinä Kevan johdon työsuhde-etuihin liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Kunnissa ja valtionhallinnossa on lukuisia esimerkkejä, joissa jäsenkirjan perusteella on saatu virka jopa kymmeniksi vuosiksi. Myös sellaisissa instituutioissa kuin Kela, Sitra ja Yle johtopaikoille on nostettu henkilöitä poliittisin perustein.

Julkisten tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää yleensä laajaa yhteiskunnallista osaamista. Perustuslain mukaan yleiset virkanimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Oudolla tavalla näistä viimeksi mainittu on usein ratkaiseva, ja se ymmärretään liian usein samaksi kuin jonkun puolueen jäsenkirja. Kysyn oikeusministeriltä: eikö perustuslakiin kirjattujen vaatimusten työnhakijan taidoista ja kyvyistä pitäisi olla aivan ensisijaisia perusteita, kun julkisia virkoja täytetään?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Totta kai virkavallan pitää noudattaa perustuslakia, ja näin varmasti yritetään parhaansa mukaan tehdä jokaisessa ministeriössä ja myös valtioneuvostossa. Aina, kun valitaan joku henkilö johonkin virkaan, on tiettyjä kelpoisuusvaatimuksia, ja ne, jotka täyttävät ne kelpoisuusvaatimukset, voivat sitten tulla kyseeseen ja voivat tulla valituksi. Sitten siinä jokainen ministeri tai valtioneuvosto valtioneuvostona päättää, kuka näistä hakijoista on se soveltuvin tähän tehtävään, ja sen perusteella tehdään päätökset.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Olen selvittänyt ja olen varma siitä, että osittain nykyinen kuntien talousahdinko johtuu siitä, että kunnissa on johtavilla tasoilla liian paljon kallispalkkaisia virkamiehiä. (Välihuutoja) Kun muistamme asioita taaksepäin, silloin tehtiin niin sanottuja poliittisia virkapaketteja: tuo virka minulle, tuo sinulle, tuo sinulle, ja näin tulivat liian suuret organisaatiot kuntiin. Voitaisiinko nyt tehdä poliittinen sopimus täällä eduskunnassa, että kaikki puolueet pyrkisivät siihen, että poliittisista virkanimityksistä ja poliittisista virkapaketeista myöskin kuntatasolla luovuttaisiin?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kysyjä muistaa kyllä varmasti historiaa ihan oikein siinä mielessä, että aikoinaanhan kuntien rahoitus oli hyvin paljon kytköksissä siihen, minkä verran kunnissa oli virkoja. Yhteen aikaan, kymmeniä vuosia sitten, kuntiin perustettiin hyvin paljon virkoja juuri sen toivossa, että saadaan sitä kautta lisää valtionrahoitusta. Tällaista järjestelmäähän ei enää pitkiin aikoihin ole ollut.

Kyllä kaiken kaikkiaan läpinäkyvyys ja avoimuus kaikissa virkavalinnoissa on viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti mennyt eteenpäin. Eli nämä virkojen ikään kuin auki laittamisethan ovat julkisia, ja sen pohjalta tehdään ansiovertailua. Kunnat tänä päivänä hyvin paljon käyttävät, varsinkin johtavien viranhaltijoiden haussa, erilaisia soveltuvuustestejä, pyrkivät kyllä varmasti aidosti valitsemaan parhaat henkilöt näihin tehtäviin. Näin myös valtionhallinnossa on, eli kyllä meillä tehdään hyvin tarkasti ansio- ja pätevyysvertailua. Mutta luonnollisesti voi olla sitten henkilöitä, jotka voidaan arvioida ikään kuin kokemukseltaan samanarvoisiksi, ja silloin täytyy aina pohtia, mitä näkökulmaa painotetaan.

Valtionhallinnon johtavissa viroissa olemme viime vuosina (Puhemies koputtaa) vahvistaneet ohjeistusta siihen suuntaan, että entistä enemmän hyväksiluetaan myös muualta kuin valtionhallinnosta oleva johtamiskokemus, eli pyrimme saamaan tätä kautta myös henkilöitä, joilla on esimerkiksi yksityissektorin kokemusta, enemmän myös valtionhallinnon tehtäviin.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliittiset nimitykset puhuttavat kansalaisia, näin ne ovat tehneet aina. Eilen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi, että sulle—mulle-politiikan aika on kerta kaikkiaan ohi. (Naurua — Eduskunnasta: Suutarin lapsen kengät!) Hän jatkoi, että tehtäviin täytyy valita aina pätevin henkilö ja poliittinen kokemus ei voi olla myöskään este. Me olemme omalta osaltamme valmiita tällä tavoin toimimaan, ja kysynkin pääministeriltä: Kun teidän hallituksenne on kahden ja puolen vuoden ajan sumeilematta ministeri toisensa jälkeen nimittänyt oman puolueen edustajia erilaisiin paikkoihin, otatteko tämän keskustan haasteen vastaan (Välihuutoja — Naurua) ja sitoudutte siihen, että ette enää jatkokautenne aikana poliittisin perustein täytä avoimeksi tulevia paikkoja? Uskallanko suositella keskustalaisille päteville hakijoille hakemuksen (Puhemies koputtaa) jättämistä myös teidän tehdessänne valintoja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuo oli vähän niin kuin "milloin aiotte lopettaa vaimonne hakkaamisen?" -tyyppinen kysymys. (Naurua) Kaikki varmasti ovat — ainakin itse olen jo kauan aikaa sitten ollut — sitä mieltä, että pätevyyden pitää ratkaista. Jos katsotte vaikka itseni tekemiä nimityksiä, niin ihan siitä näette sen oman toimintani. (Mauri Pekkarinen: Euroopan tilintarkastuskomission suomalainen jäsen!) Me voimme sopia minun puolestani oikein hyvin, että otetaan sama linja myös kunnissa (Mauri Pekkarinen: Otetaan Ville Itälä!) ja valtion viroissa. Meillähän on itse asiassa oikeuskansleri sitä varten, hän katsoo hallituksen nimitysten perään. Ja olen samaa mieltä myös siitä, että ihminen, jolla on kokemusta hankittu myös politiikan puolelta, ei voi olla spitaalinen julkisiin virkoihin. Mutta keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan kysymys oli kyllä vähän erikoinen tässä suhteessa.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Erikoisiinkin kysymyksiin on hyvä tehdä vastaus, joten yksinkertaistan kysymystä: Pääministeri Katainen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa oli keskustalaistaustainen entinen kansanedustaja ja kaikki pätevyysvaatimukset täyttävä Olavi Ala-Nissilä. Hänen kautensa päättyi, hän olisi ollut käytettävissä uudelle kaudelle; te valitsitte käytännössä tilalle kokoomuksen entisen mepin Ville Itälän, jolta puuttuu tilintarkastajan vaatimukset. Hän ei pystyisi olemaan edes Suomessa tilintarkastajana, mutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen kokoomus hänet nimitti, ohi keskustalaisen pätevän hakijan. Miten te selitätte tämän, pääministeri Katainen? — Oliko kysymys riittävän selvästi muotoiltu?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis entinen keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä nimitettiin Vanhasen hallituksen kaudella, ja hän oli kiistatta siihen pätevä. Aivan yhtä lailla Ville Itälä täytti kaikki pätevyyskriteerit. Hänen kokemusmaailmansa ja osaamisensa on toisenlainen kuin Olavi Ala-Nissilän. Heille on yhteistä se, että he ovat molemmat poliitikkoja, mutta heidän osaamisensa tuli eri kautta.

Mutta jos haluatte sitten joitakin muita esimerkkejä, mainittakoon esimerkiksi kansliapäällikkö Hannele Pokka, entinen keskustan ministeri ja tämän hallituksen nimittämä. Tai edellisellä vaalikaudella itse nimitin Verohallituksen pääjohtajaksi ihmisen, joka ehkä ei ollut leimallisesti poliitikko, tausta oli joku toinen.

Eli ei tämä ole mikään keskustan eilen keksimä asia, (Naurua) että pätevyyttä arvioidaan. Pätevyyttä pitää arvioida, niin kuin laki sanoo, niin valtiollisissa viroissa kuin kunnallisissa viroissa, ja valtion — hallituksen — nimityksissä oikeuskansleri valvoo meidän päätöksiemme lainmukaisuutta.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä ajattelen näin, että ei meidän kohtuuttomasti kannata tässä ruoskia toinen toisiamme. (Naurua — Välihuutoja) Minä olen vakavissani sitä mieltä, (Eduskunnasta: Niin mekin!) että näin on. Täällä salissa te kaikki istutte, jotka itse kukin olette joko valtionhallinnossa tai kunnallishallinnossa tekemässä päätöksiä, ja väitän, että niitten päätösten joukossa on ollut myöskin vahvoja poliittisia päätöksiä. Eikä yhteiskunnallinen osaaminen, poliittinen kokemus saa olla — aivan niin kuin, pääministeri, te minusta aivan oikein sanotte — myöskään este virassa etenemiselle. Mutta jos se on se ainut peruste, likimain ainut peruste, niin sellaiselta menettelyltä, niin kuin kysyjä tässä sanoi, pitää kerta kaikkiaan katkaista nyt jalat poikki. Ja minä luulen, että me kaikki olemme valmiita vähitellen vihkiytymään tähän ajatukseen, ja toivon, että näin on asianlaita. Mutta halusin sanoa vain, kun täällä sanotaan (Puhemies koputtaa) esimerkkinä menneestä esimerkiksi kansliapäällikkö Pokka... (Puhemies: Nyt tulee minuutti täyteen!)

Kysyn nyt: kuka voisi olla paljon pätevämpi siihen tehtävään kuin alan tohtori, joka on väitellyt juuri niistä asioista tohtoriksi ja niin poispäin? (Välihuutoja) Hän oli varmasti nimenomaan pätevyytensä perusteella (Puhemies koputtaa) oikea henkilö siihen tehtävään, mutta sitä samaa ei ollut Ville Itälä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja seuraava puheenvuoro: edustaja Niikko. (Eduskunnasta: Vastaus!) — Anteeksi, tässä taisi jäädä vastaus kuulematta, olin niin hämmentynyt keskustelusta, että... Haluaako pääministeri vastata? Olkaa hyvä!

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei varmasti kukaan voi olla. Minä en muista, ketkä muut olivat hakijoina silloin, kun Hannele Pokka haki, mutta hän on kiistatta pätevä. (Mauri Pekkarinen: Aivan ylivoimaisesti pätevä!) Hänellä on ministerikokemusta, hänellä on kansanedustajakokemusta, hänellä on tohtorin tutkinto alalta. Hän on maaherrana toiminut ja kiistatta pätevä. Tämän takia hänet siihen tehtävään nimitettiin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tokihan se on selvää, että pätevin pitäisi aina löytää tehtävään, mutta tosiasiahan on niin, että kunta- ja valtiotasolla varsinkin kunnanvaltuuston työssä sen näkee, että poliittisesti nimitetyt johtajat ovat esimerkiksi ennen valtuuston kokouksia omissa ryhmissään kuuntelemassa, millaisia päätöksiä täällä tänään tehdään. Eihän tämä siinä mielessä ole aidosti läpinäkyvää toimintaa, ja siinä mielessä perussuomalaisten kysymys kuuluu: koska me teemme tästä niin läpinäkyvää, että me nimitämme nimenomaan parhaat hakijat emmekä puoluekirjan mukana kulkevia henkilöitä?

Olisin kysynyt myös hallinto- ja kuntaministeri Virkkuselta, kun lupasitte kiinnittää erityistä huomiota kunnallisissa luottamustehtävissä olevien henkilöiden sidonnaisuuksiin esimerkiksi valtuustoissa ja lautakunnissa, kun valmistelette tätä hallintolain uudistusta: Miten tämä asia edistyy? Tullaanko jatkossa esimerkiksi vaatimaan sitä, että täytyy sidonnaisuudet ilmoittaa, vaikkei vaaleissa tulisi valituksi ja tulisi esimerkiksi päästyä vaikka kaavoituslautakuntaan ja näinpäin pois? (Puhemies koputtaa) Elikkä onko teidän mielestänne tämä hanke etenemässä siihen suuntaan, että avoimuus lisääntyy?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on edellytys sille, että kansalaisten luottamus järjestelmän ja demokratian toimintaan olisi mahdollisimman korkealla tasolla. Kuntalain uudistuksen yhteydessä todella hallitus on päättänyt siitä, että minimivaatimus sidonnaisuuksien ilmoittamisesta tulee sisältymään uuteen kuntalakiin, ja tuo lainsäädäntöhän on tarkoitus ensi syksynä antaa eduskunnalle. Mutta parhaillaan työryhmä pohtii juuri sitä, keitä kaikkia tuon sidonnaisuusilmoituksen tulisi koskea eli keitä kaikkia viranhaltijoita kunnallisella tasolla, keitä kaikkia luottamushenkilöitä ja minkätyyppiset asiat siinä tulisi ilmoittaa — ainakin sentyyppiset, joilla on sitten mahdollisesti vaikutuksia esteellisyyteen erilaisissa toiminnoissa kunnan sisällä. Tuota valmistelua tehdään parhaillaan ja lainsäädäntö tullaan eduskunnalle ensi syksynä antamaan. Tällä hetkellähän monissa kunnissa jo vapaaehtoisesti on sovittu tietyistä sidonnaisuuksista, jotka on nettisivuilla julkaistu.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner yhdisti kysymyksessään tehottomuuden ja Kuntien eläkevakuutuksen, nykyisen Kevan. Minulla on vain kahdeksan vuoden kokemus tuosta talosta, ja tuon kahdeksan vuoden aikana Kevan sijoitusvarallisuus kasvoi 13 miljardista nykyiseen 36 miljardiin euroon, ja Kevan eläkeratkaisutoiminnasta tulevat ulos oikeusvarmimmat, nopeimmat ja halvimmat eläkeratkaisut koko eläkekentässä. Nämäkään saavutukset eivät toki ole yksin keskustataustaisten toimitusjohtajien saati hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan ansiota, mutta faktoja ne ovat.

Arvoisa puhemies! Kysyisin hallitukselta: jos tulevaisuudessa kielletään poliittisen taustan omaavien henkilöiden hakeutuminen virkoihin, niin koskeeko tämä linjaus myös ay-liikettä?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Vanhanen. (Naurua) — No niin, tämä ei taida olla puhemiehen paras päivä.

Otetaan uudelleen. Pääministeri Katainen, kun katson tarkemmin.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies Niinistö! (Naurua)

Asiaan. Minusta olennaista on se, että tunnustetaan se ihan aito tosiasia, että ihminen voi kasvattaa pätevyyttä hyvin monella tavalla. On olemassa muodolliset pätevyyskriteerit, ja sitten kun on hakijoita, niin se sama osaaminen... Tai sanotaan, että se pätevyys voi tulla eri kautta, ja siinä ei silloin saa olla mitään erityistä, että politiikka meritoi enemmän kuin joku toinen, mutta se ei voi myöskään olla leimaava tekijä. Eli minusta se on aika selkeää, että silloin kun hallitus tai ministeri on nimittämässä jotakin, niin oikeuskansleri tutkii sen nimityspäätöksen perusteet, ja oikeuskanslerinkin kohdalla kysymys on harkinnasta, minkälaisia asioita painotetaan. Semmoisen mustavalkoisen linjan vetäminen, että ihminen, joka on joskus ollut päättäjänä, ei koskaan saa tulla virkaan, olisi minusta aika väärin.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! En tiedä, tuliko puhemiehelle tämmöinen freudilainen virhe, kun ay-liike ja Vanhanen tuli tapetille.

Minulla on hyvä esimerkki poliittisesta virkanimityksestä, joka oli onnistunut. Tämän keskustelun aloitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ruohonen-Lerner. Minulla on semmoinen käsitys, että kun tekniikan ylioppilas Pekka Vennamo valittiin Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajaksi, niin huolimatta omasta vennamolaisuudestaan, jonka liikkeen jatkaja ainakin osin Perussuomalaiset on, on aika laajalti semmoinen arvio, että Pekka Vennamo menestyi siinä tehtävässään varsin hyvin. (Mauri Pekkarinen: Niin, mutta se on eri asia!)

Tästä on nyt vaikea tehdä kysymystä, mutta minä ajattelin nyt kuitenkin oikeusministeri Henrikssonilta kysyä: oletteko samaa mieltä, (Naurua) että Pekka Vennamo onnistui tehtävässään, huolimatta virkanimityksestä, hyvin?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Siitä on jo aika pitkä aika. On vähän vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida, mutta minä uskon kyllä, että Pekka Vennamo toimi oikein hyvin siinä tehtävässä, missä hän oli, vaikka olikin ylioppilas eikä ollut korkeakoulututkintoa.

Elikkä kyllähän se on niin, kuten pääministeri toi esille, että emme me voi rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa tavallaan rangaistaan siitä, että halutaan olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa. Se ei ole se meidän tulevaisuuden tie, vaan meidän pitää kannustaa meidän nuoria ottamaan osaa politiikkaan, olla mukana siinä kotikunnassa rakentamassa sitä kotikuntaa ja sitä hyvinvointia. Sama pätee meihin kansanedustajiin. Sinä päivänä, kun emme täällä enää ole, ehkä joku meistä soveltuu johonkin tehtävään vielä. Uskoisin kuitenkin näin. Jonkun verran tietotaitoa tulee lisää. Mutta totta kai aina pitää katsoa, mitä tähän tehtävään ja virkaan tarvitaan, ja näin hallituksessa (Puhemies koputtaa) myös toimitaan tällä hetkellä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Poliittiset virkanimitykset rikkovat perustuslakia. Sen me kaikki tiedämme. Ne rikkovat säädettyjä virkojen kelpoisuusvaatimuksia ja nimitysperusteita sekä yhdenvertaisuussäännökseen perustuvaa suosinta- ja syrjintäkieltoa. Ansioitunut ja etevä laintuntija Jacob Söderman on todennut julkisuudessa, että kyseessä on pohjimmiltaan rikos ja että oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen pitäisi tutkia yksi poliittinen nimitys perusteellisesti. Myös perustuslakivaliokunta voi puuttua asiaan. Toin nämä seikat esille myös poliittisten virkanimitysten ehkäisemistä koskevan lakialoitteeni esittelypuheenvuorossa eduskunnan täysistunnossa vuosi sitten. Kysyn oikeusministeriltä: pitäisikö teidänkin mielestänne oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen tai perustuslakivaliokunnan tehdä linjaus poliittisista virkanimityksistä ja niistä käytännöistä, jotka Suomessa rehottavat?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Olisi hyvä tietää, mitä kysyjä ajaa perään elikkä mikä on poliittinen nimitys, missä se raja teidän mielestänne kulkee. Se, että kuka säätää lakeja tässä maassa: tämä eduskunta säätää ne lait. Meillä on selkeä järjestelmä, jossa oikeuskansleri valvoo hallitusta, ja se on minusta toiminut suhteellisen hyvin tähän mennessä. En oikein ymmärtänyt tätä kysymyksen ydintä, ja voi olla, että pitäisi lukea, mitä tähän lakialoitteeseen on vastattu, jos se on edennyt; tai onko niin, että se on edelleen valiokunnassa ja sitä ei ole vielä käsitelty? Sitä pitää lukea tarkemmin, niin sitten voidaan katsoa, mikä se vastaus voisi olla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.