2) Hallituksen esitys laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys n:o 152 laiksi asuntojen korjaus-
ja energia-avustuksista pohjautuu aika tavalla Suomen kansallisen
ilmasto-ohjelman sisältöön ja myöskin
tämän eduskunnan esittämiin ponsiin.
Suomen kansallisen ilmasto-ohjelman taustatarkastelussa on todettu
asuin- ja palvelurakennusten kasvihuonekaasupäästöjen
olleen vuonna 1990 yhteensä 17,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Näin ollen Suomen kokonaispäästömäärästä,
joka on 76,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 1990,
siis Kioton vertailuluku, tämä on varsin merkittävä osuus.
Näin ollen näiden päästöjen
pienentäminen on jo tuosta lähtökohdasta
tärkeää. Tietysti, arvoisa puhemies,
valiokunnan mielestä on myös tärkeätä,
että päästöjä taloudellisista
syistä ja muutenkin pienennetään.
Valiokunta käsitteli yksimielisesti tämän
hallituksen esityksen ja paneutui nimenomaan lyhyessä mietinnössään
mutta myöskin keskustelun yhteydessä siihen, että energia-avustusta
pitää nimenomaan pystyä suuntaamaan myöskin
uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton
edistämiseen. Tämä näkökulma
tulee myöskin kirjoitetussa mietinnössä vahvasti
esille, ja haluan sen myös muuten välittää vielä tähän
keskusteluun. On hyvin tärkeätä, että tulevaisuudessa
voidaan enenevässä määrin siirtyä esimerkiksi öljylämmityksestä puulämmitykseen,
pelletteihin, maalämpöön, ja tällä tavalla
edistää kansallisen ilmasto-ohjelman tavoitteita.
Toisaalta valiokunta kiinnitti huomiota myöskin sosiaalisin
perustein annettavaan asuntojen korjausavustukseen ja nimenomaan
siihen, että korjausavustuksen tulorajat ovat varsin alhaiset. Ne
ovat jääneet varsin vanhalla tavalla sellaiselle
tasolle, joka ei enää tällä hetkellä vastaa
nykyhetken tarvetta. Tämän asian oikaisemiseen myöskin
valiokunta kiinnitti huomiota.
Molempiin asioihin valiokunta on myöskin kiinnittänyt
huomiota erikseen ensi vuoden, vuoden 2003, talousarvion lausunnon
yhteydessä ja välittää nämä ajatukset
myös valtiovarainvaliokunnalle.
Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä asia,
hallituksen esitys 152, mutta nimenomaan tarvitsemme tarpeellisen
määrän taloudellisia resursseja budjetissa,
jotta asuntojen korjausenergia-avustus voidaan tehokkaalla tavalla
toteuttaa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä,
että energia-avustus syö osan niistä rahoista,
jotka on ajateltu asuntojen korjaukseen muin syin, terveydellisistä syistä, sosiaalisista
syistä jne., ja tämän vuoksi on varsin
tärkeätä, että lainsäädännön
kehittyessä myöskin taloudelliset resurssit seuraavat
tätä kehitystä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Nykyisillä asuntojen korjausavustuksilla
tuetaan muun muassa sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa
olevien vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista. Nämä asuntojen
korjaus- ja energia-avustukset ovat erittäin tärkeä asia.
Hallituksen esitys osuu oikeaan kohtaan ja on kannatettava.
Hallituksen esitys on hyvin perusteellinen selvitys korjaus-
ja energia-avustuksista ja tarttuu tärkeään
asiaan. Energia-avustuksilla on tarkoitus edistää asuntojen
lämpötaloutta ja säästää energiaa.
Korjausavustukset on tarkoitettu erityisten väestöryhmien
asuntojen korjaamiseen sosiaalisin perustein. Näitä ryhmiä ovat
vanhukset, vammaiset ja muut liikuntaesteiset ihmiset. Projektialueita
oli vuonna 2001 69 kappaletta ja avustuksia myönnettiin
53 miljoonaa markkaa. Summa ei ole valtion mitassa suuri, mutta
käyttötarkoitus on tärkeä.
Valiokunnan mietinnön osalta on sanottava, että se
on erittäin hyvin laadittu mietintö. Painotukset
ovat paikallaan. Kylmän ilmaston takia on erittäin
tärkeää, että tuetaan asuntojen
energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien
päästöjen vähentämistä ja
otetaan käyttöön yhä enenevässä määrin
uusiutuvia energiamuotoja. Nimenomaan hyvää hallituksen
esityksessä on se, että siinä korostetaan
uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.
Oman maakunnan osalta ja laajemminkin koko maata ajatellen haluan
korostaa homeongelman hallintaa. Monin paikoin maata on vaikeita
homeongelmia kouluissa, päiväkodeissa ja muissa
julkisissa paikoissa, joissa ihmiset päivittäin
asioivat. Edellisen energiakriisin yhteydessä taloista
tehtiin liian umpinaisia ja tiiviitä, mikä aiheutti
sen, että talot eivät hengitä, ja sen
seurauksena on nyt pahoja homeongelmia.
Kunnat pyytelevät tänä päivänä avustuksia valtiolta
homeongelmiin ja aivan oikein. Mutta kunnilta unohtui 90-luvulla
laman aikaan ja laman jälkeenkin, että kiinteistöjen
katot vuotavat, eivätkä ne seuranneet tällaista
ongelmaa. Home tarvitsee yleensä kosteutta ennen kuin se
tulee. Myös tasakatot olivat siinä syynä.
Suomen arkkitehtikunta taisi joka kaupungissa vaatia tasakattoja,
ja kun ihmiset valittivat siitä, että he haluavat
harjakattoja, ei annettu rakentaa niitä. Mutta onneksi
ajat ovat siitä muuttuneet.
Tulevaisuudessa pitää panostaa energiarakentamiseen.
Kansainvälinen kehitys tuntuu valitettavasti menevän
siihen suuntaan, että jos muun muassa Lähi-idässäkin
tulee sotia, energian hinta saattaa nousta lähiaikoina
paljonkin. Maamme kylmässä ilmastossa ei pärjätä ilman
lämmitystä ja ennakoivaa rakentamista, jossa lämmityksestä pidetään
huolta. Tästäkin näkökulmasta
korjaus- ja energia-avustukset tulevat tarpeeseen.
Myös tällä hetkellä on jonkun
sortin lama olemassa, ja rakentamisella on siinä keskeinen
merkitys kotimaisen kysynnän ja työllisyyden ylläpitämisessä,
joten rakentamiseen kannattaa tästäkin näkökulmasta
satsata.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakiehdotus
ja siihen liittyvä ympäristövaliokunnan
mietintö ovat hyvät. Tämä on
nyt oikeata energiapolitiikkaa. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja
totesi, tämä liittyy ilmastostrategiaan, mutta
yhtä lailla tämä liittyy myöskin
siihen energiapakettiin, mikä täällä hyväksyttiin.
Minusta valiokunta on kiinnittänyt huomiota aivan oikeisiin
asioihin siltä osin, että tarvitaan varmasti edelleen
toimenpiteitä energiatuen laajentamiseen omakotitaloihin.
Valitettavan monta omakotitaloa edelleenkin lämmitetään öljyllä. Kyllä uusiutuvat
energiamuodot ja kaukolämpö ovat sellaisia asioita,
joitten käytön laajentamista pitää edelleen
edistää.
Myöskin on erinomainen asia se, kun täällä puhutaan
siitä, että tätä avustusta myönnetään
sosiaalisin perustein, ja siinä yhteydessä valiokunta
on kiinnittänyt huomiota tulorajojen alhaisuuteen. Näin
se tänä päivänä on.
Tulorajoja on syytä korottaa ja sillä tavalla
saada laajemmin energia-avustukset käyttöön.
Käytännössä se tarkoittaa tietenkin
sitä, että meidän pitää tulevaisuudessa
varata riittävästi määrärahoja,
jotta noita avustuksia voidaan myöntää.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Tiusasella vastauspuheenvuoro, vastauspuheenvuoron pituus
maksimissaan 1 minuutti.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laitisen hyvään puheenvuoroon
haluaisin vain täsmentää sen, että energia-avustusta
voidaan myöntää ja myönnetään
ilman sosiaalista harkintaa, ilman tulorajaa. Valiokunta kiinnitti
tulorajakysymyksissä huomiota nimenomaan korjausavustuksiin,
joita myönnetään sosiaalisin perustein.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Kun separaatti on keksitty, sitä ei
tarvitse keksiä uudelleen. Tässä on tavallaan
otettu vanha separaatti käyttöön, mikä on
hyvä asia. Energia-avustukset olivat aikanaan käytössä öljykriisin
aikaan. Silloin tehtiin paljon hyvää työtä maaseudulla.
Ainakin tunnen monta tapausta, missä seiniä vähän
paksunnettiin. Kun tehtiin oikein, ei edes homeongelmia tullut.
Siellä vaihdettiin keskuslämmityskattiloita, öljykattiloita
puuhun ja laitettiin kolmansia laseja ikkunoihin ja tehtiin tämmöistä hyvää työtä.
Sillä oli työllistävä vaikutus.
Tässä nyt hallitus on tehnyt hyvän oivalluksen
tehdessään ja ottaessaan käyttöön
vanhan, hyvän järjestelmän. Sen lisäksi,
mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Tiusanen puhui siitä, että tässä on
energiataloudellista vaikutusta, tässä on monta
vaikutetta ja näkökulmaa, mitkä tulevat
olemaan elvyttäviä ja siinä mielessä ihan hyviä asioita,
että ei tuhlata energiaa ja saadaan myös toteutumaan
se ajattelu, mistä keväällä ydinvoimakeskustelun
aikaan puhuttiin, jotta kotimaisia polttoaineita tullaan käyttämään
lisää.
Sitten tulorajakysymykseen: Valiokunta on kiinnittänyt
ihan oikeaan asiaan huomiota, koska tästä on hyviä esimerkkejä olemassa
omassa maakunnassani monta. Siellä oli yksi tämmöinen
pienellä työeläkkeellä oleva
pariskunta, jonka tulot eivät todellakaan olleet mitenkään
isot, asuivat pienessä mökissä, ja vaimo
oli liikuntakyvytön, niin että oli pyörätuolissa.
Siihen taloon olisi pitänyt tehdä korjausta. Valitettavasti tuloraja
on niin matala, että nämä ihmiset eivät saaneet.
Mutta vieressä oli ökyisäntä,
jolla oli metsää ja maata ja omaisuutta paljon.
Kun sitä omaisuutta ei laskettu ollenkaan mukaan näihin, vaikka
kuinka paljon on maallista mammonaa, hän sai sosiaalisin
perustein tämän tuen ja tekivät vessaa
ja tämmöistä. Sen takia minusta tähänkin
seikkaan pitäisi kiinnittää huomiota,
jotta katsottaisiin se varallisuuspuoli, ei pelkästään
sitä, jotta kun sattuupi olemaan vanhaa rahaa kuusi tonnia
eläke, niin se vie koko tämän mahdollisuuden.
Tulisi olla semmoinen ajattelu, että katsottaisiin vähän
kokonaisvaltaisemmin, miten ihminen pärjää taikka
se perhe pärjää ja mitkä ovat avut.
Niin kuin äskeisessä keskustelussa on tullut esille,
tämä on hyvä pointti, että tässä hallitus lähti
siitä, että energia-avustushommassa otettiin vanha
käytäntö, ei mitään
tämmöisiä tuloja, vaan kaikki saavat
sen avustuksen sillä perusteella, kun raha riittää — tietysti.
Se voi olla ongelma, koska energiakysymys on ihan toinen juttu kuin sosiaalinen
aspekti, koska tässähän lähdetään
siitä, jotta kaiken kaikkiaan suomalainen yhteiskunta voisi
muuttua siihen suuntaan, että oltaisiin mahdollisimman
paljon omavaraisia, ei oltaisi riippuvaisia näistä öljysheikeistä ja
siellä tapahtuvista asioista vaan suomalainen puu, joka kasvaa
pusikoissa, otettaisiin hyötykäyttöön, mikä olisi
ihan hyödyllistä jo metsänhoidon kannalta.
Kannatan oikein ilolla tätä hanketta. Valiokunta
on tehnyt hyvää työtä. Toivon
mukaan toteutuvat toiveet myös siitä, jotta rahoitus
hoidetaan sillä tavalla myös budjetin käsittelyn
yhteydessä, että sinne lisätään
onko se vanhaa rahaa joku 90 miljoonaa, joka on varattu. Mutta uskon, että se
menee aika nopeasti tässä, koska tarvetta tulee
olemaan, että kunhan ei tapahtuisi sillä tavalla,
jotta huomataan jo hyvissä ajoin keväällä, jotta
kaikki rahat ovat menneet ja hankkeita olisi vaikka kuinka paljon
edessä mutta ei pystytäkään
toteuttamaan niitä. Ennen kaikkea siltä näkökannalta
vielä, koska nyt kuitenkin matalasuhdannetta eletään
ja työttömyys on kasvamaan päin, näitä hankkeita
ei missään tapauksessa rahan puutteen takia pidä jarruttaa,
koska se tulee vaikuttamaan ihmisten työllistymiseen.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua.
Itse asiassa tätä asiaa on voinut selvittää tämän
keskustelun kuluessa ihan myönteiseen suuntaan.
Niin kuin hallituksen esityksestä voi päätellä, meillähän
on energiataloudellisia korjausavustuksia myönnetty vuosina
78—86 ja vuodesta 87 on Valtion asuntorahaston varoista
myönnetty asuntojen korjausavustuksia. Siinä on
ollut taustalla laki asuntojen korjausavustuksista vuodelta 98 nyt
viimeksi.
Nyt ympäristövaliokunnan mietintö ei
aivan tarkkaan kertonut avustusten myöntämisen
perusteita, mutta puheenjohtaja ed. Tiusanen täsmenteli.
Nyt tämä asia on minusta saanut aivan myönteisen
näkökulman, sillä nämä korjausavustukset,
niin kuin todettiin, ovat olleet hyvin paljolti sosiaalisin perustein
myönnettäviä, ja tuon vanhan lain mukaan
näin on tapahtunut. Nyt tavallaan energia-avustuspuoli
on lisätty 2 §:n 7 kohdaksi, jonka mukaan voidaan
tukea asuntojen energiatalouden parantamista ja energian käytöstä aiheutuvien
päästöjen vähentämistä mukaan
lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto.
Siis puitteet minusta ovat todella hyvät, ja raharaami,
joka vuosittain on ollut käytössä, on
ollut noin 40 miljoonaa euroa.
Jos ajatellaan tästä eteenpäin, jotta
tällä olisi todella vaikuttavuutta ja merkitystä,
niin kuin on todettukin, nyt öljylämmitystalot
pitäisi voida muuttaa kotimaiselle energialle, olkoonpa
se hake tai pelletti, ja toisaalta sähkölämmitystalot yhtä lailla.
Mutta ennen kaikkea minusta meillä pitäisi vähän
Ruotsin tapaan ryhtyä tukemaan lämpöpumppujen
laajempaa käyttöä, olkoonpa kysymys maalämmöstä,
vesilämmöstä tai myöskin ilman
hyödyntämisestä lämmitykseen
tiettyinä aikoina. Tällöin minä uskoisin,
että me saisimme merkittävän muutoksen
fossiilisten polttoaineiden käytön osalta aikaan
kotimaiseen suuntaan. Todella nyt tämän määrärahavarauksen
pitäisi olla sen kaltainen, että tavallaan, olkoon
se sitten puolet näistä kustannuksista tai joku
muu määrä, voitaisiin suoraan myöntää avustuksena,
mikäli lämmitysjärjestelyä muutetaan.
Itse henkilökohtaisesti lasketutin vuosi sitten kesällä öljylämmitystalon
muuttamisen pellettilämmitteiseksi, mutta siinä käytännössä olisi
selvästi nähtävissä näin,
että kustannusero käyttökustannuksina
oli niin pieni, että tämä investointi
olisi vaatinut erittäin pitkän takaisinmaksuajan,
ja tällöin luovuin hankkeesta, koska se ei näyttänyt
taloudellisesti kannattavalta. Mikäli tässä investoinnissa
nyt sitten osittain tultaisiin valtiovallan taholta vastaan, se
motivoisi erittäin paljon näitä muutoksia,
ja sanoisin, että silloin päästäisiin
tässä hyvin eteenpäin. Siinä mielessä tämä lakiesitys
nyt sitten on hyvä, kun vaan määrärahat
ovat riittävät.
Marja-Leena Kemppainen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä hallituksen
lakiehdotus ja ympäristövaliokunnan siitä antama mietintö ovat
erittäin hyvän suuntaisia nimenomaan energiapoliittisesti
ja energiataloudellisesti. Tässä mietinnössä on
kiinnitetty erittäin tärkeisiin asioihin huomiota,
ja itse näkisin, että nimenomaan omakotitalojen
roolin tulevaisuudessa tulisi olla myös selkeä tämän
lain piirissä sen takia, että meillähän
on, niin kuin tässä keskustelussa on tullut jo
esille, hyvin paljon öljylämmitteisiä taloja,
mutta meillä on ikävän paljon myös
ihan puhtaasti sähkölämmitteisiä omakotitaloja.
Näiden muuttaminen järkevämpiä lämmitysratkaisuja
käyttäviksi on hyvä asia. Jos esimerkiksi
sähkölämmitteiseen taloon otetaan lämpöpumppu
mukaan, niin sillä saadaan jo huomattavia parannuksia aikaan.
Kuitenkin nämä kustannukset ovat monelle ylivoimaisia
yksin suorittaa. Sen takia tässä on erittäin
hyvä myös se, että näitä tulorajoja
tullaan ennen kaikkea näiden korjausavustusten kohdalla
tarkistamaan. Näkisin, että meillä pitäisi
enemmänkin energiatalouteen korjaavia lakimuutoksia saada
aikaan, mutta hyvä on aloittaa tästä,
ja hyvään suuntaan ollaan menossa.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin energia-avustusten
tuomista tämän lain piiriin ja erityisesti näiden
maalämpöpumppujen ja vastaavien uusien teknisten
ratkaisujen käyttöä ja kannustamista
uudisrakentamisen osalta erityisesti. Luulenpa, että näillä määrärahoilla
ei aivan kaikkea Suomessa olevaa tarvetta tulla tyydyttämään,
joka tietenkin tämän energiansäästön
kokonaisuudessa on, mutta tämä on hyvä aloitus,
kun lähdetään tukemaan niitä toimenpiteitä,
jotka ovat välttämättömiä tulevaisuudessakin
energiansäästön osalta.
Ruotsissahan näitä maalämpöpumppuja
on tietojeni mukaan noin parisataatuhatta. Jos me vertaamme Suomeen,
jossa puhutaan jostain 1 000—2 000 tapauksesta,
niin meillä hyvin paljon tehtävää juuri
tällä saralla olisi.
Toivoisin, että ympäristöministeriö nimenomaan
tulee kohdentamaan ensisijaisesti uudisrakentamisessa uuden tekniikan
käyttöönottoon tämmöistä kannustusrahaa,
mutta myöskin tietenkin näiden ongelmaisten vanhojen
kattiloiden ja muiden uudistamiseen. Eli toivon, että nämä aloitteet,
joita takavuosina täällä eduskunnassakin
on tehty — itsekin olen tehnyt maalämpöpumppuasiasta
aloitteen — todellakin realisoituisivat ja kansalaisia
kannustettaisiin sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat energiaa säästäviä toimia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Täällä on
aivan oikein korostettu siirtymistä kotimaiseen bioenergiaan,
luonnonmukaiseen energiaan, asuntojen korjausratkaisuissa. Minusta
tätä tulisi hyvin voimakkaasti avustuksilla vauhdittaa,
jopa ilman tulorajoja, koska näkisin, että meidän
on tarpeen edistää muun muassa Kioton sopimuksen
takia tätä luontoystävällisen energian
lisäkäyttöä. Osaltaan näin
lunastamme myös viime keväänä ydinvoimapäätöksen
yhteydessä tehtyä vakavaa kannanottoa siitä,
että edistämme bioenergian käyttöä.
Elikkä kun ihmiset voivat saada avustusta lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi
bioenergialle — hake, pelletti — tai sitten maalämmölle,
jolloin tuki on houkutin, joka on edesauttamassa tätä.
Siinä usein joudutaan uusimaan rakenteita ja tekemään
mittavia investointeja. Toivon, että tässä asiassa
nyt otettaisiin kunnon askeleita reippaasti eteenpäin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Varsin monessa puheenvuorossa — edustajat
Laitinen, Esa Lahtela, Nousiainen, Tahvanainen, ed. Oinonen viimeksi,
kaikki jotka ovat yleensä puhuneet — on kiinnitetty
huomiota siihen, että pitäisi myös omakotitaloissa
päästä tässä asiassa
eteenpäin. Tähän kiinnitti huomiota myöskin
valiokunta omassa mietinnössään ja keskustelussa.
Nyt ensi vaiheessa ollaan viemässä tätä asiaa
eteenpäin asunto-osakeyhtiöissä, rivitaloyhtiöissä ja
sen tyyppisissä, mutta todellakin täytyisi päästä varsin
nopeasti myöskin omakotitalopuolelle. Valiokunta totesikin
omassa lausunnossaan vuoden 2003 budjetista, että pitäisi
nimenomaan lisätä kaiken kaikkiaan tätä rahoitusta
tarpeen mukaisesti ja niin, että se pysyisi ajan tasalla,
ja valiokunta esitti myös konkreettisen esityksen asuntojen
korjausavustuspuolelle.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Täällä on
puhuttu tästä uusiutuvien energialähteiden
käytöstä, ja jokainenhan meistä voi
tämän niin sanotun vihreän energian käyttöä edistää muun
muassa sillä tavalla, että tehdään henkilökohtaisesti
sähköä tuottavan energiayhtiön
kanssa niin sanottu sähkösopimus, joka pohjautuu
tämän vihreän energian käyttöön.
Se maksaa hivenen enemmän, mutta sillä me edistämme niitä hienoja,
tavoiteltavia arvoja, mistä yhteisesti on päätöksiä tehty.
Elikkä omalla käyttäytymisellämme
pystymme jälleen myöskin näihin asioihin
vaikuttamaan.
Yleiskeskustelu päättyy.