Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan semmoinen tiivis esittely tästä lakialoitteesta, joka koskee kiinteistöverolain 12 ja 13 §:ien muuttamista.

Voimassa olevan kiinteistöverolain mukaisesti vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti voi olla vähintään 0,22 ja enintään 0,50. Muiden asuinrakennusten veroprosentti voi olla enintään 0,60 ja prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten.

Kiinteistöverolain 12 §:n mukaan rakennusta katsotaan käytettävän pääasiassa vakituiseen asumiseen, jos sen huoneistojen pinta-alasta vähintään puolta käytetään tähän tarkoitukseen. Huoneistoa katsotaan käytettävän pääasiassa vakituiseen asumiseen, jos se on pääosin tarkoitettu tähän käyttöön eikä se ole muussa käytössä, sanotaan pykälässä.

Vastaavasti 13 §:n mukaan muiden asuinrakennusten veroprosentti voi olla 0,60 prosenttia korkeampi kuin vakinaisten asuntojen veroprosentti. Tällaisella rakennuksella tarkoitetaan rakennusta tai huoneistoa, jonka pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 §:ssä tarkoitettuun vakinaiseen asumiseen.

Nyt ongelma on muodostunut ennen kaikkea sellaisista sekataloista, joissa yleisesti ottaen liikehuoneistojen pinta-ala on suurempi kuin asuinhuoneistojen pinta-ala. Tällöin tämmöisissä taloissa asuvat henkilöt joutuvat korkeamman kiinteistöveroprosentin maksumiehiksi ja sitä kautta heidän asumiskustannuksensa ovat korkeammat kuin keskimäärin ottaen normaaleissa asuintaloissa. Siksi tässä lakialoitteessa ehdotan, että kiinteistöveron määräytymisperusteita muutettaisiin siten, että vakituisten asuinrakennusten osalta raja olisi yksi neljäsosa, kun taloa käytetään vakinaiseen asumiseen, ja muiden asuinrakennusten osalta yhtä lailla, jos siellä on kolme neljäsosaa muuta asumista kuin vakinaista asumista. Tällä ratkaisulla me pääsemme tilanteeseen, jolloin ylimääräiset asumiskustannukset poistuvat ja liiketalot ja asuintalot ovat yhdenvertaisia verotuskohtelun osalta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Nousiaisen aloitteessa on järkeä. Itselleni tulee mieleen yksi tapaus, joka oli tämmöinen kyläkauppa, joka maaseudulla on hyvin tyypillinen. Siellä tämä ongelma näkyy selkeästi, koska kaupan pinta-ala on suhteellisen iso ja sen päädyssä on asunto. Siinä tapauksessa veron määrä määräytyy koko pinta-alan mukaan. Siinä mielessä jopa voisi vielä jatkaa sillä tavalla, jotta siinä ei olisi keinotekoisia rajoja ollenkaan, vaan vero olisi siitä osuudesta, mitä neliöistä on asuinpinta-alaa, ja silloin se olisi kaikin puolin oikeudenmukainen, koska määrätty raja, joko puolet tai neljännes tai kolmannes tai mikä se onkin, muodostaa aina kynnyksen, jotta ovatko nyt juuri neliöt siinä vai eivätkö ole. Minä kyllä kannatan tätä aloitetta ja toivon, että sitä myös jalostettaisiin eteenpäin sillä tavalla, että tämä tutkittaisiin valiokunnassa sillä tavalla, että tehtäisiin ihan rajaton malli siitä. Sen prosentin mukaan maksettaisiin veroa, mikä kuuluu, ja muu kiinteistö sen veron mukaan, mikä taas sinne kuuluu.