Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on monta kertaa todettu, että budjettiin eli talousarvioon pitää merkitä kaikki tiedossa olevat menot ja tulot. Näinhän on monta kertaa korostettu. (Ed. Skinnari: Kyllä, se on perustuslaissa!) Jos ei näin menettele, niin silloin toimii lain vastaisesti. Nyt kysyn:

Onko hallitus toiminut lain vastaisesti, kun se on ilmoittanut, että helmikuussa annetaan ensimmäinen lisätalousarvio? Onko hallituksen tiedossa tuloja ja menoja, joita ei merkitä varsinaiseen talousarvioon, vaan annetaan lisätalousarvio? Onko tämä lain mukaista?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole tiedossa tuloja ja menoja vielä, joita lisätalousarviossa käsitellään, mutta tiedämme teeman kyllä. Eli haluamme nähdä alkuvuodesta huomattavasti pidemmälle kuin vielä tässä vaiheessa voimme nähdä seuraavaan vuoteen talouden kehitystä. Kun tämänhetkinen arviomme on, että talouskehitys on menossa huonompaan suuntaan — sen nyt jokainen ymmärtää ja tietää — niin katsomme aiheelliseksi, että jos alkuvuodesta näemme paremmin, niin pystymme tekemään kohdennettuja toimenpiteitä nimenomaan työpaikkojen turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Minusta tuo vastaus hieman ontuu. Ilmoitetaan, että tulee lisätalousarvio helmikuun oliko se peräti ensimmäisellä viikolla, keväistuntokauden ensimmäisellä viikolla. Jos näin ilmoitetaan, niin kyllä kai teidän tiedossanne täytyy olla jotakin, mitä te ette talousarvioon ole laittaneet. Jos te oletatte, että jotain tapahtuu, niin pitääkö ilmoittaa, että juuri helmikuun ensimmäisellä viikolla, miksei helmikuun kolmannella viikolla tai huhtikuun neljännellä viikolla? En oikein tuota ymmärrä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Yleensä lisätalousarvion aikataulun tietää normaalinkin talousolosuhteen aikakaudella. Kyllä meillä jokaisella on käsitys, tuleeko se keväällä, jos tulee, niin missä vaiheessa kevättä suurin piirtein, ettei tämä nyt ole mitenkään niin erikoista. Me nyt vaan ajattelemme, että me haluamme nähdä vuodenvaihteen jälkeen taloustilanteen koko kuvan. Toivon mukaan näemme ainakin puoli vuotta eteenpäin, toivon mukaan pidemmälle. On tämä nyt kohtuullisen erikoista, että täällä syytetään hallitusta siitä, että me haluamme toimia sen tiedon mukaan niin hyvin kuin osaamme, jotta euro per työpaikka -panos on maksimaalisessa käytössä. Me emme halua huiskia veronmaksajien rahoja, koska kaikki se velka, joka nyt otetaan ja ensi vuonna otetaan, on eläkeläisten ja palkansaajien maksettavana kuitenkin tulevina vuosina. Me haluamme tehdä elvytystoimet niin, että euro per työpaikka -panos on mahdollisimman hyvä, ja me olemme valinneet ajankohdan, että tarkistelemme tätä tilannetta vuodenvaihteen jälkeen.

Herra puhemies! Tässä on järkyttävintä se, että hallitus ei reagoi vieläkään siihen, että Euroopan unionin komissiokin jo lokakuussa vaati kasvua ja vakautta ja työllisyyttä tukevia toimia, vaati jäsenvaltioita tämän vakavan taloudellisen kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen, vaati panostuksia perusturvallisuuteen, arjen turvallisuuteen. Hallitus ei ole reagoinut. Se on jatkanut rikkaiden veroalea, ei ole tehnyt kuntapuolelle mitään panostuksia, ja mikä vakavinta on, niin te ette myöskään elvyttävien toimien osalta ole ryhtyneet välittömiin toimiin, jotta ensi vuoden talousarviossa panostettaisiin investointeihin ja muun muassa talouden ja kasvun voimistamiseen. Me olemme erittäin vakavan tilanteen edessä. Teidän on aika tunnustaa se, että kyseessä on vakavin uhka myös Suomen taloudelle, mikä on vuosikymmeniin, kenties viime vuosisadan 30-luvun jälkeen kohtaamassa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Taloustilanne nyt on kaikille selvä. Ei sitä nyt tarvitse erikseen vaatia. Sen nyt jokainen tietää, että tämä on vakavin uhka, mitä koskaan tässä maailmassa on ollut. (Ed. Gustafsson: Ministeri oli lokakuussa toista mieltä!)

Jos nyt katsotaan, mitä komissio on todennut, niin komissio totesi muun muassa maanantaina ja tiistaina, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että Suomi on Euroopan unionin elvyttävin maa, että kannattaa lukea ihan oikeasti. Jos te ette perehdy asioihin, niin voi päätyä tuommoiseen käsitykseen, mikä teillä on. Komission arvioitten mukaan Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa elvytetään enempi kuin missään muualla.

Kun me kävimme keskustelua, mitä tämä 1,5 prosentin suositus elvytyksiin tarkoittaa, niin totesimme, että esimerkiksi automaattiset vakauttajat kannattaa siihen laskea. Tämän laskelman mukaan Suomen elvytys ensi vuonna on 2,5 prosenttia, niin että ei kannata antaa väärää kuvaa, ja me olemme olleet eturintamassa. Komissio heräsi näihin kysymyksiin vasta sen jälkeen, kun me olimme antaneet budjettiesityksen, joka on siis yhä edelleen Euroopan elvyttävimpiä. Pekkarinen voi jatkaa vielä, mitä on tehty syksyn jälkeen täsmennyksinä, jotta pystymme turvaamaan työpaikat ja yritysten rahoituksen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Komission tämä elvytyspakettihan nyt pitää ehdotuksia toimista, jotka hallitus on jo saattanut tänne eduskunnan käsiteltäväksi. Me olemme tässä olleet eturintamassa, ensimmäisenä Euroopassa. Vielä kertaalleen: Hallitus ottaa tänne esitetyillä toimilla pitkästi yli 3 miljardin euron edestä uutta takausvastuuta siitä rahoituksesta, mitä yritykset tarvitsevat viedessään maailmalle ja valmistaessaan Suomeen. Tämän lisäksi hallitus panee 1,7 miljardia euroa suoraa uutta rahaa, jonka se korkotuettuna eri instituutioitten kanavoi suomalaisille yrityksille niitten tarpeisiin, ja vielä senkin lisäksi hallitus ihan suoraa avustusmuotoista rahaa sekä rakennerahastojen että näitten pääomitusjärjestelyjen kautta laittaa pitkästi yli 100 miljoonaa euroa. Tässä — kokonaispaketti yli 5 miljardia — Suomi kyllä kilvoittelee erinomaisesti minkä tahansa Euroopan unionin jäsenmaan kanssa. (Puhemies: Ministeri Pekkarinen, te pysyitte minuutissa! — Naurua)