Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on minulle niin mieluisa, että tulin ihan sen vuoksi tänne pönttöön puhumaan.

Sinänsä tämä esitys pääosin sisältää lähinnä teknisiä muutoksia. Tässä ehdotetaan muutettavaksi useita Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi kuuluvia etuuslakeja. Lakeihin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia tarkastuksia. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää säännöksiä ja nopeuttaa etuusasioiden toimeenpanoa, yksinkertaistaa menettelyä ja ehkäistä takaisinperintätilanteita. Mutta kaikkein merkittävimpänä sisällöllisenä muutoksena tässä on kansaneläkkeen edellyttämän asumisaikavaatimuksen poistaminen työkyvyttömyyseläkettä hakevalta, joka on 16 vuotta täyttäessään saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Herra puhemies! Minuun otti yhteyttä 16 vuotta täyttäneen kehitysvammaisen lapsen äiti. Perhe oli adoptoinut lapsen aivan vauvana ulkomailta, ja vasta muutaman vuoden kuluttua kävi ilmi, että lapsi on hyvin vakavasti ja pysyvästi kehitysvammainen. Kun lapsi sitten täytti 16 vuotta, perheelle oli suuri yllätys, että hän ei ollutkaan oikeutettu kansaneläkkeeseen kuten kehitysvammaiset ikätoverinsa. Perheen äiti kävi keskustelua Kansaneläkelaitoksen kanssa. Sieltä hänelle tätä meidän lainsäädäntöämme selvennettiin ja todettiin, että kansaneläkkeen myöntämisen edellytyksenä voimassa olevassa laissa todellakin on se, että hakija on asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan 16 vuotta täytettyään. Eli kun ulkomailla alle 16-vuotiaana työkyvyttömäksi tullut ja Suomeen muuttanut henkilö täyttää 16 vuotta, hänelle ei voimassa olevan lain mukaan voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä ennen kuin hän on täyttänyt kolmen vuoden asumisaikavaatimuksen tämän 16 vuoden täyttämisen jälkeen, eli vasta 19-vuotiaana. Suomessa alle 19-vuotiaana työkyvyttömäksi tulleelle työkyvyttömyyseläke voidaan sen sijaan myöntää 16-vuotiaana ilman asumisaikavaatimuksen täyttymistä. Eli on siis ero myös siinä, onko henkilö todettu synnynnäisesti kehitysvammaiseksi, jolloin esimerkiksi adoptiolapsen kohdalla todetaan, että hän on jo siellä lähtömaassaan syntynyt vammaisena, vai onko hän vammautunut vaikkapa liikenneonnettomuuden seurauksena vasta tultuaan Suomeen adoptoiduksi.

Otin yhteyttä tästä asiasta ministeriin, joka ei ollut tästä sosiaaliturvan aukosta edes tietoinen. Kävin ministerin kanssa pariin otteeseen keskusteluja. Tein tästä kirjallisen kysymyksen ja myös lakialoitteen. Nyt todellakin ilokseni totesin, että hallitus on antanut tuon lakialoitteeni, joka on tässä samassa yhteydessä käsiteltävänä, mukaisen esityksen tämän lakiesityksen yhteydessä, mikä korjaa tämän epäkohdan.

Tämä lainmuutos koskettaa vain pientä ihmisryhmää. Sen kustannusvaikutuksetkin yhteiskunnalle jäävät hallituksen esityksen arvioiden mukaan noin 90 000 euroon vuodessa, mutta näille muutamille perheille tämä ensi vuoden alusta voimaan tuleva muutos on hyvin tärkeä ja varmasti suuri ilonaihe.