Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä eräs keskeisistä asioista, joilla voimme turvata Itämeren ja erityisesti tuon hyvin liikennöidyn Suomenlahden öljyntorjuntaa, ja tämä esitys, joka nyt on valiokunnan mietintönä täällä pöydällä, sisältyy myöskin tuohon hallituksen viime kesänä antamaan Itämeri-selontekoon yhtenä tällaisena konkreettisena toimenpiteenä.

Ympäristövaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena. Olemme kuitenkin esittäneet joitakin huomautuksia sekä muutosehdotuksia, mutta valiokunnan mietintö on kuitenkin yksimielinen.

Aivan aluksi tässä valiokunnan mietinnön kannanotto-osuudessa kuvataan perustuslakivaliokunnan kantaa tähän asiaan, koska pyysimme perustuslakivaliokunnalta lausunnon. Öljysuojarahastohan on talousarvion ulkopuolinen rahasto, ja sen suuruuden tai käyttötarkoituksen olennaista laajentamista tehtäessä tarvitaan perustuslain 87 §:n mukaan kahden kolmasosan enemmistö. Tämän vuoksi sitten myöskin oli tarpeen tämä lausunto perustuslakivaliokunnalta. Perustuslakivaliokunta on tässä lausunnossaan katsonut, että tämä pääomarajojen viisinkertaistaminen merkitsee tätä olennaista laajentamista, joka tuossa perustuslain 87 §:ssä on kuvattu, ja sen vuoksi vaaditaan tämä pykälän mukainen määräenemmistö.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti tässä lausunnossaan lisäksi huomiota tämän lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen muuttamiseen, koska tämän ehdotetun säännöksen perusteella lain 6 ja 7 §:n voimaantulo määräytyisi vain EU-säännöksen nojalla eikä voimaantuloajankohdasta säädettäisi näin ollen lainkaan Suomessa, ja tämä ei taas täytä perustuslain 79 §:n 3 momentin vaatimuksia lain julkaisemisesta ja voimaantulosta. Tähän viitaten ympäristövaliokunta ehdottaa tämän voimaantulosäännöksen muuttamista ehdotetulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Kuten jo tuossa aluksi sanoin, tämän rahaston toiminta on äärimmäisen tärkeää, kun varaudumme pahimmillaan suureenkin öljyonnettomuuteen tuossa vilkkaasti liikennöidyillä Itämerellä ja Suomenlahdella. Tästä rahastosta korvataan esimerkiksi alueen pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia sekä öljyturmasta aiheutuneiden vahinkojen kustannuksia, mikäli näitä korvauksia ei voida periä vahingosta vastuulliselta. Valiokunta on tässä mietinnössään korostanut tämän öljyntorjuntavalmiuden parantamisen tärkeyttä ja Öljysuojarahaston merkitystä osana öljyntorjunnan rahoitusta, perusteena juuri tämä kasvava öljyliikenne. Myöskin kemikaaleja kulkee paljon. On aivan kaikissa selvityksissäkin osoitettu, että vakavan onnettomuuden riski on moninkertaistunut erityisesti Venäjälle suuntautuvan liikenteen kasvun vuoksi.

Tästä asiasta on tehty lukuisia selvityksiä kuluneiden viime vuosien aikana, ja muun muassa Suomen ympäristökeskus on arvioinut tätä öljyntorjuntavalmiuden riittävyyttä. Kyllä valiokunnan saaman käsityksen mukaan ihan tässä kotimaisessakin öljyntorjunnassa meillä on puutteita. Tietenkin tämän ison öljyvahingon, mahdollisen ja hyvin epätoivottavan öljyvahingon, torjuntaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, ja sitä myöskin Suomessa on aktiivisesti harjoitettu, mutta siitä huolimatta meidän on pidettävä huoli myös omasta öljyntorjuntavarustuksestamme.

Näiden selvitysten perusteella on laadittu kokonaisesitys öljyntorjuntavalmiuden kehittämistarpeista. Nämä summat, joita tarvittaisiin alushankintojen kustannuksiin, ovat suuria, noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, ja aluepelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiuskustannukset 12,5 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta ne ovat sitten lopultakin pieniä summia, jos ajatellaan, että vahinko tapahtuisi, miten suuriksi kustannukset silloin muodostuisivat. Mutta nämä ovat siis sellaisia kustannuksia, että nykyinen öljysuojamaksukertymä ei riitä niitä korvaamaan. Sen vuoksi tässä esityksessä siis ehdotetaan öljysuojamaksun korottamista nykyisestä 0,5 eurosta 1,5 euroon tonnilta.

Arvoisa puhemies! Me olemme tätä valiokunnassa käsitelleet ja, kuten todettu, pidämme tätä kyllä erittäin tarpeellisena ja tärkeänä esityksenä. Mutta olemme kuitenkin huomauttaneet myös siitä, että kokonaan suomalaisille öljyn maahantuojille näiden kustannusten sälyttäminen ei ole välttämättä oikeudenmukaista. Sen vuoksi on tarpeellista harkita myöskin budjettirahoitusta näiltä osin. Olemme katsoneet, että on aiheellista lausua ja tehdä lausuma tästä asiasta. Valiokunta on jo vuonna 2004 omassa mietinnössään tuolta ajalta korostanut sitä, että myös valtion talousarviorahoituksen tulee tarvittaessa tulla turvaamaan Öljysuojarahaston toimintaa.

Tässä nyt esitämme, että lausumaksi tulisi: "- - hallitus selvittää mahdollisuuksia laajentaa Öljysuojarahaston rahoituspohjaa sekä huolehtii Öljysuojarahaston jatkuvuudesta ja sen toimintakyvyn turvaamisesta tarvittaessa talousarvioratkaisuin." Tämä on mielestämme tärkeää juuri tämän rahaston toimintavarmuuden turvaamiseksi.

Sitten vielä, arvoisa puhemies: Koska öljyvahingon riskin kasvu johtuu pääasiassa muusta kuin tästä kotimaisesta toiminnasta, on riittävän rahoituksen ylläpitämisen turvaaminen pääasiassa öljyn maahantuojilta perittävin maksuin aiheuttamisperiaatteen kannalta kyseenalaista, ja siksi tämä rahoituspohjan laajentaminen tulisi nyt selvittää. Valiokunta on vähän ihmetellyt sitä, että tähän esitykseen ei ole sisältynyt minkäänlaista kansainvälistä vertailua öljyntorjuntavalmiuden rahoittamisesta. Itse asiassa jouduimme vähän penkomaankin näitä eri maiden malleja, miten öljyntorjuntavalmiuteen on varustauduttu. Senkin vuoksi tämä budjettirahoituslausuma on tärkeä.

Esitämme myös maksun osalta, että tämä maksu olisi määräaikainen, jotta sitten pystytään arvioimaan, kuten tuossa lausumassakin ehdotetaan, tätä rahoituspohjan laajentamista. Yksityiskohtaisista perusteluista löytyy sitten tuo valiokunnan esittämä muotoilu muutettuna.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Öljykuljetusten määrä Itämerellä Suomen aluevesien läheisyydessä ja Suomen aluevesilläkin on lisääntynyt viime vuosina aika räjähdysmäisesti, ja se tietysti on johtanut siihen, että meilläkin öljyntorjuntavalmiudessa on ollut ja on edelleenkin huomattavasti kehitettävää.

Tähän haasteeseen on tartuttu kyllä aika päättäväisesti mielestäni tämän hallituksen aikana. Esimerkiksi osana näitä elvytyspaketteja nyt öljyntorjuntakalustoa on joko jo tilattu ja valmistettu lisää tai sitten niitä ollaan paraikaa tekemässä. Esimerkiksi juuri on valmistumassa monitoimialus, joka on erityisesti kehitetty öljyntorjuntaan ja talviaikaiseen öljyntorjuntaan, ja samanlaiselle toiselle alukselle on annettu tilausvaltuudet. Samaan aikaan korjataan ja varustetaan eräitä muita öljyntorjuntaan tarkoitettuja aluksia. Mutta työhän on suuri, ja se vaatii rahoitusta. Sitä osaltaan hankitaan tämän Öljysuojarahaston kautta, ja kun tätä Öljysuojarahaston kertymää ei ole korotettu pitkään aikaan, on tarve tähän korottamiseen ollut ilmeinen.

Valiokunnan puheenjohtaja ed. Huovinen esitteli täällä jo erittäin hyvin näitä esityksen eri näkökulmia ja siihen liittyviä ongelmakohtia. Haluan korostaa sitä, että on tärkeää, että tämän Öljysuojarahaston toiminta turvataan, sen jatkuvuus turvataan myöskin mahdollisella budjettirahoituksella siinä tapauksessa, kun tämä määräaikainen laki loppuu ja vielä siinä vaiheessa ei ole uuden jatkosta selvyyttä. Tämä on tärkeä asia, johon ei saa tulla katkoksia.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella olin liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja siellä tätä jo käsiteltiin ja valmisteltiin. Todettiin, että kun silloin oli jäät, niin jäissä seisoi öljyaluksia tuolla, hurja tilanne. Suomella pitää olla valmius ja valmistautua siihen, mutta myös pitää Itämeren rantavaltioitten yhteistyössä muun muassa Venäjää nyt vastuuttaa ja käydä yhteistyötä. Ei pienen Suomen varusteilla ja rahoilla sitä pystytä pitämään.

Tänä päivänä oli tieto, että päivittäin 600 alusta liikkuu Itämerellä. Ne ovat hurjia lukuja. Tilastotieteilijät kertoivat, että on pakko jossain vaiheessa siellä rytistä tilastojen mukaan, siihen pitää varautua. Tämä on hyvä esitys, ja näitä pitää viedä eteenpäin. Mutta siitä rantavaltioitten yhteistyöstä näissä pitäisi kumminkin löytyä se päävastuu.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti kommentoin näitä ed. Kankaan esille nostamia huolenaiheita, jotka ovat todella tärkeitä.

Jotta mahdollisen onnettomuuden sattuessa voimme tehdä sen, mitä silloin voitavissa on, niin on tarpeen olla tämänkin rahaston varoja käytössä. Mutta on aivan selvää, että kaikista tärkeintä on koittaa ennaltaehkäistä tätä onnettomuuden syntyä, ja siinä tietenkin tulevat nimenomaan myös nämä liikenteen kysymykset vahvasti esiin. Se on liikenteen järjestely-, ohjauskysymys, se on erityisesti kysymys siitä, minkälaisia laivoja tässä meidän herkällä Itämerellämme liikkuu. Valitettavasti, vaikka olemme aika hyvin saaneet tämän kaksoispohjavarustuksen näihin tankkereihin, edelleenkin erittäin huonokuntoisia aluksia on Itämerellä liikenteessä, ihan viime viikoiltakin löytyy esimerkkejä, ja sen vuoksikin on tärkeää pitää nämä liikenteen kysymykset esillä.

Haluan vain todeta sen, että valiokunnassa on parhaillaan käynnissä Itämeri-selonteon käsittely. Useat valiokunnat, myös liikenne- ja viestintävaliokunta on muiden joukossa antanut tästä selonteosta ympäristövaliokunnalle oman lausuntonsa, ja meillä on asiantuntijakuuleminen pian päättymässä, ja uskon, että sitten tuosta selonteosta laadittavassa mietinnössä valiokunta tulee ikään kuin laajemmin käsittelemään vielä Itämeren alueen liikenne- ja ympäristöasioiden yhteisiä rajapintoja ja tarkemmin kuin tässä Öljysuojarahastomietinnössä.