Arvoisa puhemies! Olisi suotavaa, että pääministerikin kuuntelee tässä kohtaa. (Ed. Lahtela: Ei se jouda!)

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikasta on käyty monesti keskustelua tässäkin salissa, ja arvostelijoita on ollut aina Oecd:tä ja EU:n komissiota myöten. Viime viikonloppuna hallituksen johtaja, itse pääministeri, liittyi hallituksen talouspolitiikan linjan arvostelijoihin. Te, herra pääministeri, vaaditte suurituloisten osallistuvan hyvinvointiyhteiskunnan talkoisiin ja esititte heille määräaikaisia veronkorotuksia oikeudenmukaisuuden nimissä. Pääministeri, puhutte yhtä ja johtamanne hallitus tekee toista. Te laitatte paraikaa laman maksajiksi pienituloiset, etenkin kun kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttejaan.

Herra pääministeri, onko teidän mielestänne oikeudenmukaisuus määräaikakysymys? Ja herra pääministeri, kysynkin teiltä, kun ensi vuoden budjetti on tässä talossa vielä auki:

Mitä aiotte tehdä, jotta esittämänne linjaukset saataisiin voimaan jo ensi vuonna? Onhan hallitus tuonut päätöksiä nopealla aikataululla ennenkin. Vai mitä ihmeen peliä te pelaatte kansalaisten hämäämiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka on ollut tämän linjan mukaista. Me olemme painottaneet veronkevennykset pienituloisiin, ja erityisesti kun ensi vuodesta puhutaan, on kunnallisveron perusvähennys, joka on erittäin voimakas painotus pienituloisiin, ja toivon, että se voitaisiin hyväksyä. En muista, onko SDP:n ollessa hallituksessa koskaan tällaista kevennystä tehty näille kaikkein pienituloisimmille. Näin toimitaan tässä hallituksessa.

Puheenvuoro, jonka käytin, tähtää tulevaisuuteen. Siinä puheenvuorossa esitin, että tämän laman jälkeen, kun nousukauteen siirrytään, meille tulee tarve ryhtyä tasapainottamaan julkista taloutta, ja ensin esitin siinä merkittäviä, lähinnä kulutusveroihin liittyviä korotuksia. Jos me olemme valmiita ehkä miljarditolkulla eri tavalla välillistä ja kulutusverotusta nostamaan, jotta saamme tasapainoa aikaan, niin katsoin, että on kohtuullista silloin myös, että kaikkein vauraimmat sitten vielä määräaikaisella lisäpanoksella osallistuvat tähän. Kyllä me tämän kysymyksen edessä olemme jo aivan lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, viittasitte äsken siihen, kun nousukausi alkaa. Olette sanonut haastattelussa, että uskotte talouden kääntyvän kasvu-uralle näinä viikkoina. Nämä viikot lienevät juuri sitä aikaa, jolloin teidän tulisi tehdä omien linjaustenne mukaan sellainen esitys eduskunnalle, mitä olette nyt esittänyt, eikä odottaa tulevaan vaalikauteen.

Otitte kantaa myös menokehyksiin. Valtiovarainministeri Katainen piti esitystänne ei-niin-järkevänä. Uskon, että ministeri Katainen puhuu tässä kohtaa myös menokehyksistä eikä pelkästään rikkaimpien veronkorotuksista.

Mutta, pääministeri Vanhanen, totesitte menokehysten olevan melko joustamaton ja suorastaan epä-älyllinen väline talouspolitiikan johtamiseen kriisiaikana. Mikä tämä aika on, jollei kriisiaika? Työttömiä on 77 000 enemmän kuin vuosi sitten, nuorisotyöttömyys räjähtää käsiin ja työpaikkoja on menetetty 120 000. Pääministeri Vanhanen, kriisit eivät kulje vaalikausittain. Ne eivät ala tai lopu, kun vaalikausi vaihtuu. Mitä te, herra pääministeri, aiotte tehdä jo nyt, että menokehykset, tämä epä-älyllinen talouspolitiikan väline, jätetään hyödyntämättä ja palataan tähän aikaan tekemään talouspolitiikkaa jo tällä vaalikaudella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kannattaisi lukea aina se puhe kokonaisuudessaan. Heti seuraavassa kappaleessa tämän analyysin jälkeen otin kantaa tähän vaalikauteen. Totesin, että me olemme antaneet markkinoille, myös meidän lainanantajillemme, lupauksen siitä, mitkä ovat tämän vaalikauden kehykset, ja eduskunta on niistä päättänyt ja eduskunta on pitänyt niistä kunnioitettavalla tavalla kiinni. Totesin, että tässä suhteessa talouspolitiikan uskottavuudesta pitää pitää kiinni. Siksi on itsestään selvää, että tämän vaalikauden kehyksistä pidetään kiinni.

Jos me tämän luottamuksen rikomme ja me joudumme maksamaan marginaalia siitä, niin siitä helposti kertyy satojen miljardien lasku, niin kuin siinä puheessani totesin. Täytyy pystyä kyllä nämä puheet lukemaan, katsomaan tämä tilanne ja se, ja mihin esitys on tarkoitettu. Siitä sinällään pidän kiinni, minkä sanoin siinä puheessa, että meidän on arvioitava tätä kehysjärjestelmää sitten seuraavalla kaudella, jolloin sinne luodaan uskottava kehysjärjestelmä, jossa kulutusmenojen ja investointimenojen välille osataan tehdä ero.

Sitten, mitä tulee edustajan ensimmäiseen kysymykseen, olisitteko te valmis hyväksymään myös sen verolinjan kokonaisuudessaan heti ensi vuonna, eli että välillisiä kulutusveroja nostettaisiin 2—3 miljardilla jo ensi vuonna. Ei sellaista pidä tehdä, (Puhemies: Minuutti!) kun meillä on kesken kriisi ja työttömyys on nousussa. Älkää poimiko yksittäistä kohtaa, vaan tarkastelkaa kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Politiikassa on hienoa, että uskalletaan myöntää tehtyjä virheitä. Minusta oli hienoa, pääministeri Vanhanen, että te uskalsitte kritisoida oman hallituksenne suorittamaa veropolitiikkaa. Sen vuoksi minusta on hyvä, että nyt on löytymässä yhteinen rintama siinä, että suurituloisia verotetaan enemmän, pääoma- ja osinkotulot muutetaan progressiivisiksi, varallisuusverokin olisi syytä palauttaa. Mutta se, mikä tässä kiinnostaa, on se, että, valtiovarainministeri Katainen, te olette jäämässä nyt fossiiliksi tässä uudessa veropolitiikassa. Ainoana puolueena teidän edustamanne kokoomus on pikemminkin väläytellyt baltialaista leikkauspolitiikkaa kuin oikeudenmukaista ja reilua veropolitiikkaa.

Miten on, valtiovarainministeri Katainen, oletteko nyt pääministerin verokritiikin jälkeen valmis muuttamaan veropoliittista linjaanne?

Pääministeri Matti Vanhanen

Ensimmäinen kysymys tuli kuitenkin minulle, ensimmäinen kysymys tuli kyllä pääministerille.

Tässä samassa puheessani totesin keskustan väelle: Älkää alistuko siihen verokritiikkiin, jota oppositiosta esitetään, sillä se veropolitiikka, jota on harjoitettu ja jolla on kulutuskysynnästä huolehdittu tämän vaalikauden aikana keskellä lamaa, on ollut onnistunutta. Se on ylläpitänyt selkeästi kotitalouksien luottamusta, joka on ollut vahvin keino meillä ylläpitää työllisyyttä tässä kriisissä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En ole valmis muuttamaan palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoimaa tukevaa veropolitiikkaa enkä myöskään valmis muuttamaan sitä, mitä hallitus on eduskunnan käsiteltäväksi tuonut, että ensi vuonna tuloverot kevenevät vain kaikkein pienituloisimmilla. En ole valmis muuttamaan tätä, tästä meillä on erimielisyys. Hallitus on ollut sitä mieltä, että kun vienti ei vedä, kotimarkkinan pitää toimia, ja se voi toimia, jos palkansaajilla ja eläkkeensaajilla on riittävästi ostovoimaa. Tämän takia maltilliset tuloveron kevennykset on tälle vuodelle tehty, ensi vuodelle ne tulevat ainoastaan kaikkein pienituloisimmille.

Seuraavalla vaalikaudella, kun joudumme sopeuttamaan Suomen taloutta, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta voitaisiin turvata, olennaista on oikeudenmukaisuuden tunteen vahvistaminen. Tällöin myös veropolitiikassa pitää katsoa erityisen tarkasti niitä tekijöitä, jotka herättävät epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, kuten nyt esimerkiksi ero palkkatulojen verotuksen ja pääomatulojen verotuksen kohdalla. Näin ollen pääomatulojen verotuksen kohdalla on varmasti syytä liikkua ylöspäin, mutta ei palkkatuloverotuksen kohdalla.

Herra puhemies! Meillä oli ennen tämän hallituskauden alkua laaja, kattava ja varsin oikeudenmukainenkin veropohja. Nyt menokehykset ovat olleet niin ankarat, että kun ei ole voitu menoelvytystä käyttää, on käytetty veroelvytystä ja meidän veropohjaamme on rapautettu erittäin voimakkaasti. Miksi olette näin toimineet?

Herra pääministeri, ja myöskin valtiovarainministeri, mutta ennen kaikkea kohdistan sanani pääministerille: Kun te kauniisti puhutte rikkaiden verottamisen, veronkiristysten ja veronkorotusten puolesta, niin ihan muutama päivä sitten, viime viikolla, tässä salissa oli äänestyksessä, että rikkaitten marginaaliveroa ei olisi alennettu puolella prosentilla. Te äänestitte sitä vastaan, ja nyt te puhutte ihan toista. Voitteko kertoa, miksi teidän käytöksenne on muuttunut muutamassa päivässä tällä tavalla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Voi olla, että on vaikeaa ymmärtää sitä, että talouden laskiessa, bkt:n supistuessa seitsemällä prosentilla, harjoitetaan politiikkaa, jolla pyritään ylläpitämään kulutuskysyntää. Siihen liittyy hallituksen yksi ja yhtenäinen veropolitiikka tämän laman aikana. Sen päälle pitää pystyä johtavien poliitikkojen kyllä puhumaan myös siitä, mitä siinä vaiheessa, kun pitää lähteä alijäämää kattamaan, pitää tehdä. Kyllä näiden kahden välillä saa olla ja pitää olla ero, koska lamavaiheessa pitää harjoittaa erilaista politiikkaa kuin kovassa nousukaudessa. Toivottavasti kova nousukausi tulee.

Arvoisa puhemies! Arvoisa herra pääministeri! Te teitte irtioton hallituksen talouspolitiikasta, minä noudatan teidän antamaanne esimerkkiä. Haluatte kiristää keskituloisten palkansaajien verotusta. Se on mielestänne sotakorvauksia. No, Suomikin maksoi sotakorvauksia, vaikka se oli nimenomaan sotaan syytön.

Mitä jos aloittaisimme verojen kiristämisen niistä, jotka eivät maksa lainkaan veroa? Juuri viime viikolla teidän esityksestänne peltomaan myynnin verotus lopetettiin kahdeksi vuodeksi, eli peltomaa pitää saada myydä verovapaasti. Eli ne maaseudun vähäväkiset, jotka ovat epäonnekseen perineet maaomaisuutta, saavat myydä peltoa verovapaasti. Pellon hinta on siinä 8 000—10 000 euroa hehtaarilta, kymmeniä hehtaareja, puhutaan sadoistatuhansista euroista. Pääministeri Vanhanen: Miksi peltomaan myynnin pitää olla verovapaata?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! (Hälinää) Tämäkin kahden vuoden helpotus on hallituksen ja hallitusrintaman yhteinen esitys ja päätös ja on linjassa niiden monien muiden elinkeinopoliittisten toimien kanssa, joita on tehty. Tämä on tuttu menetelmä, myös usein käytetty (Ed. Zyskowicz: Metsänomistajilla on sama juttu!) silloin, kun on haluttu luoda myös kunnille mahdollisuus hankkia raakamaata. Silloin käytetään tällaisia määräaikaisuuksia.

Tässä kommentoinnissa jonkin verran hämmentää se, että kaikki tuntuvat aika tyytyväisinä olevan siitä, että välillisiä kulutusveroja tullaan tulevaisuudessa nostamaan. (Vasemmalta: Eivät ole kaikki!) — Kyllä, mutta se on vain edessä. — Me joudumme kokonaisveroastetta nostamaan, ja on vaikea kuvitella, että kokonaisveroaste voisi nousta ilman välillisen verotuksen nostamista. Ja sen valitettavasti kyllä maksaa jokainen niistäkin pienituloisista, joilla tilipäivänä on palkkapussi kerta kaikkiaan tyhjä. (Ed. Arhinmäki: Juuri sen vuoksi me emme kannata sitä!)

En ole esittänyt keskituloisten verotuksen kiristämistä. Minulta eräs lehti kysyi aihetta, mitä tämä termi suurituloiset tarkoittaa, ja sanoin, että se tarkoittaa sitä, että huomio pitää kohdistaa siihen noin ylimpään kymmenekseen. Tämän tarkempaa keskustelua ei käyty. (Puhemies: Minuutti!) Siitä voi tietysti erilaisia johtopäätöksiä vetää, myös sen, että ne suomalaiset, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa vuodessa, he ansaitsevat tasan kymmenyksen näistä meidän yhteisistä tuloistamme.

Arvoisa herra puhemies! Tämä verokeskustelu käy meillä erittäin kuumana tällä hetkellä, ja yleensä viitataan aina Hetemäen työryhmän työskentelyyn. Onko hallituksen piirissä pohdittu sitä, että Hetemäen työryhmän työskentelyä aiennettaisiin siten, että jo nykyinen hallitus pääsisi ottamaan Hetemäen työryhmän työhön kantaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Otetaan kantaa sitten, kun se työryhmä on toiminut. Olennaista on, että työryhmä pystyy tekemään hyvän, rakenteellisen muutosehdotuksen. Jos se tapahtuu nopeammin, niin sitten sitä käsitellään nopeammin, jos se tapahtuu hitaammin, niin sitten vähän hitaammin. Olennaista on, että saataisiin ihan kunnon rakennemuutos aikaiseksi, koska tämän kriisin jälkeen me tarvitsemme toisaalta lisää tuloja ja toisaalta meidän pitää huolehtia kasvun edellytyksistä. Verotus on hyvä väline molempiin. Sen takia pitää katsoa hyvin huolella, mitä voisimme verottaa enemmän ja mitä ehkä vähemmän. Olennaista on se, että verotuloja tulee lisää, ei se, että veroprosentit ovat mahdollisimman korkeita. Sen takia tässä tarvitaan huolellinen valmistelu. Jos se on mahdollista nopeuttaa muutamilla kuukausilla, niin sitten sitä voidaan käsitellä aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Pääoppositiopuolue sosialidemokraattien puheenjohtaja Urpilainen on usein tässä salissa tuonut esiin oman lääkkeensä verokeskusteluun, ja se on ollut teollisuuden sähköveron poisto tai helpotus. Itse olen ollut siitä aika huolissani, koska se vaikuttaa tietysti kokonaisverokertymään, mutta myöskin ympäristöohjaavuuteen, jota on pyritty tavoittelemaan meidän uudessa veromallissamme. Olisin mielelläni kuullut hallituksen näkemyksen tästä kysymyksestä: Millä tavalla samaan aikaan turvataan teollisuuden toimintaedellytykset ilman, että mennään ympäristön kannalta huononnuksiin vero-ohjauksessa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Yrityksen kannalta on olennaista, mikä sen kokonaismaksu- tai verorasite on. Sille ei ole niin olennaista esimerkiksi työllistämisen kannalta, mistä se maksu tulee. Jonkun verran sillä on merkitystä, esimerkiksi kelamaksun poisto on maksupoisto suoraan työllistämisen maksusta, koska sitä maksettiin ainoastaan sen mukaan, mitä enemmän työllistät, sitä enemmän maksat. Näin ollen metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta on olennaista se, mikä sen verorasite tai muu maksurasite on kokonaisuutena ottaen. Siihen me voimme ottaa kantaa esimerkiksi, kun teemme nyt verotuksen kokonaisuudistusta.

Energiaveroissa on EU-rajoitteet. Sähköveroa ei voi kokonaan poistaa, vaikka sitä on esitetty. Siinä on tietyt rajoitteet. Samoiten meillä on nyt vielä työn alla teollisuuden sähköveron leikkuri, joka tarkoittaa sitä, että eniten sähköä käyttävä teollisuuden ala voisi saada vähennyksiä veroonsa. Tätä me voimme vielä ruuvata niin, että (Puhemies: Minuutti!) se on kovastikin hyödyllinen metsäteollisuudelle.

Puhemies! Olen yrittänyt aika suopealla mielellä kuunnella ministereitten puheenvuoroja, mutta täytyy sanoa, että näkymä on se, että ensiksi menee hallituksen talous- ja veropolitiikka konkurssiin, ja jos te saatte jatkaa vielä yli vaalien, niin menee koko maan talous konkurssiin.

Ministeri Katainen, te viittaatte Hetemäen työryhmään, ja että sitten, kun sen työ valmistuu, tulee verotuksesta kokonaisuudistusesitys. Se on teidän vallassanne. Te annatte takarajan, jolloin sen pitää tulla, ja nyt sen takarajan olisi jo pitänyt olla. Se on pätevää porukkaa kyllä tekemään sen esityksen, mutta teidän pitää ryhdistäytyä. Mitä te aiotte tehdä tämän takarajan kanssa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minulle on olennaista, että sieltä tulee hyviä esityksiä. Minä en ole sormeillut enkä puuttunut millään tavalla koko Hetemäen työryhmän esitykseen tai sen sisältöön. Olen aina välillä tsekannut, missä vaiheessa he ovat menossa. He kuuntelevat lukuisan joukon asiantuntijoita. He ovat aina sanoneet, että ovat nyt tämän ja tämän kokonaisuuden käsitelleet.

Tietysti minä voisin, jos halutaan, keskeyttää sen työn ja sanoa, että jättäkää loput tekemättä, mutta en halua tehdä sitä. Minä luulen, että he pystyvät varmaan nopeuttamaan siitä alkuperäisestä aikataulusta, mutta eiköhän tässä nyt ole olennaista se, että me saamme hyvät esitykset, koska jos ne tulisivat tänään tai kuukauden päästä, niin valmistelu joka tapauksessa vie aina oman aikansa. Myös keskustelu vie oman aikansa.

Olen ihan varma, että jos Hetemäki toisi — sanotaan nyt vaikka kuvitellusti — kuukauden päästä esityksen ja hallitus tekisi saman tien päätökset, sitten meitä haukuttaisiin siitä, että hätiköidysti on toimittu. Nyt on isosta rakennemuutoksesta kysymys, joten antaa näitten miesten ja naisten tehdä hyvää, perusteltua työtä, jotta me saamme sellaisen verojärjestelmän, joka tuottaa meille hyvää tulosta, tuo luovuutta, luo talouskasvua, tuo verotuloja, tuo työpaikkoja.

Arvoisa herra puhemies! Kun olen kuunnellut näitä vastauksia, niin otsikoksi panisin näille "Satuja aikuisille". Kyllä nämä puheet ja vastaukset, mitä on ollut, ovat olleet todella ristiriitaisia. Välillä puhutaan rikkaista, vauraista, pienituloisista, suurituloisista. Sanokaako nyt, mitä te tarkoitatte.

Pääministeri Vanhanen, te olette välillä sanonut, että välillisiä veroja pitää korottaa. Sitten te tänä päivänä kahteen kertaan olette puhunut vauraista, mikä tarkoittaa sitä, että tulee varallisuusvero. Pienituloinenhan voi olla vauras, rikas, ja rikas voi olla pienituloinen, ja päinvastoin. Siis ne ovat kaksi eri asiaa. Kun te puhutte näin, minulle jää sellainen käsitys, että varallisuusvero palautetaan, välillisiä veroja nostetaan, ansiotuloveroja nostetaan kaikkein hyvätuloisimmilla. Onko tämä teidän linjanne?

Ja kun kysytään, (Puhemies: Minuutti!) onko oppositiolla linja, (Puhemies: Kysymykseen!) niin oppositio on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt hyvin selkeästi, mitä veroja tulisi korottaa, mitä veroja alentaa. Nyt minä vielä kysyn ... (Puhemies: No, kysykää, aika on mennyt jo ohi!) — Joo, joo, kysyn, kysyn! (Naurua)

Jatkaako hallitus nykyisellä linjalla, vai tuleeko vielä tällä kaudella muutoksia ja sellaisia muutoksia, joista te olette puhunut?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kai nyt puheita pidetään sen takia, että ... Kannattaa lukea sekin kolmen vartin puhe kokonaan. (Välihuutoja vasemmalta) Siinä oli käsitelty kaikkia näitä veromuotoja, joita mainitsitte. Se tähtää siihen vaiheeseen, kun tarvitaan veropoliittista keskustelua, millä tavalla tätä syntyvää aukkoa ryhdytään kattamaan. Ei se puhe tarjonnut vielä eksakteja vastauksia vaan tiettyjä suuntia, joista tarvitaan yhteiskunnassa keskustelua. Ellei pääministeri tällaista keskustelua pohjusta, niin kuka sitten pohjustaa?

Tämän vaalikauden aikana toimitaan niin kun tähänkin asti tämän kriisin aikana. Hallitus on valmis reagoimaan tarpeen mukaan tämän kriisin hoitamiseksi. Olemme juuri näinä päivinä täällä eduskunnassa vahvistamassa ensi vuodelle erittäin jäntevän suunnitelman, budjetin ja veroratkaisut. Sillä vastataan tähän talouskriisiin. Hallitus tulee olemaan toimintakykyinen viimeiseen päivään tämän vaalikauden osalta ja toimimaan aina sen mukaan, mitä ennakoivalla tavalla kriisiin vastaamiseksi pitää tehdä.