Arvoisa puhemies! Ensin kokoomuksen ministerit Stubb ja Häkämies unohtivat kertoa presidentille, että Suomen joukot tulevat Afganistanista pois ennen toista kierrosta. Nyt presidenttiä häädetään Euroopan unionin huippukokouksista. Tätä perustellaan sillä, että EU on saanut uuden perustuslain eli Lissabonin sopimus on tullut voimaan. Herra pääministeri, inhimillisesti ajatellen voi ymmärtää, että te haluatte olla EU-kokouksissa kukkona tunkiolla, kun te presidenttiä sieltä pois häädätte, niin kuin olen ymmärtänyt. Mutta kertokaapa:

Mikä on ollut se EU:n huippukokous, jossa Suomen tasavallan presidentin läsnäolosta on ollut vahinkoa Suomelle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvostosta muodostuu nyt toimielin, instituutio, niin siitä seuraa se, että myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja muidenkin pitää tietää, kuka on suomalaisjäsen tässä toimielimessä, kuka tarvittaessa kokouksessa äänestyksissä äänestää Suomen mandaatilla. Sen pitää olla täsmällinen. Valtioneuvosto on tänään lähettänyt eduskunnalle jatkokirjelmän, jossa se määrittää sen, että Eurooppa-neuvoston muuttuessa toimielimeksi suomalainen jäsen ja samalla Suomen edustaja Eurooppa-neuvostossa on eduskunnalle vastuunalainen pääministeri. Tämä ei ole mikään valtioneuvoston keksintö, vaan tämä on johdettu meidän perustuslaista ja siitä muun muassa perustuslakivaliokunnan useasti antamista lausunnoista. Samassa yhteydessä varauduttiin siihen, että mikäli Eurooppa-neuvoston jäsenet päättävät yhdessä kutsua joihinkin kokouksiin edustajan rinnalle avustavan ministerin, valtioneuvosto aina kussakin tapauksessa päättää, kuka valtioneuvoston jäsenistä toimii avustavana ministerinä pääministerille.

Arvoisa puhemies! Euroopassa tiettävästi riittää lautasia, joten kyllä tässä on tätä kotimaista kampitusta nyt vahvasti mukana. Minusta on parempi, että tiukan paikan tullen EU-kokouksissa on mukana sekä presidentti että pääministeri. Se on minun mielestäni ehdottomasti Suomen etu, kun tulee hyvin monimutkaisia ja joskus viime hetkellä tehtäviä päätöksiä.

Kokoomushan kyllä kampittaa presidenttiä. Te olette saaneet Euroopan unionille näköjään oman presidenttinne ja koetatte Suomen presidentiltä viedä vallan kokonaan, jotta saatte läpi sen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjanne, jota te ajatte, Nato siellä lopputulemana, eli tämä on tavallaan ymmärrettävää teidän kannaltanne. Mutta mikä teidät, arvoisa pääministeri, saa tässä presidentin vallan riisumisessa noin aktiiviseksi? Mikä on se syy? Tässä on tapahtumassa suuri muutos myös keskustan perinteisissä linjoissa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomessa on Suomen EU-jäsenyyden ajan noudatettu tätä järjestelmää, että eduskunnalle vastuunalainen pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Nyt kun meille syntyy uusi toimielin, Eurooppa-neuvosto virallisena toimielimenä, joka voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä, pitää olla selkeää, kuka siellä kantaa sen vastuun siitä, kuka käyttää puheenvuoron, kuka äänestää Suomen äänellä. Tämä ei voi olla epäselvä. (Ed. Kanerva: Kuka neuvottelee?) Tämän pitää olla täsmällinen.

Tässä pitää varautua siihen, niin kuin nyt joulukuun kokouksessa on, että toimitaan tämän Lissabonin mukaisella tavalla, että siellä on vain jokaisesta maasta yksi edustaja. (Ed. Tennilä: Eihän Lissabon näin määrää, että on yksi!) Muuttuuko järjestelmä jossain vaiheessa niin, että puheenjohtaja kutsuu sinne useampia? Se ei tule muuttamaan sitä tilannetta, että kun Eurooppa-neuvosto tekee päätöksiä toimielimenä, siinä pitää olla tiedossa se, kuka Suomen puolesta ääntä käyttää. Ei se saa olla epäselvää. Tässä päätöksessä ei mitään muuta sanota. Ei tässä pois suljeta ketään vaan tässä määritellään se, (Puhemies: Minuutti!) kuka edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa.

Arvoisa puhemies! Se on totta, että perustuslakivaliokunta on todennut, että kun Eurooppa-neuvosto muuttuu muodollisesti päätöksiä tekeväksi elimeksi, se on omiaan entisestään vahvistamaan eduskunnalle vastuunalaisen pääministerin asemaa Suomen Eurooppa-politiikan johdossa Suomen edustajana. Valiokunta ei sen sijaan ole päättänyt, että tasavallan presidentti ei voisi hänen rinnallaan osallistua kokoukseen silloin, kun niin sovitaan pääministerin kanssa.

Suomen kansa valitsee tasavallan presidentin kuudeksi vuodeksi johtamaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eikö, herra pääministeri, olisi Suomen kansan arvostamista ja Suomen edun mukaista, että tasavallan presidentti olisi rinnallanne siellä kokouksessa silloin, kun käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Tuskin siitä mitään sekaannusta syntyy.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Valitettavasti en minä ole se ratkaisija, joka sanoo, kuinka monta siellä on. Lissabonin sopimuksessa todetaan (Välihuutoja) — kuunnelkaa — että Eurooppa-neuvostossa ovat edustettuina valtioiden tai hallitusten päämiehet, valtioiden tai hallitusten päämiehet. Siitä on johdettu se, että siellä tulee käytännössä olemaan vain yksi: se on "tai" eli jompikumpi. Ja valtioneuvostohan ei Suomessa perustuslakia tulkitse, mutta valtioneuvosto on nyt lähettänyt kirjelmän siitä, mikä tulee käytäntö olemaan, ja odotan, että eduskunta varmastikin, ehkä jopa perustuslakivaliokunta, kommentoi tätä. Oikeuskanslerilla ei ole ollut huomautettavaa tähän valtioneuvoston kirjelmään.

Tuosta perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jota ed. Söderman lainasi, joka on siis lausunto Lissabonin sopimuksen voimaanastumisesta: kun siinä sanotaan, että Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvoston aseman muuttuminen on omiaan vahvistamaan pääministerin asemaa jne., niin kieltämättä, jos perustuslakivaliokunta olisi silloin jo etukäteen määritellyt sen, kuka on jäsen, kun Eurooppa-neuvostosta tulee toimielin, (Ed. Skinnari: Mutta eipä määritellyt hallituskaan!) se olisi tietysti tietyllä tapaa ehkä helpottanut tätä viime päivien keskusteluakin.

Arvoisa puhemies! Suuren valiokunnan kannalta katsoen minusta on ongelmallinen se tapa, millä presidentti on ollut EU-asioissa mukana delegaatioissa. Toistuen olen kysynyt suuren valiokunnan kokouksissa, mitä presidentti on käsitellyt, mistä hän on neuvotellut, mitä mielipiteitä hän on esittänyt. Minkäänlaista metodia ei ole edes kirjallisessa mielessä haluttu esittää siitä, miten tasavallan presidentti kertoisi myöskin eduskunnalle jotain EU-asioista. Minä en ota perustuslaillisesti tähän kantaa, siihen on viisaampia ihmisiä ja komiteoita, mutta tämän tiedonsaannin kannalta koen erittäin ongelmalliseksi tänä aikana sen, että meille ei ole edes pyyntöjen jälkeen kerrottu — minä olen siellä varapuheenjohtajana yrittänyt piipittää, eikä ole suostuttu edes yhtä A-nelosta kertomaan — miten tasavallan presidentti näistä meidän asioistamme haluaisi kertoa eduskunnalle. Minä pyydän pääministeriä selvittämään tätä asiaa eduskunnalle nyt ja ehkä jatkossa sitten enemmän. Se täytyisi saada tavalla tai toisella kuntoon.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähänkin asti kaikesta, mitä Eurooppa-neuvostossa on tehty Suomen puolesta, pääministeri on raportoinut suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle, ja mitään sen kanssa ristiriidassa olevaa ei ole tietystikään tehty.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä käytännön näkökulmasta seuraava vastaus aiempiin kysymyksiin, muun muassa ed. Tennilälle.

Siis aiemmin käytäntö on ollut se, että Eurooppa-neuvostossa on aina kaksi tuolia: (Ed. Tennilä: Viedään tuolit mukana, jos ei muuta!) yksi tuoli pääministerille ja toinen tuoli ulkoministerille. Ulkoministeri on joka kerta antanut paikkansa tasavallan presidentille. Nyt tulevaisuudessa tätä toista paikkaa ei kerta kaikkiaan ole olemassa. Se on se, joka muodostaa tämän suurimman käytännön ongelman tässä kokonaispaketissa. Lautasongelmaa ei sinänsä koskaan aiemmin ole ollut. (Välihuutoja vasemmistoliitosta) — Ranskan tilanne, joskus tässä aikaisemmin vielä, on ollut täysin erilainen. Tulevaisuudessa muuten Ranskasta tulee myös ainoastaan yksi edustaja. — Se on tämän ongelman käytännön ydin. (Ed. Laakso: Onko se päätetty jo?) Eurooppa-neuvoston ... — Siis Lissabonin sopimuksessa tämä lukee. Tämä päätös lähti liikkeelle konventista jo seitsemän vuotta sitten.

Tietysti suurin häviäjä tässä kokonaispaketissa on eurooppalainen ulkoministeri, ja olisin tietenkin odottanut ed. Tennilältä vahvaa puolustusta sille, että ulkoministerit lentävät ulos Eurooppa-neuvoston kokouksesta, (Puhemies: Minuutti!) mutta ehkä se jää seuraavaan kertaan.

Arvoisa puhemies! Minusta hallituksen linjaus on tässä selkeä ja oikea ja vastaa sitä, mitä me olemme koko ajan EU-jäsenyyden alusta edellyttäneet: että kaikista EU-asioista täytyy pääministerin antaa selvitys eduskunnalle sekä etukäteen että jälkikäteen.

Mutta haluaisin nyt kuitenkin pääministerin vahvistavan sen, että tämähän ei muuta perustuslain mukaisia toimivaltoja mihinkään siitä riippumatta, kuka on missäkin läsnä. Ei eduskunta ole läsnä neuvoston kokouksissa, mutta pääministeri konsultoi tarvittaessa suuren valiokunnan kautta myöskin eduskuntaa kesken kokousten. Ei siellä istu puhemies, ei siellä istu valiokunnan puheenjohtaja tai eduskunta, ja sama koskee presidenttiä.

Presidentin oikeudet säilyvät sellaisina kuin meidän perustuslaissamme on, ja hallitus luonnollisesti konsultoi sekä etukäteen, kokouksen aikana että jälkikäteen presidentin kanssa niistä asioista, jotka kuuluvat hänen toimivaltaansa. Katson itse, että presidentin asema on jopa vahvempi silloin, kun hän on täällä kotona, aivan samalla lailla kuin presidentti Paasikivi 1948 yya-sopimusneuvottelujen aikana ei ollut Moskovassa, vaan Helsingissä, missä neuvoteltiin se linja, mikä Suomen ratkaisuksi tuli. (Hälinää)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Voin täysin vahvistaa ed. Tuomiojan kysymyksen ja varsinkin sen alkuosan: tämä ei muuta toimivaltoja mihinkään, ja meidän omassa perustuslaissamme on määräys, jonka mukaan myös EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toiminta on valtioneuvostojohtoista. Se kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan, mutta valtioneuvosto on edellytetty yhteistyöhön, ei yhteistoimintaan, vaan yhteistyöhön, tasavallan presidentin kanssa. (Ed. Zyskowicz: Juuri näin!)

Perustuslakivaliokunta Lissabonin sopimuksesta antamassaan mietinnössä esitti erääksi käytännöksi sitä, että tämän yhteistyön harjoittamiseen muun muassa hallituksen, Utvan ja tasavallan presidentin yhteiskokous on sopiva ja riittävä väline. Se on yksi tapa, jolla Suomen kansallinen kanta valmistellaan myös Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Saattaa käydä niinkin, että kokouksen aikana tapahtuu ennakkovalmistautumiseen nähden joku poikkeava menetelmä, ja silloin toimitaan aivan samalla tavalla kuin on menetelty aina suuren valiokunnan kanssa: otetaan kokouksesta yhteyttä. Näin pitää ottaa myös tasavallan presidenttiin.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtavat presidentti ja valtioneuvosto yhteistoiminnassa, ja jotenkin tuntuu siltä, että joka kohdasta, missä vain on mahdollista, tätä presidentin osallistumista yritetään nyt nakertaa. En ymmärrä, mikä ongelma siinä on, että Suomen ulkopolitiikkaa johtamassa ja siitä päättämässä on useampi toimija. Eikö se ole Suomen vahvuus?

Sen sijaan olen erittäin huolestunut siitä, millä tavalla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta toimii. Eihän puolustusministeri Häkämies tai ulkoministeri Stubb kerro teille, pääministeri, mitään, eikä presidentillä ole mahdollisuutta pyytää edes koolle tätä ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa. Millä tavalla aiotte vastaisuudessa varmistaa sen, että tiedätte, mitä omat ministerinne, kokoomuksen Häkämies ja kokoomuksen Stubb, tekevät? Siinä se varsinainen ongelma piilee.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Voidaan ehkä laatia tilasto, mutta minulla on se käsitys, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on yhdessä tasavallan presidentin kanssa pitänyt omilla pääministerikausillani erittäin useasti kokouksia, tämä voidaan tarkistaa, ja kokoukset olen kutsunut koolle aina silloin, kun sen tasoinen asia tulee, ja näin pitää menetellä jatkossakin. Se on erittäin hyvä yhteistyöväline ei vain valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välillä, vaan myös valtioneuvoston omaa sisäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua silmälläpitäen.

Uskon, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokenut jäsen muistaa tämän ulkopolitiikan johtamisjärjestelmän rinnalla myös sen 2 momentin, joka koskee EU-politiikan johtamista. Toistan sen, minkä äsken sanoin: EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on valtioneuvoston toimivallassa. Sitä toimivaltaa käyttäessään valtioneuvosto toimii yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa.

Arvoisa puhemies! Todella mielenkiintoinen keskustelu. Minua ei yllätä se, että presidentin haluavat pois EU:n huippukokouksista ne, jotka haluavat presidentin pois koko Suomen poliittisesta järjestelmästä. (Ed. Tennilä: Näin on!) Nämä linjathan täällä ovat tänäänkin yhtyneet.

Mutta siitä olen yllättynyt, että pääministeri on muuttanut kantansa, vaikka perustuslaki on täsmälleen sama, mikä se on ollut koko sen ajan, kun te olette ollut pääministeri. Nyt sanotaan, että pääministeri on yksin ja ainoastaan edustajana ja presidentti ei saa olla paikalla. Ihmettelen, että tämmöinen tulkinta voidaan ottaa hallituksen päätöksellä yks kaks ja tuossa noin vaan.

Kysyn teiltä: Kun nyt on semmoinen huhu liikkeellä, arvoisa pääministeri, että Suomesta hallituksen piiristä olisi toivottu, että Suomi saa vain yhden kutsun edessä olevaan huippukokoukseen, pitääkö tämä paikkansa?

Toinen kysymys teille: Mitä te esititte EU:n presidentille, kun tapasitte hänet eilen? Esitittekö, että pidätte vain yhtä kutsua Suomelle toivottavana? (Ed. Zyskowicz: Totta kaihan se niin on, jos niin päätetään!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eilen en esittänyt tällaista, eikä Suomesta ole tällaista tietoa välitetty. Päinvastoin EU-avustajani huomenna vierailee Ruotsissa ja selvittää meidän tilanteemme ja meidän päätöksentekotapamme. (Vasemmalta: Mitäs Katainen on sanonut?)

Tähän kysymyksen alkuosaan. Haluan nyt toistaa sen kirjelmän, jonka olette tänään saaneet. Ei siinä olla poissulkemassa presidenttiä, vaan tässä sanotaan tämä ratkaisevin lause: "Näillä perusteilla Suomen jäsen toimielimeksi muuttuneessa Eurooppa-neuvostossa ja Suomen edustaja Eurooppa-neuvoston kokouksissa on eduskunnalle vastuunalainen pääministeri." Ei tässä puhuta presidentistä mitään.

Arvoisa puhemies! On varmaan syytä palauttaa mieleen tätä keskustelua, mitä käytiin, kun nykyistä nyt voimassa olevaa perustuslakia valmisteltiin tässä talossa. Itse olin perustuslakivaliokunnan jäsenenä silloin, ja muistan aivan selvästi sen, että kun mietittiin asioiden hoitoa Euroopan unionissa, todettiin, että asian selkeyden vuoksi on syytä täsmällisesti määrittää, että unioniasiat kaikkineen kuuluvat Suomessa pääministerille, joka on vastuussa sitten parlamentille. Ja nyt tässä suhteessa, kun puhutaan presidentin valtaoikeuksista, joissa kiistatta on ulko- ja turvallisuuspolitiikka yhdessä valtioneuvoston kanssa, niin kysymys on vain välillisesti Euroopan unionin tasolla ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, se on ennen kaikkea osallistumista unionin päätöksentekoon, joka on pääministerin asia. (Puhemies: Minuutti! Kysymykseen!) Onko tämä tulkinta se, jonka mukaan valtioneuvosto on kirjelmän tehdessään toiminut?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pitää oppia myös mieltämään se, että on kyse todella aidosti meidän yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, siis EU:n yhteisestä politiikasta. (Ed. Tennilä: Ei kaikki ole EU:n yhteistä, höpö, höpö!) Mutta luonnollisesti, kun tätä yhteistä politiikkaa valmistellaan kansalliselta kannalta, silloin meillä on tämä oma järjestelmämme, johon tämä ei tee mitään muutosta. Perustuslaki ja sen johtamisjärjestelmät eivät mihinkään muutu.

Sitten tähän Eurooppa-neuvoston työskentelyyn vielä ed. Heinäluoman kysymykseen liittyen, siinähän ratkaisevinta on sinällään eurooppalaisittain se, suuntaudutaanko näihin suppeisiin kokouksiin vai niihin kokouksiin, joissa ovat myös avustavat ministerit paikalla. Siinä meidän viestimme on ollut se, että kokemukset näistä suppeista kokouksista, joissa ovat vain päämiehet paikalla, ovat myönteisiä, ja tällaisia keskusteluja tarvitaan. Todennäköistä on, että ministerit ovat harvoin paikalla, mutta se ei ole ollut kannanotto presidentin osallistumiseen liittyen.

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoinen kuvio sinällään, että keskustapuolueen johdolla hyväksyttiin Lissabonin sopimus. Hankittiin uusi presidentti. Sen kautta viedään tietysti päätösvaltaa kansallisilta presidenteiltä.

Arvoisa puhemies! Millä tavoin pääministeri pohtii sitä, kun EU-politiikkaan liittyy myös määrättyjä tärkeitä ulkopoliittisia asioita, olisiko paikallaan, siitä huolimatta, että tiedän keskustapuolueen voimakkaan EU-myönteisyyden tällä hetkellä, että annettaisiin kansan valitsemalle presidentille tärkeissä ulkopoliittisissa asioissa kuitenkin merkittävä painoarvo?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Koko Suomen EU-jäsenyyden aikana EU:n piirissä harjoitettava ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kuulunut valtioneuvoston toimivaltaan ja on erillinen määräys siitä, että tätä toimivaltaa käyttäessään valtioneuvosto toimii yhteistyössä presidentin kanssa. Ja on itsestäänselvää, että silloin, kun tulee merkittäviä EU:n puitteissa tehtäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä, niiden painoarvosta riippuen sen yhteistyön tason syvyysaste suhteessa presidenttiin vaihtelee. Tyypillinen esimerkki varmaan saattaisi olla se, että jos EU päättäisi lähettää, käynnistää jonkun suuren kriisinhallintaoperaation, niin on luonnollista, että siitä paitsi informoidaan ja keskustellaan eduskunnan kanssa etukäteen, niin ilman muuta siitä pitää keskustella tasavallan presidentin kanssa etukäteen. Näitä tilanteita varmasti tulee eteen, joissa sen kansallisen kannan valmistelussa toimitaan täsmälleen meidän oman perustuslakimme mukaan, jossa tasavallan presidentillä on tärkeä asema.

Arvoisa puhemies! Ei kukaan vie Lissabonin sopimuksen myötä presidentiltä ulkopoliittista toimivaltuutta. (Ed. Tennilä: Vai niin?) Ei kukaan, ei myöskään Lissabonin sopimus. Tämä on vihdoinkin syytä tietää. Käytäntöhän yleiseurooppalaisesti on se, että kaikista maista paria poikkeusta lukuun ottamatta siellä on aina istunut päämies ja ulkoministeri. Niin kuin ulkoministeri Stubb totesi, näin ei ole jatkossa, vaan on vain yksi paikka, joka käytännössä johtaa tietysti johtopäätöksiin, joissa presidenttikin joutuu katsomaan asiaa, niin kuin ulkoministeri Suomen tapauksessa joutuu katsomaan asiaa sivussa.

Tasavallan presidentin rooli korostuu jatkossa Utvan kautta tapahtuvassa työskentelyssä ulkopolitiikan linjanmäärittelyfoorumina. Ja pyytäisinkin pääministeriä arvioimaan, olisiko Suomella tarvetta miettiä hieman uudestaan ulkoasiainhoidon sitä koordinaatiota, jota Utvan puitteissa tapahtuu, jossa presidentti on mukana muun hallituksen ulkopoliittisen johdon kanssa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin meillä on erikseen Utva, joka on hallituksen sisäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ministeriövaliokunta, joka ei käytännössä ole kokoontunut, en tiedä, koska historiassa se on omia kokouksiaan pitänyt, ja sitten on niin sanottu TP-Utva. Ensisijaisesti puhutaan tästä jälkimmäisestä.

Lissabonin sopimuksen voimaan astuttua ja kun Euroopan neuvostosta muodostuu toimielin ja siellä pääministeri edustaa Suomea, tulee eteen se tilanne, että joudutaan määrittämään myös se, minkä tyyppiset Eurooppa-neuvostoon, mutta myös ulkoasiainministereiden neuvostoon tulevat ulkopoliittiset kysymykset ovat sellaisia, että niitä käsitellään EU-ministerivaliokunnan lisäksi myös valmistelevasti TP-Utvassa. Uskon, että siinä sen rajan pitää olla vähän saman tyyppinen kuin on Suomen omassa ulkopolitiikassa; täytyy olla kohtalaisen merkittävä asia, että se tuodaan tähän TP-Utvan käsittelyyn.

Meillähän on olemassa myös muut verraten institutionaaliset järjestelmät tähän yhteistoimintaan. Ulkoministeri käy viikoittain presidentin kanssa agendaa lävitse, niissä yhteyksissä voidaan tätä yhteistyötä harjoittaa, ja myös pääministeri viikoittain tapaa presidentin. Niissä yhteyksissä on myös tätä ennakoivaa valmistelua mahdollista käydä läpi.

Arvoisa puhemies! Lissabonin sopimus ei siis määrää sitä, kuinka Suomesta edustaudutaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Sehän tapahtuu täysin meidän oman perustuslakimme pohjalta. Järjestävä taho voi luonnollisesti kutsua Eurooppa-neuvoston kokoukseen yhden tai kaksi edustajaa per jäsenmaa. Nyt Ruotsi tähän tulevaan Eurooppa-neuvoston kokoukseen kutsuu vain yhden edustajan.

Palaan ed. Heinäluoman tekemään kysymykseen, johon te vastasitte epäselvästi: ensin kielsitte ja sitten myönsitte.

Onko Suomen hallituksen puolelta, ministereiden tai avustajien puolelta, käännytty Ruotsin hallituksen puoleen nimenomaan tämän Tukholman kokouksen osalta siten, että jäsenmaista kutsuttaisiin ainoastaan yksi edustaja tähän huippukokoukseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän joulukuun vielä Ruotsin puheenjohtaman Eurooppa-neuvoston kokouksen osalla ei ole näin toimittu. Me olemme saaneet sieltä kutsun ja toimimme sen mukaisella tavalla.

Oppositio aika paljon kritisoi tätä järjestelyä. Pyydän myös oppositiota miettimään vastausta siihen kysymykseen, että mikäli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja tulee toimimaan Lissabonin sopimukseen kirjatulla tavalla, että siellä edustaa vain valtion tai hallituksen päämies, niin mitenkä määritellään Suomen edustaja tässä.

Arvoisa puhemies! On syytä vastata pääministerille. Me olemme täysin yhtä mieltä siitä, että jos Suomella on yksi edustaja, niin se on pääministeri. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Kaikki tässä ovat samaa mieltä. Myös presidentti on sanonut tämän, eikö niin, teidän kanssanne kahdenkeskisissä keskusteluissa muun muassa tällä viikolla viimeksi.

Kysymys koskee sitä, että kun Suomen etujen mukaista on ollut, että meillä on ollut myös mahdollisuus käyttää presidenttiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa meidän näkökantojemme esittäjänä, niin tämä käytäntö nykyisen perustuslain mukaan voi jatkua. Se on meille tärkeä asia, että teidän hallituksenne siellä ei ole siirtämässä presidenttiä, joka on kansan valitsema, hyvin hoitanut meidän ulkopolitiikkaamme, syrjään tästä vaikuttamisesta. Toivon, että tämä olisi pääministerillä kirkkaana mielessä, että presidenttiä ei siirretä syrjään eikä häntä myöskään menetelmissä nolata, niin kuin nyt hallituksen toimesta ikävä kyllä on tapahtunut.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän on vaikea oikein muuten vastata kuin sen, että kun Lissabonin sopimus astuu voimaan, Eurooppa-neuvosto muuttuu toimielimeksi, niin kyllä meidän pitää tietää se, kuka siellä jäsenenä toimii. Tämä valtioneuvoston kirjelmä vastaa tähän kysymykseen. Jos eduskunta on toista mieltä perustuslain nojalla, niin se varmaan kuullaan.

Arvoisa herra puhemies! Nyt Lissabonin sopimuksen myötä ollaan siirtymässä yhä enemmän yhteiseen neuvottelupolitiikkaan. Tästähän tietenkin silloin seuraa se, että etukäteisvalmistelu Suomen linjan määrittelyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä on entistä tärkeämpää. Minkä evästyksen saa ulkoministeri Stubb, kun hän menee korkean edustajan johtamaan ulkoministerikokoukseen? Ne puheenvuorot, joita täällä aikaisemmat ulkoministerit Tuomioja ja Kanerva käyttivät, alleviivaavat juuri tämän etukäteisvalmistelun merkitystä. Ja nyt vielä kysynkin, arvoisa pääministeri ja ulkoministeri:

Minkälaisia keskusteluja tästä on nyt käyty? Viittaan ed. Kanervan kysymykseen vielä Utvan roolin vahvistamisesta ja nimenomaan siellä tasavallan presidentin osallistumisen turvaamisesta ulkopoliittisten ja turvallisuuspoliittisten kysymysten valmistelussa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun näitä etukäteiskeskusteluja presidentin kanssa on käyty, olemme esittäneet nimenomaan — esityspohjissa oli se eduskunnan perustuslakivaliokunnan esittämä malli — että etukäteisvalmistelussa käytettäisiin myös Utvaa. Tämä on käyty presidentin kanssa lävitse. Se on varsinkin raskaissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä oikein ja luontevin tapa siihen, että presidentti toimii myös yhteistyössä valtioneuvoston kanssa silloin, kun on kyse EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista. Tämä on käyty kyllä ilman muuta presidentin kanssa lävitse.

Arvoisa puhemies! Perustuslakiahan ei ole muutettu. Kysymys on vain siitä, että hallitus on nyt omaksunut sellaisen tulkinnan, joka aikaisemminkin on ollut jo mahdollinen, eli toisin sanoen, että hallitus olisi voinut edustaa siellä yksin Suomea näissä kokouksissa.

Nyt EU:ssa näitä lautasiahan on paljon, mutta tuoleja on liian vähän. Sen vuoksi on tarpeen, että nyt tässä vaiheessa, jossa Lissabonin sopimus astuu voimaan, tehdään selkeä päätös tästä asiasta. Minä ihmettelen sitä asiaa, että monet tahot, jotka täällä korostavat parlamentin merkitystä usein näissä keskusteluissa, eivät ymmärrä nyt sitä, että on erittäin tärkeätä, että meillä on suoraan eduskunnalle vastuullinen hallitus näissä Euroopan unionin asioissa, että siellä ei ole mitään sellaisia alueita, jotka jäävät meille kertomatta. Ja tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että me voimme saada joka kerta pääministerin ja ministerit ulkoasiainvaliokuntaan, suureen valiokuntaan ennen kokouksia ja kokouksen jälkeen, niin että me voimme oikein puristaa heistä kaiken tiedon irti. Ja näinhän me olemme tähän astikin tehneet. (Puhemies: Minuutti!)

Kysyisin pääministeriltä: Voitteko kertoa minkälaisia keskusteluja kävitte ennen tätä ratkaisua presidentin kanssa, ja onko nyt katsottava, kun presidentin kansliastakin on todettu, että tässä tulkinta on hieman erilainen, onko nyt lähdettävä siitä, että meillä vallitsee tällä hetkellä kaksi erilaista tulkintaa, se, minkä hallitus on nyt omaksunut, ja se, mitä välittyy tavallaan presidentin kansliasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olemme käyneet avoimen, laajan keskustelun tästä järjestelystä, ja molemmin puolin on tunnistettu selkeästi se, että tämän toimielimeksi muuttumisen takia pitää nämä määritykset tehdä. Valtioneuvosto on pitäytynyt näissä omissa kannoissaan vain, voisi sanoa, minimalistisesti siinä, mistä nyt on päätettävä tämän Lissabonin sopimuksen voimaan astumisen jälkeen. Ei valtioneuvosto ole poissulkenut millään tavalla presidenttiä tässä, vaan on määrittänyt sen, kuka on se jäsen Eurooppa-neuvostossa. Oikeastaan haluaisin tätä puolta tässä päätöksessä korostaa.

Tälle on julkisuudessa pyritty esittämään paljon laajempaa tulkintaa. Valtioneuvosto ei ole se elin Suomessa, joka tulkitsee perustuslakia. Me nojaamme tämän päätöksen täsmälleen kaikkiin niihin kannanottoihin, joita perustuslakivaliokunta on aikaisemmin tehnyt, siihen, mitä on perustuslaissa itsessään, ja olemme siitä tämän kannan määrittäneet ja siihen toivottavasti saamme myös eduskunnan vastauksen.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kaksi huomiota. Ensimmäinen on se, että Eurooppa-neuvoston luonne muuttuu radikaalisti. Se ei ole enää hallitustenvälinen instituutio, vaan se on osa koko Euroopan unionin institutionaalista rakennelmaa. Tämä on se perustavaa laatua oleva muutos Lissabonin sopimuksessa.

Toinen kysymys liittyy sekä ed. Laukkasen että ed. Salolaisen huomioon parlamentaarisesta valvonnasta. Tässä ulkoasiainneuvoston ja ulkoministerin suhteen ei tapahdu mitään muutosta. Kaikki asiat juoksutetaan normaalitavalla ulkoasiainvaliokunnan kautta. Se neuvosto, joka saa entistä vahvemman roolin Eurooppa-neuvoston valmistelussa, on yleisten asiain neuvosto eli eurooppaministerit. He valmistelevat Eurooppa-neuvoston kokouksen paria viikkoa ennen. Jos tulee joku hätätilanne tai kriisi, joka vaatii sitten ulkoministereiden väliintuloa, niin silloin se juoksutetaan jälleen kerran ihan normaalikautta. (Puhemies: Minuutti!) Mutta ulkoministerin toimintaa ja informaation kulkua tämä ei tule muuttamaan millään tavalla.