Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen Akatemian arvion mukaan suomalaisen tieteen taso on notkahtanut pahasti. Suomalaisiin tutkimuksiin viitataan harvoin, tutkijat eivät lähde ulkomaille, ulkomaalaisia tutkijoita eivät Suomen yliopistot kiinnosta eivätkä suomalaisnuoret halua opiskella ulkomailla.

Kotoperäisyyden lisäksi Suomen yliopistoja vaivaa tutkijoiden ajan valuminen hallintoon ja raportointiin. Professoriliiton mukaan professorit eivät yksinkertaisesti enää ehdi tekemään tutkimusta. Professorien ykköstehtävän pitäisi olla oman alansa korkeimman tutkimuksen ja opetuksen tekeminen ja kehittäminen paperinpyörittämisen sijaan. Kysynkin:

Miten suomalaisen tieteen laatu aiotaan palauttaa, miten vapautamme tutkijamme tutkimustyöhön ja miten kannustamme yliopistojamme kansainvälistymään?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Todella, aivan viime viikkoina on ilmestynyt muutamia hyvin kattavia arviointeja suomalaisesta tieteen tilasta: juuri tuo Akatemian arvio ja lisäksi kuukausi sitten julkistettu kansainvälinen arvio Suomen innovaatiojärjestelmästä. Mielestäni molemmat tukevat erinomaisesti sitä uudistustyötä, mihin tällä hallituskaudella on lähdetty tutkimus- ja korkeakoulutuksen suhteen. Uskon, että näistä saamme hyviä eväitä myös tähän jatkokehittämiseen. Huomenna molempia näitä arviointeja käsitellään korkeakoulujohdon seminaarissa ja tammikuussa tutkimus- ja innovaationeuvoston yhteisessä kokouksessa, jota pääministeri vetää.

Todella esiin on noussut muun muassa Akatemian arviossa se, että tohtorikoulutuksen taso on Suomessa viime vuosina ollut erittäin korkea. Mielestäni se on kyllä perusteltua siihen nähden, että Suomi on hyvin uusi tiedemaa. Meillähän on kansainvälisesti vertailtuna eniten ihmisiä töissä tutkimussektorilla, mutta kovinkaan monella ei vielä ole tohtorintutkintoa, ja siksi on perusteltua ollut panostaa tohtorikoulutukseen. Mutta nyt ennen kaikkea painopiste tulee olemaan tämän tutkijanuran vakiinnuttaminen, minkä eteen nyt yliopistouudistus tekee työtä. Toinen ensi vuoden aivan kärkiasia on kansainvälistymisen vahvistaminen, koska se molemmissa arvioinneissa nousi erittäin kriittiseksi kysymykseksi, ja eräänä tärkeänä asiana pidän myös tätä rakenteellista kehittämistä, (Puhemies: Minuutti!) jota viemme eteenpäin, ja sijoittamista tutkimuksen infrastruktuureihin.