Jyrki Katainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tiistaina julkistettiin hyvin valmisteltu, Anne
Brunilan johdolla viimeistelty Suomi maailmantaloudessa -raportti,
joka jatkoi kutakuinkin samalla linjalla, mitä esimerkiksi
Raimo Sailaksen johtaman työryhmän näkemykset
Suomen tulevaisuudesta olivat, ja toisaalta samalla linjalla, jota
tulevaisuusvaliokunta edusti tehdessään oman tulevaisuuskatsauksensa
Välittävä, kannustava ja luova Suomi.
Selvityksiä on tehty eri tahoilla sekä eduskunnassa
että hallituksenkin taholta sekä muiden yhteiskunnallisten
toimijoiden taholta nyt aivan riittävästi. Haluaisinkin kysyä pääministeriltä:
Jakaako, pääministeri, teidän mielestänne
hallitus näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä, joilla
Suomea rakennetaan positiiviseen tulevaisuuteen ja joita esitetään
muun muassa nyt tässä viimeksi valmistuneessa,
Brunilan johdolla tehdyssä Suomi maailmantaloudessa -raportissa? Toisaalta,
oletteko sitä mieltä, että nyt on riittävästi
tehty jo selvityksiä ja olisi jo vihdoin aika ryhtyä toimenpiteisiin?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ensin hallitus ottaa mielihyvin vastaan kiitokset,
mitä tälle perusteelliselle raportille on annettu.
Se työ on käynnistetty ja sitä on tuettu. Sen
esitykset jakautuvat karkeasti ottaen kolmeen luokkaan. Osa, kaikkein
konkreettisimmat, ovat sellaisia, joista toivottavasti voidaan päätösesityksiä tuoda
hyvinkin nopeasti eduskuntaan, ja tähän tähdätään.
Osa on sellaisia, jotka vaativat varmasti vielä jatkotyöstämistä,
mutta joissa voidaan toimia tämän hallituksen
kaudella, ja sitten osa on sillä tavalla kauas tähtääviä,
että ne vaativat kyllä lisävalmistelua
varsinaisen hallinnon piirissä. Näiden osalta
hallitus luonnollisesti ottaa omalla aikataulullaan kantaa, miten
niitä lähdetään valmistelemaan,
mitä näistä lähdetään
valmistelemaan. Se on sitten oman messunsa väärti.
Mutta tämä yli sadan sivun raportti on ansiokasta
luettavaa, ja siinä on valittu oikeita painopisteitä.
Se ennen muuta keskittyy tulevaisuuteen varautumiseen ja osaamisen
ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Tärkeää on
myös huomata, että se suurimmalta osalta käsittelee
asioita, joissa meillä ei ole nyt mitään
päällä olevaa kriisiä. Ne ehdotukset
pyrkivät turvaamaan suomalaisten selviytymisen maailmantalouden
murroksessa pidemmällä aikajänteellä,
ja sen toteuttamisessa tulee olemaan vielä työtä seuraavallakin
hallituksella.
Jyrki Katainen /kok:
Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, kiitosten
aika on siinä vaiheessa, kun toimenpiteet on suoritettu
ja työ alkaa tuottaa myös aidosti tulosta. Olen
hieman toista mieltä, että meillä ei
ole olemassa olevaa akuuttia kriisiä. Suomessa on kriisi,
herra pääministeri. Meillä on pulaa työvoimasta.
Meillä on pulaa työpaikoista erityisesti. Tässä raportissa varsin
hyvin otetaan kantaa niihin tekijöihin, joilla työpaikkoja
Suomessa voitaisiin luoda lisää. Te olette luvanneet
omassa hallitusohjelmassanne 100 000 uutta työpaikkaa,
ja työ ei ole vielä oikeastaan päässyt
käyntiin.
Oletteko te valmiita muuttamaan esimerkiksi jo nyt havaittuja
virheitä yritysverotusuudistuksessa, puhutaan ketjuverotuksesta,
pienten yritysten verotuksen kiristymisestä, osinkoverotuksen
kiristymisestä, tämän tyyppisistä kysymyksistä?
Raportista käy hyvin selkeästi esille, että Suomea
tarvitsee rakentaa kannustavuutta, palkitsevuutta suosivaan suuntaan.
Oletteko te valmiita muuttamaan jo tehtyjä päätöksiä,
jos ne osoittautuvat ja kun ne ovat osoittautuneet virheellisiksi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kysyjä esitti nyt jo sellaisia yksityiskohtia,
joiden osalta ymmärtääkseni raportissa
ei ole tehty muutosvaatimuksia. Jos raporttia kehutaan ja vaaditaan
sen perusteella muutoksia, kannattaisi silloin keskittyä niihin
kysymyksiin, joihin myös raportissa esitetään
muutoksia.
Oikeastaan äsken vastasin siihen tapaan, jolla tähän
raporttiin tullaan suhtautumaan. Hallitus on tämän
hankkeen laittanut liikkeelle. Olemme saaneet raportin. Työ on
tehty nopeassa aikataulussa, ja äsken kuvasin tapaa, jolla
hallitus lähtee liikkeelle.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Tämän työryhmän
raportin yhteydessä on puhuttu myöskin Suomen
suhtautumisesta ja suomalaisten suhtautumisesta globalisaatioon.
Tässä yhteydessä pääministeri
on antanut varsin myönteisen näkökulman
siitä, että globalisaatio on myönteinen
sekä Suomelle että on myönteinen myöskin valtavalle
joukolle kehitysmaita ja köyhiä maita.
Näkeekö pääministeri mitään
ongelmia tässä varsin nopeasti etenevässä globalisaatiossa
samalla tavalla kuin tasavallan presidentti on nähnyt,
kun hän on ollut puheenjohtajana hyvin arvovaltaisessa
ja laajassa ryhmässä, joka on käsitellyt
maailman globalisaatiokehitystä? Näkeekö pääministeri
ongelmia esimerkiksi siinä, että Kiinassa samaan
aikaan, kun ihmiset pääsevät köyhyydestä,
työntekijät joutuvat työskentelemään
vailla ay-oikeuksia, vailla työsuojelua aivan pienillä palkoilla?
(Ed. Zyskowicz: Sellaista on sosialismissa, ed. Uotila!) 7 000—10 000
kiinalaista kaivosmiestä kuolee vuosittain energianpuutteen
takia, kun Kiina pyrkii järjestämään energiantuotantoaan
tätä globalisaatiokehitystä vastaavalle
tasolle jne. Onko hallituksen ja pääministerin
kanta todella se, että maailmanlaajuisesti ja kehitysmaiden
kannalta globalisaatioon ei sisälly ongelmia?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Globalisaationa tunnettu ilmiö tässä nykyisessä vaiheessa
on nostanut satojen miljoonien ihmisten elintasoa tuntuvasti, mutta
ei se tarkoita sitä, että vauraus olisi jakautunut
maailmassa tasaisesti. Köyhyyttä on, ja paljon
kansainvälistä yhteistyötä tullaan
tarvitsemaan myös tämän globalisaation
haittojen ja voi sanoa sosiaalisen kehityksen hallitsemiseksi. Samanaikaisesti,
kun me voimme nähdä nämä globalisaation
myönteiset puolet, myös Suomen kannalta myönteiset
haasteet, me voimme työskennellä myös
globalisaation haittojen paremman hallinnan hyväksi. Ne
eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tuon raportin nollapiste, eräällä tavalla
lähtöpiste ja vertailupiste, on Suomi tässä ja
nyt. Yksi keskeisimmistä asioista minun ymmärtääkseni on
se, että osaamista ja tutkimusta parannetaan keskeisellä tavalla.
Tässä suhteessa nilkuttavin osa on tällä hetkellä yliopistolaitos.
Siinä olisi mahdollisuus satsaamalla rahoja siihen saada kaikkein
nopeimmin tuloksia aikaiseksi.
Mitä hallitus aikoo nyt tehdä tuon raportin
luettuaan tässä suhteessa, arvoisa pääministeri?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Osaamisen ja innovaatiotoiminnan osalta raportti
tekee aika konkreettisia esityksiä. Niihin palataan sitten,
kun hallitus on tehnyt päätöksen. Ei
tämä kyselytunti ole aika ottaa näihin kantaa.
Hallitus tekee ensin päätöksensä,
ja niistä sitten kerrotaan. Mutta kuten olen sanonut, hallitus
tulee osaan näistä konkreettisimmista esityksistä palaamaan
hyvinkin nopeasti. Ei voi sanoa, että vertailupiste tässä raportissa
olisi tässä ja nyt. Emme me nyt elä minkään
uuden alkua. Myös tämä raportti tunnustaa
kaiken sen työn, mitä tähän
asti on Suomessa tehty erityisesti osaamisen alalla ja kilpailukykymme
vahvistamiseksi, mutta se tekee esityksiä, joilla tätä hyvää kilpailukykyämme
voidaan vielä jatkossakin parantaa. Tässä suhteessa
työ jatkuu.
Astrid Thors /r:
Värderade talman, herr statsminister! Som ni sade
så är åtgärderna tredelade och
vissa kan vidtas väldigt snabbt. Vi har också många
gånger under höstens lopp hört att en
del av de här besluten kan fattas i samband med den inkomstpolitiska
helhetsuppgörelsen om en sådan kommer. Jag frågar:
Vilka delar tänker ni ta ut i en snabb takt i den inkomstpolitiska
helhetsuppgörelsen, och när det gäller
den långvariga beredningen är ni redo att själva
ansvara för att de beaktas och förs fram som en
helhet?
Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri! Totesitte,
että kolmenlaisia ehdotuksia on tässä paketissa,
muun muassa ne, jotka voidaan saattaa eduskunnan tietoisuuteen ja
päätettäväksi nopeasti.
Mitkä ovat ne osat, jotka, niin kuin monesti on sanottu,
tulevat päätettäviksi tulopoliittisen
kokonaisratkaisun yhteydessä? Jatkokysymys siihen: Miten
te tulette omalta osaltanne vaikuttamaan siihen, että kokonaisuutena
valmistellaan tämä jatko, sekä vaikeat
että helpommat asiat?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! En osaa nähdä, mitkä ovat
vaikeampia tai helpompia asioita. Kaikki raportissa esitetyt esitykset
ovat haastavia silloin, kun muutosta lähdetään
hakemaan siihen, mitä aikaisemmin on tehty. Hallitus on
aikaisemmin jo ilmoittanut valmiutensa siihen, että me
olemme valmiita myötävaikuttamaan uuden tulopoliittisen
ratkaisun syntymiseen, ja sen osana voi olla myös toimenpiteitä,
joita myös tässä globalisaatioraportissa on
nostettu esille erityisesti osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyen,
mutta tähän on parempi palata konkreettisesti
sitten, kun aika tulee.
Olavi Ala-Nissilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä pääministeri
Matti Vanhasen asettaman työryhmän raportti on
todella tärkeä, ja se pitää ottaa
vakavasti. Varmaan tilanne on vähän sama kuin
90-luvun alussa, eli me tarvitsemme voimakkaita panostuksia tutkimukseen
ja kehitykseen ja järjestelmäuudistuksia. Silloin
Suomi nousi hienosti teknologiavetoisesti. Sitä tarvitsemme
uudestaan.
Puhemies! Tässä raportissa on hyvin paljon kauppa-
ja teollisuusministeriön alan esityksiä, erittäin
tärkeitä esityksiä. Olisin ministeri
Pekkariselta kysynyt: Miten nämä teidän
alanne esitykset tulevat? Missä aikataulussa niitä voidaan
teidän mielestänne toteuttaa?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa ed. Ala-Nissilän
kommentti siitä, että monet konkreettiset esitykset
todella kohdentuvat tälle hallinnonalalle. Hallitus kuitenkin
keskuudessaan päättää siitä,
mitkä asiat ovat niitä nopeasti toteutettavia,
ja päätökset näissä hallituksen
sisällä tehdään pääministerivetoisesti
ja koko hallituksen puitteissa. Tässä vaiheessa
on ennenaikaista minun lähteä arvioimaan. Uskon
ja toivon, että jotain konkreettia tulee vielä vuoden
2005 budjettiesitykseen, mutta päätökset
pääministerin täällä kertomalla
tavalla tapahtuvat omalla prosessillaan.
Pia Viitanen /sd:
Herra puhemies! Tämän globalisaatioraportin
näkökulma on nyt se, että meillä on
olemassa globalisaatio ja me keskustelemme niistä keinoista,
miten me sopeudumme tähän globalisaatioon. Minua
kiinnostaisi tietää, koska hallitukselta tulee
sen suuntainen toinen globalisaatioraportti, missä näkökulma
on se, miten Suomi aktiivisena toimijana Euroopassa ja maailmalla
haluaa muuttaa globalisaatiota, miten me vaikutamme, millaisilla
toimenpiteillä, millaisilla vaatimuksilla me muutamme maailmaa
niin, että globalisaatioon saadaan paremmin näkyviin
sosiaalisia oikeuksia, poliittisia oikeuksia, demokratiaa ja ympäristöllisiä näkökulmia.
Eli
haluaisin tämän tyyppistä näkökulmaa
myös tähän Suomen globalisaatiokeskusteluun,
ja kysynkin ministereiltä:
Milloin tällainen raportti on tulossa?
Ed. Jari Koskinen merkitään
läsnä olevaksi.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ulkoasiainministeriön valmisteluvastuulla
on globalisaation hallintaa koskeva selonteko tai selvitys, joka
on jatkoa sille, joka jo edellisellä vaalikaudella esiteltiin
eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Siitä saatiin paljon evästyksiä,
jotka edellyttävät aika vaativaa työtä,
ja siinä lähtökohtana nimenomaan on juuri
tämä, että globalisaatio sinänsä on
voittopuoleisesti myönteinen asia, se lisää vaurautta
ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa, mutta tuo uusia haasteita
liittyen vaurauden jakaantumiseen ja siihen, millä lailla
näitä prosesseja voidaan hallita niin, että demokratia
vahvistuisi. Tässä tarkoituksessa ministeriön
johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden
kanssa on valmisteilla noin tammikuun aikamäärällä valmistuva
selvitys, joka tullaan sitten saattamaan eduskunnan käsiteltäväksi.
Lisäksi samoja kysymyksiä käsitellään
hallitusohjelman mukaisesti myös niin sanotussa Helsinki-prosessissa
globalisaatiosta ja demokratiasta.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minusta työryhmän
raportti ei sisältänyt mitään uutta
eikä mitään mullistavaa. Kaikki, mitä esitettiin,
oli meidän ja hallituksen tiedossa jo ennestään.
Minä olen melko varma, että jokainen meistä ymmärtää ja
tietää sen, että Suomen tulevaisuus on
osaamisessa. Emme me pärjää halvan työvoiman
maiden kanssa. Se, että 90-luvulla nousimme kriisistä,
ei johtunut hallituksen eikä eduskunnan toimenpiteistä,
vaan oli onni mukana, kun Nokia löysi markkinaraon.
Minusta, pääministeri, ei teidän
kannata nyt odottaa mitään, vaan teidän
tulisi kyllä tuoda sellaisia päätöksiä ja
sellaisia esityksiä, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan
tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, ja jos ei nyt teidän
mielessänne ole mitään esitystä,
niin ...
Puhemies :
(koputtaa)
Saammeko kysymyksen?
... esitän, että myönnettäisiin
suurempi verovähennys tutkimukseen sijoitetuista investoinneista.
(Puhemies: Aika!) Ja nyt kysymys: Onko tämä hyvä esitys
teidänkin mielestänne? (Naurua)
Ed. Kimmo Sasi merkitään
läsnä olevaksi.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kirjataan tämä idea myös
tämän tällä viikolla julkistetun
raportin esitysten rinnalle. Harkitaan sitä.
Raporttihan on pääasiassa linjassa hallitusohjelman
kanssa. Se tukee hallitusohjelmaa erittäin vahvasti myös
tämän t&k-rahoituksen, osaamis- ja innovaatiorahoituksen
osalla. T&k-rahoituksessa, kun hallitus keskimäärin
tulee nostamaan varoja noin 5 prosenttiyksikön vuosivauhdilla, tämä raportti
esittää 5:n sijasta 7:ää prosenttiyksikköä.
Se on jonkin verran enemmän, mitä hallitusohjelmassa
on kirjattu, mutta ei noin linjana mitenkään erityisesti
poikkea tästä, mutta arvo on siinä, että raportti
on hakenut nyt ehkä ne aukkopaikat, joihin eniten on suunnattavaa
osaamis- ja innovaatiotoiminnan osalla voimavaroja, jotta paremmin
voisimme hyödyntää niitä mahdollisuuksia,
joita avoimilla maailmanmarkkinoilla on.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun hallitukselta vaaditaan toimenpiteitä tämän
hyvän raportin pohjalta, niin pääministeri keskittyy
erittelemään, minkälaisia osasia tähän raporttiin
sisältyy. Se ei riitä, vaan vaaditaan niitä toimenpiteitä,
joista hallitus nimenomaan päättää.
Mutta pääministeri täällä opetti,
että tämä raportti ei pidä sisällään
yritysverouudistuksen epäkohtien korjaamistarvetta. Pääministeri
on väärässä. Sivulla 102 virke
kuuluu: "Tietyissä tapauksissa verotus kuitenkin kiristyy,
verojärjestelmä myös monimutkaistuu ja
järjestelmään tulee kasvua potentiaalisesti
rajoittavia verokynnyksiä." Tässä selvästi
on, kuten ed. Katainen täällä sanoi,
kritiikkiä hallituksen tekemää yritysverouudistusta
kohtaan, ja kysymys kuuluu edelleen:
Onko hallitus valmis korjaamaan tuohon uudistukseen sisältyviä epäkohtia?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ed. Kataiselle vastasin siltä osin,
kun ed. Katainen luetteli sellaisia yksityiskohtia, joita ei tässä raportissa
käsitellä, ja vastasin Kataisen kysymyksessä olevaan
kohtaan.
Muuten vielä tästä raportista: Raportti
on hallituksen teettämä. Se on tullut nyt noin
kymmenen kuukauden aikana tehdyksi. Hallitus on sen juuri tällä viikolla
saanut. Hallitus tulee käsittelemään
sen raportin kohdittain, ja hallituksen normaalissa työssä sitten
aikaa sitten ratkaistaan, mihin kaikkiin ja millä tavalla
tartutaan. Minusta oppositiokin voisi malttaa, että hallitus
tekee työtään. Olemme tämän
raportin selvitystyön teettäneet, ja työ jatkuu.