Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Uuden koululainsäädännön mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten kouluratkaisut on tehtävä yksilöllisesti ja lapsen parasta ajatellen ja niissä pitää suosia erityislasten integraatiota lähikouluun. Arviot nykykoulujen tilasta vaihtelevat huomattavasti. Osassa kunnista erityislapsia ei integroida uuden koululainsäädännön hengen mukaisesti käytännössä lainkaan. Toisaalta on pelätty, että integraatiota käytetään säästökeinona ilman riittäviä tukitoimia. Perusteellista tutkimusta asiasta ei käsittääkseni ole tehty. Tiedustelenkin:

Miten hallitus aikoo selvittää uuden, integraatiomyönteisen koululainsäädännön tosiasiallisen vaikutuksen nimenomaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulujärjestelyjen kannalta ja nimenomaan tästä näkökulmasta, että pyrkimyksenä on integraatiojärjestely?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä ed. Ulla Anttilan esille ottama asia on selvitettävänä, koska erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteessa itse asiassa aikaisempien päätösten vuoksi, aikaisempien hallitusten ratkaisujen vuoksi, tätä päätöksentekoa on siirretty hyvin vahvasti kunnille, miten opetus järjestetään. Samanaikaisesti on selvästi seurantajärjestelmä heikentynyt. Nyt tämä asia on otettu ministeriössä haltuun sillä tavalla, että tästä tilanteesta kunnissa tullaan tekemään kartoitus, selvitys siitä, miten kunnat itse asiassa ovat toimineet.

Lainsäädäntöhän meillä on tässä kunnossa, jos vain kunnissa sitä noudatetaan. Jokaisesta lapsesta, joka siirretään erityisopetukseen, pitää tehdä oma henkilökohtainen suunnitelma, ja resursoinnistahan on huolehdittu sillä tavalla, että niistä lapsista, jotka ovat esimerkiksi vaikeavammaisia, kunnat saavat moninkertaisen yksikköhinnan verran valtionosuutta.

Mutta ministeriössä on päätetty, että asiasta tehdään selvitys. Asia on parasta aikaa selvityksen alla; itse asiassa ensi vuoden kuluessa tämä tehdään.

Ulla  Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä, että näitä lisäselvityksiä tehdään. Kuitenkin nykytietämyksen mukaan erilaisia oppimisvaikeuksia on paljon enemmän kuin esimerkiksi vielä kymmenen vuotta sitten osattiin analysoida ja arvioida, ja esimerkiksi neuropsykologiset tutkimukset ovat kehittyneet huomattavasti. Tällä hetkellä monilla paikkakunnilla on kuitenkin ongelmana resurssien väheneminen ja huono kohdentaminen ja suuret luokkakoot, eli käytännössä monet erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa riittäviä tukitoimenpiteitä. Nimenomaan onnistuneen integraation kannalta olisi tärkeää, että sekä avustajaresurssit että opettajaresurssit niin erityisopettajien kuin luokanopettajien osalta ovat riittävät. Tiedustelenkin:

Aikooko hallitus laatia lisäohjeistusta esimerkiksi siten, että erityisoppilaan saamaa lisätukea hieman yksityiskohtaisemmin säädeltäisiin, ja toisaalta, aikooko hallitus ihan selkeästi suunnata lisäresursseja tälle sektorille, koska ongelmat ovat niin suuret?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Siitä, että integraatio onnistuu eli että nämä erityistukea tarvitsevat lapset voisivat siellä normaaliluokkatilanteessa selviytyä, ratkaisut tehdään kunnissa ja kouluissa. Erityisen tärkeää on valvoa se, kun näitä päätöksiä tehdään, että erityistukea tarvitseva lapsi on luokkatilanteessa mukana, että opettaja saa sinne tuekseen kouluavustajia, joilla on riittävä koulutus ja joilla on myös pysyvät työsuhteet. Tärkeää on myös se, että lapsille turvataan kunnissa kaikkia muita tukitoimenpiteitä, joita ed. Ulla Anttilakin puheenvuorossaan mainitsi. Mutta nämä kaikki päätökset tehdään kuntatasolla. Itse asiassa viime vuosien aikana kunnat ovat kyllä lisänneet huomattavasti kouluavustajien määrää ja monella tapaa kehittäneet toimintoja. Mutta kun tämä kysymys käydään läpi, (Puhemies koputtaa) sen jälkeen pitää palata siihen, millä tavalla voitaisiin paremmin tätä laatua valvoa valtion tasolla.