Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa herra puhemies! Palvelualojen merkitys työpaikkojen tarjoajana kasvaa koko ajan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset ovat kuitenkin varsin säästeliäitä palvelujen käyttäjiä. Esimerkiksi ulkona syöminen eli ruokapalveluiden käyttö on meillä moniin EU-maihin verrattuna vähäisempää. Yksi syy tähän on eurooppalaisittain korkea ruokapalveluitten arvonlisävero. Hallitusohjelmassa hallituksen tavoitteena on alentaa ravintoloiden ja henkilöstöruokaloiden ruokatarjoilun arvonlisävero 22 prosentista 17 prosenttiin.
Ravintola-alan yritysten mielestä arvonlisäveronalennuksella olisi välitön työllistävä vaikutus. Se tulisi joko parantuneen palkanmaksukyvyn muodossa tai toisaalta palvelujen halpenemisen synnyttämän lisäkysynnän kautta. Kysynkin hallitukselta:
Miten ravintoloiden ruokatarjoilun arvonlisäveroalennus etenee?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Se etenee sillä tahdilla, kuin Euroopan unionissa on mahdollista, ja tahti on se, tai historia ensiksi, että viime syksynä päättyi kaksivuotiskausi, jonka kuluessa tavoiteltiin tätä. Yksimielisyyttä ei löytynyt. Sen jälkeen se on nyt ollut vajaan vuoden päivät työryhmän valmistelussa, tulee itse asiassa kyllä esiin nyt maanantain ja tiistain Ecofin-kokouksessa. Ranska on siinä ollut, niin kuin tiedämme, hyvin aloitteellinen, Suomi myöskin ja Ranskan ohella muutama muu maa, mutta vaihe on sen kaltainen, että käydään varmasti keskustelu ja pyritään ehkä hakemaan uutta avausta puheenjohtajan taholta. Näkymä on kuitenkin huomattavan vaikea niitten tiedustelujen pohjalta, mitä olemme voineet nyt tässä vaiheessa tehdä, eli tilanne on se, että kaikki jäsenmaat eivät helpolla lähde tähän mukaan. Pyrimme kuitenkin siihen. Se on hallitusohjelmankin keskeinen tavoite.
Arvoisa puhemies! On miellyttävä kuulla, että asia on muistissa ja tulee noinkin pian uudelleen esiin sitten ministereitten kokouksessa. Kysyn kuitenkin:
Voisiko valtiovarainministeri valottaa hieman lisää niitä vaikeuksia, mistä se homma nyt kiikastaa? Se kiinnostaa varmaan meitä edustajia, mutta varmasti myös tuhansia ravintola-alan yrittäjiä ja kymmeniätuhansia heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Puhemies! Se sama, mikä muutenkin, kun 25 maata yrittää sovittaa mielipiteitänsä yhteen, elikkä täyttä yhtenäisyyttä ei helpolla löydy. Tilannehan on se, että on ryhmämaita, pienehköjä ryhmämaita, joilla on poikkeusratkaisu tarkoitettu tilapäiseksi, mutta se on muodostumassa pikkuhiljaa pysyväksi, ellei löydetä uusia ratkaisuja. Se on huono tilanne, mutta nämä maat tietenkin pitävät kiinni tästä oikeudestaan, voi sanoa etuoikeudestaan. Sitten on kyse tietystä listasta, niin sanotusta H-listasta, johon on kirjattu sitten erilaisia suhteellisen pienimuotoisia palveluita, joissa voitaisiin tämän tyyppistä alennusta käyttää, ja se on itse asiassa semmoinen H-lista, että sen tiimoilla näyttää olevan erittäin vaikeata saada lopputulosta aikaan. Sen vuoksi puheenjohtajamaa nyt yrittää löytää uutta mahdollista ratkaisua.
Puhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty.