Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
tarkastettu versio 2.0
Herra puhemies! (Hälinää)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Huomautan, että sillä aikaa, kun edustaja Salolainen puhuu, on tapana keskittyä siihen, mitä hän sanoo. — Olkaa hyvä.
Puhuja
Herra puhemies! Euron kriisistä alkaen meillä on käsillä erittäin suuria ongelmia, mutta, herra puhemies, yksikään niistä, toistan, yksikään niistä ei ole samaa mittaluokkaa kuin ilmastonmuutos. Tällä viikolla Qatarissa, Dohassa, on alkanut ilmastonmuutoskokous, ja kysynkin ministeri Niinistöltä: minkälaisin tavoittein Suomi on lähtenyt sinne ja miten te näette tämän kokonaistilanteen, koska viimeaikaisten ennustusten valossa tilanne on erittäin huolestuttava?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Edustaja Salolainen on aivan oikeassa. Viimeaikaiset tiedot, muun muassa myös Maailmanpankin uusi tutkimus, osoittavat, että ilmaston lämpeneminen, joka näillä tieteellisin tiedoin voi todennäköisesti olla noin 4 astetta ilman lisätoimenpiteitä, aiheuttaisi taloudelliselle hyvinvoinnillemme täysin kohtuuttomat seuraukset ja sen ylläpitäminen olisi tällaisissa olosuhteissa vaikeaa, ellei mahdotonta. Esimerkiksi ruuantuotanto, ruokaturva, maapallolla häiriintyy hyvin vakavasti. Eli tähän kysymykseen on löydettävä maailman päättäjien yhdessä ratkaisu, ja se, että jokainen tuijottaa omaan napaansa, on meille kaikille tappioksi.
Dohan ilmastoneuvotteluissa jatketaan siitä kuitenkin mittavasta edistysaskeleesta, mitä Durbanissa viime vuonna sovittiin, elikkä siellä on kolme keskeistä asiaa ratkottavana. Ensimmäinen on se, että Kioton toinen velvoitekausi saadaan muodollisesti sovittua kaikilta osin, niin että edelleen laillisesti sitovat mekanismit ovat käytössä ja osa teollisuusmaista on sitovien (Puhemies koputtaa) päästövähennysvelvoitteiden piirissä. Toiseksi ratkotaan kysymyksiä, miten päästövähennysten kunnianhimoa voidaan kaikkien maiden osalta nostaa jo tällä vuosikymmenellä. Kolmanneksi, puhemies...
Nyt taitaa olla minuutti, arvoisa ministeri, täynnä, joten jatkokysymys.
Herra puhemies! Jotta näihin tavoitteisiin päästään, meidän täytyy varmistua myöskin siitä, että myöskin kehitysmaat pystyvät tekemään oman osansa tässä. Cancúnissa sovittiin, että tähän pitäisi saada vuoteen 2020 mennessä 100 miljardia dollaria teollisuusmailta. Suomenkin osuus siitä on 100 miljoonan paikkeilla ainakin. Miten te näette, että tällainen rahamäärä saadaan kasaan, jotta myöskin kehitysmaat saadaan tähän kuvioon ja päästään jollain tolkulla niihin tavoitteisiin? Nythän se ääriarvo on, että yli 6 prosenttia ilmasto lämpenisi tällä vuosisadalla.
Arvoisa puhemies! Kolmantena kysymyksenä siis neuvotteluissa on kysymys 2015 sovittavasta tulevasta sitovasta päästövähennyssopimuksesta, jossa kaikki ovat mukana sitovine päästövähennysvelvoitteineen vuodesta 2020 alkaen, ja näitä kaikkia neuvotteluja edistää tietysti se, että ilmastorahoituksesta saadaan ne sitoumukset, mitä on aiemmin annettu, toteutettua.
Lyhyen aikavälin rahoituksen osalta EU ja teollisuusmaat ovat nyt Dohassa raportoitujen tietojen perusteella lähestulkoon saavuttaneet ne velvoitteet, mitä on annettu, eli olemme aikataulussa. Nyt siellä etsitään ratkaisuja siihen, että kaikki pystyvät toteuttamaan rahoitusvelvoitteensa myös vuosikymmenen loppuun asti. Siinä on edelleen kysymyksiä auki, mutta tämä on yksi niitä asioita, joista pitää löytää ratkaisu Dohan ilmastoneuvotteluissa.
Kysymys on loppuun käsitelty.