Valtiovarainministeri  Jutta   Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt päätöksen täydentää ensi vuoden budjettia joiltain keskeisiltä osin. Täydennyksen tarve johtuu ennen kaikkea kasvu- ja työllisyyssopimuksesta eli tuposta. Esityksessä tuodaan lisäksi nyt ensi vuoden budjettiin asioita, joista on päätetty osana rakennetoimien kokonaisuutta budjettiriihen yhteydessä elokuussa. Tämä esitys täydentää hallituksen talouspolitiikan kokonaisuutta, joka nojaa neljään pilariin eli ensi vuoden budjettiin, lisätalousarvioon, rakennetoimenpiteiden kokonaisuuteen sekä keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun.

Täydennysesitys sisältää lisämäärärahoja 108 miljoonalla eurolla, ja tuloarviota esitetään pienennettäväksi 261 miljoonalla eurolla. Täydentävä talousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 369 miljoonalla eurolla. Valtio ottaisi ensi vuonna siten 7,1 miljardia euroa lainaa nettona.

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä täytyy vielä kiittää työmarkkinajärjestöjä, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saivat aikaan sopimuksen keskitetystä tuloratkaisusta. Tuo ratkaisu on erittäin merkittävä suomalaisen työn takaaja ja kilpailukykymme puolustaja. Vaikka kiittäminen sovusta on ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjä, niin hallitus on halunnut omalla panoksellaan olla mukana sovun aikaansaamisessa. Tupon tukemiseksi tuloveroasteikkoon ehdotetaan tulorajojen korottamista 1,5 prosentilla lukuun ottamatta aivan ylintä tulorajaa, eli kaikista suurituloisimmat eivät hyödy tästä ansiotuloverotukseen tehtävästä tarkistuksesta. Tämän toimen kustannusvaikutus on noin 115 miljoonaa euroa.

Veronhuojennuksella tuodaan lisärahaa palkansaajan kukkaroon 20 euron palkankorotuksen lisäksi. Tietenkin näemme, että sekä tällä veroratkaisulla että palkankorotuksella pyrimme tukemaan palkansaajien ostovoimaa.

Tässä esityksessä on, puhemies, myös 300 euron suojaosuus työttömyysturvaan. Lisäksi omavastuuaikaa lyhennetään seitsemästä viiteen päivään. Uskon, että molemmat nämä uudistukset helpottavat työn vastaanottamista ja ovat erittäin tervetulleita. Jatkossa 300 euroon asti saa siis ansaita työtuloja menettämättä työttömyysetuuksiaan.

Ehdotukset lisäävät työttömyysturvamenoja yhteensä 68,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi muutoksilla on vaikutusta kunnille maksettaviin valtionosuuksiin, jotka kohdistuvat perustoimeentulotuen kustannuksiin. Niihin ehdotetaan 1,8 miljoonan euron vähennystä.

Työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyy myös muita hallituksen toimenpiteitä. Esimerkiksi kilometrikorvauksen leikkaus perutaan.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa ja muuallakin on kyselty paljon hallituksen rakennepaketin perään. Tässä täydentävässä budjettiesityksessä ensimmäiset rakennepaketin asiat tuodaan nyt eduskunnan päätettäväksi. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti opintorahan määriä ehdotetaan korotettavaksi noin 11 prosentilla elokuusta 2014 lukien. Muutos koskee uusia opiskelijoita. Näillä opiskelijoilla opintotukeen oikeutettavaa aikaa lyhennetään 5 kuukaudella.

Toinen esimerkki on maan myymisen verovapaus tapauksessa, jossa luonnollinen henkilö myy maata kunnalle. Luonnollinen henkilö voisi verovapaasti myydä asuntorakentamiseen tarkoitettua maata kunnille määräaikaisesti vuoden 2014 ajan. Valtion arvioidaan saavan tämän vuoksi ansio- ja pääomatuloveroja 5 miljoonaa euroa vähemmän, mutta tämä muutos toteutuessaan vauhdittaisi asuntorakentamista ja tonttipulan korjaamista.

Hallitus täydentää budjettia myös korjatulla esityksellä alkoholiveron tasosta. Muun muassa kasvaneen matkustajatuonnin sekä arvioitua heikomman verokertymän johdosta alkoholiveroa kiristetään suunniteltua vähemmän. Tämän seurauksena sen arvioidaan tuottavan 57 miljoonaa euroa vähemmän tuloja valtiolle kuin vielä kehyspäätöksessä arvioimme.

Lisäksi tuomme budjettiin nyt merkittävän rakentamishankkeen Helsingistä. Hallitus esittää Senaatti-kiinteistöille valtuutta myydä alueita Keski-Pasilassa sekä Pasilan aseman osakekannan 95 miljoonan euron kauppahinnalla. Keski-Pasilan kehittämiseen ehdotetaan 40 miljoonan euron valtuutta.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä hallituksen talouspolitiikan kokonaisuus täydentyy ja paranee entisestään. Ensi vuoden askelmerkit alkavat olla nyt selvillä. Nyt jäämme odottamaan eduskunnan näkemystä ensi vuoden budjettiin. Suomi tarvitsee työtä ja kasvua. Samalla julkisen talouden kestävyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monta, monta kertaa jo aikaisemmin näitten kohta kolmen vuoden aikana te olette, ministeri, pitänyt näitä toivoa ja valoa näyttäviä, esille tuovia puheenvuoroja, ja kyllähän toivoa tarvitaan, mutta niiden tekojen, joilla tuo toivo muuttuu ihan todeksi, pitäisi nyt vähitellen alkaa olla ihan totta.

Tässä on joukko ihan hyviä esityksiä. Minun täytyy kuitenkin muistuttaa teille, että tämän päivän työttömyyslukemat ja työllisyyslukemat kertovat uskomattoman karua kieltä. Kaikki työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvät luvut kulkevat huonoon suuntaan. Ne ovat samalla tavalla huonoon suuntaan kulkevia kuin makrotalouden luvut.

Minä kiinnitän aivan erityisesti huomiota teidän paljon markkinoimaanne nuorisotakuuseen. Nuorten työttömien määrä on kasvanut 6 000:lla siitä, kun lähdettiin liikkeelle noin vuosi sitten, pitkäaikaistyöttömien määrä 16 000 ihmisellä. (Puhemies koputtaa) Nyt tarvitaan toimia, sekä näitä pitkälle tähtäykselle suuntautuvia toimia että myös tässä ja nyt -toimia. Missä viipyvät ne välittömät toimet, joilla tämä näivettymiskierre saadaan katkaistua? Siitä me haluaisimme teiltä kuulla edes pari pientä sanaa.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä sivulla 38 puhutaan Senaatti-kiinteistöistä, jota olemme tuolla tarkastusvaliokunnassakin seuranneet pitkään ja huolella. Nytten tässä yhteydessä kerrotaan, että YIT Rakennus Oy:lle myydään Keski-Pasilasta tontti, ja tässä on kaikkein hämmästyttävintä se — kun tätä merkittävää varallisuutta myydään ja siitä järjestetään jonkinlainen tarjouskilpailu — kuinka on mahdollista, että tulee ainoastaan ja vain yksi tarjous, niin kuin tässä kirjassa todetaan. Voisiko arvoisa ministeri hieman kertoa tarkemmin, kuinka tätä valtion omaisuutta realisoidaan, jos ei saada kunnolla markkinoitua näin merkittävää varallisuutta?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä edustaja Pekkarinen sanoi siitä, että talouden näkymä on edelleen hyvin synkkä, pitää tietysti ja valitettavasti paikkansa. Me kaikki luullakseni tiedämme myös ne toimintaympäristöstä johtuvat syyt ja suuret muutokset, jotka ovat vaikuttaneet tähän tilanteeseen. Se, mitä keskusta tarjoaa tässä tilanteessa työllisyyden edistämiseksi, on muun muassa se, että annetaan tukea lisää sinne ja tukea lisää tänne. Kun näin menetellään, se johtaa siihen, että velkaantumisvauhti on vielä hirvittävämpi kuin mitä se tällä hetkellä muutoinkin on ja valtionvelka nousee vielä vauhdikkaammin kuin miten se muutenkin nousee. Hallitus pyrkii tietysti pitkän ja lyhyen aikavälin talouden tasapainottamistoimiin, ja kun juuri näinä päivinä näitä rakenneuudistuksia, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä, pohditaan, niin toivon, että kun niitä esityksiä sitten tulee, niin keskusta ei ammu niitä kaikkia alas vaan antaa tukensa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi olla, että on niitäkin asioita, joissa tarvitaan tukea sinne — jos otan tuosta kohtaa ensin kiinni. Kyllä esimerkiksi yritysten rahoitustilanne sekä pääomahuollon osalta että velkarahan saannin osalta on tällä hetkellä vaikea, ja se on kansallinen etu, jos niitä voimavaroja, jotka tällä hetkellä ovat ihan muussa käytössä, siitä muusta käytöstä käytettäisiin nyt siihen, että ihmisille voitaisiin yritysten kautta luoda työtä.

Otan toisen esimerkin, se liittyy ajankohtaiseen sote-ratkaisuun. Keskusta esittää sitä, että nyt ihan oikein tehdään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon integraatio. (Ben Zyskowicz: Sitähän hallituskin esittää!) Yksi järjestö ja yhteisö, jossa kaikki kunnat ovat maakunnittain mukana: saadaan satojen miljoonien eurojen vuosisäästöjä.

Tuokaa ne esitykset älkääkä hautoko niitä. Niitä tarvitaan ja nopeasti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen sanoi, että keskusta kun esittää tukea, niin se esittää, että muusta käytöstä suunnataan järkevämpään käyttöön budjettivaroja ja muita varoja. Valitettavasti tämä ei ole totta. Pitkin matkaa keskusta esittää tukea milloin minnekin lisää, eikä se minun muistaakseni milloinkaan tässä yhteydessä ole kertonut, mistä vastaava säästö sitten tehdään eli mistä vastaavasti otetaan tukea pois, jos suoraan budjettirahoituksesta puhutaan.

Mitä sitten tulee sote-uudistukseen, kun edustaja Pekkarinen sanoi, että keskustan tavoitteena on tämmöinen yhteensovittaminen, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto sovitetaan yhteen, sehän on nimenomaan hallituksen sote-uudistuksen tavoite, ja, edustaja Pekkarinen, on hienoa, että me olemme tästä tavoitteesta samaa mieltä. Sen lisäksi hallitus tavoittelee myös horisontaalista yhteensovittamista, eli että sairaanhoito, terveydenhoito ja sosiaalipuoli voitaisiin sovittaa yhteen. Kun sote-uudistuksen tavoitteista on näin laaja yhteisymmärrys, toivoisin, että voitaisiin sopia myös siihen liittyvästä hallinnosta.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä kokoomus ja keskusta janttelevat keskenään, ja maa on vakavassa kriisissä, niin vakavassa, että hallituskin on pitänyt rakennepoliittiset uudistuksensa visusti kuuden ihmisen tiedossa. Tosin vasemmistoliitto on niin viisas puoluevaltuustoa myöten, että se voi sitoutua johonkin sellaiseen, mistä se ei edes tiedä. Täytyy sanoa, että aivan käsittämätöntä tämä touhu on.

Nyt me tarvitsemme Suomessa työtä, yrittämistä, välittämistä, teollisuuden puolustamista, työpaikkojen puolustamista. Mutta mitä tämä hallitus on tehnyt? STX:n se möhli kiville, ja nyt Ranskassa rakennetaan sitä risteilijää. Toivoisin, että varsinkin kokoomuksen edustajat ja sosialidemokraattien edustajat tekisivät opintoretken Ranskaan, kuinka siellä voidaan tällainen laivatilaus saada tehdyksi, kun täällä te ette sitä halunneet tehdä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vastikään tänään valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijat kertoivat, että jos meidän vientimme ei vedä, niin pienen kansantalouden ongelmia ei saada ratkaistuksi kotimaisella kysynnällä ja kotimaisilla markkinoilla. Eli tässä on se perusongelma.

Kysyisin ministeri Urpilaiselta: Olisiko mahdollista, että tässä Pasilan-kysymyksessä Senaatti-kiinteistöt ja liikenneministeriö keskustelisivat siitä, että kulut ja tuotot tulisivat samalle hallinnonalalle? Nyt se näyttäytyy siten, että Senaatti-kiinteistöt tekee 40 miljoonan bisneksen, jonka liikenneministeriö maksaa vähistä perusväylänpidon rahoistaan. Tässä toivoisi, että kirjanpitäjät ryhtyisivät töihin ja tekisivät läpinäkyvän, hyvän ratkaisun. Totean vain, että liikenneministeriön määrärahoista, jotka ovat vähän yli 2 miljardia, arvonlisäveroja maksetaan noin 400 miljoonaa, että siellä ei ole enää paljon, mistä ottaa. Se on suurimpia menokohtia ministeriön kehyksissä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini, melskaamisen lisäksi kannattaisi katsoa, mitä tässä ympärillä tapahtuu.

Tällä viikolla hallitus valmistelee ja päättää rakennepaketista, ja uskon, että se tulee vastaamaan muun muassa niihin kilpailukyvyn edistämisen vaateisiin, joita tekin esititte.

Vähän aikaa sitten saatiin aikaan hallituksen myötävaikutuksella ja hyvällä konsensuksella yhteiskunnassa maltillinen pitkäaikainen palkkaratkaisu, jota niin ikään olette peräänkuuluttaneet täällä useampia kertoja. Olisi mukava kuulla, mitä tällä hetkellä siitä mietitte.

Sen lisäksi viime viikolla käsittelimme täällä eduskunnassa suurinta elinkeinoverouudistusta, mitä Suomessa on tehty. Sillä, jos jollakin, haetaan kilpailukykyä suomalaiselle teollisuudelle, ja toivotaan, että Suomeen saadaan uusia työpaikkoja.

Vielä viimeiseksi tuohon telakkakysymykseen. On tärkeää huomata se, että hallituksen toimilla telakkatyö, meriteollisuus jatkuu Suomessa. TUI-risteilijöitä rakennetaan Turun telakalla ja myöskin tällä hetkellä käydään jatkuvasti uusia neuvotteluja uusien laivatilausten saamiseksi.

Eli hieman rauhoittuisin teinä ja katsoisin myöskin, mitä kaikkea tässä (Puhemies koputtaa) tällä hetkellä tapahtuu.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! TEMin eilisen tiedotteen mukaan työttömyys on jatkanut huolestuttavasti kasvuaan. Työttömiä on nyt 40 000 enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita nuoria on työttöminä 5 800 enemmän kuin vuosi sitten.

Valtiovarainministeri Urpilainen, mainitsitte alkupuheenvuorossanne sen, että työllisyysastetta yritetään nostaa muun muassa sillä, että nyt säädetään uusista suojaosista asumistukeen ja työttömyysrahaan, ja nämä ovat erittäin tärkeitä uudistuksia. Etenkin pitkäaikaistyöttömien ja nuorten kohdalla on sillä tavalla, että jos on työttömänä, on hirveän vaikea saada heti pitkäaikaista työpaikkaa. Yleensä on tarjolla vain pätkää tai sijaisuutta, ja nämä suojaosat auttavat nimenomaan siihen, että kaikki, lyhytkin, työ on kannattavaa. Kysyisin: onko valtiovarainministeriössä vielä suunnitteilla joitain parannuksia tähän suuntaan, esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan suhteen, asumistuen tai toimeentulotuen suhteen?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on kriisissä, siitä asiasta olemme varmasti yhtä mieltä opposition kanssa. (Mauri Pekkarinen: Se on hyvä!) Mistä se johtuu? On pitkäaikainen globaali taantuma päällä, ja vienti ei vedä. Ja miksi ei vedä? Siksi, että Suomi on menettänyt kilpailukykynsä. No, miksi se on menettänyt kilpailukykynsä? Siitä syystä, että me olemme liian kalliita vertailussa muihin kilpailijamaihin.

Kyllä tässä me voimme puhua kauniisti ja esittää toiveita, että me haluamme lisää työpaikkoja Suomeen, mutta kyllä se vaatii järeitä toimenpiteitä. Hallitus on lähtenyt liikkeelle. Viime viikolla, niin kuin kuultiin edustaja Orponkin puheenvuorosta, hallitus toteutti verouudistuksen, ja nyt seuraavaksi tulevat sitten rakenneuudistukset.

Keskusta on esittänyt mallinsa, kotikunta—maakunta-mallin. Haluaisin kuulla vain, mistä ne säästöt tulevat siinä mallissa ja haluammeko Suomeen lisää tällaisia hallintohimmeleitä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että vasemmistoliitto kykeni viikonloppuna tekemään päätökset rakennepoliittisesta ohjelmasta ja siihen sisältyvästä kuntaosiosta ilman mitään uusia talouslukuja. Mielenkiinnolla odotan, mitä ne tulevat olemaan ja minkälainen suhtautuminen on sen jälkeen, kun totuus valkenee.

Mutta, ministeri Urpilainen, sanoitte aivan oikein tästä 300 euron suojaosasta työttömille. On hyvä, että se tulee, mutta siinä on se ongelma, että sitä ei ole sidottu indeksiin ja sitä ei hallituksen esityksessä perustella millään tavalla. Jos tähän ei tule muutosta, niin käy niin kuin toimeentulotuen suojaosassa: sen arvo on pudonnut 17 prosenttia muutaman vuoden aikana.

Mutta edustaja Pekkarinen lähti liikkeelle aivan oikeasta päästä. Työttömyys on vuoden aikana kasvanut 40 000, ja mitään muutosta parempaan ei ole. Voitteko te mennä, ministeri Urpilainen, takuuseen siitä, että työllisyysmäärärahat käytetään ensi vuonna ja mieluummin jo tänä vuonna täysimääräisesti niin, ettei tule 100 miljoonan euron säästöä, niin kuin viimeksi on tullut?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusohjelmaanhan on kirjattu, että hallituksen päätösten tulee olla sellaisia, että tuloerot kaventuvat, ja näin on tehty verotuksella sitä avittaen erityisesti, että hyvätuloisten verotusta on kiristetty ja pienituloisten verotusta on kevennetty. Se on yksi keino. Totta on tietenkin, että työ on se, joka parhaiten nostaa ihmiset pois köyhyysloukusta, ja sitä hallitus tässä on yrittänyt tehdä. Nyt tässä isossa rakennepaketissa varmasti kaikkia — ehkä jopa edustaja Mustajärveä, joka ei ollut meidän kokouksessamme viikonvaihteessa — huolestuttaa se, millä tavalla voidaan taata se, että kuntalaisten peruspalvelut säilyvät ja nimenomaan usko siihen ja luottamus siihen, että hallitus tekee tasavertaisesti ja tasa-arvoisesti niitä päätöksiä niin, että toteutuvat nämä reunaehdot, että kansalaisten peruspalvelut jatkossakin säilyvät. Ne tulevat olemaan sellaisia tärkeitä, ja niiden eteen teemme työtä, ja uskon, että myös ministeri Urpilainen näin ajattelee.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on varmaan siitä yhteinen näkemys, että työ, yrittäminen, välittäminen ovat tärkeitä. Mutta miksi hallitus sitten ajaa windfall-veroja, miksi hallituksen ministereistä vihreät ovat poikkiteloin ja Suomen suurinta investointia, joka olisi Fennovoiman ydinvoimala, julkisesti hallituspuolueiden ministerit vastustavat? Mitä järkeä siinä on? Kuinka te, kokoomus tai teollisuussosialidemokraatit, kestätte tällaista politiikkaa? Kun ollaan juuri saamassa Suomeen iso investointi, niin te vastustatte sitä. Sitä voi vastustaa sitten kansanedustaja eduskunnassa, jos omaksi tykkäämisekseen näkee, mutta jos te puhutte teollisesta politiikasta, teollisista työpaikoista, niin eihän silloin sillä lailla pitäisi menetellä.

Ja sitten mitä näihin telakoihin vielä tulee, niin on hyvä, voidaan sanoa, että on hyvä, että venäläisomistusta tuli Helsingin telakalle ja sitä kautta myös Helsingissä rakennetaan laivoja, kun Raumalla valitettavasti ei enää rakenneta (Puhemies koputtaa) johtuen tämän hallituksen toimista.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee kaikkensa, että Suomeen saadaan teollisia työpaikkoja, ja tämä Fennovoiman hanke on sellainen hanke, jota ei hallituksen piirissä ole vielä käsitelty, koska me emme tiedä, millaisella päätöksentekojärjestelmällä sitä tullaan käsittelemään. Mutta voin edustamani ryhmän puolesta sanoa, että on aivan selvää, että tullaan tekemään kaikkemme sen edistämiseksi, että tuo suomalaiselle teollisuudelle erittäin tärkeä hanke saadaan toteutumaan. Tämä päätöksentekojärjestelmä ja se, miten me etenemme, on toinen kysymys, ja sitä sitten jokainen ryhmä miettii tykönään.

Mitä tulee vielä elinkeinopolitiikkaan ja teollisuuden tukemiseen, niin voisitteko te kertoa, kun te täällä puhutte teollisuuden puolesta, miksi esitätte Kela-maksun palauttamista eli miljardin euron lisäystä suomalaisen työnantajan ja teollisuuden kustannuksiin?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu Kela-maksun takaisin tulemisesta on käyty budjetin yhteydessä, ja sanon vain vielä kerran sen, että se on sidoksissa nimenomaan arvonlisäveroprosentin alentamiseen, jolloin kokonaishyöty on isompi.

Mutta hälyttävää on se, mitä valtiovarainministeri täällä kertoi: nyt otetaan 360 miljoonaa lisävelkaa, ensi vuonna yhteensä yli 7 miljardia velkaa. Joku valtionpäämies on aikoinaan sanonut, että voi kuinka tietäisitte kyllä, miten vähällä viisaudella tätä maata viedään eteenpäin. Nämä esitykset, mitkä valtiovarainministeri toi tästä rakennepaketista tämän budjetin yhteydessä, opiskeluaikojen pidentäminen, verovapaa maan myynti, alkoholivero, rakentaminen Helsingissä — papanoita, sanon minä. Nyt ei tämmöisiä heppoisia eväitä tarvita, vaan pitäisi olla isoja ratkaisuja, ja olennaisena osana on nimenomaan suomalainen energiapolitiikka.

Meillä on tällä hetkellä energian tuonnin ja viennin erotus miinuksella nimenomaan 7 miljardia, tämä sama juttu, mikä otetaan ensi vuonna velkaa. Meidän pitäisi tehdä energiapolitiikkaan (Puhemies koputtaa) täyskäännös (Timo Soini: Kivihiiltä poltetaan!) ja parantaa kotimaisen energian kilpailukykyä tuontienergiaan nähden, ja tässä on se iso mahdollisuus, millä me teemme paljon työpaikkoja, jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja Suomeen: hyväksytään suomalainen energia.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se kyllä aika surkea asia, että johtavan hallituspuolueen merkittävä kansanedustaja, edustaja Zyskowicz, ei kerta kaikkiaan näe, että ensinnäkin talouden osalta Suomen talouden kehitysura on eriytynyt kaikista muista Euroopan unionin maista. Meillä kaikki keskeiset mittarit menevät huonoon suuntaan. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Ja nyt, edustaja Zyskowicz, tänä päivänä työttömyyslukemat kertovat sitä samaa tarinaa: millä tahansa työllisyyttä, työttömyyttä kuvaavalla mittarilla meillä mennään huonoon suuntaan.

Kun moititte sitä, että meillä ei ole semmoisia järjellisiä esityksiä ja korjauksia, otan nyt vielä yhden esityksen. Me olemme esittäneet, tarvitseeko Suomen olla vaikkapa Sampon tai vaikkapa Soneran omistaja siinä määrin kuin tällä hetkellä on. Voitaisiinko irrottaa sieltä omistusta ja käyttää sitä sellaisen yrittäjyyden, erityisesti kasvuyrittäjyyden, niitten hienojen kavereitten, joilla on hienoja innovaatioita, joilla ei ole pääomia, pääomahuollon turvaamiseen tai myös velkarahoituksen parantamiseen?

Mitä vielä tulee himmeleihin: (Puhemies koputtaa) meidän mallimme ei ole himmeli, mutta jos te Keski-Suomeen rakennatte ensin yhden isäntäkunnan, sitten vielä kahden eri tason isäntäkuntia, 50 000 ja 20 000 asukkaan kuntien varaan, (Puhemies koputtaa) se on himmeleitten himmeli.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloitin ensimmäisen puheenvuoroni sanomalla, että meidän talouden tilanne on synkkä, ja olin tästä samaa mieltä edustaja Pekkarisen ja varmasti myös valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa. Se, mitä rahastosta esititte: niin kuin tiedätte, hallitus on lähtenyt tässä asiassa liikkeelle pienemmillä volyymeillä, mutta kuitenkin. (Sirkka-Liisa Anttila: Hyvin pienillä!)

Halusin sanoa, että täällä melkein joka viikko tästä eteenpäin, ja jo nyt, käsitellään erilaisia lakiesityksiä, joissa keskusta esittää muutoksia, jotka merkitsevät lisää menoja valtiolle, ja näitä muutoksia te ette tasapainota vastaavilla säästöillä. Se tarkoittaa silloin sitä, että velkaantuminen vain kasvaa ja tämä velkaongelma pahenee.

Mitä sote-uudistukseen tulee, vilpittömästi toivon, että kun tästä perustavoitteesta tuntuu vallitsevan yksimielisyys kautta koko poliittisen kentän, siis perustavoitteista, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensovitetaan, niin toivoisin, että myös näistä hallintomalleista löytyisi yhteisymmärrys.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki ovat varmaan siitä samaa mieltä, että taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen, mutta se, millä tavalla täällä moukaroidaan sitten näitä hallituksen esityksiä, on pikkuisen väärin.

Taisi olla edustaja Soini, joka sanoi, että vaikka on nuorisotakuu, niin nuorisotyöttömyys on kasvanut. Mitä jos nuorisotakuuta ei olisi ollut? (Timo Soini: En sanonut näin!) Kuinka paljon se olisi sitten kasvanut? Ja edustaja Mustajärvelle tästä työttömyysturvan suojaosuudesta: vaikka sitä ei ole indeksiin sidottu, niin jos lähdetään siitä, että näinä aikoina ei välttämättä oltaisi saatu pienituloisuuteen tai sosiaaliturvaan parannusta muuten, ellei hallitus niitä olisi tehnyt, lähdetään siitä, että saadaan hyvä alku.

Sitten olisin kuitenkin kiinnittänyt huomiota myös tähän telakkakysymykseen. Ne keskustelut on käyty aikanaan, niitä tullaan käymään jatkossakin, ja se viesti, mikä Turun telakalta viimeksi kuultiin pari viikkoa sitten, oli se, että näkymät ovat positiiviset. Vielä ei voi tulla julki asialla, mutta odotellaan tässä. Aina täällä annetaan ymmärtää, vaikka asiat on selitetty kuinka moneen kertaan, että ratkaisu olisi ollut kauhean helppo ja hallitus pelastanut telakat 50 miljoonalla aikanaan. Näinhän asia ei ole. Mutta jos asiat eivät mene jakeluun kerralla, niin koetetaan sitten toistaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin minusta aika outoja energiapolitiikasta. Edustaja Soini, teidän ryhmänne jokainen jäsen äänesti Fennovoima-investointia vastaan. Miten te julkeatte nytten olla semmoinen hyvää tekevä, investointeja haluava, kun olette vastustaneet sitä viime kaudella, koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä? Täällä yritetään satsata investointiin ja investointimahdollisuuksiin hallituksen puolella.

Mutta koska joskus populismi menee läpi, niin haluan kiittää. Jos täällä saisi aplodeerata, niin tänään Urpilaiselle. On tullut paljon kyselyjä, milloin tulee voimaan se 300 euron suojaosa työttömyysturviin. Se on jäänyt tämän populistisen, negatiivisen talouskeskustelun varjoon. Tässä annetaan rahat. Valiokunnissa on päästy niin pitkälle, että vuodenvaihteessa. Tässä on vastaus monelle kyselijälle. Vuodenvaihteessa tulee työttömille suojaosa.

Sain itse terveisiä Kaskisista, josta viime kaudella metsäteollisuuden työpaikat lähtivät. Jollekin oli tarjottu talonmiehen paikkaa, muutama sata euroa kuukaudessa, että hän katsoisi talon perään. Hän katsoi, että nykyään sovitukset menisivät niin, että yhdeksänkymppiä jäisi käteen. Hän odottaa tuota vastausta, ja on ilo kertoa, että tänään tuli rahat, laki on valmis ja ensi vuoden alusta voimaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskasvuun vaikuttaa hyvin pitkälti luottamus. Mikäli yritykset luottavat, ne investoivat. Mikäli kansalaiset luottavat, he kuluttavat. Mikäli yritykset luottavat, ne palkkaavat uusia työntekijöitä. Kysymys siis on luottamuksesta. Hallitus on viime vuosina valitettavasti tehnyt päätöksiä, esimerkiksi työmatkavähennys, kotitalousvähennys, on tehty päätös ensin tuonne, sitten on korjattu. Tämänkaltaiset päätökset horjuttavat luottamusta. Ennustettavuus on tärkeä asia. Tulopoliittinen sopimus loi ennustettavuutta. Valitettavasti kansalaisilla ja yrityksillä tällä hetkellä ei ole riittävän syvää luottamusta hallitukseen. Kysynkin: kun te olette tekemässä näitä rakennepoliittisia päätöksiä, kykenettekö sillä lisäämään luottamusta vai hämmennättekö edelleen?

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta edustaja Pekkariselle se, että keskustankin rahasto on aika pieni. Nimittäin Nokia saa 5,5 miljardia euroa hetken kuluttua, ja se raha etsii tässä maassa luovia aloja, uutta teknologiaa ja sijoittamista niihin, ja meidän pitää vastata siihen huutoon, mikä Nokian uudessa strategiassa on.

Edustaja Soini, kaikkein olennaisinta on se, että Suomen teollisuuden vientikilpailukyvystä pidetään huolta, ja juuri tässä täydentävässä esityksessä siitä pidetään huolta. Pidetään huolta siitä, että työntekijät ovat mukana tuloveron kevennyksellä ja että teollisuus on mukana myöskin yhteisöveron kevennyksellä. Tämä on se palkki, johonka talouspolitiikka perustuu, jolla käännetään suunta niin, että meillä on menestystä ja kasvua tulevaisuudessa. Kilpailukyky ei parane sillä, että annetaan tukia, koska jonkun ne tuet on rahoitettava, ja silloin se on se menestyvä teollisuus, ja se merkitsee sitä, että vähitellen menetetään lisää työpaikkoja. Ranska on huono esimerkki: Ranskan talous on surkeassa tilanteessa, ja se osoittaa sen, että tuilla ei menestytä tässä maailmassa.

Lea  Mäkipää  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kysyttävä ensinnä, kuka on heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Se on tämän päivän hallitus erinäisillä toimenpiteillään. Täällä on ihan myönteisiä asioita, esimerkiksi me olemme työvaliokunnassa olleet 300 euron kannalla, että voi työtön tienata. Se on askel hyvään suuntaan, mutta näillä toimenpiteillä emme voi Suomen taloutta parantaa, vaan meillä pitäisi olla eväitä, mitä uusia tuotteita Suomi voi tuottaa ja viedä ulkomaille. Se puuttuu minulta ja varmaan hallitukseltakin puuttuu, mitä ne tuotteet ovat. Ei tässä varmaan ketään kannata oikeastaan syyttää.

Mutta eräs asia, mitä haluan tuoda tästä hallituksen tempoilevasta politiikasta, on tämä alkoholipolitiikka. Minun puolestani kaikki viinat saa laittaa kyllä Itämereen, minä en siitä välitä, mutta nyt hallitus oli korottamassa alkoholiveroa rutkasti. Ajateltiin, että Suomen kansa ei ryyppäisi. Sen seurauksena oli jatkuva viinaralli Virosta tänne Suomeen. Verotulot laskivat huomattavasti. Kaiken kukkuraksi Altian pomo sai potkut, sai sentään 500 000 erorahaa, (Puhemies koputtaa) koska Altian talous ei noussut. Tämäkin on semmoista pomppoilevaa politiikkaa, tehkää tässäkin nyt jotain asiaa, ja tämä kilpailukyky on kyllä ihan hallituksen syy. Ja sitten vielä kannattaa miettiä suomalaista energiapolitiikkaa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen täällä nosti jo esille Senaatti-kiinteistöt, ja siihen ajattelin nyt tarttua. Arvoisa ministeri, me olemme tarkastusvaliokunnassa hyvin tarkkaan selvittäneet, mikä on tämä Senaatin tilanne. Itse koen, että se on täysin järjetön järjestelmä, että valtiolla on yhtiö sisällään, joka vaatii 8:n, ensi vuonna kuulemma jopa 9 prosentin tuoton toiminnalleen vuokrien kautta. Ei tämä voi näin jatkua, koska siitä seuraa se, että jokainen laitos joutuu sanomaan ihmisiä irti maksaakseen Senaatille ne korotetut vuokrat. Tämä on fakta. Perehtykää, ministeri, tähän, ja kysynkin: koska aiotte vastata tarkastusvaliokunnan hyvään mietintöön, jossa me tämän asetimme kyseenalaiseksi? Oli erinomainen esimerkki tämä 40 miljoonaa, joka on ihan järjetön homma, että liikenneministeriö sen sitten jatkossa maksaa.

Kaiken kaikkiaan sanoisin vielä tästä taloustilanteesta, että ei tämä syyttelemällä tästä nouse vaan sillä, että ruvetaan tekemään uutta talouden pohjaa Suomeen. Olin eilen tutustumassa Etelä-Savossa bioenergiatuotantoon. Siellä on koelaitos valmisteilla Etelä-Savon Energiassa. Sellaisia hankkeita me tarvitsemme.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana Suomen kilpailukyvystä. Täällä äsken todettiin, että se on hallituksen syy. Kyllä täytyy mennä vuoteen 2007. Silloin Elinkeinoelämän keskusliitto sanoutui irti keskitetystä sopimusjärjestelmästä yksipuolisesti, ja sen jälkeen käytännössä tilanteeseen sopimattomat palkankorotukset, kun matalasuhdanne painoi päälle, tulivat siihen päälle. Sitä laskua maksetaan, ja sitten siihen kilpailukykyyn vaikuttaa suuressa määrin se, että Eurooppa on niin sanotusti kuralla. Ruotsin, Saksan, Venäjän, jotka ovat meidän päävientimaitamme, taloudet ovat huonossa kunnossa. Niillä ei ole varaa yksinkertaisesti ostaa niitä kilkkeitä, mitä täällä tuotetaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! On käyty hyvä keskustelu, ja muutamaa asiaa ehkä tässä yhteydessä kommentoin.

Olen edustaja Pekkarisen kanssa samaa mieltä siitä, että me olemme tällä hetkellä hyvin hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa Suomessa. Minusta on ollut aika mielenkiintoista kuulla, että samaan aikaan oppositiopuolueista tätä kriisitietoisuutta lisätään, todetaan, että ei pidä syytellä ketään, koska syyttelemällä asiat eivät ratkea, mutta sitten seuraavassa puheenvuorossa taas syytetään, että kaikki ongelmat ovat hallituksen syytä. Tämä ei ehkä ole kovin rehellistä keskustelua. Pitäisi varmaan oppositiossakin valita se linja, halutaanko rakentaa vai repiä. Kummalla tätä maata rakennetaan, onko se sopiminen vai repiminen? Henkilökohtaisesti uskon siihen, että asioihin löytyy ratkaisu vain sopimalla, ja siitä työmarkkinaratkaisu on erittäin hyvä esimerkki.

Mutta eri mieltä olen edustaja Pekkarisen kanssa siitä, etteikö meidän politiikkojen ja johtajien tehtävä ole myöskin antaa ihmisille toivoa. (Mauri Pekkarinen: Totta kai on!) On erittäin tärkeää tässä taloudellisessa tilanteessa, kun uutisia lähes päivittäin saamme yt-neuvotteluiden alkamisesta tai lomautuksista, myöskin osoittaa, että hallituksella on selkeä linja, selkeä suunta, mitä me viemme eteenpäin ja mitä kohden me uskomme, että myöskin työllisyystilanne vähitellen Suomessa kääntyy paremmaksi ja sitä kautta myöskin pystymme hyvinvointivaltion pelastamaan. Se on se koko iso missio, joka tällä hallituksella, ja uskon, että koko eduskunnalla myöskin, yhdessä on.

Edustaja Pekkarinen myös sanoi, että hallituksella ei ole tekoja. Myös tässä asiassa olen eri mieltä. Ihan muutamia luetellakseni: Tämän hallituksen aikana on tehty kaksi keskitettyä työmarkkinaratkaisua Suomessa, kaksi. Edellisen hallituksen aikana siihen ei kyetty ollenkaan. Tämän hallituksen aikana on tehty kaksi työllisyyslisäbudjettia, joissa on täsmätoimia, joilla nopeasti pystytään synnyttämään työpaikkoja ja sitä kautta myöskin elvyttämään taloutta. On tehty myös työurasopimus, jolla uudistetaan työttömyysturvaa, tehdään rakenteellisia toimia, joilla työurat Suomessa pitenevät, ja täällä jo mainittiin iso historiallinen elinkeinoverotuksen kokonaisuudistus, josta eduskunnassa käytiin viime viikolla keskustelua. Ei tätä hallitusta tekemättä jättämisestä voi syyttää. Kyllä tekoja löytyy, hyvin merkittäviä sellaisia.

No sitten, arvoisa puhemies, mitä tulee teollisuuden tukemiseen, josta edustaja Soini täällä paljon puhui, myös teollisuutta on tuettu useilla hallituksen toimenpiteillä. Minä ynnäsin oikein yhteen, kuinka paljon hallitus on tehnyt erilaisia toimenpiteitä ja mikä niiden taloudellinen vaikutus on. Pääsin noin 1,5 miljardiin erilaisia toimenpiteitä, joilla hallitus on teollisuutta tukenut. On energiaveron kevennystä, on yhteisöveron alennusta, on väylämaksujen puolittamista, rataveron poistamista, monia konkreettisia toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Mutta se iso kysymys, edustaja Soini, on se, että mikäli kansainvälinen talous kääntyy, mitä me kaikki tietenkin toivomme, että euroalueella vähitellen tunnelin päässä näkyisi valoa, (Timo Soini: Vastaan tuleva juna!) niin ovatko suomalaiset tuotteet, ovatko suomalaiset yritykset siihen valmiita. Onko meillä kilpailukyky sellaisella tasolla, että myöskin suomalaiset tuotteet käyvät jatkossa kaupaksi? Tästä vastuun kantavat suomalaiset yritykset ensi sijassa. Tämä on mielestäni se iso kysymys, johon toivoisin, että myöskin suomalaisissa ja kansainvälisissä Suomessa toimivissa yrityksissä käytettäisiin aikaa ja sitä myöskin pohdittaisiin. (Mauri Pekkarinen: Teollisuustuotanto tulee alas!)

Arvoisa puhemies! Täällä on useaan kertaan viitattu velkaantumiskehitykseen, ja uskon, että siitä me kaikki olemme huolissamme. Sen takia hallitus on tehnyt sopeutustoimia, niin korottanut veroja kuin leikannut menojakin eri hallinnonaloilta, jotta velkaantumiskehitystä pystyttäisiin hillitsemään. Mutta vielä tärkeämpää mielestäni on se, että me pystymme huolehtimaan meidän keskipitkän ja pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyydestä eli me pystymme tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia tässä yhteiskunnassa, joilla lisätään työntekoa, nostetaan työllisyysastetta, ja joilla niitä julkisia palveluita myöskin tulevaisuudessa tuotetaan entistä fiksummin. Se tarkoittaa sitä, että me pystymme parantamaan julkisen sektorin tuottavuutta ja ylipäänsä parantamaan koko yhteiskunnan tuottavuutta. Tämän takia hallitus on tehnyt elokuussa rakennepaketin, tiekartan uudistuksista, joilla näihin tavoitteisiin päästään, ja parhaillaan neuvottelemme myöskin niistä yksityiskohdista, joilla nuo tavoitteet toteutuvat. Tietenkin toivon, että kun me esittelemme nämä yksityiskohdat eduskunnalle, ensimmäinen vastaus ei ole, että väärin sammutettu, vaan että myöskin oppositiosta näille toimille saataisiin tukea.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi alkoholiverosta, josta edustaja Mäkipää täällä puhui. Minusta alkoholiveromuutos on oiva esimerkki siitä, että politiikkaa pitää tehdä ajassa. Alkoholiveroa korotetaan sen takia, että valtio tarvitsee lisää verotuloja. (Juho Eerola: No, onko tullut?) Totta kai me myös ajattelemme, että alkoholin hinnalla on osittain vaikutusta myöskin alkoholinkäyttöön, mutta se ensisijainen tavoite, miksi alkoholiveroa on kiristetty, johtuu nimenomaan siitä, että me tarvitsemme lisää verotuloja. Mutta kun me näimme, että valitettavasti tuonti Virosta on alkoholin osalta kasvanut erittäin voimakkaasti, ja näin ollen se näköala ja se tavoite, jota alkoholiveron kiristyksellä tavoiteltiin ja johon pyrittiin, ei ole toteutumassa, niin me päätimme muuttaa tuota korotusta ja korottaa sitä hieman vähemmän, jotta myöskin tältä osin me voisimme hillitä tuontia ja ihmiset, jos käyttävät alkoholia, ostaisivat sitten mieluummin sitä Suomesta kuin toisivat Virosta. Eli politiikkaa pitää tehdä ajassa. Jos olosuhteet ympärillä muuttuvat, niin totta kai myöskin hallituksen täytyy omalta osaltaan toimia korjata, ja näin alkoholipolitiikan osalta on tehty. (Sirkka-Liisa Anttila: Mites, ministeri, Senaatti-kiinteistöt? Ette vastannut siihen!)

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Otetaan pari asiavirhettä pois, kun ne ovat aina perussuomalaisten kohdalla, sanotaan näin, kaikella ystävyydellä, edustajat Kumpula-Natri ja Paasio.

Edustaja Kumpula-Natri: Pentti Oinonen äänesti Fennovoiman hakemuksen puolesta viime eduskunnassa, siis on ollut perussuomalaisia. (Välihuutoja vasemmalta)

Sitten edustaja Paasio: Nuorisotakuusta en puhunut sanaakaan. Eli tässä sitä nyt ollaan.

Mutta, ministeri Urpilainen, minä olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että on myös hyviä toimenpiteitä tehty. Mutta sitä minä en ymmärrä, että turvetta piti suistaa ja nyt koksi palaa suomalaisissa kattiloissa. Hiilenmusta tulevaisuus punavihreässä hallituksessa. Tämä käy Arhinmäelle, tämä käy Ville Niinistölle. Koksi palaa kattilassa, ja suomalainen turve on sorrettuna sivussa.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi edustaja Soinilta, tajusin siinä kohtaa, kun käytin puheenvuoron, ja käytin myös sanoja "taisi olla". Taisi olla itse asiassa edustaja Pekkarinen, joka puhui tästä nuorisotakuusta, mutta tästä perspektiivistä se näyttää lähes samalta, oppositiorintamassa, (Naurua) vaikka tiedän, että käytännössä on asia eri.

Ja edustaja Soinille pieni osa joukko-oppia: olette oikeassa myös siinä, että jos yksi perussuomalaisista on äänestänyt toisin, se ei tarkoita, että kaikki, mutta jos se on yksi useasta kymmenestä, niin se on sentään lähes kaikki. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä haluan kiittää edustaja Paasiota kohteliaisuudesta. Nimittäin edustaja Soinin habitus on vähintäänkin kaksi kertaa minun kokoiseni ja minulla on pieni kompleksi siitä, että olen näin mitätön. (Naurua) Siinä mielessä tämä oli ihan oikea kommentti.

Mutta, arvoisa ministeri, kyllä toivoa täytyy antaa, ja sitä täytyy olla, mutta tämä juttu on vähän niin kuin korkeushypyssä. Ei sitä onnistuneisuutta mitata korkeushypyssä sillä, kuinka monta kertaa on yrittänyt, kuinka monta onnetonta yritystä on tehnyt, jos ei rima ylity.

No, ihan sama juttu: Teillä voi olla iso liuta kaikennäköisiä esityksiä ja toimia, mitkä te väitätte, että te olette tehneet hyvässä tarkoituksessa, mutta jos eivät ne ole johtaneet riman ylitykseen, onnistumiseen, niin ne eivät riitä. Pitää päästä parempiin tuloksiin, ja sekä työttömyyttä, työllisyyttä että myös talouden yleisiä kehityskulkuja kuvaavat mittarit ovat huonossa asennossa. Teidän yrityksenne eivät ole kerta kaikkiaan onnistuneet.

Mitä vielä nuorisotakuuseen tulee, niin se on surkea tarina, että...

...julkisvetoisesti tämä juttu yritetään ratkaista. Ei se niin onnistu.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän viimeiseen edustaja Pekkarisen puheenvuoroon täytyy kyllä todeta: Miten se yhteisöverouudistus olisi vielä voinut vaikuttaa, kun se ei ole tullut voimaan? Miten tämä tupo-ratkaisu olisi voinut vaikuttaa, kun se ei ole vielä realisoitunut? Mutta sen sijaan nyt juuri tehdään niitä päätöksiä. Tämä on erinomainen päätös, että kilometrikorvausasia palautetaan entiselleen, väylämaksut puolitetaan, tehdään tuloverotarkistukset. Nyt on juuri toimittu sillä tavalla, että meidän kansallista kilpailukykyä parannetaan.

Ja kun täällä edustaja Soini vaati, että mennään Ranskasta ottamaan oppia, niin kyllä Saksa on se paikka, mistä kannattaa ottaa oppia. Jos sinulla on oma kilpailukyky kunnossa, niin silloin pärjätään, kun vienti vetää. (Timo Soinin välihuuto) Se on kaiken a ja o. Jos vienti ei vedä, niin tämä järjestelmä ei toimi.

Saksasta on otettu oppia myös siinä, että meille tulee tämä 300 euron suojaosuus. Mitä useampi suomalainen on töissä ja rakentamassa hyvinvointia, sen paremmin meillä menee.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää hallitusta hyvästä reagoinnista nuorisotakuun ja koulutuksen osalta. Hallitus on käynnistänyt tämän hallituskauden alussa niin sanotun nuorten aikuisten osaamisohjelman, ja sitä kautta näillä nuorilla olisi mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto. He ovat 20—29-vuotiaita, ja heitä on tällä hetkellä Suomessa noin 110 000.

Nyt ongelmaksi on tullut se, että nämä kaikki nuoret, joilla ei ole tätä tutkintoa, eivät pysty suorittamaan muun muassa erikoisammattitutkintoa vaan he tarvitsisivat ennen kaikkea perustutkinnon. Nyt tämä lainsäädäntö tämän osaamisohjelman kautta ei ole sitä mahdollistanut, ja sitä kautta kaikki nuoret, jotka ovat halunneet suorittaa itselleen tutkintoa, eivät ole sitä voineet tehdä.

Nyt hallitus on reagoinut tähän ja muuttanut lainsäädäntöä ja sitä kautta mahdollistanut, että jokainen nuori, 20—29-vuotias nuori, voi myös suorittaa perustutkinnon ja sitä kautta saada itselleen ammatin.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on huolestuttava, kun velka kasvaa ensi vuoden lopulla 100 miljardiin. Työllisyyden edistäminen ja viennin edistäminen ovat keskeisiä.

300 euron suojaosa työttömyysturvaan on todella tärkeä. Se edistää työllisyyttä, kun työtönkin voi ottaa vastaan työn ja sitä kautta työllistyä.

Mutta mistä saamme sitten uutta vientiä? Meidän tulee tehdä huipputuotteita, parempia kuin muut, ja tässä tulee kysymykseen innovaatiopolitiikka, tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat ja yliopistojen määrärahat. Näihin toivoisin vielä jatkossa lisää huomiota ja lisää panostusta.

Meillä on tässä myös opintotukimuutokseen liittyen rahamuutos. Tässä laissa on oikeastaan yksi pieni porsaanreikä, joka vaikeuttaa kandidaatin ja maisterin joustavaa tutkinnon yhdistämistä, ja varmasti sitä on syytä tarkastella sitten valiokunnan lakikäsittelyssä.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Soini juuri poistuu salista, niin haluan vielä vähän niin kuin perään todeta, että ei vasemmistoliitto viime viikonloppuna sen paremmin hylännyt kuin hyväksynytkään rakennepakettia. Mutta me tiedämme, että se rakennepaketin käsittely on edessä, ja me päätimme olla mukana vaikuttamassa siihen pakettiin, emmekä jää vaihtoaitioon tai katsomoon. Se on se päätös, joka viikonloppuna tehtiin.

Ja vielä Soinille, vaikka ehtii poistumaan salista, niin eihän se nyt mikään uutinen ole, että Oasis 3 -risteilijä rakennetaan Ranskassa. Siitähän päätettiin, että kun Suomessa ei onnistuttu rakennusaikaista rahoituspakettia tekemään, niin varustamo siirsi tilauksen Ranskaan. Ei siinä tarvita mitään opintomatkaa eikä mitään erityistä uutista, että saadaan selville. Siellähän sitä nyt toteutetaan, kun se ratkaisu aikoinaan, ikävä kyllä, niin kävi. Mutta on tärkeätä, että jatkossa sekä olemassa olevan tilauskannan rakennusaikainen rahoitus että sitten uusien tilauksien rahoitus todella ratkaistaan, ja siinä on hallituksella haastetta ja vaaditaan päättäväisyyttä.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmaan hyvä asia, että kotimaista kysyntää on ollut riittävästi viime aikoina, mutta senkin kohdalla on nyt taittumisen merkkejä.

Tässä kohtaa on pakko peräänkuuluttaa sen perään, mitä monet ovat sanoneet: Kyllä ulkomaankauppa Suomen kannalta tässä on ratkaiseva. Ei riitä mikään määrä kotimaista kysyntää, ellei meidän ulkomaankauppamme toimi. Olemme huippuvuosien alapuolella, vuoden 2008 alapuolella. Asiantuntijat toteavat, että kulutasomme on 10 prosenttia suhteessa noussut kilpailijamaihin.

Tämä kaikki vaatii toimenpiteitä. Riittävätkö vielä nämäkään toimenpiteet, mitä nyt on tehty? Eivät välttämättä riitä vielä kokonaan muuttamaan tätä tilannetta, mutta täytyy muistaa, että tämän asian aiheuttajana on kyllä varmaan useampi hallitus, useammat päätökset, pitempiaikaiset. Ei tämä ole tullut yhdessä hetkessä, ja siksi tämän tilanteen hoitaminen on erittäin vaativaa. Yhdyn edustaja Karimäen ajatukseen siitä, että huippuosaaminen on tietysti osa tätä ratkaisua, mutta siihenkään meillä ei riitä kaikissa asioissa voimia. Tarvitaan myöskin kulurakenteiden hillintää.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun äärioikeisto ja äärivasemmisto lyövät veljen kättä kansan pään yli, (Markus Mustajärvi: Ei olla lyöty!) niin tässä on lopputulos. (Kari Uotila: SMP on helisemässä!) Suomi ja Suomen kansa köyhtyy ja kurjistuu, ja Suomi on ajettu taloudellisesti todella huonoon tilanteeseen.

Kun 1994 Suomessa päätettiin liittyä vuoden 95 alusta Euroopan unionin jäseneksi, niin sen piti kannattajien mukaan olla se hetki, että sen jälkeen sitten Suomen kansalle koittaa onni ja autuus. Tässä sitä nyt ollaan. Tässä on se onni ja autuus, kun oltiin viemässä Suomea Euroopan unionin jäseneksi. Nyt tämä suuri Euroopan unioni on sitten meitä moittimassa huonosta taloudenpidosta ja jopa ollaan jouduttu tarkkailuluokalle. Vielä pelastuttiin tällä kertaa sillä, että ne Suomen rahat ja velanotto ovat menneet hyvään tarkoitukseen, Etelä-Euroopan hulttiovaltioitten hyväksi. Tällä kertaa vielä pelastuttiin tästä.

Muistutan lopuksi vielä, että keskusta, Suomen keskusta, oli viemässä Suomea tähän kurjuuteen.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se on hieno kuulla näin jälkikäteen sellaisia suuria viisauksia, mitä tuossa edellä kuultiin.

Siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt ja on tekemättä jättänyt, täytyy sanoa, että se kaikki synti, mitä tänään ollaan taas täällä kuultu, niin ei maistunut sen vastaanottaminen silloin, kun näihin asioihin olisi pystynyt vaikuttamaan. Kyllä täytyy sanoa, että Euroopan köyhistä ja hulttiovaltioista huolehtiminen ajoi perussuomalaisten kaiken muun yli. Nyt olisitte tässä ratkaisemassa näitä pulmia. Nyt olisi se paikka, jolloin olisitte tekemässä niitä viisaita päätöksiä, mutta pelkästään europolitiikan vastustaminen oli tärkeintä ja syy kieltäytyä hallitusvastuusta, niistä vastuista, niistä teoista, mitä juuri nyt täällä pitäisi olla tekemässä eikä muistella sitä, että nyt vain hulttiovaltioita puolustetaan. Kyllä kun 2008-laman Metallityöväenliitossa työttömyyskassaan äkkipysäyksenomaisesti tuli 16 000 työtöntä yhtäkkiä, niin on tullut varovaiseksi, ettei montaa pankkia aja nurin siinä suhteessa.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tässä tilanteessa kannattaisi myöskin vasemmistoliiton kuunnella pikkuisen oppositiota ja perussuomalaisia, ottaa opiksi. On tehty suuria virheitä, ja vihdoinkin olisi tullut se hetki, että pitäisi tunnustaa, että suuret virheet on tehty ja korjataan kurssia ja muutetaan Suomi nousuun. (Välihuutoja)

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettuselle totean vain sen, että Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Emu-jäsenyys oli rahaliitto sitten erikseen. Keskusta eduskuntaryhmänä äänesti silloin sitä vastaan.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä eduskunnan pitää katsoa kaiken aikaa eteenpäin, ei peruutuspeilistä Suomi kehity. Täällä edustaja Saarinen viittasi tähän täydentävään esitykseen muun muassa siltä osin, että Keski-Pasilan osalta yksi suuri hyötyjä tuon alueen investointien osalta tulee olemaan juuri Senaatti-kiinteistöt ja onko mahdollista sitten toisaalta, että Senaatti-kiinteistöjen niitä voimavaroja, mitä heille syntyy, tavallaan uutta arvoa, pystyttäisiin käyttämään meidän liikenneinvestointeihin, infraan, siihen tulevaisuuteen, mitä meidän pitää viedä eteenpäin.

On sitten, puhemies, vielä toinen asia se, että on paljon eri kaupungeissa olevia hankkeita, joita ei voi rinnastaa tähän, koska niissä on taas kysymys enemmältikin joukkoliikenteestä, logistiikasta, ehkä myös työllisyydestä.

Mutta joka tapauksessa, puhemies, tähän loppuun: Suomi tarvitsee Infra Oy:tä, jotta me voimme viedä monia hankkeita eteenpäin.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ilmeisesti tähän esitykseen voi olla aika tyytyväinen, koska tuntuu, että suurin kritiikki oppositiosta liittyy siihen, että näitä hyviä toimia tässä esityksessä on tehty toistaiseksi liian vähän. Mielestäni tässä tämä esitys on todellakin, niin kuin täällä on useaan kertaan todettu, osoitus siitä, että hallituksella on reaktiokykyä ja ajantajua ja myös nopeutta. Esimerkiksi tämä alkoholin tuontiin liittyvä, alkoholiveroon liittyvä asia on kyllä erittäin hyvä. Ehkä tässä yhteydessä on vielä syytä korostaa sitä, että Tullin rooli valvonnassa on erittäin suuri, ja jatkossa toivon, että tätä tilannetta tarkkaillaan ja mahdollisesti tehdään sitten vielä lisätoimenpiteitä verotuksen osalta.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen tuossa aikaisemmin moitti hallitusta siitä, että me olemme päättäneet nuorten yhteiskuntatakuusta ja lähteneet sitä määrätietoisesti toteuttamaan. Hän aliarvioi suuresti sitä työtä, mitä jokaisessa kunnassa tehdään. Ne työntekijät ovat sitoutuneet siihen, että he löytävät näille työttömille nuorille joko työpaikan, opiskelupaikan tai jonkun muun aktiivitoimen, ja monessa kunnassa on tehty todella paljon työtä. En tiedä sitten, ovatko keskustalaiset kunnat päättäneet, että nuorisotakuuta ei heidän kunnissaan toteuteta, että jätetään ne nuoret sitten ilman yhteiskuntatakuuta.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vahinko, että edustaja Kumpula-Natri on pois täältä nytten. Mutta minä hämmästelen suunnattomasti, että sosialidemokraattien puolelta sanotaan ihan vakavasti, että on pelkkää populismia, jos kannetaan huolta työllisyydestä ja jos kannetaan huolta ihmisten hyvinvoinnista. Se ei ole populismia, vaan se on sitä työtä, mitä tässä salissa on syytä tehdä.

Mitä tässä maassa tällä hetkellä tapahtuu: Oletteko huomanneet, että Suomi on hyötyturismin kukkamaa ja oikein semmoinen rehottava maa? Tänne tullaan hyötymään meidän hyvästä sosiaaliturvasta, joka on rakennettu lujalla työllä tähän maahan. Suomesta on saatu länsimainen sivistysvaltio, länsimainen hyvinvointivaltio. Nyt sitä ollaan romuttamassa tämän samaisen EU:n kautta ihan direktiivipohjaisesti. Nyt EU:n kautta halutaan meidän hyvä sosiaaliturvamme, muun muassa työttömyysturva ja lapsilisät, antaa ei pelkästään muille Euroopan unionin kansalaisille vaan myöskin kolmansien maiden ihmisille, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen töihin puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen he ovat oikeutettuja meidän sosiaaliturvaamme.

Miettikää, (Puhemies koputtaa) kuinka kauan aikaa meidän kukkaromme kestää. Yksistään Euroopassa on viisi kertaa niin paljon työttömiä kuin Suomessa kansalaisia.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu opintotuen uudistuksen pieniin virheisiin. Kyllä olen sitä mieltä, että nyt ollaan tekemässä vakava valuvika tämän opintotuen uudistuksen kohdalla. Tästä on tullut erittäin paljon palautetta opiskelijoilta. Nimittäin kun opintotukikuukausien enimmäismäärää nyt sitten vähennetään ja opintorahaa korotetaan, tästä tulee aikamoinen gäppi monil-le opiskelijoille. Opintotuen kaksiportaisuuden vuoksi uudistuksen jälkeen joustovaraa kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamisen välillä olisi enää 5 tukikuukautta, ja pahimmillaan käy niin, että tuo esitetty uudistus saattaa johtaa opintojen jopa pysyvään keskeyttämiseen, kos-ka opiskelija joutuu hakemaan toimeentulonsa muualta.

Ei kai ole mitenkään järkevää tässä tilanteessa, että muuten opinnoissaan tavoitetahdissa etenevä opiskelija jää ilman opintotukea vaikkapa huonojen opintojärjestelyjen tai pelkän byrokratian takia. Viittaan siihen, että nuorisotyöttömyys nousee kohisten. Ei kai meillä nyt enää voi olla tarkoitus heikentää opiskelijoiden valmistumista ja sitä valmistumisaikaa (Puhemies koputtaa) tämäntyyppisellä uudistuksella.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se, että on puhuttu vain kilpailukyvystä ja hintakilpailukyvystä ja niin edelleen. Keskustelin eilen parin teollisuusmiehen kanssa, jotka sanoivat, että Suomessa saa rahoitusta jokaiseen hyvään hankkeeseen, joka on olemassa. Tässä maassa on puutetta ajatuksista, innovaatioista ja uusista tuotteista. Niitä meillä ei ole. Paperikonetta ei saa tällä hetkellä kaupaksi, vaikka myytäisiin puoleen hintaan. Meidän teollisuutemme rakenne on vanhentunut, se on osittain museota, ja meidän täytyy löytää uudet tuotteet, joita me myymme. Kyllä se on hyvä, että meillä on rovioita ja tällaisia digipelejä ja muita, mutta eivät ne kuitenkaan vedä meitä kokonaan tästä suosta ylös. Me tarvitsemme uusia tuotteita.

Sitten vielä edustaja Kettuselle siitä, kun hän moitti tässä Euroopan unionia. Minä vaan kysyn, edustaja Kettunen, missä me olisimme kansakuntana ilman Euroopan unionia, sen jäsenyyttä. (Pentti Kettunen: Tässä samassa paikassa!) Me olisimme kerta kaikkiaan kuralla. Se vielä, että jos ei Euroopan unionia olisi, se pitäisi nopeasti keksiä.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin tässä edustaja Salolaiselle sanonut sen, että Suomessa on erittäin paljon hyviä innovaatioita. Itse olen tavannut useita keksijöitä ja pk-yrittäjiä, jotka hattu kourassa kiertävät kuukausi toisensa perään tai vuosi toisensa perään saadakseen rahoitusta tuotantoon ja markkinoille pääsemiseksi.

Esimerkiksi otan yhden Aavi-nimisen ilmastointikeksinnön, joka meni juuri kiinalaisille muutama kuukausi sitten, koska tämä keksijä ja yrittäjä ei saanut kahden vuoden aikana Suomesta rahoitusta markkinoille pääsemiseksi, ja tämä keksintö on jotain uutta, koska sillä pystytään puhdistamaan ilmaa jopa ydinsäteilystä.

Näihin keksintöihin Suomesta ei saa rahaa. Samanlainen keksintö oli tämä Uni-tuoli siellä loungessa, jonka mekin täällä tunnemme. Hänkin etsi yli vuoden sitä rahoitusta ympäri Suomea. Tekes antaa murusia ja moni muu antaa murusia, mutta sitä kokonaisrahoitusta Suomesta ei edelleenkään löydy hyviin innovaatioihin, joten peräänkuuluttaisin edelleenkin sitä, että hallitus antaa mahdollisuuksia näille uusille keksinnöille päästä Suomen markkinoille, jottei niitä myydä alihintaan ulkomaalaisille.

Jari Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On totta, että vientikilpailukyvystä pitää pitää huolta. Se on päivänselvä asia. Mutta ihmettelen edelleenkin sitä keskustelun vähyyttä, jota me käymme kotimaisen tuotannon edellytysten turvaamisesta. Tällä tarkoitan niitä toimintaedellytyksiä, joilla me pystymme korvaamaan tuontia. Se on vähintään yhtä tärkeää kuin se, että me edistämme vientiä. Ainoa ero siinä on — taikka siinä on kaksi merkittävää eroa — toinen on se, että ensinnäkin se on meidän omissa käsissämme, mitä me sille teemme, ja toisaalta sen vaikutukset tulevat heti, niitä ei tarvitse odottaa. Toisin kuin yhteisöverouudistuksen kohdalla, joka sinänsä on hyvä asia, hyödyt tulevat vasta vuosien kuluttua.

Tällä tarkoitan erityisesti kahta asiaa: energiaa ja ruokaa. Molempia me tarvitsemme jatkuvasti, molempia me tarvitsemme miljardikaupalla myös tuontitavarana, ja näihin molempiin meillä on omat ratkaisut omissa maissamme ja ne ovat omissa käsissämme, ja ne pitää hyödyntää. Ja tätä hallitus ei muuten ole tehnyt. Siitä on osoituksena kivihiilen jatkuva tuonnin lisäys ja niin edelleen.

Toinen asia, herra puhemies, on se, että me tehtailemme täällä jatkuvasti säädösviidakkoa, joka estää yrittäjyyttä, estää investointeja. Tästä meidän on päästävä eroon. Se vaikuttaa myös kilpailukykyyn.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy antaa kiitosta siitä, että myös sosiaaliturvassa työnteko laitetaan ykköseksi, eli ensi vuoden alusta lähtien työtön voi tehdä 300 euron edestä työtä menettämättä työttömyystukea. Se on erittäin merkittävä uudistus ja kannustaa siihen, että lyhytkin työpätkä kannattaa ottaa vastaan, (Markku Rossi: Tiilikaisen esityksen mukaan!) ja toivottavasti se avaa sitten tietä myös pysyvämpiin työsuhteisiin.

Myönteistä on myös se, että hallitus luopuu kilometrikorvausten leikkauksista. Työntekijälle tulee korvata työnteosta aiheutuneet kustannukset, ja tämä on merkittävä asia, joka nyt korjataan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi tämä opintotukiasia, joka nousi esille: se edistää nopeampaa valmistumista, mutta Suomen ylioppilaskuntien liitto on esittänyt huolensa tästä valuviasta, johon on viitattu, ja itse toivon, että sivistysvaliokunta tarkkaan käy sen läpi, että se ei vaikeuta tuota siirtymistä kandivaiheesta maisterintutkintoihin.

Ritva   Elomaa  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen kertoi, että vientiä on tuettu, niin kuin on todella tuettukin jonkun verran, mutta täytyy muistaa, että me tarvitsemme kilpailukykyisiä tuotteita. Mikä on hallituksen toimenpide sitten ollut, jotta elintarviketuotantoa olisi tulevaisuudessakin Suomessa, ja mikä on hallituksen toimenpide ollut, jotta maanviljelys olisi kannattavaa tulevaisuudessa? Ne ovat hyvin heikkoja ne toimenpiteet.

Gmo-vapaa Suomi, se on kansallisesti päätettävä ainakin vielä toistaiseksi. Sitä pitää vaalia ja pitää huolta, että sieltä löytyy ne kilpailukykyiset tuotteet, hormonivapaasta ruuasta, ja työpaikkoja myös. Esimerkiksi hallituksen esitys 109, jossa lisäaineelliset virvoitusjuomat ja kotimaiset, terveelliset marjatuotteet, -juomat laitetaan samalle tasolle valmisteverossa, ei ole se oikea ratkaisu.

Aivan kuten edustaja Tolppanen tässä jo totesi, laajentunut sosiaaliturva maamme rajojen ulkopuolelle (Puhemies koputtaa) tulee aiheuttamaan sen, että taloutemme ei tule sitä kestämään.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri otti esille alkoholijuomaverotuksen, ja muutamassa muussakin puheenvuorossa se on tuotu esille. Päätöksiä tehdään ajassa, niin kuin ministeri totesi, ja suunniteltu korotus toteutuu puolittain. Täällä on joidenkin keskusteluiden ja puheenvuorojen kautta tullut käsitys siitä, että alkoholiveron tuotto olisi laskemassa. Tästä ei ole suinkaan kysymys, vaan tuotto kasvaa noin 60 miljoonaa euroa, siis tämän puolituksen jälkeenkin, ja samalla kulutuksen arvioidaan laskevan 1 prosentilla, eli molemmat ovat hyvin positiivisia ilmiöitä.

Tämä matkustajatuonti on todellinen ongelma. Meillä on Suomessa 350 Alkon myymälää, ja matkustajatuonti vastaa noin 170 myymälän tuontia, niin että se on kyllä iso gäppi, joka siellä verotukseen syntyy. Omalla tavallaan tässä on vähän niin kuin tällaisen moraalisenkin keskustelun paikka: Paljon puhutaan optioista, veroparatiiseista ja bonuksista, mutta samaan aikaan nämä ihmiset, jotka niitä kovasti arvostelevat, tuovat kottikärrytolkulla verotonta alkoholia ulkomailta. Eli isänmaallista olisi ostaa alkoholijuomat kotimaasta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä otettiin äsken kokoomuksen suunnasta esille sellainen ajatus, että kuralla oltaisiin, jos ei oltaisi EU:ssa. Kuralla ollaan sen takia, että olemme yhteisvaluutassa ja sitä kautta olemme joutuneet yhteisvastuuseen muiden maiden veloista. Meillä on erilaisia vastuita Suomen valtiolla vähän laskutavasta riippuen liki 100 miljardia euroa. Se on aivan suunnaton summa, ja sillä tavalla yhteisvaluuttapäätös on ollut suurin virhe, mitä Suomessa on tehty.

Nytten kun mietitään tätä valtion kokonaisvelkaa, niin minua kiinnostaisi tietää, kuinka paljon tämän kokonaisvelan lisäksi on julkisella sektorilla piilovelkaa näistä erilaisista elinkaarimalleista ja pitkäaikaisista vuokrasopimuksista johtuen. Olen yrittänyt sitä lukua kaivaa esille usean kuukauden ajan mutta toistaiseksi en löydä hallinnosta sellaista henkilöä, joka pystyisi vastaamaan, kuinka paljon julkisella sektorilla on tätä piilovelkaa, joka erääntyy pikkuhiljaa maksettavaksi tulevien (Puhemies koputtaa) 20 vuoden aikana.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen aikaisemmin puhui siihen malliin, että Suomessakin pitäisi ottaa mallia Saksasta, mennä Saksan tahtiin, mutta jos ajatellaan, mitenkä Euroopan unioni on toiminut ja mikä Suomen Eurooppa-politiikan linja on ollut, niin Suomellahan ei ole ollut mitään muuta linjaa Eurooppa-politiikassa kuin peesata Saksaa. Jos muistaa vaikka ensimmäisen Kreikka-tukipaketin ja laskee siitä, kuinka iso osa siitä paketista meni saksalaisten pankkien suoraan tukeen, niin ei kannata ihmetellä, miksi Saksa pärjää niinkin hyvin kuin pärjää.

Mutta tämä työttömyystilanteen analyysi on kyllä jäänyt vajaaksi, sillä meillä on tällä hetkellä niin monta eri prosessia menossa yhtä aikaa, työttömien ryhmien eriytyminen, alueellinen eriytyminen, siihen työttömyyden akuutit ongelmat, massatyöttömyys esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa, joka ei ole poistunut koskaan, ja sitten vielä teollisuuspaikkakuntien rakenteelliset ongelmat, ja tätä analyysiä pitäisi nyt syventää pikaisesti ja hakea täsmälääkkeet.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana kilpailukyvystä vielä: Suomi ei ole itse asiassa koskaan pärjännyt sillä, että me teemme hirveän paljon jotakin asiaa. Meidän pitää pystyä ja me olemme pystyneet myöskin tekemään paljon parempaa laatua, sellaista, mitä muut eivät osaa tehdä. Sinnepäin tässä pitää pyrkiä, ne ovat tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, ja toivon samaten kuin ministeri Urpilainen toivoi, että yritykset ottaisivat tässä enemmän vastuuta kuin ne tänä päivänä ottavat.

Sitten suomalaisen työn hinnasta: Täällä on sitä hintakilpailukykyä myöskin käsitelty ja viitattu tähän työn hintaan. Tässä pieni tovi sitten Saksan tilastokeskus teki vertailua siitä, miten ovat Saksa, Ruotsi ja Suomi — minä otan nämä kolme maata siitä esille — mikä se suomalaisen työn hinta on. Meillä on suurin piirtein sama melkein euron tarkkuudella Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa työn hinta, eli siitä se ei ole kiinni vaan siitä, että meillä ei välttämättä ole tällä hetkellä kunnollisia tuotteita, jotka menevät kaupaksi. Viittaan vielä edelliseen, että kun Eurooppa on kuralla, niin myöskin osa tulee siitä, että siellä ei ole varaa ostaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan sen verran haluan vielä edustaja Mustajärven puheenvuoroon kommentoida, että nyt meni kyllä kaksi asiaa ihan totaalisesti sekaisin, (Markus Mustajärvi: Ei mennyt!) eli kun minä viittasin edustaja Soinin puheenvuoroon tästä Saksan mallista ja sitä puolustin, niin kyllä minun ajatusmaailmassani — ehkä en sitä riittävän selkeästi sanonut — kyse oli nimenomaan näistä Hartz-reformeista ja siitä, että työllisyysastetta on Saksassa saatu merkittävästi nostettua. Se on sitten ihan oma politiikkansa, mikä liittyy tähän Euroopan tukipolitiikkaan. Siitäkin ymmärrän, mitkä perusteet siinä ovat olleet takana, mutta se, mistä meidän oppia täytyisi ottaa, kyllä on nimenomaan se työmarkkinapolitiikka, jota Saksassa on ollut.

Enkä malta olla kommentoimatta myöskään edustaja Kärnän puheenvuoroa. Varmasti ovat ihan oikein nämä luvut, jotka te sanoitte, sitä en ollenkaan epäile, mutta jos te katsotte viimeaikaista kehitystä, mihinkä varmaan olette myöskin tutustunut, niin viimeisten vuosien aikana me olemme kyllä kustannuskilpailukykyä menettäneet suhteessa Saksaan. Se on ihan kiistaton fakta, ja se näkyy myöskin jäljessä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satoselle totean, että ei tässä mikään ole mennyt sekaisin. Minä kyllä ymmärsin sen asiayhteyden, mistä aloitte puhua, mutta Saksan mallista jos puhutaan, työmarkkinaratkaisuista, nimenomaan tästä saksalaisesta matalapalkkamallista, niin en kyllä kehota menemään sen perässä, en yhtään, en edes lähtemään sille tielle saati sitten, että sitä tietä mentäisiin yhtään sen pidemmälle. Saksassa on jo nyt nähtävillä se, että osa siitä palkasta, mikä työnantajan kuuluisi maksaa työpanoksen suorittamisesta, maksatetaan sosiaalisina tulonsiirtoina nyt, ja se näkyy kaikissa tilastoissa. Jos Suomi lähtee kilpailemaan matalapalkka-aloilla, niin se on kyllä tuhon tie. Saksa on hyötynyt eurokriisistä koko ajan monella tapaa: suorana pankkitukena mutta myös siten, että se saa juuri näille matalapalkkatyömarkkinoille hyvää, hyvin koulutettua, kansainvälistä työvoimaa myöskin sieltä Etelä-Euroopan kriisimaista.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Mustajärven kanssa siitä, että Suomen ei pidä haikailla sitä Saksan matalapalkkamallia. Siellä työskentelee useita miljoonia ihmisiä 4—5 euron tuntipalkalla, ja sillä ei tule toimeen Saksassa, ei sillä tule toimeen Suomessa, ei sillä tule toimeen missään. Sitä osaa siitä Saksasta ei toimita ihannoida kyllä yhtään, ja ei Suomen sille tielle pidä lähteä. Sen lisäksi, että tämä talousihme on vajaan 15 vuoden aikana sinne luotu, siellähän on myöskin syntynyt se, että puolet palkansaajista tällä hetkellä kärsii työperäisestä stressistä, ja siellä on työsuojelulakeja jouduttu koko ajan muuttamaan tai ovat muuttamassa parasta aikaa.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Oinonen käski vasemmistoliiton ottamaan oppia ja ideoita oppositiolta. Tartun tähän heti. Täällä Markus Mustajärvi vasenryhmästä esitti erittäin hyvän argumentin siitä, minkä takia meidän ei edustaja Satosen mallin mukaan pitäisi mennä Saksan malliin mukaan. Saksa on kyllä hyvin ylijäämäinen, mutta se on pitkälle matalapalkkatyösektorin ansiosta, se on maksettu niitten ihmisten selkänahasta, jotka nytten eivät enää pärjää omalla ammatillaan. Tähän on, edustaja Satonen, herännyt jo EU-komissio, joka on myös antanut siitä huomautusta, pyytää Saksaa tarkistamaan kurssiansa, koska komissio näkee tämän kehityksen epäedullisena koko euro-alueelle, niin kuin se onkin. Siihen ovat myös havahtuneet saksalaiset poliitikot, koska sosiaalimenot ovat kasvaneet niin roimasti tämän mahdollisuuden kautta. Kilpailukyky on tärkeä, mutta kun kilpailukyvystä puhutaan, se ei voi typistyä pelkkiin palkkoihin ja työnantajakuluihin. Kyllä Suomen kilpailukyvyn tärkeimpiä valtteja on se, että me olemme koulutettu kansa, joka voi hyvin. Näistä asioista meidän pitää pitää huolta.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä vilkkaasti keskustellaan. Suosittelen Suomen Pankin tekemää tutkimusta tästä Saksan mallista luettavaksi, varmaan osa on sen lukenutkin. Valitettavasti en muista tekijän nimeä ulkoa, mutta muistan kyllä keskeisimmän tuloksen. Kun aina väitetään, että tämä Saksan malli johtaa siihen, että köyhyys lisääntyy, niin fakta on se, että köyhien ihmisten määrä Saksassa on hyvin pitkälle sama kuin on Suomessa, mutta ero on siinä, että Saksassa monet heistä ovat töissä ja Suomessa ei ole.

Sitten jos katsotaan sosiaalista liikkumista, niin kumpien kuvittelette pääsevän nopeammin ikään kuin pitkäaikaisemman työn piiriin: niiden, jotka ovat töissä, vaikka tilapäisesti pienemmällä korvauksella, vai niiden, jotka ovat kokonaan työvoiman ulkopuolella ja uhkaavat jäädä sinne pitkäksi aikaa? Saksassa ei ole syrjäytymisen ongelmaa samassa mittakaavassa kuin meillä, ja se on erittäin tärkeä sosiaalinen näkökulma tähän asiaan. (Markus Mustajärvi: Ei ihminen köyhdy tekemällä töitä!)

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tosi tärkeätä, että ihmiset kestävät yhteiskunnan rattaissa mukana konstilla tai toisella. Kyllähän Suomen vastaus tähän osittain on tämä nuorisotakuu ja esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien 63 kunnan kokeilu, jolla heitä yritetään pitää siinä asennossa, että he voivat ottaa sitä työtä vastaan tulevaisuudessa silloin, kun sitä työtä on.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ja muutkin perussuomalaiset olemme huolissamme tämän tasavallan, Suomen, taloudesta tänäkin päivänä. Edustaja Myllykoski tuossa yhdessä vaiheessa kyseli, mutta en päässyt silloin vastaamaan, kun en saanut puheenvuoroa, että miksi perussuomalaiset eivät menneet hallitukseen. Se johtui juuri siitä, että me tiesimme jo 2,5 vuotta sitten, mihin Suomessa ja Euroopassa ollaan menossa, ja halusimme säästää ne monet miljardit Suomen kansalaisten eduksi emmekä siirtää niitä Saksan ja Ranskan pankkien hyödyksi.

Tälläkin hetkellä, kun olemme olleet koolla 1 tunti 10 minuuttia, Suomi on ottanut uutta velkaa 1 225 000 euroa, eli velkaannumme joka vuorokausi tänä vuonna lisää 25 miljoonaa ja rapiat päälle. Tämä johtuu siitä, että nettovelkamme on se 9,236 miljardia. Olemme hyvin huolissamme Suomen taloudesta. Eräs johtavan oppositiopuolueen puheenjohtaja sanoi tässä joku vuosi sitten, että missä EU, siellä jonkinlaista hämminkiä, näin vapaasti suomennettuna. Olen paljolti samaa mieltä.

Käsittelemme, arvoisa puhemies, hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioesityksen täydentämisestä. Tässä on 79 sivua. Viime yönä sitä vilkuilin ja ajattelin kiinnittää vain yhteen osioon huomiota, löytyy sivulta Y9 ja 42, eli siinä ilmenevät maksut Euroopan unionille, jotka ovat ensi vuonna 2,15 miljardia euroa. Tänä vuonnahan me neljännessä lisäbudjetissa annoimme samaan tarkoitukseen lisämäärärahaa 90 miljoonaa euroa.

Otin tämän esille siksi, että minä olen huolissani, niin kuin moni muukin tässä salissa varmasti kanssani, siitä, mihin EU aikuisten oikeesti on menossa. Minä paheksun hieman sitä, että ammattitaitoinen tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä vaihdettiin erääseen toiseen henkilöön, jolta puuttuu käytännön tilintarkastuskokemus ja siihen liittyviä muita asian osaamisia. Mutta se oli eduskunnan tahto, ja meillä on oikeus vaihtaa tarvittaessa myöskin tilintarkastajia.

Olen huolissani siksi, että viime viikolla kerrottiin entisen edustaja Itälän toimesta, että EU:lla on omaisuutta 150 miljardia euroa — se on iso kasa rahaa — mutta sillä on velkaa samanaikaisesti, viime vuoden lopussa, 190 miljardia euroa. Eli negatiivinen gäppi on 40 miljardia euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin Suomen vuosittainen budjetti, joka on 54 pilkku jotakin miljardia.

Olen huolissani myös siksi, että hän kertoi, että EU:n hallitus ja EU instituutiona on antanut sitovia sopimuksia jäsenmaille yli 200 miljardia euroa. Minusta tämänkaltainen yhtälö ei pelitä. Velkaa on 40 miljardia, sitoumuksia viisi kertaa enemmän eli 200 miljardia euroa, ja ensi vuoden budjetti on 2,5 kertaa Suomen talousarvio eli 135 miljardia euroa, jossa kuulemma vähennystä tähän vuoteen verrattuna on 9 prosenttia.

Jossain aikaisemmissa työtehtävissä minä en sulattanut tätä lainkaan, että jos jonkin instituution tulot vähenevät vuosittain ja kuitenkin meillä vastuut ovat näin suuret, miten tästä selviää. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, otin esille tämän pienen yksityiskohdan, missä EU:ssa mennään, ja toivon, vaikka täällä nyt ei taida kovin monta... Jaa, onhan täällä oikealla minusta katsoen edustajia, jotka edustavat hallituspuolueita: olkaa nyt tarkkana ja kertokaa niille edustajillenne EU:ssa, kertokaa hallituksen ministereille, että ollaan entistäkin varovaisempia jatkossa, sillä muuten Suomen käy todella huonosti.

Arvoisa puhemies! Tässä tämän illan sanomani.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Satonen on vielä salissa. Olen oppinut häntä arvostamaan asiantuntevana poliitikkona, eikä se arvostus mihinkään ole kadonnut, vaikka emme enää olekaan samassa valiokunnassa, jossa kahdeksan vuotta keskustelimme hyvin vilkkaasti asioista, neljä vuotta teimme vastalauseita samoista asioista, muttemme koskaan yhteistä vastalausetta.

Sitten jos vertailee tätä Suomen tilannetta ja Saksan mallia, niin jos sen nyt sanoo tiivistetysti, niin onhan siinä nyt iso ero: Kun lähtökohta on kuitenkin, että harvemmin työnteolla rikastuu, niin jos puhuu käänteisestä ilmiöstä elikkä köyhtymisestä, niin Suomessa ihminen köyhtyy sillä, ettei ole töitä, Saksassa moni työntekijä köyhtyy sillä, että tekee töitä. Palkkataso on niin surkea, että pysyvästi joutuu turvautumaan sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Ja jos puhutaan työn arvostamisesta, niin kyllä palkkatason pitää olla sellainen, ettei ainakaan tarvitse pysyvästi sosiaaliluukulla asioida. Se on se iso ero.

Saksassa hyvin systemaattisesti käytetään hyväksi jo toisen, kolmannen polven siirtolaisia, mutta käytetään myös niitä ihmisiä, jotka ovat EU:n kriisimaista, Etelä-Euroopasta ja Välimeren maista, joutuneet lähtemään. Se on äärimmäisen hyvin koulutettua, kielitaitoista, kansainvälistä työvoimaa, ja Saksa on hyötynyt siitä tavattoman paljon, niin kuin ovat hyötyneet saksalaiset pankitkin suorasta pankkituesta, jota myöskin me olemme maksaneet.

Arvoisa puhemies! Jos puhutaan tästä vuoden 2014 täydentävästä talousarvioesityksestä, niin siinä on yksi mielenkiintoinen seikka. Minä olen aiemminkin perännyt sitä, mihin hallituksen myönteinen arvio ensi vuoden alijäämän rajusta laskusta perustuu. Kauhean paljon sitä ei ole perusteltu, ja se on ollut aika ihmeellistä siitä syystä, että kuitenkin työllisyys ja talousluvut, ennusteet osoittavat aivan muuta kuin sitä, että valtiontalous oleellisesti muuttuisi paremmaksi. Nyt ilmoitetaan kuitenkin tässä esityksessä, että uutta velkaa otetaan lähemmäs 400 miljoonaa euroa lisää ja että velan kokonaismäärä nousee yli 7 miljardin. Tämä korjaus on oikeansuuntainen askel realismia päin, mutta korjauksena riittämätön. Todellisempi luku voi olla 2 ja 3 miljardin välillä, ja vieläkin olen sitä mieltä, että se aiempi ennustukseni valtiontalouden alijäämän loppusummasta ensi vuoden lopulla pitää kutinsa.

Yksi keskeinen tekijä, joka vie valtion taloustilannetta vikasuuntaan, on virheellisten veroratkaisujen ohella työttömyys. Oikeastaan osa työttömyyden kasvusta selittyy väärillä veroratkaisuilla, ja tämä tulee korostumaan jatkossa. Arvonlisäveron korottaminen kurittaa valikoiden etenkin pieniä ja tietyn toimialan yrityksiä, ja yhteisöveron dynaamisista vaikutuksista ei ole vieläkään minkäänlaista varmuutta. Itse asiassa keskustelu näistä dynaamisista vaikutuksista on loppunut siihen hetkeen, kun yhteisöveron alentamisesta päätettiin.

Nämä veroratkaisut tietävät sitä, että kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä on entistä enemmän ongelmia. Jos katsoo, mitä tavan kansalainen, pienituloinen kansalainen maksaa tuloistaan, mitä on tapahtunut kulkemisen hinnalle, asumiselle, elintarvikkeitten hintojen nousulle ja kuinka paljon maksetaan sähkö- ja energiaveroa, niin kovin paljon pienituloisilla ei ole sitten muuhun kulutukseen varaa kuin näihin pakollisiin menoihin. Ja se on ihan selvä asia, kun siellä pääongelmat heijastuvat myöskin sitten ainakin alempaan keskiluokkaan, että se heijastuu myöskin yritysten toimintaedellytykseen.

Mutta vielä, arvoisa puhemies, työttömyydestä ja vähän alueellista näkökulmaa: Lappi voi olla siinä mielessä mielenkiintoinen maakunta, koska siellä tapahtuu hyvää ja huonoa. Maakunnan sisäinen kehitys mosaiikkimaistuu seutukuntien välillä ja kuntien välillä. Lapista löytyy niitä kuntia, jotka pärjäävät kohtuuhyvin ainakin osan vuodesta muun muassa matkailuun liittyen, ja matkailuhan on, jos mikä, vientiteollisuutta. Mutta sitten perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, esimerkiksi Kemi—Tornio-seudulla, jolla on hyvin vahva teollinen perintö, tilanne on heikompi kuin on ollut monesti aiemmin, ja huomionarvoista on se, että isommilla paikkakunnilla Lapissakin nuorten työttömyys pahenee paljon enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla. Osin se liittyy siihen, että näillä paikkakunnilla on esimerkiksi opiskelijoita enemmän, mutta se kyllä kuvaa sitä, että edes tuon kokoisilla paikkakunnilla kuin Rovaniemi, Kemi ja Tornio niitä syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ei kyetä löytämään ja saamaan kiinni.

Toinen ryhmä, mikä jää jalkoihin Lapissakin, ovat ikääntyneet työttömät. Yli 50-vuotiaista työttömistä heidän osuutensa kaikista työttömistä on pelottavan suuri, ja vaikein ryhmä on 55—59-vuotiaat työttömät. Aika hankalaa on kuvitella, että sen ikäinen työtön, ottaen huomioon työhistorian ja koulutustason, työllistyy enää avoimille työmarkkinoille. Sen takia aktiivisen työllisyyspolitiikan panokset pitäisi käyttää niin työllisyys- kuin koulutustoimissa täysimääräisesti ja ottaa kiinni kaikki ne työttömät, joilla suinkin on myönteisiä ratkaisuja odotettavissa tulevina aikoina. Ja niille ikääntyville työttömille, joilla ei ole enää tosiasiallista toivoa sijoittua työmarkkinoille, minä olen käyttänyt aiemminkin semmoista käsitettä kuin kunniallinen saattohoito eläkkeelle, mikä tarkoittaa esimerkiksi toistuvia julkissektorin tukisijoituksia oikeisiin töihin, oikeille palkoille. Sekin olisi paljon parempi ratkaisu odotettaessa sitä lopullista eläkepäätöstä kuin olla kaikki loppuelämänsä viimeiset työvuodet työttömänä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Arvostan myös edustaja Mustajärven paneutumista asioihin. Täytyy sanoa, että tässä Saksan mallissa olisi vielä monta syvällisempää kohtaa, mutta kun nyt kuitenkin käsitellään hallituksen täydentävää budjettiesitystä, niin palaan tähän kotimaiseen kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Tämä on merkittävä ratkaisu, että tupo saatiin aikaan. Se on kustannuskilpailukyvyn kannalta ensimmäinen hyvä uutinen pitkään aikaan. On kuitenkin väärä johtopäätös, että se yksistään riittäisi. Toki se, että sitä tukee yhteisöverouudistus, on myöskin merkittävä askel oikeaan suuntaan, mutta meidän kustannuskilpailukykyongelmat ovat tällä hetkellä suurempia kuin mitä näilläkään ratkaisuilla pystytään tekemään. On aivan varmaa, että jatkossa joudumme miettimään energiapolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa monestakin näkökulmasta, nimenomaan tämän kilpailukyvyn näkökulmasta siten, että suomalaisen työn puolesta saadaan oikeita ratkaisuja aikaan.

Otan esille myös pari tähän tupoon liittyvää asiaa, vaikka tiedänkin, että täällä ei työmarkkinapolitiikkaa tehdä muuten kuin siltä osin kuin hallitus on ollut mukana.

Ensimmäinen huomio on se, että on aika erikoista, että rakennusala ei ole mukana tässä tulopoliittisessa ratkaisussa, koska kaikkein eniten juuri rakennusalalle on hallituksen taholta annettu niin sanotusti eväitä. Eli kaikkein eniten näitä kertaluontoisia toimia alan työllisyyden elvyttämiseksi on annettu rakennusalalle. Rakennusala ei ole tässä mukana, ja jos päädytään siihen, että rakennusalalle tulee korkeammat korotukset kuin muille aloille, niin silloin ei kyllä ole menty yhteisten tavoitteiden pohjalta. (Jyrki Yrttiahon välihuuto)

Toinen havainto on se, että pelkään — en toivo, mutta pelkään — että nämä kustannuskilpailukyvyn ongelmat johtavat siihen, että myöskin seuraava tulopoliittinen ratkaisu tullaan tekemään alemmalla korotustasolla kuin mitä on inflaation taso eli että reaalisesti palkkakehitys jää jälkeen, vaikka sitä tuloverotarkistuksella, kuten tänäänkin tehdään, täältä myöskin tuettaisiin. Jos näin on ja jos se on välttämätöntä suomalaisen työn kilpailukyvyn kannalta, niin kysymys herää, olemmeko me vastanneet tähän asiaan oikealla tavalla. Pitäisikö katsoa sitä, kuinka monta työtuntia Euroopassa keskimäärin tehdään? Mitä olisi se, jos me lisäisimmekin työn määrää ja yhdistäisimme siihen vähintään inflaatiotason palkankorotukset, jolloin kenenkään kansalaisen ostovoima ei vähenisi mutta työtä ehkä tehtäisiin pari tuntia viikossa lisää?

Tämä asia oli esillä keväällä hyvin voimakkaasti, mutta se ei johtanut mihinkään. Mutta tässä on ihan vakavia kysymyksiä, koska jos tämä kustannuskilpailukyky ei ole teollisuudessa kohdallaan, niin palveluvienti ei tule niitä työpaikkoja korvaamaan, vaan silloin me olemme jatkuvan heikkenevän työllisyystilanteen kanssa tekemisissä — riippumatta siitä, mikä hallitus hyvänsä on vallassa — joten meidän täytyy ihan aidosti löytää se ratkaisu, jolla nämä suomalaiset työpaikat pelastetaan. Ja silloin kannattaa kyllä miettiä myöskin kaikkia asioita, jotka siihen liittyvät, myöskin sitä, paljonko tässä maassa työtä tehdään, ei pelkästään työuran pituutta vaan myöskin sitä, paljonko sitä tehdään viikossa ja vuodessa.

Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen tähän tupo-ratkaisuun kytkemät ratkaisut ovat erinomaisia. Tuloveroasteikon korotuksesta jo puhuttiin. Sen lisäksi kilometrikorvauksen palauttaminen on ehdottoman tärkeää. On rehellistä sanoa, että tämä kilometrikorvauksen leikkaaminen olisi ollut erittäin epäviisasta ja se olisi kohdistunut juuri väärään kohderyhmään. Se olisi kohdistunut niihin ihmisiin, jotka ajavat pitkiä matkoja. Se olisi kohdistunut myöskin sellaisiin pienyrittäjiin, joiden liiketoiminta perustuu siihen, että he toimivat hyvin laajalla alueella. Tämä kilometrikorvauksen leikkaaminen olisi monelle tarkoittanut sitä, että koko toiminta olisi saattanut loppua ja olisi tehty lisää työttömiä. Se olisi totta kai kohdistunut myöskin niihin työmiehiin, jotka toimivat töissä kauempana kotipaikastaan. Eli on ihan oikea ratkaisu todellakin se, että tämä asia peruttiin.

300 euron suojaosuus työttömyysturvaan: ehdottoman oikea ratkaisu. Jo nyt on tullut paljon palautetta siitä, että moni ihminen miettii, että nyt minulla on mahdollisuus ottaa se pieni työ vastaan, mitä tähän asti ei ole ollut. Tämä on todella hyvä, ja se on hienoa, että se saa tässä salissa oikealta vasemmalle kaikista ryhmistä tukea. Se on todella hyvä ratkaisu. Ja tähänhän tulee vielä kytkeytymään tämä asumistuen puolella tehtävä samansuuntainen ratkaisu myöskin.

Eli nämä toimet, jotka hallitus on tähän kytkenyt unohtamatta sitä väylämaksun puolittamista, joka on tärkeä vientiteollisuudelle, kun meillä valitettavasti tämän rikkidirektiivin aiheuttamat lisäkustannukset ovat päällä, ovat olleet ihan oikeita ratkaisuja ja varmasti niitä, joita ilman tätä tulopoliittista kokonaisratkaisua ei olisi syntynyt, ja tässä suhteessa myöskin hallitus ja sen avainministerit ansaitsevat kiitoksen siitä, että näin merkittävä tulopoliittinen ratkaisu saatiin aikaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pikkasen jatkoa päivällä käytyyn debattiin todellakin.

Ensinnäkin minä haluan vain muistuttaa aluksi siitä, että Kataisen hallitus lupasi painaa työttömyyden 5 prosenttiin. Työttömyyslukemat kulkevat täysin toisiin suuntiin. Toinen päähallituspuolue SDP asetti puolestaan ennen viime vaaleja tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa, lisätyöpaikkaa, ja tuo puolue nimesi varsinkin nuorisotyöttömyyden ja erityisesti sen nujertamisen ihan koko hallitustyöskentelyn, tulevan sellaisen, jos se on siinä mukana, kynnyskysymykseksi. Nyt tuoreet tämän päivän tilastot osoittavat, että nämä annetut lupaukset on kyllä pahasti petetty. Suomen työllisyyskehitys kulkee kaikilla mahdollisilla mittareilla entistä huonompaan suuntaan. Työttömien määrä kasvaa, työllisyysaste laskee, avoimet työpaikat vähenevät, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä lomautettujen määrä, nämä kaikki, lisääntyvät.

Työpaikkalisäystä on tapahtunut merkittävimmin vain kuntasektorilla ja vähäisessä määrin valtion palveluksessa. Kuulitte, edustajatoverit, aivan oikein: työllistettyjen ihmisten, henkilöiden, määrä on lisääntynyt noin 10 000:lla kuntasektorilla. Samaan aikaan yksityisellä sektorilla, jonka menestyksestä julkisen sektorin selviytyminen ja rahoitus siis viime kädessä riippuvat, työpaikat ovat vähentyneet taakse jääneen vuoden aikaan yli 40 000 työpaikalla. Erityisen huolestuttavaa on, että hallituksen nuorisotakuumalli on osoittautunut meidän monien ennakkoaavistelmien mukaiseksi. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut vuoden aikana — nyt kohta vuoden on tämä menettely ollut voimassa — noin 6 000 nuorella työttömällä. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut peräti 16 000 henkilöllä. Nämä ovat kovia lukuja. Surkeat työttömyysluvut ovat linjassa parin viikon takaisten kokonaistaloutta kuvaavien tilastotietojen kanssa. Suomen kansantuote ja erityisesti teollisuustuotanto supistuu ja vienti vähenee.

Ministeri Urpilainen täällä päivällä luetteli, mitä kaikkea suomalaisen teollisuuden eteen on tehty, ja yhtä ja toista varmasti onkin tehty, mutta totuus on se, että teollisuustuotanto on edelleen vapaassa pudotuksessa. Meidän suunta tässäkin suhteessa on ihan erilainen kuin useimpien eurooppalaisten maiden. Ja kun teollisuustuotanto on vapaassa pudotuksessa, se on silloin tärkein merkki siitä, että myöskin vienti on selvässä laskussa, niin kuin kaikki tiedämme sen nyt olleen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on tarkoitus nyt perjantaina päättää näistä pitkävaikutteisista rakenteellisista toimista, joilla tätä kestävyysvajetta pitkän päälle, vuosien kuluessa, pala palalta kurottaisiin umpeen. Ja hyvä näin, tavoite on oikea ja välttämätön. Toimet sille ja siihen, miten tämä kaikki realisoidaan, ne tarvitaan. Uskon siihen, kun sitä on vakuutettu, että hallitus ne myöskin pöytään löytää.

Mutta, arvoisa puhemies, sen lisäksi, että tarvitaan näitä rakenteellisia uudistuksia, pitkällä tähtäyksellä vaikuttavia, kestävyysvajetta supistavia, tarvitaan "tässä ja nyt" -toimenpiteitä. Ei riitä se, että katsotaan vuosien päähän. Sinä aikana kerkeää liian monta kurkea kuolla ennen kuin tuo suo sulaa. Tarvitaan toimia, joilla välittömästi pannaan pyöriä pyörimään, ja ne toimet, mistä tänään tämä lisätalousarviokin, tai budjetin täydentäminen, tässä kertoo, eivät kerta kaikkiaan riitä niiksi toimiksi, joilla välittömästi näitä pyöriä pantaisiin pyörimään.

Minä otan pari kolme asiaa aivan lyhyesti tässä jälleen kerran esille. Ensimmäinen niistä on se totuus, että eivät suomalaiset yritykset tällä hetkellä saa oman pääoman ehtoista rahaa tai velkarahaa niihinkään investointeihin, joille kannattavat edellytykset voisivat olla olemassa. Tämä tulee jatkuvasti meitä kaikkia vastaan. Minä luulen, että jokainen edustaja, joka on vähänkin — ja varmaan te kaikki olette — tekemisissä työllistäjien ja elinkeinoelämän kanssa, kuulee tämän kerta toisensa jälkeen. Nyt tarvitaan siis rohkeata valtiota. Silloin kun on vahvan valtion paikka ja aika, silloin täytyy valtion tulla mukaan kuvioihin. Ja tässä keskusta esittää, on esittänyt pitkään, että nyt tarvitaan vahvaa valtiota. Sitä tarvitaan sekä oman pääoman ehtoisen pääomahuollon että myöskin velkarahan saamisen helpottamiseksi. Totta kai valtio silloin, jos se menee mukaan sekä pääomittajaksi, ottaa riskiä vähän siinä, että näin tekee. Totta kai, jos valtio vaikkapa Finnveran kautta menee uusilla tällaisilla rahoitusinstrumenteilla, jotka ovat vähän riskaabelimpia kuin tällä hetkellä käytössä olevat, se ottaa niissä vähän riskiä.

Edustaja Zyskowicz varoitteli, että näihin liittyy tämä tukielementti. No, niin liittyykin, mutta jos se tuki ja siihen liittyvä riski on paljon pienempi kuin sitä kautta saatavat lisätyöpaikat ja ennen kaikkea se inhimillinen tarjous, minkä tämä kaikki niille työttömille voi tarjota ja Suomen pyörien, ylipäänsä pyörien, pyörimään laittamiseen, jos siinä onnistutaan näillä toimin, niin kyllä näihin toimiin kannattaa ilman muuta tarttua. Mielestäni tässä tilanteessa sopii harkita myöskin esimerkiksi yritysten sivukustannusten määräaikaista keventämistä tai näitten koulutukseen liittyvien leikkausten, joita hallitus suorittaa, parantamista.

Arvoisa puhemies! Tämäntapaisia toimia, jos nyt ajanpuutteen vuoksi ihan muutaman tässä toin esille, jotka vaikuttaisivat tässä ja nyt, ei pidä väheksyä. Nyt tarvitaan rohkeutta, muuten Suomi näivettyy, jatkaa tällä tiellä, näivettymiskierteellä kaiken aikaa. Suomi tarvitsee myöskin oman teollisuusstrategiansa. Hapuilu tässä saa päättyä, nyt tarvitaan selvä strategia ja oma yrittäjyysohjelma.

Aivan viime sanoikseni, arvoisa puhemies, vielä kaiken muun, siis varsinaisen markkinaehtoisen yrittämisen ja sen edellytysten tasoittamisen ja parantamisen, ohella tarvitaan toki toimia myöskin, että tarjotaan suomalaisille työtä silloin, jos vaihtoehto on työn tarjoaminen ulkomaille kauaksi tuonne tai Suomeen, ja tässä tullaan erityisesti energiapolitiikkaan. Monennen kerran myönnän, monen korvissa varmasti ihan väsymättömiin asti olen tätä tolkuttanut, että on se nyt — sanon nyt suoraan, arvoisa puhemies, vähän rumalla sanalla — aivan hölmöä, että niin kuin olemattomallakin kivihiilen hinnalla tämän vuoden kivihiililasku tulee olemaan noin puoli miljardia euroa. Kivihiilen kärrääminen tänne: Kun hallitus on äskettäin julistanut Puhtaan energian ohjelman ja kertonut ohjelmassaan, tässä strategiassa, että se lisää suomalaisen puun energiakäyttöä, niin käytännön toimissa sitten toimitaan tavalla, joka on johtanut ja johtaa siihen, että meille kärrätään Uralin takaa hiiltä vaikka kuinka paljon. Tietysti me sitä kautta autamme niitä ihmisiä Uralin takana, jotka sielläkin varmasti tarvitsevat työtä, mutta he voisivat tehdä ehkä vähän puhtaampaakin työtä kuin ovat siellä aiheutuvat ympäristöongelmat, joita tuo homma, kaikki, siellä aiheuttaa.

Arvoisa puhemies! Siis tarvitaan paitsi elinkeinopoliittisia myös niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka liittyvät vaikkapa sote-uudistukseen, ja tarvitaan rohkeutta tehdä ratkaisuja silloin, jos voidaan vaikuttaa kotimaisen työn turvaamiseen, varmistamiseen versus ulkolaisen työn varmistamiseen. Näiden välillä selvästi kotimaisuuden puolesta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetin täydennyksellä tuetaan työllisyys- ja kasvusopimuksen toimia.

Yksi olennainen osa hallituksen lupausta työmarkkinaosapuolille oli, että mikäli ratkaisu saadaan riittävän kattavaksi, palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään. Tämän mukaisesti on esitetty 1,5 prosentin korotusta tuloveroasteikon tulorajoihin, mistä hallituksen esitys on jo eduskunnan käsittelyssä. Lisäksi esitettiin verovapaan kilometrikorvauksen laskentaperusteiden muutoksen perumista. Budjetin täydennyksessä on nyt huomioitu nämä esitykset, joiden myötä verotuottoarvio laskee 122 miljoonalla eurolla. Ratkaisu tukee kotitalouksien ostovoimakehitystä, kun palkankorotukset jäävät hyvin maltilliseksi. Tämä on erittäin kannatettava asia, ja tästä on kentältä saanut hyvää, positiivista tukea.

Toinen tärkeä elementti, joka oli sidottu työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymiseen, on parannukset työttömyysturvaan. Saimme jo aiemmin käsittelyyn lakiesityksen, jossa työttömyyspäivärahan omavastuuaika esitetään lyhennettäväksi 7:stä 5 päivään. Lisäksi soviteltuun työttömyysetuuteen tulee 300 euron kuukausittainen suojaosuus. Näillä toimilla parannetaan työttömän taloustilannetta ja kannustetaan ihmistä vastaanottamaan myös lyhytaikaista työtä.

Keskustelua on käyty myös toimeentulotuesta, joka liittyy tähän. Kuitenkin tavoitteena täytyy olla, että ensisijaisia etuuksia ja ensisijaisia periaatteita tavoitellaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen kuin viimesijaisena. Toimeentulotuen pitää olla viimesijainen, väliaikainen, ja sen pitäisi olla aktiivinen ja tukea ihmisiä työllistymään. Siltä osin, kuin toimeentulotukilainsäädäntöä käsitellään, toivon kokonaisvaltaista käsittelyä, jossa huomioidaan myös tämäntyyppiset aktiivitoimet.

Budjetin täydennyksessä esitetään näiden muutosten rahoittamiseksi työttömyysturvamenoihin yhteensä 68,6 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi, kun ihmisen taloudellinen tilanne paranee, muutoksella on myös vaikutusta valtionosuuksiin, jotka kohdistuvat perustoimeentulotuen kustannuksiin kunnissa. Niihin ehdotetaan 1,8 miljoonan euron vähennystä. Toisin sanoen saamme ihmisen näillä keinoilla selviytymään aiempaa paremmin palkkatulon ja sosiaaliturvan yhdistämällä ilman, että hänen on turvauduttava toimeentulotuen käyttöön, kuten äsken tuossa mainitsin.

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinaratkaisulla ja hallituksen toimilla on työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouden kasvua tukeva vaikutus. Ansiotuloveron kevennys, samoin kuin perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen enimmäismäärien korotukset sekä työttömyysturvan suojaosa parantavat ihmisten taloudellista tilannetta ja edistävät työllisyyttä. Myös viime viikolla käsittelyssä ollut yhteisöveron merkittävä alennus kuuluu tähän samaan pakettiin, jolla hallitus pyrkii määrätietoisesti parantamaan työllisyyden ja kasvun edellytyksiä. Siltä puolelta odotamme nyt nimenomaan työn kysynnän lisääntymistä, niitä työpaikkoja, joilla Suomi saadaan uuteen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Suomalainen sopimusyhteiskunta toimii vastuullisesti ja tulevaisuutta kestävästi rakentaen. Vakaat, ennustettavat ja toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn edellytys. Vaikka työllisyysluvut näyttävät edelleen huolestuttavilta, paremmat ajat ovat varmasti edessä. Ensi vuodelle on arvioitu kokonaistuotannon lisääntyvän 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Euroalue on asteittain elpymässä ja vientikysyntä lisääntymässä.

Sen sijaan julkinen talous pysyy alijäämäisenä ensi vuonnakin. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä. Siksi nämä päivät ovat meille hyvin ratkaisevia myös rakennepakettia koskevien linjausten osalta. Meidän on tehtävä rakenteellisia ratkaisuja, joilla parannamme kestävästi julkista taloutta ja luomme pohjan, jolta voimme kehittää hyvinvointivaltiomme palveluita edelleen jokaisen ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässä varsinaista budjettia täydentävässä esityksessä ajetaan sisälle myös niin sanottua tutkimuslaitosuudistusta. Nyt tutkimuslaitoksilta siirretään valtioneuvostolle 5 miljoonaa euroa, mutta tarkoitus on siirtää lähivuosina paljon suurempia summia, vuositasolla kaikkiaan 30 miljoonaa euroa. Tutkijapiireissä valtioneuvoston käyttöön tulevaa sitomatonta rahaa kutsutaankin osuvasti, pilkallisesti himasrahaksi.

Budjettileikkausten takia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön alaiset tutkimuslaitokset vähentävät jo tuntuvasti henkilöstöään. Työterveyslaitos ilmoitti pari viikkoa sitten irtisanovansa 34 työntekijää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan aloitti yt-neuvottelut, jotka johtavat noin sadan työntekijän vähennyksiin. Laitos hakee 7 miljoonan euron säästöjä sopeutuakseen ensi vuoden budjettileikkaukseen ja varautuakseen vuoden 2015 budjetin odotettavissa olevaan noin 8,5 miljoonan euron nykytasoa pienempään budjettirahoitukseen.

Vuosina 2016 ja 2017 on odotettavissa lisäleikkauksia. THL arvioi, että toteutuessaan ne merkitsevät yhteensä vielä noin 300—400 henkilön vähennystä. Näin tämä hallitus kohtelee tämän maan huippuosaajia. Tutkimuslaitosuudistus tarkoittaa siis huippuosaajien lopputilejä. Tutkimuslaitosten rakenteellinen uudistaminen tarkoittaa useiden laitosten fuusioita, alasajoja ja tutkimuksen keskittämistä.

Sama keskittämisen periaate on myös tutkimuksen rahoituksen uudistamisessa. Tutkimuslaitosuudistukseen sisältyy todellakin myös rahoitusvälineen muodostaminen, strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen luominen. Sen rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014—2016 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, kaikkiaan 120 miljoonaa, Suomen Akatemialta 20 miljoonaa ja Tekesiltä 60 miljoonaa euroa.

Oma lukunsa on valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukeva tutkimus- ja selvitystoiminta, jota siis tässäkin budjettilisäyksessä nyt 5 miljoonalla rakennetaan, ja tavoite on, että käytettävissä olisi muutaman vuoden kuluttua 30 miljoonan potti sitomattomia tutkimusvaroja. Tässä on nyt se sitomaton papin säkki, joka vuotaa pohjasta ja josta voi nostaa vapaasti erilaisten himashöttöraporttien teettämiseen. Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä, ja niitä otetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimushankkeisiin, kuten hanketiedotteessa todetaan. Tutkimus- ja selvityshankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Nämä kaikki suuntaviivat kyllä vievät tutkimukselta itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja varmasti myös vaikuttavat tieteelliseen sisältöön.

Koko tätä tutkimusmiljoonien kaappausta, tai sen valmistelua, johtaa entinen kokoomusministeri Olli-Pekka Heinonen. Kokoomus ja elinkeinoelämä ovat jo vuosia heitelleet kiviä erinomaista työtä tekevien valtion itsenäisten tutkimuslaitosten ikkunoihin. Tutkimusta ei ole voitu riittävästi ohjailla suuryritysten lyhytnäköisiin tarpeisiin ja varsinkaan kokoomusideologian ja erityisesti yhteiskuntatieteen tuhertajien pönkittämiseen. Nyt hallitus on luonut säkin ja avannut nyörit.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on monesta suusta esitetty hyvin perusteltu huolenaihe Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja sen seurauksena viennin alhaisesta tasosta tällä hetkellä, ja pahimmillaan ehkä trendi vielä voimistuu väärään suuntaan.

Pidemmän päälle finanssikriisin yksi seuraus on rahoitushuollon vaikeutuminen. Pankkien omavaraisuusvaadetta 8—12 prosenttiin perustellaan juuri sillä, että pankit pystyisivät kriisin ollessa käsillä selviämään paremmin omilla pääomillaan. Suomen rahoitusjärjestelmä on poikkeuksellisen harvan pankkirahoittajan varassa. Meillä kuitenkin on varallisuutta. Tällä hetkellä työeläkeyhtiöiden yhteenlaskettu rahasto-osuus liikkuu noin 150 miljardissa. Se ei tällä hetkellä kasva mutta on suurin yhteinen pääoma, mikä suomalaisilla on käytössään.

Siihen liittyvät kuitenkin väärällä tavalla vakavaraisuuslaskelmat, joissa listaamattomien yhtiöiden rahoittamista ei oikeastaan arvosteta lainkaan. Vähitellen voisimme vapauttaa, kun tästä 150 miljardista on noin 100 miljardia ulkomailla, kotimaiseen rahoitukseen huomattavan määrän, kymmeniä miljardeja ajan kanssa. Se edellyttäisi pientä lakimuutosta, jossa vakavaraisuussääntöä työeläkelaitoksen osalta muutettaisiin niin, että listaamattomien yhtiöiden lukumäärän ylittäessä 50 tai 100 niitä käsiteltäisiin aggregaattina eikä yksittäisinä riskeinä. Se toisi erittäin suuren helpotuksen pidemmän päälle rahoitustilanteeseen. Se pitäisi käynnistää välittömästi.

Täällä on monessa puheenvuorossa viitattu siihen, että yhteisöverouudistus, jossa yhtiöön jäävä voitto-osuus kasvaa sen takia, että yhtiö maksaa vähemmän veroa, olisi merkittävä, ja valitettavasti kilpailijamaassa kaikki jää yhtiöön, jos ei sieltä nosteta osinkoa. Osingonsaajan kohdalta yhteisöverouudistus paremminkin tukee sitä, että pääomat, jotka ovat likvidejä, eivät jää yritystoimintaan suuren riskin ja pienen nettovoiton johdosta. Ne menevät pääosin varmastikin joko listattuihin, pörssinoteerattuihin yhtiöihin tai kiinteistöihin.

Joku viitisentoista vuotta sitten luin Suomen Kuvalehdestä täällä istuvan edustaja Soininvaaran mielenkiintoisen artikkelin, joka koskettaa tavallaan tätä suojaosuutta työttömän ihmisen osalta. Hänen ajatuksensa oli ilmeisesti peräisin muista maista. Lähtökohtaisesti henkilön työmarkkinakelpoisuuden mukainen palkka maksetaan, mutta yhteiskunta aina silloin maksaa loppuosan siihen sosiaaliseen tasoon, joka yhteiskunnassa on hyväksytty. Näin ollen ihminen pääsee aina "töihin", jos hän "sitä todella haluaa". Olipa sitten palkka euron, ja yhteiskunnan määrä voisi olla 8 tai 10 euroa, niin loput yhteiskunta maksaa, mutta työtä on otettava vastaan, jolloin myös tämä sosiaalisuus, työkuntoisuus paranee ja mahdollisuudetkin saada muuta työtä vastaan ennen pitkää ovat paremmat.

Hyvälle ystävälle, edustaja Tuupaiselle, joka sinnikkäästi istuu täällä: Haluan kiittää hänen erinomaisesta näkemyksestään kahden ja puolen vuoden päähän siitä, miten maailma ja ennen kaikkea Suomen talous kehittyvät. Toivoisin kuitenkin, että hän ystävällisesti auttaisi allekirjoittanutta, miten kahden vuoden päästä Suomen talous on ja minkälainen allokaatio sijoituspolitiikassa pitäisi ottaa. Kiitoksia näin etukäteen.

Mutta eräs ongelmakohta on mielestäni myös yhden julkisen sektorin, kirkon, rooli. Se ottaa tästä yhteisöveromäärästä oman osuutensa, sillä on verotusoikeus, ja kirkko ei näytä kovin myönteisesti suhtautuvan myöskään siihen, että työtuntien määrää Suomessa lisättäisiin siirtäen nuo arkipyhät viikonloppujen yhteyteen. Tuntuu siltä, että vaikka allekirjoittanutkin on ollut keräämässä kirkon puolesta yhteisvastuukeräystä marketin tuulikaapissa, niin kirkon omalta osalta toimenpiteet ovat toistaiseksi varsin vähäiset.

Suomen kilpailukyky syntyy tuottavuudesta, tehtyjen työtuntien määrästä, ja kun ensi vuoden arvio on alle prosentin verran bkt:n kasvusta, kahden työpäivän lisäys toisi jo merkittävän, todennäköisesti sitä suuremman kasvun, ja sitä jos mitä Suomen talous tällä hetkellä kaipaa. Kasvun myötä valtaosa muista sosiaalisista ja terveydenhuollon alikatteista saataisiin parannettua työllisyyden parantaessa palkkasummaa ja vähentäessä yhteiskunnan sosiaalikustannuksia.

Kauko  Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lehden vakava ja erinomainen puheenvuoro oli tuossa, mutta ymmärsin jonkinlaisena kevennyksenä heiton minulle. Minä olen tottunut vastaamaan, kun tehdään kysymyksiä.

Olen ollut tässä nyt kaksi ja puoli vuotta kansanedustajana, mutta 40 vuotta peruskunnan taloustehtävissä. Tuossa katselin, että Suomen kotitalouksilla on varallisuutta tänä päivänä 140 miljardia, joista talletuksina 80 miljardia. Jos tämä 80 miljardia saataisiin liikkeelle Suomen ja suomalaisten edun hyväksi, niin se olisi hyvä asia.

Toiseksi, en ole ennustaja, mutta totean tässä — pöytäkirjaanhan siitä tulee merkintä — että maamme julkinen velka tulee kasvamaan ja työttömyys lisääntyy ja julkinen velka on vuonna 2016 eli kolmen vuoden kuluttua 70 prosenttia bruttokansantuotteesta, bkt:stä. Tästä ei mihinkään pääse, mutta jos elonpäiviä riittää, niin, edustaja Lehti, katsomme pöytäkirjasta sitten, mitenkä tämä minun ennustukseni onnistui. Kiitoksia kuitenkin, kun esitit kysymyksen.

Eero  Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se 80 miljardia, joka on tileillä, ei ole sukanvarressa. Toisin sanoen se on jo käytössä. Se on siirretty lainanottajille asuntolainoina tai yrityslainoina tai joissain tapauksissa varmasti mennyt ulkomaillekin, mutta sukanvarressa oleva tietysti on pois kansantalouden käyttövoimasta. Se, että se on erittäin alhaisella talletuskorolla tällä hetkellä sijoitettu pankkeihin, tarkoittaa sitä, että suomalainen teollisuus, yrityselämä ja kotitaloudet ovat jossain määrin oikeutettuja saamaan kohtuuhintaista lainaa. Tosin lainan hinta mielestäni johtuu siitä oikeasta tai väärästä päätöksestä, että ollaan isommassa valuutassa kiinni eli eurossa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehti vastasi jo edustaja Tuupaiselle paremmin kuin mihin minä olisin pystynytkään. Ehkä tässä yhteydessä, jos rahan hintaa vielä pohditaan, erikoista on se, että melkein nollakorolla pitäisi rahaa lainata, mutta marginaalit ovat nousseet ihan huikeasti niin, että kyllä joillakin on rahoituksen kanssa ongelmia. Tämä edustaja Tuupaisen mainitsema 80 miljardia, sehän on edelleen pankeilta velkaa tallettajille, mutta pankit ovat varmaan lainanneet sitä eteenpäin. Toivoisi, että pankit luottaisivat myös sitten yritysten kykyyn selviytyä veloista. Rahoituksessa on ollut kuuleman mukaan ongelmia ihan terveilläkin yrityksillä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lehti ja edustaja Saarinen puhuvat asiaa. Tämän tiesin, mutta yritin äsken olla lyhytsanainen ja jätin kertomatta.

Sen, että meitä eläkeläisiä on 1,5 miljoonaa Suomessa, olen sanonut monesti tässä salissa. Eläkeläisillä ei ole velkaa, heillä on säästöjä, joista osa makaa, niin kuin edustaja Lehti sanoi, jopa pankkien 0,25-tilillä. Tämä on huono asia sen takia, että nyt me valistuneet eläkeläiset itseni mukaan lukien pyrimme sijoittamaan vähiä rahojamme osakkeisiin, mutta hallituksen esitys, josta oli viime viikolla puhetta, vähän iskee poskelle, koska osinkoverotus on nousemassa. Tätä kautta pikkasen meidän rattaamme eivät pyöri niin hyvin kuin pitäisi pyöriä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme hallituksen esitystä vuoden 2014 talousarvioesityksen täydentämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta haluan nostaa esiin tämän tärkeän työttömyysturvan rahoitukseen ehdotettavan lisäyksen. Lisätarve perustuu hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa sekä työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittuihin toimenpiteisiin.

Siinä ehdotetaan otettavaksi käyttöön työttömyysturvan 300 euron kuukausittainen suojaosuus, mikä koskee kaikkia työttömyysetuuksia: työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Muutoksen ansiosta työtön työnhakija voi jatkossa ottaa vastaan lyhytkestoisia ja osa-aikaisia töitä ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä. Tämä on oikein hyvä ja kannatettava muutos. Toinen hyvin tärkeä asia ehdotuksessa on työttömyyspäivärahan omavastuuajan niin sanotun karenssin lyhentäminen nykyisestä 7 päivästä 5 päivään.

Näillä ehdotetuilla muutoksilla pyritään kannustamaan lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen, kun jatkossa lyhyestä työsuhteesta saatava taloudellinen hyöty kasvaa olennaisesti. Työn vastaanottamisen saamisen joustavaksi ja taloudellisesti kannattavaksi on myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa nähty olevan merkittävä osa harmaan talouden vähentämisessä. Yhdessä myöhemmin toteutettavien asumistukea koskevien muutosten kanssa ehdotettu suojaosa vähentää niiden työttömien määrää, jotka saavat työttömyysetuuden ja asumistuen lisäksi toimeentulotukea.

Mutta tähän aikaisemmin käytyyn keskusteluun haluan sen verran ottaa osaa, että nyt me tarvitsisimme kyllä jostain todella hyviä ideoita, miten me saamme tätä tuottavuutta parannettua ja kysyntää parannettua, ja sitten vielä niitä uusia hyviä tuotteita, mitkä menevät kotimarkkinoilla kaupaksi mutta myös sitten saataisiin ulkomaanvientiin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihan jokainen säästää jokaisesta asiasta, ja se ei ainakaan yhtään edistä tätä meidän kansantalouden kasvua, päinvastoin.

Toivoisin tietysti, että jos hallituksella on vielä voimavaroja, niin panostaa lisää määrärahoja infran rakentamiseen, on se sitten tieliikenteen rakentamista, raideliikenteen parantamista, lisärakentamista. Sen lisäksi vielä vieno toivomus olisi, että MAL-määrärahoja kasvatettaisiin niin, että saadaan myös monipuolinen asuntotuotanto käyntiin täällä pääkaupunkiseudulla.

Me tiedämme, että se nousukausi tulee vuoden tai kahden päästä, ennustetaan nyt näin, voi mennä kolme neljä vuottakin. Mutta meidän pitää varautua jo siihen, että silloin kun se työvoiman tarve kasvaa, meillä on täällä Helsingin seudulla, pääkaupunkiseudulla riittävästi sitten kohtuuhintaisia asuntoja, jotta myös saadaan sitten tarvittava määrä työntekijöitä tekemään niitä töitä.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen ensi vuoden talousarvion täydennyksestä totean vain sen, mikä on tullut varmaan jo hyvin monella eri suulla täällä todettua. Elikkä nämä lisäykset tähän ovat tervetulleita ja merkittäviä. Tällä tulopoliittisella sopimuksellahan on ollut tiettyjä vaikutuksia myös verotuksen puolelle, ja koen, että ne ovat positiivisia. Ennen kaikkea tällä työttömyysetuuden lisäyksellä — nyt 300 euroa kuukaudessa voi hankkia — toivottavasti on myös merkitystä sitten työttömän osaan, että hän voi parantaa omaa talouttaan.

Mutta ennen kaikkea hallituksen on pitkän aikavälin tavoitteet näistä rakenteista pidettävä kyllä kristallinkirkkaina ja vietävä sitä viestiä eteenpäin, minkä on itse asettanut tavoitteekseen, ja sillä linjalla edettävä, että ei passaa ruveta nyt soutamaan eikä huopaamaan.

Mutta ihan muutama huomio vielä Suomen Pankin tilastoista, Suomen tavaraviennin arvosta lähinnä siihen nähden, mitä se 2000-luvun alussa oli. Se on kaiken kaikkiaan ollut vajaat 50 miljardia, sitten se 2007 on ollut huipussaan, ja se on noin 65 miljardia, ja vuonna 2009 se tipahti kaiken kaikkiaan taas tuonne 2000-luvun alkupuolen tasoon ja jälleen nousi 2012 tuonne 57—58 miljardiin. Kun puhutaan tuotteista, onko meillä kilpailukykyisiä tuotteita, niin näyttää juuri, että puhelin-, radio-, tv- ynnä muiden laitteiden vienti on romahtanut jopa 10 miljardin edestä, elikkä tälläkin on viennin kannalta erittäin suuri merkitys. Massatuotantohan tällä hetkellä vetää hyvin. Paperista ei niinkään ole huolta, mutta massapuoli on tällä hetkellä kasvavaa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Työllisyys ja siitä keskustelu ovat olleet hallituksen kärkiteema koko tämän hallituskauden. Sen nimissä on harjoitettu milloin bail-out-politiikkaa, tukea Etelä-Euroopan pankeille, ja milloin siellä on nostettu veroja tai laskettu veroja.

Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta työllisyys on vähentynyt ja työttömien määrä on kasvanut merkittävästi. Lokakuussa meillä oli 194 000 työtöntä, joka on 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi meillä on myös näitä työvoiman ulkopuolella olevia niin sanottuja piilotyöttömiä 117 000 henkilöä. Tällä piilotyöttömällähän tarkoitetaan henkilöä, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi käytettävissä kahden viikon kuluessa mutta ei ole etsinyt töitä viimeisen neljän viikon aikana. Näin ollen, näitä erilaisissa tilastoissa olevia työttömiä kun ruvetaan keräämään, Suomesta löytyy hyvin paljon työtä vailla olevia henkilöitä.

Arvoisa puhemies! Erityinen huomio on kiinnitettävä ennen kaikkea nuorisotyöttömyyteen. Hallituksen 300 euron ansaintamahdollisuus työttömälle on sinänsä ihan hyvä kannustin pätkätyön ja satunnaisen työn tekemiseen, mutta se ei valitettavasti auta nuorisotyöttömyyteen. Lokakuussa 15—24-vuotiaista nuorista 48 000 oli työttömänä. Silti edelleen työpaikan vaihtoehdoksi on keksitty juoksuttaa nuorta kurssilta toiselle tai järjestää hänelle päivähoitopaikka työpajalta. Ikään kuin nuorten yhteiskuntatakuun tehottomuudesta ei olisi vielä opittu mitään, ja silti ensi vuonnakin nuorisotakuun nimissä samat 100 miljoonan euron toimenpiteet toistetaan. Nämä pudokkaat nuoret jos ketkä tarvitsevat yksilöllisiä polkuja työelämään ja koulutukseen, ja silloin on uskallettava etsiä uusia lähestymistapoja.

Oppisopimuskoulutusta on väitetty erääksi nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäiseväksi koulutusmuodoksi. Sen on katsottu sopivan erityisesti niille nuorille, joita luokkamuotoinen opiskelu ei kiinnosta. Kuitenkin oppisopimuskoulutukseen hakevista vain 26 henkilöä oli peruskoulun päättäneitä nuoria vuonna 2011, kun niitä hakijoita oli lähes 22 000. Tämä jo pelkästään osoittaa sen, että tämä ei toimi nuorten kohdalla.

Suomessa oppisopimuskoulutus ei toimi kuten Sveitsissä ja Saksassa, koska sen rakenne on tyystin erilainen. Eräs oppisopimuskoulutuksen hidasteista on ennen kaikkea raskas byrokratia ja se, että siinä yrityksen ja opiskelijan välinen työsuhde solmitaan. Opiskelijalle, jolla ei ole vielä ammattitaitoa, täytyy maksaa työskentelyajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tämä on usealle yrittäjälle aivan liian kallista suhteessa resursseihin, joita nuorten kouluttaminen vaatii.

Suomen Yrittäjät on esittänyt ratkaisuksi nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen niin sanottua koulutussopimusta. Se muistuttaa oppisopimuskoulutusta mutta tarjoaa yritykselle vähemmän byrokratiaa ja kustannuksia. Koulutussopimuksessa opiskelijan ja yrityksen välillä ei olisi työsopimusta vaan opiskelija on kirjoilla oppilaitoksessa. Opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin, ja hänelle maksettaisiin pientä korvausta yrityksessä tehdystä työstä. Korvauksen rahoittavat sekä yritykset että oppilaitosten valtionavustus. Koulutussopimus tarjoaisi vahvan vaihtoehdon nuorelle, joka etsii paikkaansa peruskoulun jälkeen.

Tässä hallitukselle yksi vaihtoehto. Tällaisia uudenlaisia uskalluksia meidän tulee ottaa kokeiltavaksi ja kokeilla purkaa tämän nuorisotyöttömyyden suurta määrää.

Peruskoulun päättäneistä nuorista tuhannet eivät jatka yhtään mihinkään. Esimerkiksi 5 762 nuorta ei vuonna 2011 aloittanut mitään tutkintoon tähtäävää opiskelua vaan joko siirtyi kymppiluokalle, ammattistarttiin, työpajaan tai jäi kotisohvalle makaamaan. Suomessa onkin yli 100 000 nuorta ja nuorta aikuista, joilla ei ole minkäänlaista peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Arvoisa puhemies! Lisäksi kun me tiedämme vielä sen, että noin 25 prosenttia ammattiin johtavan koulutuksen aloittaneista opiskelijoista keskeyttää opintonsa ja 10 prosenttia lukiokoulutuksen aloittaneista nuorista keskeyttää opintonsa, niin ei ole millään tavalla perusteltua se, ettemme me etsi uusia väyliä näitten nuorten kiinnisaamiseksi. Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa.

Arvoisa puhemies! Näillä evästyksillä toivon hallitusta esittämään uusia, rohkeampia ratkaisuja ennen kaikkea nuorten työttömyyden torjumiseksi ja vähentämiseksi, sillä nämä esitykset, joita nytten täällä tänäänkin käsitellään, eivät mielestäni riitä. — Kiitos.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden vaikeudet ovat osaltaan seurausta Suomen vientiteollisuuden vaikeuksista. Suomen vientiteollisuuden vaikeudet ovat seurausta globaalin talouden erilaisista seurauksista. Vuonna 2008 meillä meni hyvin sekä viennin osalta että myöskin julkisen talouden osalta. Sen jälkeen meno on ollut murheellisempaa. Sen vuoksi on välttämätöntä, että pyrimme toimimaan niin, että suomalaiset tuotteet käyvät kaupaksi maailmalla, koska se on ratkaisevaa suomalaisen terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja kaikkien muiden hyvien asioitten, joita julkinen palvelutuotanto tuottaa, kannalta. Mutta pelkkä hintakilpailukyky ei kuitenkaan yksin ratkaise suomalaisen vientiteollisuudenkaan ongelmia. Meillä pitää olla sellaisia tuotteita, joita ostajat haluavat ostaa.

Itse asiassa minun mielestäni olemme tilanteessa, jossa olisi välttämätöntä vähän perusteellisemmin pitäytyä pohtimaan sitä, minkälaisella talouspolitiikalla oikeasti saamme kokonaiskysynnän ja sitä kautta bruttokansantuotteen kasvamaan niin, että sitä jaettavaa olisi enemmän ja että myöskin verotuloja olisi enemmän ja työllisyys olisi parempaa, jolloin voisimme käynnistää tällaisen positiivisten asioitten kierteen, kun nyt kierre tuppaa olemaan sinne negatiiviseen suuntaan.

Pitää kysyä välttämättä, ehkä jossain määrin näitten Euroopan kriisimaitten opetuksen seurauksenakin, mikä on leikkausten eli supistavan politiikan ja toisaalta investointien, julkisen kulutuksen kasvun ja myöskin kotimaisen kulutuksen kasvun oikea suhde. Mikä on se tekijä tai se suhde, jolla talous saadaan parhaiten kasvamaan? Vastaus ei ole niin yksinkertainen, että leikatkaa, leikatkaa, siinä Mooses ja profeetat, vaan kyllä talouden toimeliaisuus aina perustuu ihmisten tyydyttämättömistä tarpeista syntyvän hyödykkeiden saamishalun ja kulutuksen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Sitten tämän nyt käsittelyssä olevan esityksen yksityiskohtaisempaan sisältöön pari asiaa. — Tai vielä ehkä tähän yleiseen asiaan sen verran, kun edustaja Pekkarinen täällä antoi ymmärtää, että kun meillä on vientiteollisuuden ja muunkin tuotannollisen toiminnan kannalta mennyt aika lailla huonosti ja työttömyys on lisääntynyt, niin se olisi ikään kuin hallituksen syy. On siinä varmaan ehkä hallituksellakin jotain syytä, mutta on tietysti puhdasta liioittelua väittää niin. Kyllä me sen kaikki tiedämme. Ehkä edustaja Pekkarinenkin sen tietää.

Mutta meillä on täällä käsittelyssä nyt monia hyviä asioita, jotka toivon mukaan parantavat taloutemme toimintaedellytyksiä. Yhtenä niistä nämä työttömyysturvaan liittyvät uudistukset, joista ehkä tämä suojaosuus on nyt keskeisin. Siinä poistetaan monia — käytän nyt vähän vastahankaisesti tätä ilmaisua — kannustavuuden esteitä, mutta samalla poistetaan myöskin työttömyysturvasta turhaa byrokratiaa, joka siellä on ollut 90-luvun synkistä päivistä lähtien. Sopii tietysti kysyä, miksi niitä poistetaan nyt vasta. Eikö esimerkiksi suojaosa olisi ollut tarpeellinen tässä jo viimeisen kymmenen vuoden aikana? Tai eikö työssäoloehtoa olisi voitu lieventää ja omavastuuta pienentää jo aiemmin? Ei maailmassa ole mitään sellaista muutosta tapahtunut, joka olisi tehnyt ne välttämättömiksi nyt. Kyllä se tarve on ollut jo aiemminkin.

Mutta nyt kun teemme nämä uudistukset, mikä on oikein hyvä asia, niin on kyllä pidettävä huolta perusturvan ensisijaisiin etuuksiin ja toisaalta toimeentulotukeen liittyen siitä, että tällainen kannustusloukku on olemassa kuitenkin edelleenkin. Me koimme sen jo, kun korotimme työmarkkinatukea 100 eurolla, ja koemme sen nyt osittain myöskin tässä yhteydessä, kun työmarkkinatukeen tulee suojaosa. Ne työmarkkinatukea saavat, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen korkeitten asumiskustannusten vuoksi, jäävät siihen kannustusloukkuun edelleenkin. Tästä syystä sekä asumistukea että työmarkkinatukea tulee jatkossa kyllä korottaa niin, että toimeentulotukea tarvittaisiin vain äärimmäisissä tapauksissa. Nythän siitä on tullut valitettavasti osa perusturvaa, vaikka sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava, että nämä hallituksen esitykset, jotka koskevat perusturvaa tässä yhteydessä, ovat erittäin kannatettavia, ja olihan se nyt aika ainutlaatuista, että kun sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli asiantuntijoita tästä työttömyysturvalain uudistuksesta, niin kolmikannan edustajilla ei ollut oikeastaan enää muuta parannusehdotusta kuin sähköisen palkkatodistuksen aikaansaaminen. On kyllä myönnettävä itsekin, että kauheasti pitäisi pinnistellä, jos nyt hirveästi pitäisi keksiä sellaisia laadullisia parannuksia, joihin tämä hallitus ei vielä olisi puuttunut.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan äskeistä puheenvuoroani kahdella eri asialla vielä.

Ensinnäkin täytyy myöntää, että näinä vaikeina aikoina hallitus on kaikista vaikeuksista huolimatta pystynyt ja pyrkinyt tekemään oikeudenmukaista politiikkaa. Ennen kaikkea hallitus on halunnut parantaa nuorten hyvinvointia ja tuoda näkyväksi nuorten erilaisia elämäntilanteita ja myös pyrkinyt hakemaan niihin erityisesti erilaisia ratkaisuja. Me tiedämme, että eriarvoisuus on yhteiskunnassamme kasvanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, ja nyt tähän kysymykseen hallitus on myös halunnut panostaa. Ainoa tapa, miten se voidaan toteuttaa, on se, että me aidosti paneudumme niihin peruskysymyksiin, joiden takia eriarvoisuus ja köyhyys yhteiskunnassamme on läsnä.

Hallitus on halunnut nostaa muun muassa 20—29-vuotiaitten nuorten tilanteet, niiden nuorten tilanteet, joilla ei ole toisen asteen koulutusta tai ammatillista tutkintoa ja joiden tilanne tulevaisuuden osalta on hyvin kriittinen. Me tiedämme sen, että näiden ihmisten mahdollisuus työllistyä on todella vaikea ja toisaalta sitä kautta hyvin oletettavaa on, että näiden nuorten elämänkaaressa tulee säilymään jonkintasoinen pysyvä köyhyys. Hallitus on nyt halunnut puuttua myös köyhyyskysymykseen ja eriarvoistumiseen ja puuttunut sitä kautta myös näiden nuorten elämäntilanteeseen.

Kyse on siis nuorten aikuisten osaamisohjelmasta, joka on tarkoitettu näille nuorille aikuisille, joilla ei ole tätä varsinaista toisen asteen tutkintoa. Heitä on tällä hetkellä 110 000. Täytyy myöntää, että kun tämä luku ensimmäisen kerran tuli näkyväksi, niin olin itsekin todella hämmästynyt: miten suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa me kaikki todistamme toinen toisillemme, että meillä on olemassa hyvä koulutusjärjestelmä, siitä huolimatta meidän koulutusjärjestelmästämme on pudonnut 20—29-vuotiaita nuoria, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, niin että heitä on jopa 110 000?

Tämä ohjelma on käynnistetty tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja tavoitteena on ollut tarjota näille nuorille tuettu mahdollisuus ammattitutkinnon tai erikoistumisammattitutkinnon suorittamiseen. Käytännössä on myönnetty valtionosuuksia ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ongelmaksi on muodostunut kuitenkin se, että osalle nuorista aikuisista ammattitutkinto tai erikoisam-mattitutkinto ei ole ollut oikea tutkinto, vaan sopivampi vaihtoehto olisi ammatillinen perustutkinto.

Perustutkinnon suorittaminen ei kuitenkaan ole ollut mahdollista ohjelmarahoituksella, sillä ohjelman kautta ei ole voitu ohjata resursseja ammatilliseen perustutkintoon eikä sen puitteissa ole voinut suorittaa tutkinnon osia suorittamatta koko tutkintoa. Nyt hallitus on kuitenkin tähän epäkohtaan puuttunut ja esittää väliaikaista muutosta, joka mahdollistaa myös perustutkintokoulutuksen rahoituksen. Kun tuen käyttöä joustavoitetaan, vastataan paremmin nuoren tarpeisiin ja saadaan myös nuorisotakuu toimimaan näin paremmin tässäkin kohderyhmässä.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka on aivan erilainen, joka koskettaa koko Suomea, mutta se näkyy vahvasti Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalassa matkailijoiden määrä on kasvanut useita vuosia, jopa toistakymmentä prosenttia vuositasolla. Nyt tämän seurauksena tässä matkailussa on paljon positiivisia asioita, mikä on mahdollistanut myös sillä alueella olevan työllistymisen ja hyvinvoinnin monellakin tapaa. Nyt kuitenkin Etelä-Karjalassa ja muualla Kaakkois-Suomessa kannetaan suurta huolta tulevasta viisumivapaudesta ja siitä, mitä mahdollinen viisumivapaus tulee tarkoittamaan siellä olevaan liikennöintiin ja yleiseen ilmapiirin, ympäristöön ja muihin.

Nyt olen ollut todella tyytyväinen, kun huomasin tässä, että viisumitoiminnan järjestelmän kehittämiseen EU-velvoitteiden mukaisesti panostetaan 800 000 euroa. Samoin Verohallinnolle ehdotetaan myös 1 miljoonan euron lisäystä EU:n rajat ylittävän kaupan sähköiseen asiointipalveluun. Nämä ovat juuri niitä toimintoja, joihin Suomen hallituksen ja eduskunnan pitää panostaa. Meidän rajasujuvuuden ja -turvallisuuden sekä viisumijärjestelmän tulee olla hyvin toimivia ennen kuin tämä mahdollinen viisumivapaus mahdollistetaan ja avataan, ja sitä kautta me saamme luotua myös kaikki ne hyvät elementit, joita Venäjän hyvä talouskehitys sieltä alueelta tuo, ja se mahdollistaa myös koko Suomen hyvän, positiivisen kehittymisen.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustelussa tänään kritisoitu nuorisotakuun toteuttamista, ja itse ajattelen, että onneksi meillä on nyt nuorisotakuu, koska taloudellinen tilanne maassamme on niin haasteellinen. Kenties onkin vähän syytä kerrata, mitä hallitus on tehnyt ja päättänyt tehdä nuorisotakuun toteuttamiseksi.

Hallitus on siis vahvasti sitoutunut nuorisotakuun toteuttamiseen, ja siihen on varattu yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa tänä vuonna. Ensi vuoden talousarviossa rahoitusta on tarkoitus lisätä. Nuorisotakuun yhtenä painopisteenä on koulutustakuu, joka turvaa jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen koulutuspaikan. Koulutustakuu astuu täysimääräisenä voimaan ensi vuoden alussa, mutta jo tämän vuoden lisätalousarviossa hallitus kohdensi 10 miljoonaa nuorten työllistämiseen suunnattavaan palkkatukeen sekä 5 miljoonaa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen ja ammatilliseen koulutuksen yhdistämiseen.

Osalla nuorista ammatillisen koulutuksen puutteiden taustalla ovat erilaiset työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät ongelmat, joihin nuori tarvitsee kuntoutusta. Täällä eduskunnassa on hyväksytty vastikään laki, jolla helpotetaan näiden nuorten Kelan kuntoutukseen pääsyä. Lääketieteellisten kriteerien lisäksi huomioidaan myös sosiaaliset ja oppimisen vaikeuksiin liittyvät kriteerit. Erityisesti ne nuoret, joilla on mielenterveysongelmia, pitäisi saada nopeammin kuntoutuksen pariin, jotta heillä olisi mahdollisuus työllistyä jatkossa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ensi vuoden talousarviossa on esitetty 27 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Etsivän nuorisotyön kautta tavoitetaan yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolella olevat nuoret ja heistä suurin osa ohjataan jatkotoimenpiteisiin. Tavoitteena on laajentaa etsivä nuorisotyö koko maata kattavaksi. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään etsivän nuorisotyön jatkeeksi, ja tavoitteena on parantaa nuorten elämäntaitoja ja vähentää sitä kautta nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi ensi vuoden talousarviossa on esitetty 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää ilman koulutusta jääneiden nuorten aikuisten eli 20—29-vuotiaiden määrää, eli puhutaan niin sanotusta nuorten aikuisten osaamisohjelmasta.

Tähän mennessä nuorisotakuuseen käytetyllä rahalla on myös lisätty henkilökuntaa nuorten asioiden hoitamiseen te-toimistoissa. Tänä vuonna te-toimistoihin on lisätty yhteensä 60 käsiparia nuorisotakuun toteuttamiseen ja kaikkiaan loppuvuodelle 200 työntekijää. No, seuraava haaste onkin saada yritykset, kunnat ja kolmas sektori tietoisiksi niistä tuista, jotka heille on tarkoitettu. Syyskuussa käynnistyi nuorisotakuun viestintäkampanja, jonka tavoite on paitsi lisätä tietoisuutta nuorisotakuusta myös saada eri tahot toimimaan entistä paremmin yhdessä nuorten hyväksi. Yksi konkreettinen toimenpide nuorten työllistämisen lisäämiseksi on niin sanottu Sanssi-kortti, jonka avulla alle 30-vuotiaan työttömän nuoren palkkaamisesta yritys, yhdistys, säätiö tai kunta saa valtion tukea 700 euroa 10 kuukauden ajan. Sanssi-kortteja on jaettu noin 20 000 nuorelle, joista noin 4 000 on työllistynyt sen avulla. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, etteivät työnantajat tiedä tästä asiasta tarpeeksi.

Myös oppisopimukseen on lisätty resursseja, mutta yksi ongelma on se, että monet työnantajat eivät halua ottaa juuri peruskoulun päättänyttä nuorta oppisopimusopiskelijaksi, sillä vastuu nuoresta on suuri ja nuoren työelämävalmiudet ovat usein heikot. Oppivelvollisuusiän nostaminen auttaa nuorta niin sanotusti kasvamaan ja kehittämään työelämävalmiuksiaan. Tarkoitushan ei ole istuttaa nuorta tavallisessa peruskoulussa vaan luoda linkki koulun ja työelämän välille. Työnantajat ovat nykyisin suhteellisen tyytyväisiä oppisopimusohjauskorvaukseen, mutta he nimenomaan kritisoivat sitä, että 15-vuotias nuori on vielä liian nuori toimimaan siellä työpaikalla.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja nuorisotakuun toteuttamisen vakavasti. Valitettavasti taloudellinen tilanne maassamme on heikentynyt niin paljon, ettei näilläkään toimenpiteillä ole saatu nuorten tilannetta korjattua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Olemme kuitenkin pystyneet tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä. Ilman nuorisotakuuta nuorten työttömyys olisi tällä hetkellä paljon huolestuttavampi. Myös tässä lisätalousarviossa on lisäpanostuksia tähän työllisyyden hoitoon.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin Mäkisalo-Ropposelle ja edustaja Kiljuselle mainita sitä, että enhän toki minä moiti sitä, että hallitus on tehnyt tämän nuorisotakuun, vaan minä moitin sitä, että ne toimenpiteet sen sisällä ovat aivan väärät. Me emme voi — siis yksinkertaisesti tämmöinen homma — emmehän me voi kuvitella, että se homma toimii, jos kerran 25 prosenttia nuorista lopettaa sen ammattikoulun kesken ja 10 prosenttia lukiolaisista lopettaa kesken. Miten ihmeessä se koulutustakuu mukamas antaa heille lisää koulumotivaatiota, jos se sisältö ei muutu siinä?

Esimerkiksi kun sivistysvaliokunta kävi aikanaan Sveitsissä katsomassa oppisopimuskoulutusta, niin se homma toimi siellä hyvin sen johdosta, koska se vastuu oli siellä koulussa ja se ei rasittanut yrittäjiä ja he laittoivat panoksen sen nuoren kouluttamiseen ja toisekseen he nimenomaan julkistivat etukäteen, millä työpaikalla on tilaa niille oppilaille. Siellä on nuorisotyöttömyys käytännössä nolla. Meidän täytyy tässä maassa myös ottaa uudet toimintatavat eikä laittaa — edelleenkin väitän, että me laitamme — lapsia ja nuoria päivähoitoon sinne työpajalle, jos ne keinot (Puhemies koputtaa) eivät ole mitään muuta kuin samoja vanhoja toistoja.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen puhui täällä asiaa, siitä on hyvä jatkaa. Edustaja Niikko viittasi sivistysvaliokunnan Sveitsin matkaan, jolla myös itse olin mukana, ja se oli hyvin antoisa, me saimme sieltä paljon ajatuksia. Mutta ei Sveitsin mallia ja koulutusta voi verrata Suomeen millään tavalla. 75 prosenttia sveitsiläisistä nuorista kouluttautuu oppisopimuskoulutuksen kautta. Heillä ei ole samanlaista jakoa, heillä ei ole samanlaisia ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppipaikkoja, lukiokoulutus on aivan erilaisessa roolissa. Ne ovat aivan epämitallisia verrattuna toisiinsa. Sveitsissä myös yritysmaailma on paljon voimakkaammin mukana hyvinvointipalveluissa, koska heillä ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa. Se on aivan erilainen maa kuin Suomi. Mielestäni maat eivät ole mittasuhteessa toisiinsa, jotta vertailua voitaisiin tehdä. Totta kai pitää hakea hyviä ideoita kaikkialta sieltä, mistä me niitä löydämme.

Tämä on, arvoisa puhemies, ollut jossain määrin absurdi keskustelu, kun hallitusta syytetään ratkaisuista, jotka eivät ole vielä edes voimassa, ja niitten vaikutuksia jo kritisoidaan, vaikka ne edelleen eivät edes ole lain tasolla voimassa. On rehellisesti sanottava, että osa vaikutuksista, joka nyt nähdään, on edellisten hallitusten päätösten seurausta, osa seurausta meistä kaikista riippumattomista maailmantalouden heilahteluista ja osa tämän hallituksen ratkaisuja. Itse minä en ole menettänyt toivettani nuorisotakuun suhteen. Esimerkiksi jos me katsomme etsivän nuorisotyön lukuja, etsivä nuorisotyö saavuttaa joka vuosi isomman määrän nuoria kuin edellisenä vuonna ja ne eivät ole pieniä ne nousut, mitä siellä tapahtuu. Eli meillä on olemassa keino, miten me saamme niistä nuorista kiinni.

Nyt pitää — tässä minä olen samaa mieltä edustaja Niikon kanssa — etsiä uusia keinoja, joustavuutta niihin polkuihin, joilla nämä nuoret saadaan asettumaan yhteiskuntaan. Me kaikki emme ole koulunpenkille sopivia. Kaikkia varten eivät ole korkeakouluopinnot. Me tarvitsemme monia, monia erilaisia keinoja. Itse olen tullut työelämään työpajan kautta. Se on aivan yhtä hyvä keino siinä missä kaikki muu.

Ja yksi osa tätä on se, että meidän pitää saada stigmat pois eri asioista. Minä annan teille esimerkin: Minä annoin eräälle lehdelle haastattelun, jossa minä kerroin tarinani, ja minä käytin sanaa "mä pääsin" kymppiluokalle, joka oli minulle ratkaiseva, ja toimittaja kirjoitti sen muotoon "hän joutui" kymppiluokalle. Tässä minun mielestäni kuvastui se ero, semmoinen stigma ja tietty ajattelu, että se on jotenkin alempiarvoista ja huonompaa opiskelua kuin joku muu, vaikka se oli minulle sellaisena nuorena juuri se oikea ratkaisu. Tähän meidän pitää löytää uusia keinoja.

Paljon puhutaan kilpailukyvystä nykyisin, ja usein se keskustelu typistyy palkkoihin ja työntekijäkuluihin. Suomen suurimman valtin täytyy kaikessa olla kuitenkin se, että meillä on koulutusta ja meillä on hyvinvointipalvelut kaikille tarjolla. Niistä meidän pitää pitää huolta, muuten ei ole mitään kilpailukykyä, mistä pitää huolta, koska ei ole mitään hyviä työntekijöitä, kenen oikeuksia voi polkea ja kenen palkkoja voi laskea. Mutta me tarvitsemme siis paljon muutakin kuin keskustelua kilpailukyvystä, keskustelua opiskelupaikoista. Me tarvitsemme aivan uudenlaista otetta siihen. Meidän pitäisi saada jokainen nuori, joka valmistuu koulusta, hänellä pitäisi olla se usko tulevaisuuteen, se usko ja luottamus siihen, että minä voin tehdä tässä maailmassa mitä vaan, nyt on minun vuoroni lähteä rakentamaan tätä elämää. Nyt he tulevat hyvin pessimistiseen ja negatiiviseen tunteeseen, missä tuntuu, että on pelkästään ongelmia ja tulevaisuus on hyvin synkkä. Siinä mielessä tämä muistuttaa omia nuoruusvuosia 90-luvun lamassa, jossa yhteiskunnan tunnelma oli samalla tavalla aika pessimistinen.

Mielestäni hyvä ratkaisu, jonka tämä hallitus on tehnyt, on työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuus. Tämä toivottavasti kannustaa niin nuoria kuin muitakin ottamaan vastaan lyhyempiäkin ja pienempiäkin työtarjouksia pysyäkseen kiinni siinä tekemisessä, pysyäkseen kiinni työelämässä ja päästäkseen osalliseksi tähän yhteiskuntaan, koska työ on paljon muuta kuin pelkkä palkka, se on meille tärkeätä niin sosiaalisuuden, osallisuuden kuin tämän yhteiskunnan jäsenenä olemisen kautta.

Mutta helsinkiläisenä edustajana minun on pakko ottaa esille meidän suurin ongelma eli asumisen kustannukset. Pääkaupunkiseudulla ei paljoa auta minkään indeksin tuominen tai muutaman kympin lisätuominen, vaikka kaikkia tämän hallituksen sosiaaliturvan panostuksia todella tärkeinä pidänkin. Meillä suurin osa helsinkiläisistä, 60 prosenttia, on yksinasuvia ihmisiä, joilla menee valtaosa menoistaan asumiskustannuksiin. Siinä yhtälössä kolmekymppiä lisää ei vaikuta tämän yksilön kannalta mitenkään kannustavasti tai mihinkään suuntaan. Ja kun me tiedämme, että kaupunkiköyhyyden suurin syy on asumisen kustannukset ja se rupeaa jo muodostumaan meillä Helsingissä työllisyyden esteeksi, niin tämä, kun me tiedämme, että neljännes bruttokansantuotteesta syntyy pääkaupunkiseudulla, on koko Suomen huoli. Meidän on saatava pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset alaspäin.

Ja kun pääkaupunkiseudun näkökulmasta katsoo tätä edustaja Satosen esittämää Saksan mallia, se tuntuu aivan järjettömältä. Nykyään kun tavallisella palkalla ei pysty selviämään edes asumiskustannuksista, niin mikä olisi se kannustin hakeutua töihin, jos palkkoja edustaja Satosen näkemyksen mukaan edelleen laskettaisiin?

Minä väitän helsinkiläisenä päättäjänä, että meillä räjähtää asumistuki ja meillä räjähtä- vät toimeentulotukikustannukset, toimeentulo-tuki, kun me nyt panostamme, että me saisimme ihmisiä pois toimeentulotuesta. En voi missään nimessä kannattaa Saksan mallia. Parempi tapa aktivoida ihmisiä ja saada ihmiset mukaan yhteiskuntaan ja tekemiseen olisi perustulon tapainen malli, joka antaa ihmiselle vapauden tehdä, mutta ei pakota. Parasta tulevaisuutta rakennamme pitämällä huolta hyvistä ja helposti saavutettavista ja laadukkaista peruspalveluista, jotka kaventavat hyvinvointieroja.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuluneena syksynä olemme saaneet kuulla joka tuutista uutisia yt-menettelyistä, lomautuksista ja pahimman skenaarion toteutuessa irtisanomisista. Vaikka työllisyyskehitys on ollut heikkoa, emme ole antaneet periksi työttömyyden nujertamiseksi. Valtio on laskusuhdanteen aikana pyrkinyt omalla panoksellaan säätelemään työn tarjontaa muun muassa investoimalla voimakkaasti työllistäviin hankkeisiin, kuten liikenne- ja rakennusteollisuuteen. Työvoimaa on nyt hyvin tarjolla, sillä myös rakennusalalla kärsitään työttömyydestä. Korjausta odottavien päiväkotien, koulujen, terveyskeskusten ja vanhainkotien korjaaminen on nyt hyvä aloittaa, kun se on ennen pitkää kuitenkin edessä.

Tässä edellä edustajat ovat puhuneet paljon nuorista, ja hallitus on panostanut voimakkaasti myös nuoriin. Nuorisotakuu on väline auttaa nuoria elämän taitekohdissa. Nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Lisäksi nuorisopalvelut turvataan lähipalveluina koko maassa. Meillä ei ole varaa jättää yhtään nuorta yhteiskunnan ulkokehälle. Nuorisotakuu on vahva viesti siitä, että kaikista välitetään. Jokainen on tärkeä.

Kunnissa on aloitettu ohjelma, jonka tarkoituksena on ottaa kunnat yhä tiukemmin mukaan suunnittelemaan työttömille tarkoitettuja palveluita ja vaihtamaan kokemuksia parhaista käytännöistä. Meidän tulisi ottaa myös oppia rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta muissa maissa. Esimerkiksi Hollannissa julkisten hankintojen kriteerinä on työllistävyys. Meillä hankintalaki nähdään monesti mörkönä, kun toisaalla sen mahdollisuudet on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön. Ensisijaisesti tässä työllisyyden kuntakokeilussa panostetaan niihin, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Tärkeää on, että työttömyysjaksolla suhde työmarkkinoihin säilyy. Erilaiset tukityöt työttömyysjaksojen välillä edistävät työttömän mahdollisuuksia pysytellä työmarkkinoiden liepeillä siten, että suhdanteen parantuessa on helpompaa hypätä takaisin vapaille työmarkkinoille.

Käsittelemme parhaillaan hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioesityksen täydentämisestä, johon sisältyy laki työttömyysturvan muuttamisesta. Jatkossa työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman etuuden pienentymistä. Muutos on merkittävä verrattuna aiempaan käytäntöön, jossa etuus pieneni jo ensimmäisestä ansaitusta eurosta lähtien. Uudistuksen toivotaankin rohkaisevan ottamaan työtä vastaan myös pienissä pätkissä. Suhteiden säilyminen työnantajiin edistää takuuvarmasti kokopäiväistä työllistymistä jatkossa. Toisaalta pelkona on pätkätöiden lisääntyminen. Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa lyhennetään samalla 7 päivästä 5 päivään, mikä on hyvä asia.

Paljon on puhuttu tänään iltapäivällä siitä, mitä vientiartikkeleita me Suomeen keksisimme, mistä uusi Nokia. Maailma muuttuu, ja kokonainen toimiala voi hävitä työpaikat mukanaan. Puhutaan rakennetyöttömyydestä, joka on seurausta siitä, että yhteiskunnan rakenteet muuttuvat. Entinen kansantalouden kivijalka voikin olla hetkessä menneisyyden toimiala. Muutos on varmasti jokaisen kehittyvän yhteiskunnan vitsaus mutta myös mahdollisuus. Muutosta ei kuitenkaan pidä pelätä. Olennaista on tunnistaa ja ennakoida tilanteita ja toimia jo vähän ennen kuin kokonainen tehdas lakkautetaan tai uusi tekniikka syrjäyttää aiemmin käsityönä tehdyn homman.

Hallitus on pyrkinyt vastaamaan Suomen talouden näivettymisen katkaisemiseksi sekä työllisyyden parantamiseksi monella eri rintamalla: rakennepaketilla, työtä ja kasvua lisäävällä budjetilla sekä lisätalousarviolla. Lisäksi työmarkkinaratkaisu edistää vakautta ja ennakoitavuutta.

Lappilaisena edustajana minulle henkilökohtaisesti oli tärkeää tämä kilometrikorvausten leikkausten peruminen. Tämä jo sen vuoksi, että leikkuri olisi iskenyt 15 000 kilometristä ylöspäin, ja kun meillä Lapissa etäisyydet ovat pitkät, tämä 15 000 kilometriä kertyy aika nopeasti. Tämä oli hyvä asia.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Pyrin rakentavaan puheenvuoroon.

Valitettavasti hallituksen esitys ensi vuoden budjetin täydentämisestä on ylioptimistinen. Hallitus esittää kokonaistuotannon kasvuksi peräti 1,2 prosenttia, koska sen mukaan kotimainen kulutus ja vienti kasvaisivat ensi vuonna. Tosiasiat — vientiteollisuuden alamäki, kasvava työttömyys ja näiden seurauksena kansalaisten kulutusmahdollisuuksien ja kulutushalukkuuden heikkeneminen — uhkaavat kääntää kokonaistuotannon jopa pakkasen puolelle. Työttömyyden kasvua lisäävät kaikkien kuuden hallituspuolueen toimesta tehdyt ja vielä tehtävät miljardileikkaukset peruspalvelujen rahoitukseen. Paitsi että toimet johtavat peruspalvelujen, kuten opetus-, kotihoito-, vanhus- ja terveyspalvelujen, alasajoon, kunnat joutuvat vähentämään eri toimin työntekijöitään tuhansittain. Negatiivinen kierre on valmis.

Suomen julkinen velka ylittää ensi vuonna maagisen 60 prosentin viitearvon. Euroopan komissio arvioi velan kohoavan enemmän kuin mitä Suomi arvioi eli 61 prosenttiin. On suorastaan koomista komission toteamus, että Suomi ei ole rikkonut asetettua velkakriteeriä sanktioineen, koska velkakriteereissä ei tarvitse ottaa huomioon, kuten hienosti sanotaan, Suomen osallistumista 5,7 miljardin edestä toteutuneisiin solidaarisuusoperaatioihin eli suomeksi sanottuna eri velkamaiden ja erityisesti ja tosiasiallisesti Saksan ja Ranskan pankkien tukemiseen. Nämä yhteisvastuu-, yhteistalous- ja yhteisvelkaoperaatiot kohdistuvat suhteellisesti ottaen kaikkein negatiivisimmin juuri Suomeen. Olemme todellisia maksumiehiä ja -naisia. Lopputulos on, että hallitus lisää valtionvelkaa yli 7 miljardia euroa ja valtionvelka nousee ensi vuonna yli 100 miljardiin euroon. Tähän on tultu.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan edustaja Virtasen puheenvuoro sai minutkin miettimään syvemmin sitä, mitä meidän tulisi tehdä, jotta vienti vetäisi. Jos valtiovallan puolelta asiaa tarkastellaan, niin minkään tuotteen subventointihan ei tule kysymykseen. Ennen kaikkea tulee sitten mietittäväksi se, mitä on aikoinaan meillä tehty. Mitä on tehty metsäteollisuuden puolella, kun metsäteollisuuden rakennemuutos oli jo nähtävissä 2000-luvun alkupuolella? Siinä olisi ollut kyllä kymmenisen vuotta aikaa miettiä, mikä on seuraava tuote, mikä vetää. Sama on Nokian osalta: oliko Nokia liian vahva veturi, ja sen nimeen sitten vannottiin, ja kävi niin kuin kävi, että tunarit olivat asialla ja kiville ajettiin?

Mutta mitä sitä mennyttä miettimään. Pitäisi vain nyt katsoa, millä tavalla tämä saadaan tästä eteenpäin. Tutkimus- ja kehittämistyö lähinnä tulee ainakin itselläni mieleen, mihinkä voidaan valtion puolelta lisätä rahoitusta ja sitä kautta päästä paremmille urille. Meillä on metsää, mistä voidaan tehdä massaa, ja massan kysyntä on kasvanut. Ihmettelen myös sitä, että edelleenkin raakapuuta viedään Keski-Eurooppaan ja se käy jalostumassa siellä sitten erilaisiksi kalusteiksi ja tuodaan sitten Suomeen, jossa me niitä ostamme ja käytämme. Jotakin tässä meillä on hyvin paljon vialla.

Oppisopimuskoulutuksesta käytiin keskustelua. Sen verran minäkin haluan siihen puuttua, että aikoinaan, varsinkin 70—80-luvulla, se oli erittäin haluttu oppimismuoto myös ammattikoulun jälkeen ja työnantajat ottivat oppisopimuskoulutukseen, mutta nyt tässä muutama viikko sitten tavattiin te-keskuksen työvoimaosaston johtaja Oulussa, ja kyllä ainakin se viesti, mitä sieltä silloin tuli, oli se, että tällä hetkellä oppisopimuskoulutus ei vedä. Se ei johdu tietenkään siitä, etteikö se olisi haluttu koulutusmuoto, mutta kun yrityksillä on yt:t päällä ja se perustuu työsopimukseen, niin silloin ei voida oppisopimuskoulutuksella ottaa. Tässä olisi varmaan yksi semmoinen este. (Erkki Virtanen: Sitä ollaan muuttamassa just!) — Nimenomaan, joo, mutta vielä on se este olemassa.

Mikä on sitten itse nuoren vastuu siitä, minkälaista koulutusta hän haluaa ja miten kouluttautuu? En tiedä sitten, onko se laiskuutta vai mitä se on, mutta jollakin tavalla pitäisi ottaa ohjat jo hyvissä ajoin käsiin. Nimittäin jos alle 20-vuotiaana peruskoulun jälkeen on jääty pois tästä tai ei ole ollut jatkokoulutusta ja ei ole ollut työpaikkaa tai mitään semmoista, missä olisi niin kuin yhteiskuntaan päässyt kiinni, niin sitten näyttää, että tilastoihin tullaan lähempänä 30:tä takaisin. Torilla kolmekymppisen nuoren äiti kysyi minulta, mitä hänen pojalleen olisi semmoista koulutusta, mihinkä hän pääsisi, kun hän ei pääse mihinkään näihin nykyhallituksen ohjeistamiin koulutuksiin, ja kyllä siinä saa keksiä kaikennäköistä, että millä tavalla. Mutta ei se kotia tule se työpaikka eikä se oppiminen, se on lähdettävä liikkeelle.

Tuohon vielä haluan tässä yhteydessä nostaa esille — ainakin minulle tuli henkilökohtaisesti aika paljon palautetta tästä oman auton käytöstä — että työnantajan tehtävissä esimerkiksi postinjakajat, jotka jakavat omalla autollaan postia, käyttävät omaa autoa, ja heille tämä kilometrikorvauksen menetys olisi ollut erittäin suuri riski jopa sillä tavalla, että he olisivat joutuneet luopumaan siitä työtehtävästä. Nyt on turvattu sekin, että siinä on se 5 prosentin alennus, mikä tuli tämän vuoden alusta, elikkä 42 senttiä per kilometri on mahdollista saada ensi vuonna oman auton käytöstä työtehtäviin, mitkä työnantaja osoittaa.

Jukka  Kopra  /kok:

Arvoisa puhemies! Maamme kannalta kulunut syksy on ollut erittäin merkityksellinen. Hallitus on toteuttanut ja aikoo toteuttaa monia toimenpiteitä, joilla maamme talous käännetään nousuun ja saadaan vienti vetämään.

Maailmalla taloudellinen kasvu on jo arkipäivää, mutta EU:n alueella ei, ja mikä kurjinta, täällä Suomessa ei ilman rakenteellisia muutoksia välttämättä päästä edes EU-alueen nousukauteen mukaan sitten, kun se jossain vaiheessa alkaa. Puheet siitä, että kohta koittava taloudellinen nousukausi korjaisi ongelmamme, ovat pään painamista pensaaseen. Kysymys on siitä, saadaanko Suomessa tuotettua sellaisia tuotteita, joita ulkomailla halutaan ostaa. Tuotteiden on oltava hyviä ja hinnan kohdallaan. Siihen vaikuttaa maamme kilpailukyky. Nyt emme ole kilpailukykyisiä kuten ennen.

Hallitus on kuitenkin tehnyt paljon ja on tekemässä paljon kilpailukyvyn parantamisen eteen. Hallitus tuki järkevän työmarkkinaratkaisun syntymistä. Kasvu- ja työllisyyssopimus on olennainen osa talouden tervehdyttämistä. Palkankorotustaso on kilpailukykyä parantava, mutta samalla pidetään huolta koko talouden ostovoiman parantumisesta. Uskon, että tämän ja ison yritysverouudistuksen kanssa Suomeen aletaan saada oikeanlaista säpinää yritys- ja työmarkkinoille. Kannattaa huomioida, että maltillinen työmarkkinaratkaisu jo itsessään edesauttaa valtiontalouden paranemista dynaamisten vaikutuksien kautta.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan maltillinen palkkaratkaisu hidastaa ansiotasoindeksin nousua ensi vuonna, mitä sitäkin on pidettävä hyvänä asiana. Suomen Pankki on esittänyt, että mikäli nimellisansion kehitys on prosenttiyksikön ennakoitua pienempi tulevien kahden vuoden aikana, niin tämä toisi jopa 40 000 uutta työpaikkaa. Palkkaratkaisun työllistävää merkitystä ei voi siis missään nimessä väheksyä.

Niin ikään palkansaajien ostovoimaa parannetaan 1,5 prosentin korotuksella tuloveroasteikon tulorajoihin. Tämä ei koske suurituloisia vaan edesauttaa nimenomaan pienempituloisten taloutta. Kun taloustilanne helpottaa, on ansiotuloverotusta mielestäni kevennettävä kaikissa tuloluokissa, sillä työn tekemisen ja eteenpäin menemisen pitää olla aina Suomessa kannattavaa. Tämä tuo uutta työtä ja uusia verotuloja.

Hallitus päätti perua kilometrikorvaukseen suunnitellun kiristyksen, mikä on hyvä asia. Tämä on tärkeää meille yrittäjille ja paljon työssä ajaville.

Työttömyysetuuksiin ehdotetaan 300 euron kuukausittaista suojaosuutta. Erittäin tärkeä uudistus, koska se kannustaa nykytilannetta paremmin työttömiä vastaanottamaan lyhytkestoistakin työtä ilman riskiä työttömyysturvan menettämisestä. Muistakin työttömyysturvan kannustinloukuista tulee pyrkiä eroon.

Opintotukeen tulee muutoksia ensi syyslukukauden alussa. Opintotuen painopistettä muutetaan kannustamaan nykyistä nopeampaan valmistumiseen. Opintorahan tasoon tehdään 11 prosentin korotus, mutta vastaavasti kustannusneutraalisti kokonaistukimäärästä vähennetään 5 tukikuukautta. Tukea saa siis kuukausittain nykyistä enemmän mutta lyhyemmän aikaa.

Miksi tämä kaikki on tärkeää? Siksi, että mitä paremmin taloutemme toimii, sen enemmän on käytettävissä rahaa kouluihin, sairaaloihin, päiväkoteihin ja muihin meille kaikille tärkeisiin yhteiskunnan palveluihin. Toimiva talous ja hyvin vetävä vienti on jokaisen suomalaisen asia.

Kimmo Sasi /kok:

Herra puhemies! Suomi on todellakin hyvin haasteellisessa tilanteessa. Taloutemme supistuu tänäkin vuonna. Ensi vuonna arvioidaan olevan kasvua. Valtiovarainministeriön arvio on 1,2 prosenttiyksikköä, mutta sekin arvio on suhteellisen optimistinen. Komission arvio on tätä alhaisempi. Tämäkin arvio perustuu siihen, että Euroopassa tilanne vähitellen alkaa rauhoittua. Eli meillä on aika paljon riskejä taloudessamme olemassa.

Sen lisäksi valitettavaa on se, että tämän vuosikymmenen aikana emme tule enää kokemaan kovin voimakasta kasvua, mikä johtuu siitä, että rahamarkkinoilla on harjoitettu hyvin löysää politiikkaa. Korko on tällä hetkellä 0,25 prosenttia, EKP:n korko, ja likviditeettiä markkinoilla on erittäin paljon, ja kun likviditeettiä vedetään sisään, korkoa nostetaan, se hidastaa kasvua. Voidaan arvioida, että parhaimmillaan päästään jatkossa 1—2 prosenttiyksikön kasvuun, joka merkitsee sitä, että valtion taloudesta näissä olosuhteissa tulisi pitää erittäin tarkkaan huolta.

Täällä on toivottu, että saisimme uusia toimialoja. Toive on varmaan hyvin yhteinen, mutta haaste on erittäin kova. Totuus on se, että peliteollisuus Suomessa menestyy tällä hetkellä erittäin hyvin. Se on klusteri, jossa on draivia, mutta täytyy sanoa, että sen kokonaistaloudellinen merkitys on kuitenkin varsin rajattu.

Suomen suuret toimialat — paperi — ovat suurten haasteitten edessä. Meillä on kilpailukykyongelmia tässä suhteessa mutta myöskin kysyntäongelmia, ja teknologia sitä myötä, kun valmistus on siirtynyt pois Suomesta, on myöskin heikentynyt, ja tältä osin uusia innovaatioita ei ole tullut toivotulla tavalla. Mitä koneenrakennukseen tulee, tässä suhteessa Suomi menestyy hyvin, mutta täytyy sanoa, että meillä on varsin paljon opittavaa muun muassa Saksalta ja myöskin Ruotsilta, kuinka koneita pitää tehdä, kehittää ja valmistaa kannattavasti.

Ehkä kaikkeen tähän syynä on se, että Suomi oli aivan liian itsevarma, kun meillä Nokia menestyi erittäin hyvin. Voidaan sanoa, että se käännekohta oli punamultahallituksen muodostaminen vuonna 2003, jolloin pysähtyneisyyden kausi Suomessa alkoi, ja sen jälkeen uusi politiikka on vasta vähitellen saatu käynnistettyä.

Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että tämä täydentävä esitys on varsin tekninen. Siihen on tehty ne muutokset, mitä muuttuva tilanne aiheuttaa, ja mitään suuria linjauksia tältä osin ei ole, kuitenkin yhdellä poikkeuksella, joka on se, että tässä pannaan täytäntöön työmarkkinaratkaisu. Täytyy sanoa, että se on erittäin tärkeä asia Suomelle, että on saavutettu laajapohjainen työmarkkinaratkaisu, joka takaa työrauhan kahdeksi vuodeksi hyvin maltillisilla palkankorotuksilla, ja näillä taloudellisilla ennusteilla, joita meillä nyt on, myöskin kolmas vuosi, jonneka tuo sopimus ulottuu, tullaan varmaan myöskin sopimaan kohtuullisilla palkankorotuksilla. Tämä merkitsee sitä, että Suomen kilpailukyky tulee parantumaan ja hitaasti mutta varmasti Suomen taloudellinen asema tulee parantumaan.

Kuitenkin tätä kaikkea uhkaa yksi asia, joka on tukilakot. Niin kuin me näimme, Finnairin ravintoyhtiön osalta 400 henkilöä ei ollut saanut sopimusta aikaiseksi ja koko Suomi oltiin pysäyttämässä tässä vaiheessa. Annan täyden tukeni niille ajatuksille, joita Lauri Ihalaisella oli Helsingin Sanomissa viime lauantaina, jossa hän korosti sitä, että kaikissa tukilakoissakin pitää suhteellisuusperiaatetta ainakin noudattaa ja pyrkiä kohdistamaan tukilakot juuri siihen sektoriin, mistä on kysymys, ja hyvin rajatusti ja koko yhteiskunnan toimintaa ei saa häiritä.

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu myöskin Saksan mallista, ja oikeastaan tältä osin tilanne on selvä: Saksa on Euroopan ylivoimaisesti paras talous. Komissio moittii sitä siitä, että menee niin kauhean hyvin, ja syy yksinkertaisesti on se, että Saksassa arvostetaan työtä ja työntekoa. Täällä vasemmalta laidalta on sanottu, että on parempi, että suomalaiset ovat työttöminä ja nostavat sosiaalikorvauksia, (Markus Mustajärvi: Ei ole sanottu!) jotka sitten töissä olevat maksavat, joitten toimeentuloa tällä tavalla olennaisesti heikennetään, ja on kohtuutonta, että tehdään pienellä palkalla työtä. Saksalainen malli on ehdottomasti parempi: teet pienellä palkalla työtä, ja sosiaaliturvalla pidetään huolta siitä, että se toimeentulo riittää elämiseen kohtuullisella tavalla. Tämä saksalainen malli pitää Suomessakin ottaa käyttöön, jos Suomi haluaa selviytyä. Jos halutaan tuhon tietä, niin ollaan sitten sitä mieltä, että kaikki elävät ilmaiseksi valtion kustannuksella, kansalaispalkalla, ja kenenkään ei tarvitse tehdä yhtään mitään, ja sillä mallilla kyllä pää tulee vetävän käteen aikaa myöten.

Arvoisa puhemies! Ongelma myöskin tässä yhteiskunnassa on se, että meillä on kateus ollut nyt neljä viisi vuotta erittäin voimakkaana elementtinä koko keskustelussa, ja tietysti tämä kateuden ilmapiiri ei missään tapauksessa suosi yrittäjyyttä, ja se on todellinen ongelma.

Arvoisa puhemies! Pari sanaa myöskin nuorisotakuusta. Haluan vain sanoa lyhyesti sen, että nuorisotakuu on hyvä asia mutta valitettavasti olemme siinä tilanteessa, että siitä on tehty byrokraattinen luomus, joka ei kauhean hyvin toimi. Meidän vähitellen pitäisi miettiä sitä, millä tavalla pidetään huolta siitä, että aidosti nuorisotakuu saadaan toimimaan.

Puhemies! Lopuksi haluan todeta sen, että tässä hallituksen täydentävässä esityksessä esitetään, että vuonna 2014 Suomi ottaisi velkaa 7,1 miljardia euroa. Jos katsotaan kesäkuussa hyväksyttyä kehyspäätöstä, silloin ensi vuonna piti ottaa velkaa 5,2 miljardia. Hallituksen budjettiesityksessä oli 6,7 miljardia. Nyt se on jo 7,1 miljardia, ja olen erittäin huolissani siitä, että summa tästäkin vielä tulee kasvamaan näissä taloudellisen kehityksen tilanteissa. Täytyy muistuttaa hallitusohjelmasta, jossa lähtökohtana oli se, että vuonna 2015 valtio ottaa velkaa 2 miljardia euroa. Kun hallitus aloitti, niin näitten säästötoimenpiteitten jälkeen vuoden 2011 budjetti oli 7 miljardia, eli minkäänlaista säästöä tässä suhteessa ei olla saatu aikaan.

Tämä valtiontalouden tilanne tulee vaarantamaan koko Suomen taloudellisen kehityksen, ja tästä syystä hallituksen on välttämätöntä onnistua rakennepaketissa ja tehdä merkittäviä säästöjä vähintään se 1 miljardi euroa tällä viikolla mutta myöskin kehysriihessä täytyy tehdä, sanoisin, noin 5 miljardin säästöjä, jotta valtiontalous saadaan kestävään tasapainoon. Kannustan hallitusta tässä työssä ja toivon, että vasemmistoliittokin tukee ja myöskin edustaja Mustajärvi erittäin vahvasti tällaista linjaa, koska Outi Ojalan sanoin vahva talous on köyhän paras ystävä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi antoi tuossa useammassakin puheensa kohdassa syttöjä tulevaan keskusteluun.

Ensinnäkään tästä edustaja Sasin historiakatsauksesta ja ennen kaikkea siitä osasta, mikä liittyi punamultayhteistyön turmiollisuuteen, en ole ensinkään samaan mieltä, vielä vähemmän siitä, pitääkö Suomen lähteä marssimaan Saksan kanssa samaan tahtiin. Siitä jo otimme edustaja Satosen kanssa yhteen, ja siinä mielessä edustaja Satosen kanssa on hyvä keskustella, että hän ei väitä toisen sanomaksi mitään semmoista, mitä toinen ei ole sanonut. Elikkä ei kukaan ole sanonut vasemmalta laidalta sitä, että on parempi olla työttömänä kuin tehdä jotain.

Mutta siitä olen edustaja Sasin kanssa samaa mieltä, että ensi vuoden talousarviossa tämä alijäämäennuste on täysin vailla pohjaa. Jos tänä vuonna mennään lähemmäs 10 miljardin euron alijäämää, tehdään yhteisöveron alennus, joka on lähemmäs miljardin luokkaa, ja sen dynaamisista vaikutuksista ei ole mitään takeita, työttömyys—työllisyysennusteet ovat hyvin huolestuttavia, samoiten talousennusteet, niin ihan maalaisjärjellä ajattelen ja kysyn: mikä on se tekijä, joka saa alijäämän putoamaan tämän vuoden toteutumasta, lähemmäs 10 miljardia, ensi vuonna 6,7 miljardiin, joka oli alkuperäisessä talousarvioesityksessä, ja nyt se on 7,1 miljardia? Ennustan, että tuosta summasta joudutaan ensi vuoden aikana toteamaan, että se oli 2—3 miljardia liian pieni.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, kestävyysvajeesta. Sehän on semmoinen poliittinen hokusana, että sillä yritetään oikeuttaa kaikki nykyiset ja tulevat leikkaukset, mutta sitä kestävyysvajetta ei ole missään määritelty. Esimerkiksi tänä vuonna Etlan hyvän ennusteen ja Euroopan komission ennusteen heitto oli 9 miljardia euroa eli saman verran kuin on arvioitu olevan koko kestävyysvajeen. Ja silloin jos lähtökohta on taloussopeuttamiselle, talouspolitiikalle semmoinen käsite kuin kestävyysvaje, niin kai se kestävyysvaje pitäisi ensin määritellä, mikä se on, miten se on saatu, ennen kuin sitä aletaan käyttämään sitten poliittisen vaikuttamisen työkaluna.

Mutta vielä näistä talousennusteista. Finanssialan Keskusliitto on aika tuoreessa yhteenvedossaan kerännyt yhteen pankkien, tutkimuslaitosten ja kansainvälisten arvioijien ennusteet bruttokansantuotteen muutoksesta, yksityisestä kulutuksesta, viennistä, investoinneista, kuluttajahintainflaatiosta ja työttömyysasteesta. Nämä on kerätty kesä- ja syyskuun välillä tänä vuonna. Täytyy kyllä sanoa, että pankkiryhmien sisäiset arviot, tutkimuslaitosten arviot ja kansainvälisten arvioitsijoitten elikkä Euroopan komission, OECD:n ja IMF:n arviot heittävät tavattoman paljon toisistaan. No, se varmaan kertoo siitä, kuinka epävakaa taloustilanne on. Mutta se, mikä näissä on kaikissa yhteistä: kaikista lähimmäs nämä ennusteet sattuvat työttömyysasteen tulevan tason suhteen 2014—2015. Se todennäköisesti perustuu siihen, että niin monta kertaa aikaisemmin taloudellisen taantuman, laman jälkeen on nähty se, että kun työttömyys nousee hyvin äkkiä korkeisiin lukemiin, massatyöttömyyden mittoihin, niin se laskee aina hyvin hitaasti sieltä.

Tämä pitäisi huomioida ennen kaikkea siinä, että aktiivisen työvoimapolitiikan välineiden pitäisi olla täysimittaisessa käytössä sen takia, että mahdollisimman moni työttömistä saataisiin pidettyä jollain lailla työn syrjässä kiinni, koulutuksessa, jotta he parantaisivat tulevaa aikaa ajatellen työmarkkinavalmiuksiaan ja jotta he olisivat sitten työmarkkinoitten käytössä aidosti, kun käänne parempaan tapahtuu, ja sehän tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Ajankohtaa ei tänä päivänä varmaan pysty sanomaan kukaan.

Ja sitten vielä näistä tukilakoista. Kannattaa muistaa, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä on ollut parhaimmillaan hyvä osoitus sopimusyhteiskunnasta, ja tukilakothan ovat aina reaktioita johonkin. Hyvin usein ne ovat reaktioita siihen, että aiemmin työnantajan kanssa sovittu ei ole pitänyt ja että säästötoimissa on lähdetty taas uudelle kierrokselle. Se on totta, että aina pitää miettiä, että tukilakot ovat oikeassa suhteessa, jotta ne kiistatta liittyvät juuri siihen asiaan, minkä takia tukea osoitetaan, mutta minun mielestäni on aivan ymmärrettävää se, että laajempi porukka tukee sitä, joka neuvottelutilanteessa on niin heikoilla. Minusta on ollut huolestuttavaa se, että aikoinaanhan esimerkiksi sosialidemokraattien piiristä silloinen ministeri esitti lakko-oikeuden rajoittamista siitä syystä, että Helsingissä järjestettiin pituushypyn maailmanmestaruuskilpailut. Toivon kyllä, että tämmöinen edustaja Sasin ajatus ei ainakaan enää leviä tänne salin vasemmalle laidalle.