Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani ehdotan, että arvonlisäverolain 3 §:n tarkoittaman arvonlisäverovapaan toiminnan rajaa nostettaisiin 50 000:sta 100 000 markkaan. Asia on varsin yksinkertainen ja ei kaipaa kovin laajoja perusteluja, vaan ennen kaikkea kysymys on siitä, halutaanko säilyttää lain toiminta- ja toimeenpano-olosuhteet tänä päivänä samalla tasolla kuin mitä ne olivat silloin, kun siirryttiin 1.6.1994 liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään. Arvonlisäverokäytäntöön siirtyminenhän merkitsi sitä, että vero laajeni tavaroiden myynnistä monille palvelualoille ja myöskin palvelut tulivat arvonlisäveron alaisiksi.

Arvonlisävero on kulutusvero, joka kohdistuu sananmukaisesti tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen, eikä sen pohjimmiltaan ole ollut tarkoitus koitua verovelvollisen rasitteeksi, vaan sen oletetaan siirtyvän hyödykkeen hinnassa kuluttajan maksettavaksi. Arvonlisävero kootaan yrittäjän toimesta ja tilitetään valtiolle. Ei ole ollut tarkoitus, että tällä käytännöllä vaikeutettaisiin yritystoimintaa. Meillähän Suomessa yritystoiminta on kaiken taloudellisen toiminnan perusta ja tuki. Tulevaisuus rakentuu hyvin pitkälle yritystoiminnan varaan, ja enimmät uudet työpaikat tulevat syntymään myöskin yritystoiminnan kautta. Meillä yritystoiminnasta pääosa on pienyritystoimintaa, ja siitä yli 40 prosenttia yksityisyritystoimintaa.

Mitkään EU:n säädökset eivät velvoita Suomea säätelemään arvonlisäverokäytäntöä unionin määräämällä tavalla, vaan tässä on puhtaasti kysymys kansallisesta toiminnasta ja meidän mahdollisuudestamme säätää itse tätä tarkoittava lainsäädäntö.

Viime aikoina yritystoiminnan kannalta on tapahtunut merkittäviä kustannusmuutoksia. Muun muassa raaka-aineiden hinnat, polttoaineiden hinnat, vakuutukset, yleiskustannukset, kaikki ovat nousseet sillä tavalla, että yrittäjän laatiessaan tulevan vuoden myyntiarviota on erittäin vaikea arvioida, mille tasolle hänen yritystoimintansa tulee asettumaan, että hän ei vuoden päättyessä ylittäisi nykyisin olevaa 50 000:n rajaa. Mikäli hän sen ylittää, hän joutuu koko vuoden myynnistä verovelvolliseksi. Tässä suhteessa on tarkoituksenmukaista, että verovapaa raja nostetaan nyt 100 000 markan määrään, mikä mahdollistaa myöskin arvonlisäverovapaan yritystoiminnan kehittymisen.

Meillä Suomessa arvonlisäverotilitykset tehdään kuukausittain. Yleinen eurooppalainen käytäntö on, että ne tehdään joko kolmen kuukauden jaksoissa tai vuosittain. Meilläkin ollaan valmistelemassa käytäntöä siirtyä vuositilityksiin, mikä on eittämättä perusteltua ja oikein, eikä työtä ja vaivaa vaativa kuukausitilitysjärjestelmä ole näin pienimuotoisessa yritystoiminnassa perusteltua.

Pienten yritysten asema ja toimeentulo on turvattava. Myöskin pääomarakenteen kehittymiselle myönteiseen suuntaan on annettava mahdollisuus ja tilaa. Siinä mielessä tulevaisuutta ajatellen olen harkinnut oikeaksi tämän suuntaisen lakialoitteen tehdä. Toivon, että tämä saa valtiovarainvaliokunnassa myönteisen kannanoton.

Pekka  Ravi  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiaisen lakialoite tarttuu tärkeään asiaan. Tämä ei ole varmasti ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta, kun tämän asian ympärillä täällä keskustellaan.

Haluaisin myöskin kommentoida ed. Nousiaisen esille ottamaa myyntiarvioproblematiikkaa. Koska raja todella on varsin alhainen 50 000 markkaa, seurauksena saattaa pahimmassa tapauksessa olla se, että kun sitä pyritään kaikin keinoin pitämään sitten sen 50 000 markan rajan alapuolella, saattaa seurata todellakin jopa keinottelua ja pahimmillaan ehkä tahattomia tai jopa tahallisia verorikkomuksia.

Todellakin pitää paikkansa se, että valtiovarainministeriössä valmistellaan lakiesitystä pienyritysten siirtämisestä vuosimenettelyyn. Vuosimenettelyn piiriin olisivat nähtävästi pääsemässä liikevaihdoltaan alle 180 000 markan yritykset. Jos tämä esitys toteutuu, se on erittäin oikean suuntainen ja kannatettava.

Mutta eräässä asiassa minä olen hiukan eri mieltä kuin ed. Nousiainen. Kun hän sanoi, että tämä on puhtaasti kansallinen asia, en ole ihan varma siitä, onko näin, koska EU-liittymissopimuksessa Suomelle myönnettiin oikeus vapauttaa verosta sellaiset liiketoiminnan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecun eli nykyisellä euron kurssilla 59 000 markkaan. En ole tätä tarkistanut, onko se kovin sitova. Mutta niin tai näin, ei varmaan tässä kannata ruveta keskustelemaan siitä, mikä on oikea tapa sammuttaa tulipalo, vaan tärkeätä oli saada sammutustoiminta aikaan.

Toinen mahdollinen vaihtoehto voisi olla arvonlisäverolainsäädännön muuttaminen sillä tavalla, että pienimuotoista liiketoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettäisiin asteittain aleneva arvonlisäverotuksen perusvähennys. Tästä mallista me pääsemme keskustelemaan varmaan sitten, kun tätä ratkaisumallia koskeva lakialoite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Harkimo, tulee tänne lähetekeskusteluun.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Myöskin minun mielestäni ed. Nousiainen puuttuu lakialoitteessaan tärkeään asiaan eli pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Arvonlisäverolaissa nykyisin oleva 50 000 markan liikevaihdon raja on ongelmallinen. Se on käytännössä osoittautunut aivan liian alhaiseksi ja kaipaa tarkistamista. Tätä liikevaihtorajaan liittyvää problematiikkaa voidaan lähestyä ed. Nousiaisenkin esittämällä tavalla eli nostamalla alarajaa 100 000 markkaan. Mielestäni hyvä vaihtoehtoinen tapa, johon ed. Ravikin viittasi, olisi suunnata kaikille yrityksille arvonlisäverotuksen perusvähennys. Perusvähennys voisi olla esimerkiksi Suomen Yrittäjien esittämä 20 000 markkaa, joka tehtäisiin suoraan tilitettävästä verosta. Tekniikaltaan tätä perusvähennystä voitaisiin verrata kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen. Tärkeää tässä mallissa mielestäni olisi, että tämä keventäisi arvonlisäveron rasitusta pienimmissä yrityksissä ja lieventäisi myös verollisen toiminnan 50 000 markan alarajan ylittymisen vaikutuksia. Mutta kyllä tämä ed. Nousiaisenkin esittämä malli korjaisi nykyistä epäkohtaa.

Pekka  Vilkuna  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiaisen tekemä lakialoite on erittäin ajankohtainen ja tervetullut. Puhutaan paljon yritystoiminnan aktivoimisesta muun muassa työttömyyden hoitokeinona, vähentämiskeinona. Siinä mielessä kaikki toimenpiteet, joita tehdään pienimuotoisen yritystoiminnan aktivoimiseksi, ovat ehdottomasti tervetulleita.

Todella tämä 50 000 markan raja on niin alhainen, että sitä on nostettava. Raja näin alhaisena ja absoluuttisena ruokkii jossain määrin jopa harmaata taloutta siinä mielessä, että jos raja tulee ylitetyksi ja on hyvä kauppa tulossa, mahdollisesti se tehdään ohi kirjanpidon. Siinä mielessä rajojen pitäisi olla liukuvampia ja aktivoivampia nimenomaan raportoinnin suhteen. Siinä pitäisi olla jonkinlaista porrastusta, josta itse saisi pitää osan tietynlaisena palkkiona siitä, että on toiminut yhteiskunnalle veronkerääjänä. Yhteiskunnan kokonaisetu tulisi varmasti hoidetuksi näinpäin paremmin.

Päivi Räsänen /skl:

Arvoisa herra puhemies! Arvonlisäveron alentamista koskevia lakialoitteita on tehty varmasti useampiakin, mutta on hyvä, että aihe nostetaan aina uudestaan eduskunnan keskusteluun. Toivottavasti hallituskin ryhtyy toimenpiteisiin.

Itsekin olen tehnyt vastaavan aloitteen käsityöyrittäjien kohdalta ja esitin, että heidän arvonlisäverottoman toimintansa nykyinen 50 000 markan alaraja nostettaisiin 100 000 markkaan ja sen lisäksi laskettaisiin 22 prosentin verotusta 8 prosenttiin. Tämä liittyi nimenomaan siihen, että suomalainen laadukas käsityöperinne uhkaa hävitä työn kannattamattomuuden takia. Toki pidän vieläkin parempana sitä, että yleinen arvonlisäveroraja saataisiin muutettua.

Muistutan samalla siitä, että Euroopan neuvosto esitti vuonna 97, että jäsenvaltioiden tulisi tutkia mahdollisuutta alentaa työvoimavaltaisten palveluiden arvonlisäverotusta ja myös Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan maamme hallitus tukee tämän suuntaisia päätöksiä selvittää muun muassa arvonlisäverottoman toiminnan alarajan muuttamista.

Jari  Leppä  /kesk:

Herra puhemies! Kaikki toimet, joilla edesautetaan ja kannustetaan yritystoimintaa, ja tässä tapauksessa ed. Nousiaisen tekemän esityksen ja aloitteen mukaan pienyritystoimintaa, ovat kaikki kannatettavia ja niille täysi tuki.

Tässä on kaksi vaihtoehtoa, niin kuin on tullut esille, joko alarajan nosto 100 000 markkaan arvonlisävapauden osalta tai perusvähennysoikeus, mitä on myöskin väläytelty. Toivottavasti näistä jompikumpi toteutuisi.

Erityisesti palvelualoilla on nykyisellään ongelmia. Sanotaan näin, kun viitattiin myöskin harmaaseen talouteen, että tällä on selvästi sitä torjuva vaikutus, jos tämän tyyppinen toimintamalli ja lakialoite läpi menee. Silloin voidaan selkeästi ja reilusti tehdä pientä yritystoimintaa jonkin muun toimen ohella. Erityisesti se on tullut myös itäisessä Järvi-Suomessa esille matkailun alalla, kun puhutaan paljon matkailun liitännäisistä ja myös ohjelmapalvelusta, jota matkailussa tarjotaan. Silloin tällä on erittäin suuri ja sitä kannustava vaikutus.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Se, että tästä näinkin laaja keskustelu on käyty, osoittaa sen, että asia on nykyisellä lainsäädännöllä ongelmallinen ja se vaatii muutosta tai kohennusta. Henkilökohtaisesti minua tyydyttää ed. Ravin ja ed. Kallion ja myös ed. Lepän esiin nostama perusvähennysjärjestelmä, johon olen hiukan perehtynyt. Mikäli jompikumpi järjestelmä valitaan, se vie yrittäjyyttä eteenpäin.

Se, mitä lausuin EU-sidonnaisuudesta tai EU:n vaikutusvallasta tähän: muistin, että ecu-raja olisi ollut korkeampi ja että 100 000 olisi ollut sen toimivallan rajoissa, jää nähtäväksi. Minusta on myönteistä, että aloite on saanut lämpimän vastaanoton.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiaisen tekemä aloite arvonlisäverolain 3 §:n muuttamisesta on erinomaisen onnistunut teko ja asia. Sellaisenaan pienyrittäjä toimiessaan arvonlisäverottomasti joutuu täysin kaltoin kohdelluksi. Kun tavalla taikka toisella hänen tulonsa nousevat vähän yli eli liikevaihdossa vähän yli 50 000 markan, niin koko toiminta joutuu verolle. Ei voi olla niin, että yrittäjä toiminnoissaan olisi ottanut huomioon tällaisen veromahdollisuuden, vaan hänen taloudellinen toimintansa siltä osin kariutuu varsin tarkkaan kokonaisuudessaan.

Toivottavasti tämän asian käsittely valiokunnassa etenee niin, että nopeasti tulee vähintään 100 000 markan raja tai sitten eräänlainen vähennysmalli, niin kuin keskustelussa on julki käynyt. Tällaisenaan suomalaisen yhteiskunnan vahvimpia tulevaisuuden pilareita, yritystoimintaa ja yrittäjyysasemaa, pitää kaikin keinoin korostaa. Tässä mielestäni ed. Nousiainen on mitä parhaimmalla asialla ollut. Tästä tämä yhteiskunta kulkee eteenpäin ja vahvistuu.