Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin on eduskunnassa haluttu useaan otteeseen helpotuksia. Kun selailin eduskunnan tietojärjestelmää, sieltä löytyi viimeisen kymmenen vuoden ajalta useita kymmeniä valtiopäivätoimia, joissa on ehdotettu eri keinoja tämän selvän epäkohdan korjaamiseksi. Valtiopäivätoimien lisäksi sieltä löytyi satoja puheenvuoroja, jotka on käytetty tämän asian puolesta. Tästä voimme helposti vetää sen johtopäätöksen, että tässä talossa lainsäätäjällä on selkeä tahtotila helpottaa ja kannustaa perheyrityksiä jatkamaan toimintaansa tilanteessa, jossa yrityksen vetäjä vaihtuu.

Kauppa- ja teollisuusministeriön arvioiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana noin 90 000 yritystä vaihtaa omistajaa. Jatkaja on selvillä tällä hetkellä noin 25 prosentissa näistä yrityksistä. Keskeisimpänä epäkohtana omistajanvaihdostilanteessa nähdään verotus. Suomen kaikista yrityksistä vähintään neljä viidestä on perhe- tai sukuyrityksiä. Siksi haasteet, uhkakuvat ja samalla myöskin mahdollisuudet koko kansantalouden kannalta ovat erittäin merkittäviä.

Herra puhemies! Budjetin hyväksymisen yhteydessä viime vuonna helpotettiin verotuksellisin keinoin maatilojen ja muiden perheyritysten sukupolvenvaihdoksia alentamalla verohuojennukseen oikeuttavan omaisuuden määrää 20 prosentista 10 prosenttiin. Tämä toimenpide oli tervetullut uudistus, muttei yksinään riitä varmistamaan sukupolvenvaihdostilanteessa jatkajan kykyä kohtuullisin kustannuksin aloittaa ja kehittää yritystoimintaansa. Niinpä tässä lakialoitteessa jälleen kerran ehdotetaan, että perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan samoja huojennusperiaatteita kuin varallisuusverotuksessakin. Eli 30 prosentin yritysomaisuuden arvosääntö otetaan käyttöön. Veroa menisi vain, jos kauppa olisi tehty alle tuon 30 prosentin tason. Lisäksi perintö- ja lahjaveron maksuaikaa pidennettäisiin viidestä vuodesta 10 vuoteen.

Näitä uudistuksia ovat jo pitkään esittäneet Teollisuus ja Työnantajat, Kaupan Keskusliitto, Keskuskauppakamari, MTK ja Suomen Yrittäjät. Nämä tahot ovat myös laskeneet, ettei uudistuksilla ole kuin marginaalinen vaikutus suomalaiseen valtiontalouteen. Päinvastoin, kannustavuuden lisäys saattaa poikia lisää varoja kansakunnan kirstuun.

Suomalaiset ovat eurooppalaisessa vertailussa toiseksi haluttomimpia yrittäjiksi ryhtyjiä. Sukupolvenvaihdokset maatiloilla ovat viime vuosina jääneet hälyttävän vähäisiksi. Perheyrityksissä suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, tarvitaan jatkajia. Tässä vain muutama syy, miksi esitetynlaisia verokannustimia tulisi ottaa käyttöön. Myös työllisyyden heikkenemisestä on viime päivinä esitetty ensimmäiset arviot.

Sukupolvenvaihdokset tehdään tällä hetkellä usein lahjaluontoisina kauppoina, jotta jatkajan velkataakka ei nouse kohtuuttoman suureksi. Jatkaja maksaa kuitenkin lahjaveron, jos hinta on alle kaksi kolmasosaa käyvästä arvosta tai osassa kauppoja alle puolet. Tuohon lahjaveron maksuun kaatuu monen uskallus lähteä työllistämään itseään ja muita. Veronmaksuun menee myös yrityksen kehittämiseen tarvittavia voimavaroja. Kynnys lisätyövoiman ottoon muodostuu usein mahdottomaksi useiksi vuosiksi, kun rahavirtoja sitoutuu verojen maksuun.

Tästä asiasta on erityisen hyvän artikkelin ja pitkän tutkimuksen tehnyt yrittäjyyden professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta. Hän listaa monta asiaa, joilla näitä äsken lueteltuja kysymyksiä voitaisiin helpottaa. Hän toteaa yhteenvedossaan muun muassa: "Perheyritysten perintöveron alentaminen näkemykseni mukaan johtaa siihen, että nykyistä useampi perheyritys siirtyy luovuttajalta seuraajalle, jolloin yhteiskunnan saama kokonaisveron tuotto kasvaa, ei siis alene, vaan kasvaa."

Herra puhemies! Meidän tulee vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin, jos ja kun haluamme edistää yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä: Ovatko meidän yritystoimintamme edellytykset tarpeeksi hyvät? Ovatko yrittäjyyden kannustimet riittävät? Miten voidaan alentaa yrittäjiksi aikovien ja ryhtyvien kynnystä? Voitaisiinko yritystoimintaan liittyviä hallinnollisia rasitteita vähentää? Miten lisätä yritysten kasvuhalukkuutta? Miten ratkaista kasvuyritysten erityisongelmat? Äsken kuvaamani ja esittämäni aloite vastaisi toteutuessaan myönteisesti useampaan edellä esitettyyn kysymykseen.

Yrittäjyys on parhaimmillaan katkeamaton prosessi, ja sitä tulee meidän tässä talossa kannustaa. Herra puhemies! Eräs pitkän linjan yrittäjä on summannut erittäin osuvasti ajatuksensa yrittäjyydestä seuraavalla tavalla: "Elämäntyösi on arvokkain omaisuutesi ajan ja onnen vaihdellessa, ja siksi sen valintaa ei saa manipuloida." Siinä meille ohjenuoraa. Meidän lainsäätäjien on tuettava, kannustettava ja uudistettava lainsäädäntöämme, jotta suomalaisilla olisi entistä paremmin työtä tarjolla myös tulevaisuudessa.

Pekka Nousiainen /kesk:

Puhemies! Eurooppalaisittain tarkasteltuna suomalaiset pk-yritykset ovat varsin nuoria. Meiltä löytyy hyvin vähän sukuyrityksiä, joilla on pitkä historia ja menneisyys. On kysytty, miksi. Siksi, että meillä on varsin ankara perintö- ja lahjaverokohtelu ja siitä syystä menestynytkin yritys yleensä realisoidaan, koska on kannattamatonta hakea suvun piiristä sille jatkajaa ja saattaa olla, niin kuin ed. Leppä totesi, ettei ole halua tai uskallusta ottaa haastetta vastaan.

Siinä mielessä ed. Lepän aloite on erittäin kannatettava ja tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi maataloutta ajatellen tulemme ed. Lepän kanssa maakunnasta, joka elää vahvasti maataloudesta ja maaseudusta. Viimeaikaiset tilastot kertovat, että aktiivitilojen määrä vähenee meillä 4 prosentin vuosivauhtia. Sukupolvenvaihdoksia pitäisi tehdä vähintään sata vuodessa, jotta maakunnan elintarviketalous pysyisi voimissaan. Nyt niitä tehdään vain 30—40. Nyt on haettava kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi ja parantamiseksi, ja toivon, että tämä lakialoite menestyy ja edesauttaa tilanteen kehittymistä koko pk-yrityskentässä.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Ed. Lepän lakialoite koskettaa tärkeää asiaa, sukupolvenvaihdoksia ja niiden edistämistä. Väestömme ikääntyminen nimittäin vääjäämättä merkitsee sitä, että sukupolvenvaihdosten tarve tulee tulevina vuosina oleellisesti lisääntymään.

Monien selvitysten mukaan sukupolvenvaihdoksessa verotuksella on tuntuva, ellei jopa ratkaiseva, merkitys, kuten ed. Leppäkin puheenvuorossaan totesi.

Tämän päivän verotuksen ongelma on taas siinä, että aikanaan sukupolvenvaihdoksiin räätälöidyt huojennukset ovat menettäneet merkityksensä. Perintö- ja lahjaverolakiin otettiin vuonna 1979 säännöksiä, joiden tarkoituksena oli huojentaa maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksista aiheutuvia veroja. Verotusarvot olivat tuolloin kuitenkin vain murto-osa käyvistä arvoista. Tilanne on tästä oleellisesti muuttunut. Verotusarvoja on nostettu vuosi vuodelta, ja nykyisin verotusarvojen käyttöoikeus ei juurikaan enää tuo huojennuksia.

Olisikin tärkeää, että tilanne saataisiin palautettua suurin piirtein sille tasolle, jolla oltiin, kun laki alun perin säädettiin. Tässä mielessä pidän ed. Lepän lakialoitetta todella perusteltuna.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteen yhteydessä täytyy käyttää samaa sanontaa kuin ed. Nousiaisen lakialoitteen yhteydessä: kaikki, mitä tässä talossa tehdään yritystoiminnan aktivoimiseksi ja helpottamiseksi, on tervetullutta.

Todella sukupolvenvaihdosasia on nyt hyvin ajankohtainen ja tällä on kiire. Suuret ikäluokat ovat juuri tulossa siihen ikään, että he luovuttavat tilan tai yrityksen — käsittää, totta kai, koko pk-kentän — jatkajalle, jos on vastaanottajia. Ainakin maatalousyrityksissä täytyy ottaa sellainen asia huomioon, että hyvin useasti luopuja on jo jättänyt muutamia investointeja tekemättä, ajellut vähän kuin puolilla valoilla viimeiset vuotensa ennen sukupolvenvaihdosta. Eli jatkajalla on jo pakollinen investointitarve tulossa päälle. Jos siihen vielä tulevat suuret verot, rasite uuden yrittäjän yritystoiminnan käynnistämiseksi on liian korkea. Kaikki, mitä tehdään sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi ja verotuksen keventämiseksi, on tervetullutta.

Todella Suomessa yrittäjyys ei ole haluttu elämänmuoto. Kun nykynuorilta kysytään Suomessa peruskoulun yläluokilla, mitä teette isona, vain noin 4,5 prosenttia nuorista aikoo ryhtyä isona yrittäjäksi. Amerikassa sama prosentti on 48. Tämä kertoo mielestäni hyvin karua kieltä siitä, mikä on suomalainen ajatusilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan. Tämän talon lainsäätäjien tehtävä olisi tätä ilmapiiriä, yrittämisen imagoa, parantaa. Tämä laki on yksi tapa sen asian eteenpäinviemiseksi.

Jari  Leppä  /kesk:

Herra puhemies! Jälleen kerran keskustelu osoittaa sen, että tässä talossa halutaan asialle myöskin tehdä jotakin. Toivon myöskin, että hallitus tämän ottaa onkeensa ja esitykset myöskin omalta taholtaan tuo meille.

Pienenä kuriositeettina voin mainita, että omalta osaltani, jos tällä vauhdilla suomalaiset maatilat vaihtavat jatkajaa eli sukupolvenvaihdoksia tehdään, se merkitsee sitä, että minä olisin noin 110-vuotias, kun seuraavalle sukupolvelle jättäisin tilani. Siinä on tämänhetkinen tilanne.