Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen Euroopan unionin jäsenmaat ovat käsitelleet sekä yhdessä että erikseen useita sellaisia lainsäädäntöhankkeita, jotka liittyvät terrorismin torjuntaan. On aivan selvää, että terrorisminvastaisessa taistelussa Suomi ei voi olla puolueeton eivätkä suomalaiset ole puolueettomia. Samalla kuitenkin Suomen hallituksen lähtökohtana on ollut se, että kaikki niiden toimien, joita terrorisminvastaisessa taistelussa lainsäädännön alalla on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön, pitää samalla olla sopusoinnussa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa, jonka myös Suomi ja kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat allekirjoittaneet.

Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy niin sanottuun terrorismipakettiin. Yksi keskeinen lähtökohta on ollut se, ettei Suomi eivätkä muutkaan Euroopan unionin jäsenmaat voi Euroopan ihmisoikeussopimuksen säädösten perustalta luovuttaa rikoksesta epäiltyä sellaiseen maahan, jossa häneen saattaisi kohdistua kuolemanrangaistus. On pidettävä myönteisenä sitä, että tässä suhteessa Euroopan neuvosto ja myös Euroopan unionin useimmat jäsenmaat ovat esiintyneet suoraselkäisesti, joskin täytyy myöskin sanoa, että painetta toisenlaiseen käyttäytymiseen on ollut. Parhaillaankin sekä Englannissa että Espanjassa on pidätettyinä henkilöitä, joiden osalta keskustelussa on näiden henkilöiden luovuttaminen Yhdysvaltoihin. Ennen kaikkea Espanja on pitänyt lähtökohtana sitä, että se ei aio luovuttaa terrorismista epäiltyjä henkilöitä Yhdysvaltoihin, mikäli näitä henkilöitä voi uhata kuolemanrangaistus. Englannin osalta tilanne on ongelmallisempi. Englannin hallitus ei ole antanut selväsanaista vakuutusta, emmekä vielä tiedä sitä, miten Englanti aikoo tässä kysymyksessä toimia. Joka tapauksessa myös Englannin velvoitteet ovat selvät. Euroopan ihmisoikeussopimus koskee, kuten jo mainitsin, kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita.

Nyt käsillä oleva lakiesitys on sopusoinnussa, kuten jo totesin, Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden kanssa. Samalla on todettava, että useissakin Euroopan unionin jäsenmaissa on ehdotettu sellaista lainsäädäntöä, joka tässä suhteessa on hyvin kyseenalainen. Yhdysvalloissa on otettu käyttöön sellaisia oikeudellisia toimia, jotka ovat selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen länsimaisten oikeusperiaatteiden kanssa. Erityisen ongelmallista on se, että Englanti on jättänyt muun muassa Euroopan neuvoston lainsäädäntöesityksiin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksiin sellaisia varaumia, jotka mahdollistavat Englannin omien kansalaisten kohtelun eri tavalla kuin millä tavalla Englanti aikoo kohdella muiden maiden kansalaisia. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua Isossa-Britanniassa, ja myöskään parlamentissa tämä lakiesitys ei saanut yksimielistä tukea taakseen.

Ongelmallisin tilanne on Yhdysvalloissa, jossa presidentti Bushin päätöksellä viime marraskuussa on päätetty ottaa käyttöön niin sanotut sotilastuomioistuimet. Nämä sotilastuomioistuimet ovat ristiriidassa sen oikeuskäytännön kanssa, joka esimerkiksi on nyt käsiteltävänä olevan lakiesityksen pohjalla. Yhdysvalloilla on normaali tuomioistuinjärjestelmä, mutta sitä huolimatta tämän kaltainen uusi sotilastuomioistuinjärjestelmä ollaan nyt ottamassa käyttöön. Ongelma Yhdysvaltojen menettelyssä on se, että olemme kuulleet, että myös eräät Euroopan maat ovat niin sanotun terrorisminvastaisen taistelun nimikkeen alla harkitsemassa samanlaista menettelytapaa. Tästä syystä ei ole lainkaan yhdentekevää se, miten me reagoimme Yhdysvalloissa käyttöön tulevaan lainsäädäntöön, koska tämä lainsäädäntö saattaa olla huono esimerkki myös Euroopalle ja eräille Euroopan maille.

Ei tietenkään voida pitää oikeana sitä, että oikeudenkäynnit terrorisminvastaisen taistelun verukkeella pidettäisiin salaisina, oikeudenkäynnit voitaisiin pitää sotalaivoilla tai sotilastukikohdissa tai että tuomioista päättäisi ryhmä upseereja, ryhmä sotilaita, ja että esimerkiksi kuolemantuomiosta päätettäessä ei olisi lainkaan enää valitusoikeutta. Ei myöskään voida pitää oikeusperiaatteiden mukaisena sitä, että esimerkiksi syytetyn ja syytetyn avustajan välisiä keskusteluja voitaisiin kuunnella tai että oikeudenkäynnin pöytäkirjat julistettaisiin salaisiksi siten, että niiden yksityiskohdat tulisivat julkisuuteen vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

On selkeästi ja suoraan sanottava, että tämän kaltaisilla sotilastuomioistuimilla, joiden käyttöönottoa siis myös eräät Euroopan maat pohdiskelevat, ei ole mitään tekemistä yhteisten arvojemme kanssa. Ne ovat poikkeamisia arvoistamme.

Rouva puhemies! Tämä lakiesitys, joka nyt on käsittelyssä, kuitenkin pitää lähtökohtana sitä, että Suomi myös jatkossa noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja edellyttää, että myös muut Euroopan maat tekevät samoin.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Laakson puheenvuoro oli erinomaisen painava koskien sitä ihmisoikeuskäytäntöä, jolla Euroopassa toimitaan, ja erityisesti tässä tapauksessa on kysymys myöskin terrorismiin syyllistyneiden henkilöiden luovuttamisesta.

Ed. Laakso arvioi tietysti kokonaisvaltaisesti tilannetta eri maissa, mutta kuten hän itsekin totesi ja on syytä alleviivata, hallituksen esitys ei poikkea niistä kriteereistä, niistä velvoitteista, joita Suomella on Euroopan ihmisoikeussopimuksen osalta. Tässä suhteessa nimenomaan hallituksen esitys ja Suomen linjaukset ovat olleet periaatteessa oikeita.

Mikä koskee Euroopan unionia, niin tästäkin on olemassa Suomen hallituksenkin kanta, että Euroopan yhteisön tulisi yhteisönä liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, jolloin ne mahdolliset ongelmat, joihin ed. Laakso viittasi muun muassa unionin osalta tai Euroopan yhteisön osalta ja muiden jäsenmaiden osalta, tulisi ratkaistua. Pitäisin tätä erinomaisen tärkeänä.