Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uusi hallitus tuo nyt ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle siten kuin perustuslaissa määrätään.

Olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet uuden hallituksen työlle. Talouspolitiikassa keskitymme työllisyyden parantamiseen. Toinen hallitusohjelman keskeinen tavoite on varautuminen ilmastonmuutokseen. Ohjelmamme kolmas kulmakivi on perusturvan vahvistaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen. Neljäs suuri tehtävä on hyvinvointipalvelujen turvaaminen ikääntyvässä Suomessa. Ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikassa hallituksen linja edustaa jatkuvuutta.

Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytyksiä Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Hallituksen tavoitteena on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.

Ärade talman! Den nya regeringen överlämnar nu sitt program till riksdagen i form av ett meddelande enligt vad som föreskrivs i grundlagen. Vi har ställt upp ambitiösa mål för den nya regeringens arbete. I den ekonomiska politiken koncentrerar vi oss på att förbättra sysselsättningen. Ett annat centralt mål i regeringsprogrammet är beredskapen inför klimatförändringen. Den tredje hörnstenen i vårt program är stärkandet av grundtryggheten och en reform av den sociala tryggheten. Den fjärde stora uppgiften är tryggandet av välfärdstjänster i ett åldrande Finland. I utrikes-, säkerhets- och Europapolitiken representerar regeringens linje kontinuitet.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan tärkein tehtävä on työllisyyden vahvistaminen. Tavoittelemme talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua, joka mahdollistaa sen, että voimme parantaa palveluita ja tulonsiirtoja saattamatta julkisen talouden kestävyyttä uhanalaiseksi. Vain paremman työllisyyden kautta voimme turvata ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut ensi vuosikymmenellä.

Vahva talouskasvu edellyttää tuottavuuden parantamista ja hyvää hintakilpailukykyä. Hallitus tukee sellaisten palkkaratkaisujen syntymistä, jotka ovat sopusoinnussa hintakilpailukyvyn säilymisen kanssa. Ohjelmansa mukaan hallitus käynnistää jo tällä viikolla keskustelut tällaista tavoitetta edistävän tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kutsumme kaikkia muitakin etutahoja jatkamaan yhteisiä työllisyystalkoita.

Työllisyyden lisääminen on alkavalla kaudella vaikeampaa kuin neljä vuotta sitten, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla joillakin alueilla tai joissakin ammateissa. Lisäksi vaalikauden lopussa voimistuva työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen alkaa vähentää voimakkaasti työllisten määrää, jos emme saa nostettua todellista eläkkeellesiirtymisikää.

Tästä huolimatta uskomme, että määrätietoisen ja aktiivisen politiikan tukemana työllisyys voi parantua alkavalla kaudella noin 80 000—100 000 hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana ja palkkakehitys tukee työllisyyttä. Näin työllisyysaste voi kohota 72 prosenttiin. Pitkän aikavälin tavoite työllisyysasteelle on 75 prosenttia.

Hallitusohjelmassa on esitetty monia toimenpiteitä, joilla pyrimme vahvistamaan työvoiman tarjontaa, parantamaan työvoiman kysyntää sekä alentamaan työttömyyttä. Uudistamme myös hallinnon rakenteita paremman työllisyyden saavuttamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö yhdistetään ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriöksi. Uudistuksen tavoitteena on saattaa työpaikat ja työntekijät yhteen nykyistä sujuvammin. Ikääntyvän Suomen oloissa on välttämätöntä tehostaa työvoiman osaamisen kehittämisen yhteyttä elinkeinopolitiikkaan, jolla tähdätään uusien työpaikkojen luomiseen. On parannettava sekä työntekijöiden kykyä työllistyä että työnantajien kykyä työllistää.

Hallituksen talouspolitiikka perustuu edellytysten luomiseen sille, että yritykset voivat työllistää. Toiseksi on huolehdittava siitä, että osaavaa työvoimaa on yrityksille tarjolla. Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu kannustamiseen, ei pakottamiseen. Uskomme, että parempia tuloksia saadaan aikaan käyttämällä positiivisia kannustimia. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi hallitus tukee työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

Ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi hallitus uudistaa aikuiskoulutusjärjestelmää, lisää oppisopimuskoulutusta sekä tehostaa työvoimapolitiikkaa ja työnvälitystä ja kehittää muutosturvaa tukemaan nopeaa työllistymistä. Alueellista liikkuvuutta tuetaan lisäämällä toisella paikkakunnalla olevan asunnon kulujen vähennyskelpoisuutta verotuksessa ja tehostamalla asuntopolitiikkaa ennen kaikkea Helsingin seudulla. Näitä monia uudistuksia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi tehostamme aluepoliittisia toimia erityisesti vaikeista rakennemuutoksista kärsivillä alueilla.

Työvoiman tarjontaa lisätään myös purkamalla kannustinloukkuja ja keventämällä työn verotusta. Nuorten syrjäytymisen estämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Heidän työllisyytensä vahvistamiseksi matalapalkkatuki ulotetaan myös nuoriin työntekijöihin ja työpajatoiminta ulotetaan koko maahan. Samoin helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Lisäksi helpotetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseen, joihin kotimainen työvoima ei riitä.

Hallituksen ohjelmassa osaamisen vahvistaminen on keskeisellä sijalla. Turvaamme tutkimuksen ja koulutuksen laadun hyvinvoinnin perustana aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tärkeänä tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Perusopetuksen laatuun ja yliopistojen perusvoimavaroihin sekä innovaatiotoimintaan suunnataan merkittäviä lisävoimavaroja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka tukee myös talouden kasvua, työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä kotimaista omistajuutta. Lisäksi veroratkaisuissa on keskeisessä roolissa verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Samoin ympäristönäkökohtien painottaminen on yksi hallituksen veropolitiikan keskeisistä tavoitteista. Hallituksen tavoitteena on keventää verotusta 1,8 miljardilla eurolla.

Veronkevennysten painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Tuloveronkevennyksiin on varattu 1,1 miljardia euroa ansiotason nousun johdosta tehtävien tarkistusten lisäksi. Veropoliittisten toimien ajoituksessa otetaan huomioon suhdannetilanne kasvun pitämiseksi mahdollisimman vakaana. Tuloveronkevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon lisäksi palkkaratkaisut.

Veropolitiikassa on vahva sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostava painotus: ruuan arvonlisäveroa alennetaan 12 prosenttiin, kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 2 000 euroon, eläkeläisten verotus oikaistaan korkeintaan samalle tasolle kuin palkansaajilla ja pienten perintöjen perintöverotusta kevennetään. (Eduskunnasta: Oikein!)

Kilpailukyvyn säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttää panostamista osaamiseen ja innovaatioihin. Suomeen on kyettävä luomaan maailman kärkeen sijoittuvia osaamiskeskittymiä, ja samalla on varmistettava kilpailukykyisten ja tuottavien työpaikkojen syntyminen. Näiden tavoitteiden tukemiseksi hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä yliopistojen perusrahoitusta. (Eduskunnasta: Hyvä!) Samoin tutkimukseen ja tieteelliseen toimintaan suunnatut lahjoitukset tehdään laajasti verovähennyskelpoisiksi.

Yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistämisessä hallitus jatkaa edeltäjänsä työtä. Varallisuusveron poisto viime vaalikaudelta saa nyt jatkoa. Kasvuyrittäjyyttä tuetaan, perheyritysten jatkuvuutta turvataan poistamalla verotus olemassa olevia työpaikkoja turvaavilta sukupolvenvaihdoksilta. (Eduskunnasta: Oikein!) Lisäksi edistämme kansankapitalismia keventämällä pienten osinkotulojen verotusta ja huomioimalla mahdollisuuksien mukaan myös yksittäiset kansalaiset valtionyhtiöiden osakemyynneissä. (Eduskunnasta: Jo oli aikakin!)

Valtion omistusosuuksia markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä voidaan edelleen hallitusti alentaa valtion strategisia intressejä vaarantamatta. Hallitus harjoittaa aktiivista ja markkinaehtoista omistajapolitiikkaa. Valtion toimintaa omistajana koskeva laki uudistetaan.

Madallamme edelleen yrittäjyyden aloittamisen kynnystä muun muassa kehittämällä yrittäjien sosiaaliturvaa ja kehittämällä edelleen starttirahaa sekä lisäämällä yrittäjyyskoulutusta. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan muun muassa riskirahoituksen saantia parantamalla.

Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten ansiosta valtiontalouteen muodostuu 1:tä prosenttia bkt:sta vastaava rakenteellinen ylijäämä vaalikauden lopussa. Tämä tavoite on välttämätön, jotta voimme varautua ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Menolisäykset ja muut talouspolitiikan toimet mitoitetaan ja ajoitetaan siten, että ylijäämätavoite saavutetaan.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita. Suomen on osaltaan kannettava vastuunsa siihen vastaamisessa. Tehokas vastaaminen tähän haasteeseen edellyttää myös kattavia maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Lisäksi meidän on käynnistettävä toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Näistä velvoitteista myös Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuunsa ottaen huomioon jo tehdyt panostukset ja kansalliset olosuhteet. Ilmasto- ja ympäristösitoumusten toteuttamisen ohella hallituksen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä kasvattaa energian omavaraisuutta.

Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Strategiassa määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Strategia sisältää myös sopeutumistoimet. Myös yksityiset kansalaiset voivat omilla valinnoillaan tukea energiapolitiikan uudistusta ja ilmastonmuutoksen hidastamista.

Suomi on sitoutunut lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. (Eduskunnasta: Vaatimaton tavoite!) Hallituksen tavoitteena on lisätä energian säästötoimia ja parantaa energiatehokkuutta. Hallitus laatii tiukennetun energiansäästöohjelman vuoden 2008 loppuun mennessä. Kansalaisten energiatehokkuustietoisuutta voidaan herättää edistämällä sähkön ja kaukolämmön etämittaukseen siirtymistä.

Arvoisa puhemies! Suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Suomessa on tällä hetkellä hiili- ja öljypohjainen sähkön- ja lämmöntuotanto. Hiilivoimalat ja öljypohjaiset kaukolämpökattilat tulee korvata vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla kuten biovoimaloilla ja hake- tai bioöljykattiloilla ympäristöperustein tai kattiloiden tultua käyttöikänsä päähän.

Hallituksen tavoitteena on merkittävästi lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Se edellyttää sekä tukea bioenergian tuotantoon että bioenergian markkinoillepääsyn varmistamista. Tähän tarkoitukseen hallitusneuvotteluissa varattiin 40 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti muun muassa otamme käyttöön syöttötariffin biokaasulaitoksille, edistämme jätteiden vähentämistä mutta myös energiakäyttöä ja lisäämme uusiutuvan ja biopohjaisen energian kotitalouskäyttöä. Lisäksi hallitus on valmis lisäämään tuntuvasti vesivoiman käyttöä.

Lisääntyvän energiantarpeen tyydyttäminen ja käytöstä poistuvien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden korvaaminen pelkästään uusiutuvilla energianlähteillä saattaa olla vaikeaa. Hallitus huolehtii siitä, että energiantuotanto Suomessa pidetään vastaisuudessakin monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena. Hallitus ei sulje pois mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, ei myöskään ydinvoimaa, vaan kaikkia energiamuotoja arvioidaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

Liikenne on merkittävä kasvihuonepäästöjen tuottaja. Hallitus nopeuttaa liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden käyttöä ensin lakisääteisesti ja myöhemmin markkinaehtoisin toimin niin nopeasti kuin alan teknologinen kehitys, kotimainen tuotanto ja biopolttoaineiden kohtuuhintaisuus sen sallivat. Tämä edellyttää alan tutkimusresurssien lisäämistä ja panostamista siihen, että toisen sukupolven teknologiaa voidaan hyödyntää heti 2010-luvun alkupuolella.

Ohjelmansa mukaan hallitus edistää myös ehyiden yhdyskuntarakenteiden muodostumista, mikä auttaa vähentämään päästöjä erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi päästöjen vähentämiseksi sekä energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi kehitetään liikenteen ja biopolttoaineiden verotusta.

Ilmasto- ja energiapolitiikan suunnanmuutos vaatii myös kipeitä ratkaisuja. Hallitus korottaa energia- ja ympäristöveroja, sillä on välttämätöntä käyttää myös tällaisia ohjauskeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. (Ed. Jaakonsaari: Siinä meni eläkkeiden korotukset!) Ilmasto- ja energiapolitiikasta tehdään vielä arvio sen jälkeen, kun EU:n taakanjakopäätös on tiedossa. Silloin arvioidaan päätettyjen toimien riittävyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama välttämätön muutos tarjoaa Suomelle myös suuria mahdollisuuksia. Meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja paljon osaamista, jonka varassa voimme kehittää energiateknologiaa ja tehdä siitä myös merkittävän vientituotteen. Uusiutuvien ja kotimaisten energianlähteiden käytön lisäämisellä voidaan luoda tuhansia työpaikkoja.

Eduskunta saa mahdollisuuden linjata ilmasto- ja energiapolitiikkaa monissa yhteyksissä. Erityisen tärkeäksi nousee tämän vaalikauden tulevaisuusselonteko, jonka teemana on ilmasto- ja energiapolitiikka.

Myös liikennepolitiikassa otetaan huomioon päästötavoitteet. Hallitus linjaa vaalikauden alussa annettavalla selonteolla liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat.

Arvoisa puhemies! Sinivihreällä hallituksella on myös herkkä sosiaalinen omatunto. (Eduskunnasta: Tarvitaan tekoja myös! — Hälinää) Heikommista välitetään. (Eduskunnasta: Porvarihallitus!) Hallitus korottaa monille tarpeellisia tulonsiirtoja 330 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Hallitus myös käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain, ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. (Eduskunnasta: Hienoa!)

Hallitus kohdistaa tulonsiirtojen korotukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. (Eduskunnasta: Se ei muuten pidä paikkaansa!) Tämä hallitus jatkaa aktiivista perhepolitiikkaa. Hallitus parantaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden taloudellista asemaa, koska lapsiköyhyyttä esiintyy erityisesti näissä perheissä. (Hälinää) Hallitus korottaa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Hallitusohjelmassa ne korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alussa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla ensi vuoden alusta. Lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien 10 eurolla vuonna 2009. Kotihoidon tuki nousee 20 euroa vuonna 2009. Lisäksi lapset, nuoret ja perheet saavat hallitusohjelmassa vielä oman politiikkaohjelmansa, jolla pyritään edistämään heidän hyvinvointiaan.

Kansaneläkkeisiin tulee 20 euron tasokorotus ensi vuonna. (Eduskunnasta: Leikataan energiaverolla!) Monissa osissa maata kansaneläke nousee ensi vuonna 40 euroa, kun kuntien kalleuskykyluokituksesta luovutaan. Lisäksi valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutamme myös opiskelijoille annetun lupauksen opintorahan ja tulorajojen korottamisesta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Hallitus panostaa myös palveluiden kehittämiseen, johon varattiin hallitusneuvotteluissa 250 miljoonaa euroa. (Ed. Gustafsson: Paljon vähemmän kuin sosialidemokraatit!) Tämän lisäksi kuntien valtionosuudet kasvavat aikaisemmin päätetyn teknisen kehyksen mukaisesti vaalikauden aikana noin 594 miljoonaa euroa.

Palveluiden turvaamisessa on keskeisessä roolissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen, jotta kuntatalouden menokasvua voidaan hillitä. Palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.

Hallitus kannustaa tilaaja—tuottaja-mallien käyttöönottoa sekä laajentaa palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Hallitus myös kehittää palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia.

Hallitus turvaa vanhusväestön oikeuden hyvään hoitoon. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Myös vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi laaditaan vammaispoliittinen ohjelma, jossa linjataan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet. (Välihuutoja)

Hallitus harjoittaa myös aktiivista ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Siinä otetaan täysipainoisesti huomioon työvoimatarpeet ja kotouttamisen vaatimukset.

Hallitus panostaa myös maaseudun ja metsätalouden kehittämiseen. Maatalousinvestointien rahoitus turvataan ja maatalouden tulokehitys halutaan nousevalle uralle. (Eduskunnasta: Vihdoin!) Hallituksen tavoitteena on maaseudun säilyttäminen asuttuna ja elävänä.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvo näkyy vahvasti hallituksen työssä muutoinkin kuin ministerivalinnoissa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasa-arvoa määrätietoisesti kaikessa päätöksenteossa. Miehillä ja naisilla on oltava yhtäläiset edellytykset kaikilla elämänalueilla.

Työelämän tasa-arvon edistämiseksi vaalikauden aikana selvitetään vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus. Jotta naisten tosiasiallinen tasa-arvo työelämässä toteutuisi, korvataan työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset nykyistä paremmin. (Eduskunnasta: Missä rahat on?) Hallituksen tavoitteena on jakaa perhevapaista aiheutuvat kustannukset nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä lisätä yhteiskunnan rahoitusosuutta. Isien osallistumista pienten lasten hoitoon kannustetaan pidentämällä isyysvapaata kahdella viikolla.

Hallitus tukee osaltaan työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. (Eduskunnasta: Mistä rahat?) Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävässä palkkaratkaisussa korotukset onnistutaan kohdentamaan koulutetuille naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen. YK on keskeinen yhteistyön väline. EU on ulkosuhteiden viitekehys ja vaikutuskanava. Hallitus painottaa sekä vastuunkantoa että huolehtimista Suomen eduista.

Hallitusohjelmassa on tärkeitä painotuksia koskien lähialueitamme. Esillä ovat suhteet Pohjoismaihin ja Venäjään ja Itämeren alueen yhteistyö. EU:ta koskevassa osuudessa hallitus painottaa pohjoista ulottuvuutta.

Hallitus syventää myös transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta.

Hallitus pitää tärkeinä globaalissa turvallisuudessa, ympäristössä ja talouden työnjaossa tapahtuvia muutoksia. Hallitus edistää suomalaisen intressin toteutumista kansainvälisessä taloudessa tehokkaalla kauppapoliittisella vaikuttamisella.

Kehityspolitiikan tärkein tavoite on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Tätä tukee johdonmukaisuuden vahvistaminen eri politiikkasektoreilla ja määrärahakehityksen varmistaminen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta.

Hallitus edistää aktiivisesti ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti.

Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta. Hallitus edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä sekä vahvistamalla siviilikriisinhallintaa.

Hallitusohjelma kuvaa Suomea sotilasliittoon kuulumattomana maana, jolla on kansallinen puolustus ja uskottava suorituskyky. Suomi osallistuu täysipainoisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä.

Arvoisa puhemies! Suomi on aloitteellinen ja aktiivinen Euroopan unionin jäsenmaa, joka toimii unionin uudistamisen ytimessä. Suomi kannattaa Euroopan unionin kehittämistä taloudellisena, poliittisena ja turvallisuusyhteisönä. Hallitus toimii aktiivisesti unionin perussopimusten uudistamiseksi neuvotellun perustuslakisopimuksen pohjalta. EU:n tulee toiminnassaan keskittyä aloihin ja toimenpiteisiin, joissa unionin tasoinen yhteistyö tuo selkeää lisäarvoa. Suomi tukee Euroopan unionin laajentumisen jatkamista yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Suomi tukee unionin kilpailukyvyn vahvistamista kasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta, sisämarkkinoiden kehittämistä edelleen myös kansalaisten tarpeet huomioon ottaen ja unionin yhteistoiminnan vahvistamista innovaatio- ja energiapolitiikassa. Hallitus tahtoo vahvistaa unionin roolia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten unionia kohtaan osoittamaan kritiikkiin. Hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionista käytävän kansalaiskeskustelun syventämiseksi ja vilkastuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheenvuoroni ruotsinnos otetaan pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen puheenvuoro on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Den nya regeringen överlämnar nu sitt program till riksdagen i form av ett meddelande enligt vad som föreskrivs i grundlagen.

Vi har ställt upp ambitiösa mål för den nya regeringens arbete. I den ekonomiska politiken koncentrerar vi oss på att förbättra sysselsättningen. Ett annat centralt mål i regeringsprogrammet är beredskapen inför klimatförändringen. Den tredje hörnstenen i vårt program är stärkandet av grundtryggheten och en reform av den sociala tryggheten. Den fjärde stora uppgiften är tryggandet av välfärdstjänster i ett åldrande Finland. I utrikes-, säkerhets- och Europapolitiken representerar regeringens linje kontinuitet.

Kreativitet, kunnande och en hög bildningsnivå är förutsättningar för Finlands och finländarnas framgång. Regeringens mål är ett ansvarstagande, engagerande och sporrande Finland.

Den viktigaste uppgiften i regeringens ekonomiska politik är att stärka sysselsättningen. Vi strävar efter en ekonomisk tillväxt som är klart bättre än vad de ekonomiska prognoserna visar och som gör det möjligt att förbättra tjänster och inkomstöverföringar utan att den offentliga ekonomins hållbarhet äventyras. Endast genom en bättre sysselsättning kan vi trygga de tjänster som vår åldrande befolkning behöver under nästa årtionde.

En stark ekonomisk tillväxt förutsätter en förbättrad produktivitet och en god förmåga till priskonkurrens. Regeringen stöder löneuppgörelser som är förenliga med att priskonkurrenskraften bevaras. I enlighet med sitt program inleder regeringen denna vecka diskussioner med arbetsmarknadens organisationer om hur man skall få till stånd en inkomstpolitisk uppgörelse som gör det lättare att nå detta mål. Vi bjuder också in alla andra intressegrupper att fortsätta vårt gemensamma arbete för att främja sysselsättningen.

Att öka sysselsättningen är svårare under den begynnande perioden än för fyra år sedan, eftersom yrkeskunnig arbetskraft inte finns att tillgå i vissa regioner eller i vissa yrken. Dessutom kommer pensioneringen av arbetstagare i slutet av valperioden att öka, vilket kraftigt kommer att minska antalet sysselsatta om vi inte lyckas höja den faktiska åldern för pensionering.

Trots detta tror vi att sysselsättningen med hjälp av en målmedveten och aktiv politik kan öka med cirka 80 000—100 000 personer under den begynnande perioden, om den internationella ekonomin fortsätter att utvecklas gynnsamt och löneutvecklingen stöder sysselsättning. På så sätt kan sysselsättningsgraden stiga till 72 procent. På lång sikt är målet en sysselsättningsgrad på 75 procent.

I regeringsprogrammet ingår flera åtgärder med hjälp av vilka vi försöker stärka utbudet av arbetskraft, förbättra efterfrågan på arbetskraft och minska arbetslösheten. Vi ser också över strukturerna i förvaltningen för att nå en bättre sysselsättning. Handels- och industriministeriet och arbetsministeriet slås från ingången av nästa år ihop till ett arbets- och näringsministerium. Syftet med reformen är att arbetsplatser och arbetstagare skall mötas smidigare än hittills. I ett åldrande Finland är det nödvändigt att förbättra sambandet mellan utvecklandet av arbetskraftens kunnande och näringspolitiken, som siktar till att skapa nya arbetsplatser. Både arbetstagarnas förmåga att bli sysselsatta och arbetsgivarnas förmåga att sysselsätta måste förbättras.

Regeringens sysselsättningspolitik utgår från att företagen ges förutsättningar att sysselsätta. Vi måste också se till att det finns kompetent arbetskraft för företagen. Regeringens sysselsättningspolitik baserar sig på sporrar, inte på tvång. Vi tror att positiva sporrar ger bättre resultat. För att effektivisera arbetsmarknaden stöder regeringen arbetskraftens yrkesmässiga och regionala rörlighet.

För att främja den regionala rörligheten reformerar regeringen vuxenutbildningssystemet, ökar läroavtalsutbildningen, effektiviserar arbetskraftspolitiken och arbetsförmedlingen och utvecklar omställningsskyddet så att det stöder en snabb sysselsättning. Den regionala rörligheten stöds genom att kostnaderna för en bostad på den andra boningsorten i högre grad blir avdragbara i beskattningen och genom att bostadspolitiken effektiviseras, framför allt i Helsingforsregionen. Dessa många åtgärder genomförs i samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna. Dessutom effektiviserar vi de regionalpolitiska insatserna i synnerhet i de områden som lider av svåra strukturförändringar.

Utbudet på arbetskraft utökas också genom att flitfällorna avlägsnas och genom att arbete beskattas lindrigare. Särskild vikt fästs vid att förebygga utslagningen av unga. För att stärka deras sysselsättning utvidgas låglönestödet till att gälla också unga arbetstagare och verkstadsverksamheten utvidgas till hela landet. Det görs också lättare att anställa den första arbetstagaren. Dessutom skall de flaskhalsar på kompetenssidan som inte kan åtgärdas med inhemsk arbetskraft avlägsnas genom att arbetskraftsinvandringen underlättas och utökas.

I regeringens program spelar stärkandet av kompetensen en central roll. Vi tryggar kvaliteten på forskning och utbildning som en grund för välfärden, allt från den tidiga fostran till högskolorna. Ett viktigt mål är tryggandet av tillgången på kunnig arbetskraft. Betydande extra insatser görs i den grundläggande utbildningens kvalitet och i universitetens basresurser samt i innovationsverksamhet.

Regeringens skattepolitik stöder också ekonomisk tillväxt, sysselsättning och företagsamhet samt inhemskt ägande. I skattelösningarna spelar en rättvisare beskattning dessutom en central roll. Ett av de centrala målen för regeringens skattepolitik är också att betona miljöaspekterna. Regeringen har som mål att lindra beskattningen med 1,8 miljarder euro.

Tyngdpunkten inom skattelindringarna ligger på en lindrigare beskattning av arbete. För skattelättnader reserveras 1,1 miljarder euro utöver de justeringar som görs på grund av den höjda inkomstnivån. Tidpunkten för de skattepolitiska åtgärderna slås fast med beaktande av konjunkturläget, så att tillväxten kan hållas så stabil som möjligt. Dessutom beaktas löneuppgörelserna vid dimensioneringen och den tidsmässiga förläggningen av lindringarna i inkomstskatten.

Skattepolitiken har en stark betoning på social rättvisa: mervärdesskatten på mat sänks till 12 procent, grundavdraget vid kommunalbeskattningen höjs till 2 000 euro, beskattningen av pensionärer korrigeras till högst nivån på beskattningen av löntagare och arvsskatten på små arv lindras.

En bevarad konkurrenskraft och en bättre produktivitet kräver insatser i kompetens och innovationer. Finland måste kunna skapa koncentrationer av spetskompetens och samtidigt se till att det uppkommer arbetsplatser med stor konkurrenskraft och produktivitet. För att stödja dessa mål ökar regeringen den offentliga forsknings- och utvecklingsfinansieringen samt basfinansieringen till universiteten. Också donationer till stöd för forskning och vetenskaplig verksamhet görs i hög grad avdragbara i beskattningen.

När det gäller att främja företagsamhet och inhemskt ägande går regeringen vidare i sin föregångares spår. Slopandet av förmögenhetsskatten under förra valperioden får nu en fortsättning. Tillväxtföretagande stöds och familjeföretagens kontinuitet tryggas genom att skatten vid generationsväxlingar som tryggar existerande arbetsplatser slopas. Dessutom främjar vi folkkapitalismen genom att beskattningen av små dividendinkomster lindras och genom att i mån av möjlighet beakta också enskilda medborgare vid statsbolagens aktieförsäljning.

Statens ägarandelar i bolag som bedriver verksamhet på marknadsvillkor kan fortfarande sänkas på ett behärskat sätt utan att statens strategiska intressen äventyras. Regeringen bedriver en aktiv ägarpolitik på marknadsvillkor. Den s.k. statsbolagslagen revideras.

Vi sänker ytterligare tröskeln för att inleda företagsamhet bland annat genom att utveckla företagarnas sociala trygghet och genom att vidareutveckla startpengen samt genom att utöka utbildningen i företagsamhet. Förutsättningarna för företagens tillväxt och internationalisering förbättras bland annat genom bättre tillgång till riskfinansiering.

Regeringens mål är att det i slutet av valperioden, tack vare sysselsättningsfrämjande strukturella reformer, i statsfinanserna skall uppkomma ett strukturellt överskott som motsvarar en procent av bnp. Denna målformulering är nödvändig för att vi skall kunna svara mot utmaningarna som åldrandet medför. Dimensioneringen av utgiftsökningarna och övriga ekonomisk-politiska insatser binds till en tidsplan så att målet med ett överskott kan nås.

Klimatförändringen är en av framtidens största utmaningar. Finland måste bära sitt ansvar för att svara på utmaningen. För att effektivt kunna svara på utmaningen krävs också genomgripande världsomfattande åtgärder. Samtidigt måste åtgärder för anpassning till klimatförändringen inledas.

Europeiska unionen har förbundit sig att före år 2020 ensidigt minska mängden växthusgaser med 20 procent från 1990 års nivå och att före år 2020 öka andelen förnybar energi till 20 procent inom hela unionen. Också Finland måste bära sin rättvisa andel av ansvaret för dessa åtaganden med beaktande av dels de satsningar som redan gjorts, dels de nationella förhållandena.

Vid sidan av klimat- och miljöförpliktelserna är målet för regeringens energipolitik att säkerställa en tryggad energiförsörjning och en skälig prisnivå samt att öka energisjälvförsörjningen.

Regeringen utarbetar genast i början av valperioden en klimat- och energistrategi på lång sikt. I strategin fastställs för tiotals år framåt de centrala målen och medlen för Finlands klimat- och energipolitik som en del av Europeiska unionen och dess målsättningar. I strategin ingår också anpassningsåtgärder. Också enskilda medborgare kan genom sina egna val stödja reformen av energipolitiken och motverka klimatförändringen.

Finland har förbundit sig att förbättra energieffektiviteten med 20 procent före år 2020. Regeringens mål är att öka åtgärderna för att spara energi och förbättra energieffektiviteten. Regeringen utarbetar ett åtstramat energisparprogram före utgången av 2008. Medborgarnas medvetenhet om energieffektivitet kan väckas genom en övergång till fjärrmätning av el- och fjärrvärmeförbrukningen.

För närvarande är den kol- och oljebaserade el- och värmeproduktionen den största källan till växthusgasutsläpp i Finland. Kolkraftverk och oljeeldade fjärrvärmepannor skall, då deras livslängd är slut eller på miljömässiga grunder, ersättas med alternativ som har en låg emissionsgrad, såsom biokraftverk och flis- eller biooljepannor.

Regeringens mål är att avsevärt öka användningen av förnybar energi. Detta förutsätter både stöd för bioenergiproduktionen och åtgärder som säkerställer att förnybar energi kommer ut på marknaden. För detta ändamål reserverades vid regeringsförhandlingarna 40 miljoner euro. I enlighet med regeringsprogrammet tar vi bland annat i bruk en inmatningstariff för biogasanläggningar, främjar avfallsminskning men också energianvändning av avfall och utökar användningen av förnybar och biobaserad energi i hushållen. Dessutom är regeringen redo att märkbart öka användningen av vattenkraft.

Det kan vara svårt att tillgodose det ökande energibehovet samt att ersätta de kraftverk som tas ur bruk och som använt fossila bränslen med enbart förnybara energikällor. Regeringen sörjer för att Finland även framöver har en mångsidig och i så hög grad som möjligt självförsörjande energiproduktion. Regeringen utesluter ingen utsläppsfri, utsläppssnål eller med tanke på utsläpp neutral, hållbar och i fråga om kostnadsstrukturen lönsam produktionsform, inte heller kärnkraft, utan alla energiformer bedöms med tanke på hela samhällets bästa.

Trafiken är en betydande källa till växthusgasutsläpp. Regeringen arbetar för att användningen av biobaserade bränslen som minskar utsläppen från trafiken skall vinna insteg, först genom lagstadgade och senare genom marknadsbaserade åtgärder i den takt det är möjligt med beaktande av den tekniska utvecklingen och den inhemska produktionen samt en rimlig prisnivå i fråga om biobränslen. Detta förutsätter att forskningsresurserna ökas och att det satsas på att andra generationens teknik kan utnyttjas genast under den första hälften av 2010-talet.

I enlighet med sitt program främjar regeringen också skapandet av enhetliga samhällsstrukturer, vilket bidrar till att minska utsläppen i synnerhet i de största städerna. I syfte att minska utsläppen, spara energi och förbättra energieffektiviteten utvecklas dessutom beskattningen av trafik och bränslen. En kursomläggning i klimat- och energipolitiken kräver också smärtsamma lösningar. Regeringen höjer miljö- och energiskatterna, men också sådana styrmedel måste utnyttjas för att målen skall nås. Inom energi- och klimatpolitiken görs dessutom en bedömning sedan EU:s beslut om bördefördelningen blivit känt. Då görs en bedömning av om de fastslagna åtgärderna är tillräckliga.

Den förändring som är nödvändig till följd av klimatförändringen öppnar också stora möjligheter för Finland. Vi har rikliga förnybara naturtillgångar och stor kompetens, vilket innebär att vi kan utveckla energiteknologin och också göra den till en betydande exportprodukt. Genom en ökning av användningen av förnybara och inhemska energikällor är det möjligt att skapa tusentals arbetsplatser.

Riksdagen får i många sammanhang möjlighet att dra upp riktlinjerna för klimat- och energipolitiken. Speciellt viktig blir valperiodens framtidsredogörelse, som har temat klimat- och energipolitik.

Också i trafikpolitiken beaktas utsläppsmålen. I en redogörelse som överlämnas i början av valperioden drar regeringen upp de långsiktiga riktlinjerna för trafikpolitiken.

Den blågröna regeringen har också ett känsligt socialt samvete och bryr sig om de svagaste. Regeringen höjer de för många nödvändiga inkomstöverföringarna med 330 miljoner euro under valperioden. Regeringen kommer också att inleda en reform av den sociala tryggheten. Den sker stegvis, och de första propositionerna överlämnas till riksdagen senast under höstsessionen 2008. Målet med reformen är att göra arbete mer sporrande, minska fattigdomen och garantera en tillräcklig nivå av grundtrygghet i alla livssituationer.

Regeringen riktar ökningarna av inkomstöverföringarna på dem som befinner sig i den allra svagaste ställningen. Den här regeringen fortsätter med en aktiv familjepolitik. Regeringen förbättrar den ekonomiska situationen för ensamförsörjare och familjer med många barn, eftersom barnfattigdomen i synnerhet drabbar dessa familjer. Regeringen höjer de lägsta moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningarna. I regeringsprogrammet höjs de till samma nivå som arbetsmarknadsstödet vid ingången av år 2009. Det förhöjda barnbidraget till ensamförsörjare höjs med 10 euro vid ingången av nästa år. Barnbidragen höjs med 10 euro från och med det tredje barnet år 2009. Stödet för hemvård höjs med 20 euro år 2009. I regeringsprogrammet får barn, unga och familjer dessutom ett eget politikprogram som syftar till att främja deras välfärd.

I folkpensionerna görs en nivåförhöjning på 20 euro nästa år. I många delar av landet stiger folkpensionen med 40 euro nästa år, då kommunernas dyrortsklassificering avskaffas. Före utgången av år 2009 bereds dessutom en modell som bättre än hittills tryggar försörjningen för dem som har de minsta pensionsinkomsterna. Vi infriar även löftet till studerandena om en höjning av studiepenningen och inkomstgränserna.

Regeringen har som mål att trygga en stabil finansiering av social- och hälsovården samt tillgängliga tjänster. Regeringen satsar också på en utveckling av tjänsterna. För detta reserverades 250 miljoner euro i regeringsförhandlingarna. Dessutom höjs kommunernas statsandelar under valperioden med cirka 594 miljoner euro i enlighet med den tekniska ram som det tidigare fattats beslut om.

När det gäller att trygga servicen är det viktigt att målen i kommun- och servicestrukturreformen uppnås så att utgiftsökningen inom den kommunala ekonomin kan stävjas. För att servicen skall kunna tryggas krävs en stark ekonomisk grund samt nya sätt att ordna och producera servicen. Regeringen främjar partnerskap i serviceproduktionen mellan den offentliga, privata och tredje sektorn.

Regeringen sporrar införandet av beställar-utförarmodeller och utvidgar systemet med servicesedlar och möjligheten att utnyttja hushållsavdraget, vilket främjar uppkomsten av en fungerande tjänstemarknad. Regeringen utvecklar också utvärderingen av tjänsternas kvalitet och verkningsfullhet.

Regeringen tryggar de äldres rätt till god vård. Tjänsterna inom äldreomsorgen reformeras med målet att stärka framför allt hemvården och att utveckla relaterade stödtjänster. I äldreomsorgen och utvecklingen av tjänster för de äldre är stärkandet av de äldres funktionsförmåga, initiativförmåga och självständighet centralt. Också för tryggande av en rättvis ställning för handikappade utarbetas ett handikappolitiskt program där de centrala åtgärderna för de närmaste årens handikappolitik stakas ut.

Regeringen driver också en aktiv och övergripande invandrarpolitik. I den beaktas behovet av arbetskraft och kraven på integration fullt ut.

Regeringen satsar också på utvecklande av landsbygden och skogsbruket. Finansieringen av investeringar i jordbruket tryggas och en positiv inkomstutveckling inom jordbruket eftersträvas. Regeringens mål är att bevara en bebodd, levande landsbygd.

Jämställdheten syns tydligt i regeringens arbete, också på annat sätt än vid valet av ministrar. Jämställdheten mellan könen är en central värdering i det finländska samhället. Regeringen förbinder sig som helhet att målmedvetet främja jämställdheten i allt beslutsfattande. Män och kvinnor skall ha lika förutsättningar på alla livsområden.

I syfte att främja jämställdheten i arbetslivet utreds under valperioden möjligheten till en mer omfattande reform av systemet med föräldraledigheter. För att kvinnornas faktiska jämställdhet i arbetslivet skall bli verklighet ersätts arbetsgivarnas kostnader för arbetstagarnas föräldraskap bättre än hittills. Regeringen har som mål att dela kostnaderna för familjeledigheter jämnare än hittills mellan arbetsgivarna inom mans- och kvinnodominerade branscher och att utöka samhällets finansiella bidrag. Pappornas deltagande i vården av små barn uppmuntras genom en förlängning av faderskapsledigheten med 2 veckor.

Regeringen stöder arbetsmarknadsorganisationernas ömsesidiga åtgärder för främjande av jämställdhet mellan könen och lika lön. Regeringen är beredd att genom en förhöjd statsandel stödja en löneuppgörelse inom den kommunala sektorn som främjar konkurrenskraftiga löner inom kvinnodominerade branscher. Storleken på den förhöjda statsandelen beror på hur väl löneuppgörelsen inom den kommunala sektorn kan inriktas på kvinnodominerade branscher med utbildad arbetskraft där lönerna inte motsvarar arbetets krav.

Finlands utrikes- och säkerhetspolitik baserar sig på goda bilaterala förbindelser, stark påverkan inom EU:s utrikes- och säkerhetspolitik och effektivt multilateralt samarbete samt ett trovärdigt försvar. FN är ett centralt instrument för samarbete. EU är en referensram och kanal för påverkan när det gäller yttre förbindelser. Regeringen betonar både ansvarstagande och värnande om Finlands intressen.

Regeringsprogrammet innehåller viktiga prioriteringar som gäller våra närområden. Relationerna till de nordiska länderna och Ryssland och samarbetet i Östersjöområdet tas upp. I avsnittet om EU betonar regeringen den nordliga dimensionen.

Regeringen fördjupar också det transatlantiska samarbetet med Förenta staterna och Kanada inom områdena politik, ekonomi och säkerhet såväl bilateralt som via EU.

Viktiga frågor för regeringen är de förändringar som sker inom den globala säkerheten, miljön och arbetsfördelningen inom ekonomin. Regeringen arbetar för att finländska intressen tillvaratas inom den internationella ekonomin genom en effektiv handelspolitisk påverkan. Utvecklingspolitikens viktigaste mål är uppnåendet av FN:s millenniemål. En ökad konsekvens inom de olika politikområdena och anslagsutvecklingen mot det mål på 0,7 procent som uppställts inom FN stöder detta.

Regeringen främjar aktivt respekten för de mänskliga rättigheterna i hela världen.

Regeringen bereder en ny säkerhets- och försvarspolitisk redogörelse med utgångspunkt i ett brett säkerhetsbegrepp. Regeringen främjar Finlands beredskap att delta i internationella krishanteringsuppgifter genom att intensifiera samarbetet i fråga om användning av militära och civila resurser och stärka den civila krishanteringen.

Regeringsprogrammet beskriver Finland som ett land som inte tillhör någon militär allians och som har ett nationellt försvar och en trovärdig handlingsförmåga. Finland deltar fullt ut i EU:s gemensamma säkerhets- och försvarspolitik och krishanteringssamarbete, utvecklar fredspartnerskapet med Nato och bevarar möjligheten att ansöka om medlemskap i Nato.

Finland är en initiativrik och aktiv medlemsstat i Europeiska unionen och verkar i centrum av revideringen av unionen. Finland understöder utvecklingen av Europeiska unionen som en ekonomisk och politisk gemenskap och en säkerhetsgemenskap. Regeringen arbetar aktivt för att unionens grundfördrag skall revideras utifrån det konstitutionella fördrag som förhandlats fram. EU bör i sin verksamhet fokusera på områden och åtgärder där ett samarbete på unionsnivå medför ett tydligt mervärde. Finland stöder en fortsatt utvidgning av Europeiska unionen med utgångspunkt i gemensamt överenskomna kriterier. Finland stöder stärkandet av unionens konkurrenskraft med utgångspunkt i tillväxt- och sysselsättningsprogrammet, en vidare utveckling av den inre marknaden även med beaktande av medborgarnas behov samt ett stärkt samarbete inom unionen vad gäller innovations- och energipolitiken. Regeringen vill stärka unionens roll inom den internationella klimatpolitiken.

Regeringen förhåller sig allvarligt till den kritik som medborgarna riktat mot unionen. Regeringen arbetar aktivt för att medborgardiskussionen om Europeiska unionen skall fördjupas och intensifieras.

Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen uusi hallitus saa aloittaa työnsä erinomaisista lähtökohdista. Edellisen hallituksen perintönä meillä on vahva kansantalous, parantunut työllisyys ja vahvistunut hyvinvointi. Siitä on hyvä jatkaa.

Vanhasen toinenkin hallitus on kuitenkin haasteiden edessä. Vaalikautta leimaavat ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja hyvinvointipalveluiden uudistaminen. Hallituksen suuri tehtävä on rakentaa kannustavaa, välittävää ja vastuullista Suomea. Suomi tulee menestymään jatkossakin hakemalla eväät innovaatiosta, uusista ideoista ja ihmisistä. Yhteiskuntamme tulee toimia avoimesti, yhteisöllisesti ja kansalaisia kannustavasti.

Poliittisesta keskustasta ja oikeistosta muodostuvan sinivihreän hallituksen ohjelman sisältöön ja henkeen kuuluu uusien ratkaisujen ennakkoluuloton etsiminen. Siksi hallitus ryhtyy ripeästi perusturvan uudistamiseen, vahvistaa suomalaista osaamista, kehittää työelämää kolmikannan pohjalta ja pyrkii kannustavuuteen työelämän, yrittäjyyden ja verotuksen ratkaisuissa. Keskustan eduskuntaryhmä tukee tätä suuntausta.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa näkyy myös vahvasti keskustan kädenjälki. Vaalien alla asettamamme tavoitteet on saatu varsin hyvin kirjattua. Tällä vaalikaudella työn verotus kevenee, ruuan arvonlisävero alenee 12 prosenttiin, perintö- ja lahjaverotusta lievennetään, sukupolvenvaihdoksia edistetään. Hallitus korjaa eläkeläisten verotuksen, ja tällä tavalla myös tämä lupaus hoidetaan. Tämä veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen ja samalla painottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Ympäristöverotuksen kokonaisuudella vähennetään päästöjä, säästetään energiaa ja parannetaan energiatehokkuutta. Energiapolitiikassa hallitus pitää työkalupakissaan kaikki vähäpäästöiset tuotantomuodot, mukaan lukien ydinvoima. Entistä voimakkaammin kuitenkin kehitetään uusiutuvaa bioenergiaa ja sen lisääntymistä.

Talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on tälläkin vaalikaudella kasvattaa työpaikkojen määrää 80 000—100 000 hengellä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kansainvälisen talouden suotuisan kehityksen jatkumista ja sitä tukevaa palkkakehitystä. Aktiivinen yhteistyö työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiselle ratkaisulle, jolla parannetaan työllisyyttä, vahvistetaan talouskasvua ja luodaan pohjaa uudelle hyvinvoinnille.

Hallitus kiinnittää erityisesti huomiota työmarkkinoiden toimivuuteen. Työvoiman liikkuvuuden parantaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja nuorten matalapalkkatuki ovat esimerkkejä toimista, joilla parannetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja saadaan työvoimareservit entistä paremmin käyttöön. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tälle työlle täyden tukensa.

Arvoisa puhemies! Työvoima- ja elinkeinopolitiikassa alkaa tämän hallituksen myötä uusi vaihe. Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja sisäministeriön alueiden kehittämistehtävien saaminen yhteen ministeriöön vahvistaa työvoimapolitiikan resurssien suuntaamista yrittäjyyteen ja sitä kautta uuden työn luomiseen. Uuden superministeriön perustaminen on hallitukselta jo nyt supersaavutus, jolta on myös lupa odottaa hyvin paljon. Uuden ministeriön työtä tukee yksi hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta: työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan yhdessä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Se on väline, jolla luodaan uusia työpaikkoja ja tuetaan yritysten kasvua.

Hallituksen suurimpia tehtäviä on vastata väestön ikääntymisen hyvinvointiyhteiskunnalle tuomaan haasteeseen. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä hallituksen aloitteellisuutta ryhtyä suureen sosiaaliturvauudistukseen. Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen varmistaa myös koko järjestelmän kestävyyden pitkällä tähtäimellä.

Perhepolitiikan johdonmukainen kehittäminen jatkuu myös Vanhasen toisessa hallituksessa. Pienimpien vanhempainpäivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle on merkittävä uudistus, jota on vaadittu täälläkin pitkään. Nämä ja muut saman suuntaiset toimet ovat merkki hallituksen sosiaalisesta ymmärryksestä. Näin osoitetaan suunta toteuttaa parannuksia siellä, missä tarve on suurin. Suomalaisten hyvinvointia tuetaan lisäksi nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelmalla.

Vanhasen ensimmäinen hallitus aloitti päättäväisesti työn palvelu- ja kuntarakenteen uudistamiseksi, jotta palvelujen laatu ja saatavuus voitaisiin turvata koko maassa. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hankkeen eteenpäinviemiseksi päätetyn puitelain ja aikataulun pohjalta. Hallitusohjelman mukaisesti palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Näitä tulee vahvasti edistää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyössä sen kaikilla tasoilla, peruskunnista valtiovallan toimenpiteisiin asti.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee voimakkaasti myös hallituksen tavoitetta uudistaa ja kansanvaltaistaa nykyistä, monin osin sekavaa aluehallintoa. Tavoitteena on tältäkin osin iskukykyisempi Suomi.

Koulutusjärjestelmäämme kehitetään vastaamaan paremmin työ- ja yrityselämän tarpeita. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään perusopetuksessa koulutuksen laadun kehittämiseen. Ylemmän asteen koulutuksen taloudellista itsemääräämistä lisätään. Keskustan eduskuntaryhmälle on tärkeää myös, että hallitus aikoo korottaa opintorahaa 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla ja nostaa opiskelijoiden tulorajaa 30 prosentilla.

Arvoisa puhemies! Edellisellä vaalikaudella paljon keskustelua aiheuttivat liikenne- ja maatalouspolitiikkaan liittyvät ratkaisut. Tällä vaalikaudella sävelet ovat selvät. Liikennepolitiikkaa linjataan pitkäjänteisesti vaalikauden alussa annettavalla selonteolla ja maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä parannetaan maatilatalouden kehittämisrahaston panostuksella investointiruuhkien purkamiseksi. Myös kahden lomapäivän lisäys tuottajille on positiivinen viesti. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä myös kestävän metsätalouden kehittämistä, jotta voimme vastata kasvavaan kotimaisen puun tarpeeseen ja turvata koko metsäklusterimme tulevaisuuden.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset antoivat vaaleissa tehtävän uudistaa Suomea välittävällä, vastuullisella ja kannustavalla tavalla. Keskustan ja oikeiston sinivihreä hallitus ryhtyy tehtävään edistyksellisellä ilmasto- ja energiapolitiikalla, kokonaisvaltaisella elinkeinopolitiikalla ja uudistushenkisellä hyvinvointipolitiikalla. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa tukea hallitusta sen ripeässä tavassa tarttua edessä oleviin haasteisiin.

Pekka Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen luotsaama sinivihreä hallitus aloittaa työnsä suotuisten tähtien alla. Säätytalolta hallitusohjelmaneuvottelujen aikana julkisuuteen tulleet tiedot hyvästä neuvotteluhengestä eivät olleet tuulesta temmattuja, sillä hallituspuolueitten yhteinen näkemys välittyi myös itse hallitusohjelmaan.

Hallitus on ohjelmassaan osoittanut poikkeuksellista uudistushalukkuutta ja kaukokatseisuutta. Se lähtee määrätietoisesti luomaan Suomea, jossa vallitsevat yhtä lailla välittävä ja tasa-arvoinen kuin vastuullinen ja kannustava ilmapiiri. Hallituksen keinovalikoimasta löytyvät koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen ohella aktiivinen talous-, työvoima- ja veropolitiikka, joilla kannustetaan yrittämiseen ja työntekoon. Sinivihreä hallitus purkaa kannustinloukkuja ja aikoo tehdä työnteosta kannattavaa kaikissa tapauksissa.

Positiivisesta lähtöasetelmasta huolimatta haasteitakaan työnsä aloittavan hallituksen taipaleelta ei tule puuttumaan. Globalisaatio kaikkine mahdollisuuksineen ja uhkakuvineen voimistuu päivä päivältä. Ilmastonmuutoksella, kansainvälisen turvallisuuden vaalimisella, pakolaisuudella, maastamuutolla, Euroopan unionin laajentumisella sekä eurooppalaisen yhteistyön syventymisellä, näillä kaikilla on selkeä vaikutus myös Suomen asemaan. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, vain vastaamalla näihin haasteisiin voimme sekä menestyä että kantaa vastuun globaalien ongelmien ratkaisijana.

Arvoisa puhemies! Globalisaation heittämän haasteen rinnalla uusi hallitus saa pian ratkaistavakseen myös kotoisempia, mutta yhtä lailla haastavia kysymyksiä. Alkaneen hallituskauden aikana suuret ikäluokat ehtivät eläkeikään. Työikäisten määrän raju väheneminen haastaa koko yhteiskunnan, mutta eritoten työmarkkinoiden vakaus joutuu puntariin. Ikärakenteen muutokseen vastaaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä ja laajaa yhteistyötä niin sukupolvien kuin puolue- ja järjestörajojenkin yli.

Hallitus aikoo jatkaa kolmikantaisen sopimisen perinnettä, sillä työelämän kehittämiseen tarvitaan niin työntekijöitä kuin työnantajiakin. Lisäksi hallitus tavoittelee, aivan kuten pääministeri täällä totesi, jopa ennusteitakin selvästi suurempaa talouskasvua, jotta julkisten palveluitten rahoitus ja tulonsiirrot voidaan turvata talouden kestokykyä vaarantamatta.

Vaikka maamme talouskasvu on viime vuosina ollut suotuisaa, on työttömyys edelleen verrattain korkeaa. Hallitus pyrkii saavuttamaan alle 5 prosentin työttömyysluvut muun muassa vahvistamalla työvoiman tarjontaa, parantamalla sen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä uudistamalla aikuiskoulutusjärjestelmää yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Korkean työllisyysasteen saavuttaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat käsi kädessä kulkevia tavoitteita. Tämän vuoksi hallitus aikoo luoda maahamme aiempaa enemmän yrittäjyyttä ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Keinovalikoima on moninainen ja hyvässä yhteisymmärryksessä sovittu. Kokoomus on tyytyväinen muun muassa siihen, että hallitusohjelmaan on saatu kirjaus ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvien sivukulujen osittaisesta poistamisesta, perintöveron poistamisesta yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta sekä kotitalousvähennyksen kehittämisestä. Nämä ja monet muut hallitusohjelmaan kirjatut keinot tulevat varmasti lisäämään työllisyyttä ja luomaan hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa on kiitelty laajalti, ja mikä tärkeintä ja huomionarvoisinta, kiittelijät eivät suinkaan ole pelkästään tämän hallitusohjelman kirjoittelijoita. Positiivista palautetta on kantautunut niin järjestökentältä, julkiselta sektorilta kuin yksittäisten kansalaistenkin taholta. Erityisesti suunnitelmat koulutuspolitiikan kehittämiseksi ovat saavuttaneet vastakaikua. Esimerkiksi kirjaus ikäluokkien pienenemisestä vapautuvien voimavarojen käyttämisestä koulutuksen laadun parantamiseen on saanut suupielet ylöspäin monella suunnalla. Lapsi- ja nuorisojärjestöt ovat puolestaan iloinneet kirjauksista päivähoitolain uudistamiseksi ja nuorisotyön peruspalvelujen vahvistamiseksi.

Vaikka hallitusohjelmassa koulutuspolitiikkaa on sitouduttu kehittämään kokonaisvaltaisesti ja osittain rakenteitakin uudistamalla, voidaan toimenpiteitten tehokkuutta ja riittävyyttä arvioida vedenpitävästi vasta vuosien päästä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että seuraavien neljän vuoden aikana tehtävät koulutuspoliittiset uudistukset ja linjanvedot takaavat, että koulutusjärjestelmämme on jatkossakin eräs maailman moderneimmista, laadukkaimmista ja monipuolisimmista.

Kilpailukykymme vahvistuu, kun koulutamme riittävästi, oikein ja sinne, missä todellista tarvetta on. Eräs tähän tavoitteeseen tähtäävä konkreettinen toimenpide on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääminen ja niiden suuntaaminen alueellisen työvoimatarpeen mukaan. Toinen samaan päämäärään tähtäävä toimenpide on ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen lisääminen.

Tulevaisuudessa kansainvälinen kilpailu lahjakkuuksista ja huippuosaamisesta käy yhä kovemmaksi. Koulutuksen ja osaamisen suurvaltana Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi, vaan meidän on yhdistettävä voimiamme, keskityttävä vahvuuksiimme ja rakennettava selkeä visio siitä, miten korkeakoulu- ja yliopistolaitosta on kehitettävä. Hallitus aikookin luoda korkeakoulujen kansainvälistymiselle kansallisen strategian, jolla pyritään edistämään opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Myös niin sanottu tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi.

Yliopistojen näkökulmasta on tärkeää, että korkeakoululaitoksen taloudelliset voimavarat ja taloudellinen toimintaympäristö ovat sellaisia, joissa olosuhteet koulutuksen antamiseksi ja huippututkimuksen tekemiseksi ovat riittävät. Hallitusohjelmassa luvattu yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen ja perusrahoituksen merkittävä kasvu takaavat edellytykset parantaa esimerkiksi opettajien ja oppilaiden määrällistä suhdetta ja vaikuttaa sitä kautta positiivisesti opetuksen laatuun.

Opiskelijat ovat äänekkäästi ja oikeutetusti vaatineet muutoksia opintorahaan. Uudessa hallitusohjelmassa opiskelijoiden pitkä odotus on vihdoin palkittu. Heidän taloudellista asemaansa tullaan hallituksen toimesta parantamaan merkittävästi. Tärkeimpinä muutoksina mainittakoon opintorahan korottaminen 15 prosentilla ja opiskelijan vapaan tulon rajojen korottaminen 30 prosentilla. On merkillepantavaa, että kun kokoomus tuli hallitukseen, opintoraha ja tulorajat nousivat. (Välihuutoja) Kokoomus on erittäin tyytyväinen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka perusteella opintotukea tullaan jatkossa kehittämään niin, että se turvaa päätoimisen opiskelun sekä edistää tehokasta opiskelua ja tutkintojen suorittamista tavoiteajassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo vahvistaa ihmisten perusturvaa, arjen turvallisuutta ja hyvinvointia, jotka kumpuavat työnteosta ja sen myötä syntyvästä vahvasta taloudesta. Näiden ohella tarvitaan kuitenkin myös rakenteellisia uudistuksia. Hallitus onkin päättänyt käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan takaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Ensimmäiset tätä tukevat hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle jo ensi vuonna. (Ed. Gustafsson: Ei ole esitetty rahaa laisinkaan!) — Tullaan esittämään, tullaan esittämään.

Seuraavien neljän vuoden aikana tullaan kiinnittämään erityistä huomiota muun muassa lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja palveluitten saatavuuteen. Painopisteinä tulevat olemaan myös perusterveydenhuollon kehittäminen sekä riittävän ja osaavan henkilöstön turvaaminen koko sosiaali- ja terveyssektorilla.

Vaikka palvelujen järjestämisvastuu tulee jatkossakin säilymään kunnilla, on niiden riittävyyden ja tasa-arvoisen saatavuuden takaamiseksi tuotantotapoja laajennettava. Tätä tavoitetta edistää muun muassa kunnallisen palvelusetelin käyttöalan laajentaminen sekä hammaslääkäripalkkioista maksettavien kelakorvausten tason nostaminen 40 prosenttiin todellisista kustannuksista. (Ed. Gustafsson: Tavoitteena seteliyhteiskunta!)

Herra puhemies! Hallitusta ehdittiin moittia lupausten pettämisestä jo ennen kuin hallitusohjelmaa oli kirjoitettu yhtä ainutta riviä. Vielä Vanhasen ensimmäisen hallituksen ollessa viikko sitten vallassa sen tulevan seuraajan synniksi luettiin jo se, ettei se aio toteuttaa eläkeläisille tekemiään lupauksia. Uutta oppositiota ei todellakaan intomielisyyden puutteesta voi syyttää. Suosittelen kuitenkin kaikille epäilijöille tutustumista hallitusohjelmaan, jossa on lyöty eläkeläisten osalta lukkoon muun muassa kansaneläkkeiden korottaminen 20 eurolla, kansan- ja työeläkkeiden ostovoimaa turvaavien indeksien kulutuskorin painotuksiin tehtävät parannukset sekä eläkeläisten verotuksen alentaminen korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Nämä tavoitteet olivat keskeisesti esillä myös kokoomuksen vaaliohjelmassa.

Kokoomus vaati vaalien alla konkreettisia toimia myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Nyt laadittu hallitusohjelma vastaa tähän huutoon. Hallitus aikoo korottaa osittaista hoitorahaa ja pidentää isyyslomaa kahdella viikolla. Osittaisen hoitorahan korottamisen tarkoituksena on tehdä lyhennetystä työviikosta nykyistä selvästi varteenotettavampi vaihtoehto yhä useammille pienten tai kouluikäisten lasten vanhemmille. Paitsi perheitten hyvinvointiin, näillä toimenpiteillä on ensiarvoisen suuri merkitys myös ihmisten työssä jaksamiseen ja sitä kautta työhyvinvointiin. Hallitusohjelmasta löytyy tukku muitakin lasten, nuorten, äitien, isien ja perheiden hyvinvointia edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja tulonsiirtoihin tehtäviä korotuksia. Sokerina pohjalla on kirjaus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman käynnistämisestä.

Arvoisa puhemies! Suora lainaus hallituksen ohjelmasta, johon pääministerikin jo viittasi: "Hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta."

Kokoomus ajoi ennen vaaleja, ja kuten huomaatte, myöskin vaalien jälkeen tänne hallitusohjelmaan voimakkaasti tätä kirjausta niin sanotusta tasa-arvotuposta ja odottaa puolestaan työmarkkinajärjestöjen pääsevän syksyllä sellaiseen palkkaratkaisuun, joka kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja ja lisää tasa-arvoa työpaikoilla.

Tämän tasa-arvotupon tarpeellisuus korostuu, kun muistetaan, että naisten ja miesten väliset tuloerot kasvoivat koko viime hallituskauden aikana. Hallitus, jossa nyt kokoomusta parjaavalla vasemmistollakin oli osansa, ei yhtä ainutta kertaa yrittänyt tosissaan tukea työmarkkinoille sellaista palkkaratkaisua, jolla olisi vähennetty sukupuolten välisiä palkkaeroja. Näytöt puhuvat tässä suhteessa puolestaan. Nyt asiaan ollaan kuitenkin kiinnittämässä vakavaa huomiota, sillä uusi hallitus on omalta osaltaan rakentamassa tasa-arvoisempaa palkka- ja työllisyyspolitiikkaa.

Hallitus pitää tärkeänä, että palvelujen saatavuus ja alueiden kehittäminen tulevat tasa-arvoisesti turvatuiksi. Tämän vuoksi kunta- ja palvelurakenneuudistusta on jatkettava ja kunnissa vauhtiin päässeitä muutoksia on tarmokkaasti ja ehkä nopeutetustikin vietävä eteenpäin. Tavoitteena tulee olla edistää alueitten kilpailukykyä, pienentää alueitten välisiä kehityseroja ja taata peruspalvelut joka puolella Suomea.

Hallitus jatkaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Tavoitteena on yksinkertaisemman, läpinäkyvämmän ja selkeämmän järjestelmän luominen. Järjestelmää on tarkoitus kehittää nykyistä kannustavampaan suuntaan. Uudistuksen yhteydessä huomioidaan kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät. Hallitus aikoo lisäksi poistaa valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja kuntien välisen yhteistyön esteitä. Kuntarahoituksen kestävyyden kannalta on tärkeää myöskin se, että hallitus ohjelmassaan sitoutuu kompensoimaan kunnille täysimääräisesti mahdolliset veropohjassa tapahtuvat muutokset.

Arvoisa puhemies! Hallitus on rohkeasti tarttunut toimeen ravistelemalla rakenteita, katsomalla ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen ja kannustamalla ihmisiä hyvinvointia luovaan työhön. Hallitusohjelman otsikko Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi kuvaa erinomaisesti uuden sinivihreän hallituksen linjaa, jonka varaan voidaan rakentaa pitkäjänteinen ja keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö.

Tarja Filatov /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainakin yhdestä asiasta voi edellisten ryhmäpuhujien kanssa olla samaa mieltä, ja se on se, että hallitus on saanut edeltäjältänsä hyvän perinnön. Kyse on siitä, miten se perintö käytetään.

Hyvät kuulijat! Valtiontalouden perusta on kunnossa, talous kasvaa ja työllisyys paranee. Kuten päivän tuoreet luvut osoittavat, työssä on yli 50 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut reilut 19 prosenttia, nuorisotyöttömyys yli 15 prosenttia jne. Silti hallituksella riittää tekemistä.

Sosialidemokraattien mielestä talous- ja työllisyyspolitiikalla on aktiivisesti vaikutettava suhdanteisiin, jotta ihmiset ja työvoima eivät jää markkinoiden armoille. Verotuksen liikkumatilaa pitää käyttää vahvistamaan työllisyyttä, palveluiden laatua ja oikeudenmukaista tulonjakoa. Uusi hallitus näyttää jättävän työllisyyden parantamisen kansainvälisten suhdanteiden armoille. Palveluihin hallitus panostaa liian vähän. Hallituksen veroratkaisut eivät tue riittävästi työllisyyttä ja oikeudenmukaista tulonjakoa.

Vaalinaluspuheet työttömien työllistämisestä ja työpaikkojen lisäämisestä eivät konkretisoidu riittävästi hallitusohjelmassa. Hallituksella ei ole selkeää työllisyysohjelmaa, eikä se ole myöskään asettanut itsellensä selkeää työllisyystavoitetta.

Globaalin rakennemuutoksen inhimillinen hallinta vaatii selkeitä toimenpiteitä. Niillä autetaan ihmisiä selviytymään nopeiden muutosten keskellä. Hallitusohjelmaan ei ole kirjoitettu näkemyksiä siitä, miten hallitus aikoo tukea kansalaisia näissä muutoksissa.

Kokemus on osoittanut, että muutosturva on voimakkaan rakennemuutoksen aikoina tärkeä keino irtisanottujen työllistämiseksi uudelleen. Hallitus ei kerro, miten muutosturvaa uudistetaan tai mistä tähän saataisiin rahaa. Sosialidemokraattien mielestä muutosturvaa tulisi laajentaa siten, että ihmiset voivat sen varassa opiskella itselleen kokonaan uuden ammatin. Me haluamme myös tukea ja monipuolistaa rakennemuutospaikkakuntien elinkeinopolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Tulevan talous- ja työllisyyskehityksen kannalta avainasemassa on hallituksen oman talouslinjan ohella tuleva työmarkkinakierros. Kokoava, kasvua ja työllisyyttä tukeva tuloratkaisu on välttämätön. Jos hallitus lähtee määrätietoisesti tällaista tuloratkaisua rakentamaan, sosialidemokraatit antavat hallitukselle tässä työssä kaiken tukensa.

Työelämän tasa-arvon kannalta on myönteistä, että hallitus jatkaa samapalkkaohjelman toteuttamista, mutta naisvaltaisille matalapalkka-aloille on tuloratkaisussa tehtävä oikeutta. Ikävä kyllä hallitus ei ole varannut riittäviä rahoja kuntien naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin.

Työntekijöiden turvattomuuteen hallitusohjelma ei tarjoa uusia lääkkeitä. Pätkätyötä ja vuokratyötä tekevien ihmisten avuksi hallitus ei esitä uusia toimia. Onneksi hallitusohjelmaan on sentään kirjattu edellisen hallituksen aikana valmistuneiden esitysten pohjalta vuorotteluvapaan jatkaminen ja määräaikaisia työsuhteita selvittäneiden työryhmien esitykset.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu halu yhteisöllisyyteen ja välittämiseen. Mutta hallitus on unohtanut varata rahaa siihen, että välittäminen voisi näkyä myös sen tekoina.

Hallitusohjelmassa suomalaisten välinen tasa-arvo on jäänyt maataloustuottajien etujen ajamisen, veronkevennysten ja omistavan väestönosan etujen jalkoihin. Tätä kuvaa suhtautuminen perintöveroon. Sosialidemokraattien tavoitteena on helpottaa tavallisten ihmisten työllään ansaitseman perinnön verotusta. Hallitus tekee toisen arvovalinnan. Se lupaa, että yritys- ja maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa perintöverosta luovutaan kokonaan. Sen sijaan perheenjäsenten välillä verosta ei ohjelman mukaan luovuta kokonaan.

Yritysten ja maatalouden perintöverovapaus on suuri periaatteellinen ratkaisu. Jos perintöverosta luovutaan, luovutaan yhdestä verotuksen keskeisestä periaatteesta, siitä, että verotus määräytyy oikeudenmukaisesti ja veronmaksukyvyn mukaan. Järjestely loukkaa syvästi ihmisten yhdenvertaisuutta.

Hallituksen kalliisiin veroratkaisuihin kuuluu myös ruuan arvonlisäveron laskeminen. Hallitus ei esitä keinoja, joilla se turvaisi, että alennus päätyy kuluttajille asti eikä jää väliportaalle: elintarviketeollisuudelle ja kaupalle. Se, mitä ruuan arvolisäveron laskusta näkyy kuluttajan kukkarossa, sulaa pois, kun kuluttaja ajaa ruokakaupasta bensa-asemalle.

Myönteistä hallituksen verolinjauksissa on se, että eläkeläisten verotusta alennetaan palkansaajien verotuksen tasolle. Sosialidemokraatit pitävät veroeroa perusteettomana ja ovat valmiita tukemaan hallituksen ratkaisua tältä osin. Positiivista on myös korotus kunnallisverotuksen perusvähennykseen, koska se auttaa kaikkein pienituloisimpia, mutta hallituksen porvarillisista arvovalinnoista kertoo se, että perusvähennykseen käytetään valtion rahaa suunnilleen saman verran kuin osinkotulojen verotuksen keventämiseen.

Arvoisa puhemies! Huolestuttavinta hallitusohjelmassa on kuitenkin se, että hallitus varaa liian vähän rahaa julkisten hyvinvointipalvelujen turvaamiseen. Edellisen hallituskauden aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen lisättiin 400 miljoonaa euroa. Me tiedämme tässä salissa kaikki hyvin, että se ei riittänyt kattamaan kasvavia tarpeita. Uudessa hallitusohjelmassa palveluihin aiotaan panostaa hallituskauden aikana vain 250 miljoonaa euroa. (Välihuutoja) Hallitus ei osoita kunnille riittävästi voimavaroja vanhusten, sairaiden, vammaisten sekä perheiden ja lasten palveluista huolehtimiseen tasa-arvoisesti. Ihmisten hoitaminen annetaan yhä enemmän yksityisten markkinoiden hoidettavaksi.

Hallituksen perhepolitiikassa sen sijaan on myönteistä se, että hallitus aikoo korottaa äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistasoa. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta on myönteistä isyysvapaan pidennys ja osittaisen hoitorahan tason korotus. Myös yksinhuoltajien lapsilisän korotus on kannatettava.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen nosti ennen vaaleja hallituskysymykseksi lapsilisien indeksikorotuksen. Sama vaatimus oli keskustan ohjelmassa. Lupaus ei toteudu. Onkin syytä kysyä, oliko se mahdollisesti ruotsalainen kansanpuolue vai vihreät, joka tätä asiaa vastusti ja joka lapsilisien indeksikorotuksen esti. Ikävä kyllä, lapsiperheiden enemmistö kuuluu hallitusohjelman suurien häviäjien joukkoon. Nimittäin jos sattuu olemaan naimisissa ja työssä käyvä kahden lapsen vanhempi, joka ei ole yrittäjä eikä myöskään saa maataloudesta toimeentuloaan, niin tällainen ihminen ei saa hallitukselta juuri mitään.

Hyvät kuulijat! Sosialidemokraatit esittivät tavoitteekseen kansaneläkkeen korottamisen 20 eurolla. Tämän osalta hallituspuolueetkin pitävät lupauksensa. Nähtäväksi sitten jää, syövätkö hallitusohjelmaan kirjatut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset tuon saadun kokonaan pois eläkeläisten kukkarosta. Sosialidemokraattien mielestä pieni- ja keskituloisten eläkeläisten aseman parantamiseksi tarvitaan muitakin täsmätoimia, kuten asumistuen parantamista.

Mutta vastuutonta on se, että hallituksen ohjelmassa ei turvata kestävää pohjaa eläkkeiden rahastoinnille. Ainakin Suomen keskustan tiedossa on hyvin se, että 0,2 prosentin vuosittainen korotus työeläkemaksuihin on välttämätön. Jos näin ei toimita ajoissa, joudutaan työeläkkeisiin tulevaisuudessa tekemään leikkauksia, ja tätä sosialidemokraatit eivät missään olosuhteissa voi hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit haluavat panostaa osaamiseen, koska me emme usko siihen, että Suomi pärjää halpatuotanto-maiden kanssa hintakilpailussa, mutta hallituksen tulevaisuuden osaamispanostukset alittavat odotukset.

Koulutus- ja tiedepolitiikassa hallitusohjelman sinivihreänä lankana on eriyttäminen ja yksityistäminen. Perusopetustasolla mainitaan yksityiset koulut ja myös lukioissa viitataan tähän mahdollisuutena. Yliopistojen yksityistäminen käynnistetään laajassa mitassa mahdollistamalla niiden säätiöittäminen ja säätiöiden peruspääoman rahoittaminen jätetään auki. Sosialidemokraatit ovat aina painottaneet kaikkien tasa-arvoista mahdollisuutta maksuttomaan koulutukseen. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus käydä yhtenäistä peruskoulua ja saada siihen tarvitsemansa tuki.

Huolestuttavaa on, että aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus typistetään koskemaan pelkästään ammatillisesti suuntautunutta aikuiskoulutusta. Hallitus ei välitä työmarkkinoilla olevista 350 000 aikuisesta, jotka ovat kokonaan vailla ammatillista perustutkintoa. Sosialidemokraatit haluavat panostaa työssä vailla tutkintoa olevien koulutukseen, koska se on inhimillinen tapa ehkäistä työttömyyttä ja parantaa maamme kilpailukykyä.

Hallitus lupaa nostaa opintorahan tasoa 15 prosenttiin. Sosialidemokraatit odottavat, että opintorahan taso nousee jo ensi vuoden alusta.

Kulttuurille hallitusohjelmassa on uhrattu muutama ylimalkainen rivi, vaikka yhteiskunnan luovuus on kiistatta yksi yhteiskunnan menestystekijöistä. Hallituksen linja kertoo omalla karulla tavallaan, miten vähäisenä hallitus pitää suomalaisen kulttuurin merkitystä. Jotakin hallitus kuitenkin aikoo saada aikaan. Tekijänoikeuskysymykset siirretään pois opetusministeriöstä, eli juuri päinvastoin kuin taiteilijajärjestöt ovat vaatineet. Hallitus siis kumartaa bisnekselle ja kääntää selkänsä kulttuurille.

Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa ohjelmassaan laatia heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Hyvä niin, onhan ilmastonmuutos yksi suurimpia kysymyksiä maailmanlaajuisesti. Sosialidemokraattien tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Lämmityksessä ja kuljetuksessa on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Haluamme panostaa energiatehokkuuden parantamiseen, ja myös energiankulutus pitää saada vähenemään.

Hallitusohjelman ympäristöosiossa on myös sosialidemokraateille tärkeitä asioita. Suurena puutteena on se, että Itämeren suojelun yhteydessä maatalouden päästöt jäävät liian vähälle huomiolle. Maatalous saa lisää tukea, mutta ei uusia ympäristövelvoitteita. (Välihuutoja) Sosialidemokraatit tulevat vaatimaan maatalouden ympäristötuen kriittistä puolivälitarkastelua.

Vaikka ympäristöosiossa on paljon hyvää, niin ihmettelemme sitä, kuinka vihreät ovat hyväksyneet ydinvoiman lisärakentamisen, turpeen käytön sekä kevyen polttoöljyn käytön verotuet. Ne eivät kuulosta kovin vihreiltä vaihtoehdoilta.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus saa sosialidemokraattien täyden tuen. Sosialidemokraatit edellyttävät, että hallitus kokonaisuudessaan sitoutuu tähän ohjelmaan ja jatkaa turvallisuuspolitiikassa pyrkimystä laajaan kansalliseen yhteisymmärrykseen. Esitämme, että hallitus pikaisesti asettaa seuraavaa selontekoa valmistelevan parlamentaarisen seurantatyöryhmän.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hallituspuolueet ovat ikävä kyllä ennätysnopeasti unohtaneet ison osan vaalilupauksistansa.

Keskusta unohti kunnat. Se jättää kuntien peruspalvelut vaille riittävää rahoitusta.

Kokoomus unohti naisten palkankorotukset. Tasa-arvotupokeskustelu kuihtuu yhtäkkiä tuloskukkaroksi.

Vihreät unohtivat tavoitteensa kehitysyhteistyön parantamisesta.

Lisäksi hallitus jättää kertomatta, miten se aikoo kohdentaa 250 miljoonan leikkauslistan, joka on ohjelmaan kirjattu sisäisinä siirtoina.

Arvoisa puhemies! Kaiken edellä sanomani perusteella ehdotan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

"Hallituksen ohjelmasta puuttuvat todelliset toimet työllisyyden vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi. Hallitus laiminlyö kunnalliset peruspalvelut ja niiden rahoituksen. Hallitus ei huolehdi talouskasvun hedelmien oikeudenmukaisesta jakaantumisesta ja hyväksyy tuloerojen kasvun. Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusohjelmalla on puolensa, mutta enemmän puutteita.

Vasemmistoliiton mielestä suurin puute, suurin virhe hallitusohjelmassa on sen täydellinen piittaamattomuus oikeudenmukaisuudesta. Kiistattomia esimerkkejä tästä ovat sekä verolinjaus että arjen palvelujen heikentyminen.

Kyse ei ole vain oikeudenmukaisuuden puutteesta, vaan suoranaisesta selän kääntämisestä lapsiperheiden köyhyydelle. Siinä Vanhasen toinen hallitus jatkaa Vanhasen ensimmäisen hallituksen linjaa. Kun ensimmäinen poisti rikkaiden varallisuusveron, niin tämä toinen poistaa perintöveron maataloudelta ja muulta perheyritystoiminnalta, vaikka vero on niillä tähänkin asti ollut muuta perintöveroa paljon alhaisempi.

Palkansaajilla vero säilyy, mutta nyt luodaan Suomeen perintöverovapaa uusaateli, maanomistajat. Ja maanomistukseenhan se vanhankin aatelin verovapaus oli sidottu.

Mitä suuriin maaomaisuuksiin tai suuriin perheyhtiöihin tulee, rikkaaseen sukuun syntyminen ei voi olla peruste verovapaudelle.

Herr talman! Regeringsprogrammets största fel är avsaknaden av rättvisa. Tydliga exempel på bristen på rättvisa kan vi se i skatteförslagen och försämringen av vardagsservicen.

Vanliga löntagare betalar arvsskatt då de ärver. Däremot skapas en skattefri nyadel, markägarna. Men det överraskar väl ingen, också de gamla frälserättigheterna berodde på jordinnehav.

Vad som annars gäller stora jordegendomar eller stora familjeföretag, så enbart det att man har råkat födas i en rik släkt borde inte vara godtagbar grund för skattefrihet.

Myönteistäkin hallitusohjelmasta löytyy. Yksinhuoltajakorotuksen nostaminen ja kolmannesta lapsesta maksettavan lapsilisän korottaminen on oikean suuntaista. Mutta miksi vasta kolmannesta lapsesta, kun valtaosassa lapsiperheistä on yksi tai kaksi lasta?

Myönteistä on myös pienimpien sairausvakuutuspäivärahojen nosto työmarkkinatuen tasolle. Ongelma on kuitenkin siinä, että edellinenkään hallitus ei nostanut työmarkkinatukea eikä näköjään tämäkään aio nostaa.

Palkkatasa-arvon kannalta hoitohenkilökunnan palkkauksen korjaaminen on tärkeä askel. Kokoomus on kuitenkin nyt heti vaalien jälkeen jo monella suulla pyörtänyt vaalien alla annetut lupaukset. Me kaikki täällä eduskunnassa, ainakin kaikki muut, tuemme sitä, että palkkatasa-arvo otetaan kuntatasolla vakavasti. Myönteistä hallitusohjelmassa on se, että ensimmäistä kertaa tunnustetaan myös valtion-osuuksien merkitys tästä näkökulmasta.

Nyt on mahdollisuus ottaa ensimmäinen askel palkkatasa-arvon suuntaan, ja siitä Vasemmistoliiton mielestä on hyvä jatkaa seuraavallakin askeleella. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, tämä on historiallinen asia!)

Vanhasen ensimmäiselle hallitukselle eivät kuntien tarjoamat päivähoito-, koulu- ja vanhuspalvelut olleet tärkeitä. Valtionosuuksille asetettiin tiukat rajat. Uusi hallitus ei eroa tässä suhteessa edeltäjästään.

Opetusministeri Sarkomaa on ilmoittanut, ettei opetusryhmien koon sääntelystä ole tulossa lakiesitystä. Tässä hän jatkaa edeltäjänsä ministeri Kalliomäen linjaa. Lisäksi käsiteltäessä tämän vuoden budjettia eduskunnan enemmistö torjui meidän ehdotuksemme määrärahalisäyksestä opetusryhmien kokojen pienentämiseen. Meidän asiaa koskevaa lakialoitettamme taas silloiset hallituspuolueet eivät ottaneet käsittelyyn valiokunnassa. Näistä syistä en nyt oikein ymmärrä ed. Feldt-Rannan tiedotetta opetusryhmistä. Myönnän toki, että hän ei itse ollut täällä torjumassa opetusryhmien pienentämistä viime joulun alla, mutta kyllä muut sosialidemokraatit olivat äänestämässä esitystämme vastaan.

Pelkään, että hallitus aikoo päivähoitolainsäädännön uudistuksessa poistaa jokaisen lapsen oikeuden päivähoitopaikkaan. Silloin riistetään osalta lapsia mahdollisuus valmentautua ikäistensä seurassa tiedollisesti ja taidollisesti kouluun ja elämään. Ja etenkin maahanmuuttajaperheissä päivähoito on tärkeää lapsen kielellisen kehityksen ja myöhemmän menestyksen ja kotiutumisen kannalta.

Hallitusohjelma ei hyvin tiedostetuista suurista ongelmista huolimatta anna takeita vanhuspalvelujen kohentumisesta. Vasemmistoliitto esitti viime vaalikaudella sellaista vanhuspalvelulakia, jossa säädettäisiin ikääntyneiden hoivapalveluita koskevasta hoivatakuusta. Tällaista hoivatakuuta ei nytkään hallitusohjelmaan sisälly. Vasemmistoliiton mielestä ikääntyneille ihmisille on taattava yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa. On kunnioitettava palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta. Nykytilanteessa valinnanvapaus koskee vain varakkaimpia vanhuksia.

Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan. Normit on kuitenkin laadittu sillä tavoin väljiksi, että niiden toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Kotihoidon saaminen riippuu asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista. Kehityksen suuntana on viime aikoina ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään ja rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin.

Työllisyyskehitys riippuu merkittävässä määrin kansainvälisestä kehityksestä. Hallitusohjelmaan on kirjattu työllisyystavoite melko leveällä haarukalla eli 80 000—100 000 työpaikkaa. Siitä en nyt kuitenkaan moiti. On hyvä yrittää olla yhtä aikaa sekä realisti että tavoitteellinen. Sen sijaan moitin siitä, että ohjelmaan ei näytä sisältyvän mitään sellaista, joka tekisi edes tuon alemman luvun saavuttamisen todennäköiseksi.

Me olemme arvostelleet matalapalkkatukea, erityisesti tällaisen tuen mahdollisia vaikutuksia palkkarakenteeseen. Työn suosimisen sijasta suositaankin nyt pienipalkkaista työtä. Arvioimme myös, että sen vaikutus uusien työpaikkojen muodossa jää vähäiseksi. Rahaa kyllä saadaan kulumaan sen takia, että on jo entuudestaan olemassa pienipalkkaista työtä.

Jälleen kerran luvataan puuttua julkisen sektorin perusteettomiin pätkätöihin. Ehkäpä se nyt tuottaa tulosta. Vasemmistoliitolle on kuitenkin pettymys, että hallitus ei aio säännellä työvoiman vuokrausta. On syytä pelätä vuokratyön laajenemista, ellei sille säädetä rajoituksia. Se ei missään tapauksessa saa tulla tavaksi jatkuvassa tehtävässä. Vuokratyössä työsuhteet jäävät usein lyhytaikaisiksi ja työntekijät jäävät vaille monia vakinaiselle väelle kuuluvia oikeuksia. Myös tästä syystä tarvitaan sääntelyä. Sekä pätkätöille että vuokratyövoiman käytölle on asetettava rajat. Niistä ei saa tulla yhä yleisempää työn muotoa. Ja ne rajat on syytä kirjata lainsäädäntöön.

Hallitusohjelmaan pettyy myös varmasti moni, jolle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Kyse ei ole pelkästään yksityisistä kohdista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Ilmastonmuutoksen osalta hallitus ei ole kyennyt esittämään mitään uutta. Teemmekö passiivisesta velvollisuudesta vain sen, mitä EU:ssa jo yhteisesti on sovittu, ilman valmiutta enempään tai halua vaikuttaa aktiivisesti unionissa?

Yllätyin, että kannattavuuden varmistava syöttötariffi ei koske tuulivoimaa, mutta kylläkin sellaisia pieniä biokaasulaitoksia, joilla on kytkös maatalouteen. Ympäristöperusteisten tukien kohdentamisessa voikin nähdä puhtaasti elinkeinopoliittisia tavoitteita. No, tästä painotuksesta en kuitenkaan moiti hallitusta ohjailevaa MTK:ta, sillä valinta on aidosti hallituspuolueiden itsensä päättämä.

Jätteen energiakäytön lisääminen saattaa arveluttaa monia, jotka toivovat kierrätyksen laajenevan. Näin se nyt kuitenkin on hallitusohjelmaan kirjattu.

Hallituksen myönteinen kanta geeniruokaan ja turkistarhaukseen osoittaa, että näissä kysymyksissä maataloustuottajien etu voittaa kaikki muut eettiset valinnat.

Merkittävä kannanotto on ohjelman lupaus, että hallitus toimii aktiivisesti turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi. Uusiutuminen tosin kestää tuhansia vuosia. (Eduskunnasta: Pitää olla pitkäjänteinen!) Hyväksi on sen sijaan nähtävä hallituksen päätös panostaa vesivoimaan sillä tavoin, että samalla ei kuitenkaan pureta aikaisemmin tehtyjä suojelupäätöksiä.

Hallituksen ympäristö- ja energiapolitiikan suunnasta kertoo kuitenkin sekin, että hallituksen kokoonpanon varmistuttua ovat monet ulkomaiset tahot heränneet ja innostuneet. Ne ovat innolla rakentamassa tänne, vihreän liikkeen salaa tukemina, uutta ydinvoimalahanketta, joka nykypäivänä muualla ei olisi mahdollista. Saattaapa käynnistyä kaksikin uutta hanketta. Ja kolmannellekin olisi voimayhtiöiden mukaan tilaa.

Täysin ristiriitainen temppu aidon luonnonsuojelun näkökulmasta on hallitusohjelmaan nostettu kohta merimetsojen teurastamisesta. Odotan ihmetellen, milloin näissä asioissa yleensä hyvin valppaat luonnonsuojelujärjestöt heräävät ja aukaisevat silmänsä.

Många naturvänner kommer också att bli besvikna på regeringsprogrammet. Det är inte enbart fråga om enskilda detaljer, utan helheten.

Regeringsprogrammets punkt om storskarvsslakten står i stark kontrast mot äkta genuint naturskydd. Jag undrar hur länge naturskyddsorganisationerna ännu skall sova innan de vaknar och slår upp ögonen. Annars brukar de ju vara på alerten. (Ed. Wideroos: Ut på holmarna och titta!) — Jag har nog varit, hör ni!

Hallitusohjelman sotilaallista liittoutumista käsittelevä kohta on nyt kirjoitettu toisella tavoin. Natoon tällä ohjelmalla ei vielä liitytä. Selvästi on kuitenkin menossa kampanja, jossa Natoa yritetään arkipäiväistää niin, että liittyminen jonkin vuoden päästä tuntuisi kansalaisista enää pieneltä, itsestäänselvältä askeleelta. Kokoomus ei saanut ohjelmaan haluamaansa suoraa kirjausta Natoon liittymisestä, mutta se ei varmasti estä kokoomusta sitä kohti pyrkimästä. (Ed. Zyskowicz: Kokoomus sai sen kirjauksen, mitä se haki!)

Olin varsin hämmästynyt, kun selvisi, että edellisen hallituksen ulkoministeri oli Ruotsin kanssa pohjustanut Suomen osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoihin. Eivätkö nyt alkuun olisi riittäneet EU:n nopean toiminnan joukot?

Hallitus lupaa kauniisti edistää ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista kaikkialla maailmassa. Toisessa kohtaa todetaan vielä ylevästi: "Hallitus edistää aktiivisesti ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti." Nämä ovat vaativia tavoitteita. Kyse ei voi olla suhtautumisesta vain joihinkin etäisiin, diktatorisesti hallittuihin pikkuvaltioihin. Kokemus on meille opettanut, että jos jokin suurvalta julistaa käyvänsä terrorisminvastaista sotaa kaikkialla maailmassa, niin siinä tulee samalla tallotuksi myös ihmisoikeuksia ympäri maailmaa. Myös Venäjän sisäisestä kehityksestä on syytä olla huolissaan.

Tiedotusvälineet peräävät jo sitä, milloin uusi ulkoministerimme tapaa yhdysvaltalaisen virkaveljensä. Minusta täällä pitäisi enemmän olla huolissaan siitä, mitä uusi ja innokas ulkoministerimme mahdollisesti laukoo, jos tällainen tapaaminen järjestyy joskus.

Arvoisa puhemies! Monista hyvistä yksittäisistä kohdista huolimatta emme voi olla tyytyväisiä hallitusohjelmaan. Olemme kulkemassa kohti eriarvoistuvaa yhteiskuntaa. Sosiaalitutkijat ovat varoittaneet köyhyyden kasvusta vaurastuvassa Suomessa. Tätä varoitusta ei ole otettu huomioon hallituksen ohjelmassa.

Tämän johdosta ehdotan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

"Hallitusohjelma ei edes pyri yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Hallitus ei tosissaan tue kansalaisille tärkeitä arjen palveluja, kuten terveydenhoitoa ja koulutusta, vaan kääntää selkänsä lapsiperheille ja ikäihmisille. Pienipalkkaiset naiset on lähes unohdettu.

Hallitus on luopunut alueellisen kehityksen tasapainottamisesta. Ohjelman monissa eri kohdissa asetutaan vastustamaan sitä, mikä ympäristöstä huolehtimisen kannalta olisi tärkeää.

Näistä syistä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspohjan rungon saneli selvästi vaalitulos. Vihreille osallistuminen hallitusneuvotteluihin oli tavoite, mutta päätös hallitukseen mukaan menemisestä ei ollut itsestäänselvä. Hallitusyhteistyöhön osallistumisen edellytyksenä oli, että hallitusohjelmassa sitoudutaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, perusturvan vahvistamiseen ja ympäristön- ja luonnonsuojelun parantamiseen.

Ilmastonmuutos on valtava haaste ja uhka ympäristölle, ihmisten taloudelle ja eri ihmisyhteisöjen elämäntavalle. Ilmastonmuutos uhkaa voimakkaimmin eteläisen pallonpuoliskon köyhiä ja väkirikkaita alueita, mutta suurimman haasteen se antaa meille, joiden elämäntapa on perustunut valtavalle luonnonvarojen kulutukselle.

Lapsemme tulevat arvioimaan tämän ajan hallituksia sen perusteella, miten ne onnistuvat tai epäonnistuvat ilmastopolitiikassaan. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii panostuksia, se vaatii sitoutumista, joskus se vaatii myös uhrauksia. On silti selvää, että kestämättömällä nykyuralla jatkaminen on kaikkein kallein vaihtoehto. (Ed. Gustafsson: Tämän huolen me jaamme!)

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että hallitus uudistaa ilmastopolitiikan aikajännettä. Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään Suomen ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Energiapolitiikan painopiste on uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämisessä. Ohjelmassaan tämä hallitus sitoutuu energiankulutuksen kasvun taittamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön merkittävään kasvattamiseen. Vihreille on tärkeää, että vuoden 2008 loppuun mennessä laaditaan tiukennettu energiansäästöohjelma, joka koskee muun muassa rakennuksia ja energiansäästösopimuksia. Syöttötariffit otetaan käyttöön ensi alkuun biokaasulaitoksille.

Päästöjen vähentämisessä Suomi on sitoutunut EU:n ilmastopolitiikkaan, ja taakanjakopäätöksen jälkeen arvioidaan uudelleen sitä, riittävätkö hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseen. Monia tehokkaita keinoja säästää energiaa ja kasvattaa uusiutuvan energian käyttöä on vielä jäljellä.

Finland har förbundit sig till EU:s klimatpolitik när det gäller att minska utsläppen och efter beslutet att dela på bördan ska man på nytt bedöma om åtgärderna enligt regeringsprogrammet är tillräckliga för att uppnå målen. Det kvarstår många effektiva medel för att spara energi och öka användningen av förnybar energi.

Trafikens utsläpp kan minskas effektivast där stora folkmassor rör sig. Regeringen har förbundit sig vid att staten ska börja stödja kollektivtrafiken i de stora städerna om bara städerna också själva satsar mer på kollektivtrafik.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hakemusta ydinvoiman lisärakentamisesta tarkastellaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Vihreät arvioivat, ettei ydinvoiman lisärakentaminen ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelu on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa. Tavoitteena on taittaa luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus, on Suomessa vakavasti uhattuna etenkin metsäluonnossa. Hallitus on sitoutunut Etelä-Suomen metsien suojelua koskevan Metso-ohjelman jatkamiseen. Kansallispuistoja Sipoonkorpeen ja Selkämerelle selvitetään.

Venäjän kanssa tehtävän lähialueyhteistyön yksi painopiste on jatkossakin Itämeren suojelu. Jotta rajat ylittävä yhteistyö voisi olla tehokasta, on meidän muutettava myös omaa toimintaamme. Asutuksesta, teollisuudesta, maataloudesta ja haja-asutuksesta johtuvaa ravinnekuormitusta on vähennettävä Itämeri-ohjelman mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Vihreille on keskeistä, että luonnonsuojelun tasoa ei lähdetä heikentämään. Vesilain uudistaminen yksituumaisesti oli edellytys hyvälle hallitusyhteistyölle. Päätös siitä, että vesilakia uudistetaan yksimielisesti, tarkoittaa, että tämä hallitus ei tule mahdollistamaan Vuotoksen altaan rakentamista. Hallitus ei tule mahdollistamaan Vuotoksen altaan rakentamista eikä myöskään Iijoen Kollajan rakentamista. Myös oppositio kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta näyttää asettuneen tämän linjauksen tueksi.

Työvoimasta poistuu tämän hallituskauden aikana 60 000 työntekijää, minkä vuoksi uuden hallituksen itselleen asettama työllisyystavoite, 80 000—100 000 työpaikkaa, on erittäin haastava. Työllisyyden parantaminen tällä hetkellä edellyttää vahvaa panostusta nimenomaan koulutukseen kautta linjan. Hallitus on sitoutunut ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tämä auttaa vähentämään koulupudokkaiden määrää, ja sillä voidaan osaltaan vastata työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmaan. Työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta laajennetaan. On välttämätöntä, että kaikille taataan mahdollisuus kouluttautua ja päästä kiinni työelämään.

Vihreät ovat tyytyväisiä saavutettuun tulokseen, jolla opintorahaa korotetaan 15 prosentilla ja opiskelijoiden tulorajoja tarkistetaan. (Ed. Valpas: Koska? Kertokaa!) Opintorahan jälkeenjääneisyys on ollut silmiinpistävää, sitä ei ole onnistuttu nostamaan yli vuosikymmeneen. Samoin hallitus korjaa yliopistojen perusrahoituksen jälkeenjääneisyyttä summalla, joka ei ole vähäinen. Uskomme, että opiskelijat ovat tyytyväisiä näihin päätöksiin.

Kulttuuripolitiikkaa vahvistetaan. Veikkausvoittovarojen käyttämisestä jakosuhdelain mukaan pidetään kiinni. Kotimaisen elokuvan julkista rahoitusta lisätään. Taiteen vapaan kentän toimintamahdollisuudet turvataan. Kirjastojen roolia vahvistetaan ja kirjastojen perustamiskustannukset säilytetään valtion talousarviossa. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että on myös vahvat perusteet säilyttää tekijänoikeusasiat jatkossakin opetusministeriössä.

Toimivalla asuntopolitiikalla vaikutetaan sekä työvoiman saatavuuteen että ihmisten arkeen. Odotamme uudelta asuntoministeriltä politiikkaa, joka luo mahdollisuudet muun muassa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseen. Tämä on Helsingin ja muun Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta välttämätöntä.

Hallitus on sitoutunut edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Tähtäämme palkkaerojen selvään kaventamiseen. Hallitus toteuttaa nopealla aikataululla määräaikaisia työsuhteita selvittäneen työryhmän esitykset. Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikassa edistetään pysyvien palvelussuhteiden syntymistä. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on myös tärkeä keino vahvistaa nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Hyvä asia on, että isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla. Tämä parantaa isien mahdollisuuksia hoitaa kotona vauvojaan.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2007 sosiaalibarometrin mukaan vanhusten tilanteen arvioidaan yleisimmin heikkenevän, koska resurssien ei uskota riittävän palvelujen turvaamiseen. Huoli on aiheellinen, sillä väestön ikääntyminen tulee kasvattamaan terveydenhuollon menoja. Hallitusohjelmassa sitoudutaan turvaamaan vanhusväestön hyvä hoito, palveluiden laatu ja saatavuus. Vihreät korostavat, että tästä sitoumuksesta pidetään kiinni.

Kuntatalouden tilannetta tulee seurata koko hallituskauden huolellisesti ja varmistaa, että kunnallisten palveluiden rahoitus on riittävällä pohjalla. Myönteisen suhdannekehityksen aikana kuntien verotulojen kasvu tasoittaa kuntataloutta. Muussa tapauksessa kuntien rahoitus voi joutua tiukoille.

Väestön ikääntyessä ennalta ehkäisevän työn merkitys kasvaa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on tärkeä avaus tässä asiassa. Keskeistä on, että terveyseroja pystytään kaventamaan nykyisestä.

Sinivihreän hallituksen ohjelmaan kuuluu sopimus veronkevennyksistä. Työllisyyden edistämiseksi tuloverotusta kevennetään reilulla miljardilla eurolla.

Melko runsaista veronalennuksista huolimatta veronalennusten ja menonlisäysten suhde on huomattavasti tasapainoisempi kuin se oli edellisinä neljänä vuotena. Veronkevennysten nettovaikutus jää 1,8 miljardiin euroon, koska hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ekologiseen verouudistukseen 300 miljoonan euron verran. Tehty valinta on oikea, sillä se osaltaan parantaa verotuksen ympäristöohjaavuutta.

Lisäksi hallitus kiristää alkoholin ja tupakan verotusta. Myös harmaan talouden torjunta on osa kestävää talous- ja veropolitiikkaa. (Ed. Gustafsson: Mitä keinoja esitetään?)

Päivärahansaajien verotus on kiristynyt, koska kunnallisveroprosentit ovat nousseet, mutta kunnallisverotuksen perusvähennystä ei ole tarkistettu vuoden 1991 jälkeen. Hallituksen päätös korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä 2 000 euroon helpottaa päivärahansaajien asemaa.

Hallituksen finanssipolitiikka perustuu jatkossakin kehysmenettelyyn. Kehysmenettelyä on joustavoitettu sen kritiikin pohjalta, jota erityisesti eduskunta viime kaudella esitti. Järjestelmään ei kuitenkaan ole sisällytetty mahdollisuutta puolivälin tarkasteluun menojen osalta. Toisaalta myöskään verojen suhteen sellaista ei ole kirjattu.

Arvoisa puhemies! Ihmisten hyvinvointi Suomessa on keskimäärin kasvanut, mutta kehityksen kääntöpuoli on, että ihmisten eriarvoistuminen on syventynyt ja näyttää olevan luonteeltaan entistä pysyvämpää. Työttömien ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten heikon tilanteen ohella erityinen huolenaihe on lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvu.

Sosiaaliturvan tämän hetken polttavimmat kysymykset ovat etuuksien riittämätön taso ja työttömyysturvan huono yhteensovitettavuus palkkatyön kanssa. Hallitusohjelman tavoite aukottoman, työhön kannustavan ja köyhyyttä vähentävän perusturvan luomisesta on vihreille mieleen. Perusturvauudistuksen onnistuminen on avainasemassa siinä, että myös sosiaaliturvan varassa elävät ihmiset voivat kokea olevansa täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä.

Lasten eriarvoistuminen on yksi kaikkein huolestuttavimmista muutoksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallitus sitoutuu vähentämään lapsiperheiden köyhyyttä. Tämä on vaikea tehtävä. Hallitusohjelman tulonsiirrot kohdistuvat köyhimmille lapsiperheille. Yhden vanhemman perheiden asemaan puututaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Vuoden 2009 alusta lähtien pienintä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa saavat äidit ja isät saavat päivärahan työmarkkinatuen tasoisena, mikä tarkoittaa päivärahaan noin 100 euron korotusta nykyisestä kuukaudessa.

Panostamalla reilusti nykyistä enemmän peruskouluun voimme ehkäistä syrjäytymistä. Hallituksen osoittamalla lisärahoituksella kuntien on pienennettävä luokkakokoja, lisättävä erityisopetusta ja tukiopetusta ja parannettava oppilashuoltoa.

Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi niistä palveluista, jotka tällä hetkellä on kaikkein huonoimmin mitoitettu ihmisten tarpeita vastaavaksi. Hallitusohjelman kirjaus lapsiperheiden kotipalvelusta on siksi erittäin tärkeä.

Apurahataiteilijat ja tutkijat ovat olleet sosiaaliturvan väliinputoajia. Näin ei ole enää jatkossa.

Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kehitetään johdonmukaisesti niin, että se ottaa huomioon työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan ja turvapaikanhakijoiden asemaa kohtuullistetaan. Kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa aikaa lyhennetään ja kielikoulutusta lisätään. Suomessa työskenteleville ihmisille, jotka ovat työllistyneet turvapaikkaprosessin aikana, annetaan mahdollisuus hakea työlupaa täältä käsin. Ulkomaalaisvirasto muutetaan maahanmuuttovirastoksi.

Av regeringsprogrammet framgår en förändrad attityd till invandring. Det finns två orsaker till att en attitydändring är nödvändig. Utan en öppnare invandrarpolitik kan vi inte öka arbetskraftsinvandringen. Utan en humanare praxis är vi inte en rättsstat där jämlikhet råder.

Hallitusohjelmasta on luettavissa asennemuutos suhteessa maahanmuuttoon. Asennemuutos on välttämätön kahdestakin syystä: Ilman avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa emme pysty lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Ilman nykyistä inhimillisempiä käytäntöjä emme ole tasa-arvoinen oikeusvaltio.

Hallitus parantaa kansalaisten oikeusturvaa. Syyttäjien roolia esitutkinnassa vahvistetaan. Hallitus puuttuu myös vankien tilanteeseen. Vankien kuntouttavan toiminnan edellytykset turvataan vankeuslain edellyttämällä tavalla ja vankiloiden peruskorjaamista jatketaan.

Sinivihreän hallituksen ulkopolitiikka jatkaa edeltävien hallitusten viitoittamalla linjalla. Suomi korostaa YK:n asemaa ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa. Euroopan unioni nähdään Suomen tärkeimpänä ulkopolitiikan viitekehyksenä. Suhteita Venäjään ja transatlanttista yhteistyötä USA:n ja Kanadan kanssa syvennetään.

Vihreät ovat pettyneitä siihen, että hallitusohjelmassa ei ole sitä vuosilukua, jolloin 0,7 prosentin tavoite kehitysyhteistyömäärärahoissa aiotaan saavuttaa. Nyt sovitulla rahoituksella tason voi arvioida olevan 0,57 prosenttia vuonna 2011. Tavoitetason määrittämiseen on syytä palata kehysriihessä.

Arvoisa puhemies! Seuraavat neljä vuotta politiikassa eivät tule olemaan helppoja. Saattaa olla, että edessä on huonosti nukuttuja öitä. Yhteiskunnassamme on merkittäviä ongelmia: syrjäytymistä, köyhyyttä ja osattomuutta. Työllisyysasteen nostaminen on haastavaa väestön ikääntymisen johdosta, ja samasta syystä palvelujen tarve tulee huomattavasti kasvamaan. Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin hupenemisen pahenevat ongelmat ovat käsissämme.

Vaikeasta tehtävänannosta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, vihreä eduskuntaryhmä uskoo, että nyt aloittavalla hallituksella on kykyä ja mahdollisuuksia vastata näihin poliittisiin haasteisiin.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! "Finland tillhör alla, oberoende av bostadsort, livssituation, modersmål eller etnisk bakgrund. Medborgarna skall garanteras rätten att påverka samt delta och vara delaktiga i beslutsfattandet". Denna markering i inledningen av regeringsprogrammet är viktig och en stor utmaning, men det är också viktigt att säga ut att detta är regeringens vilja.

Svenska riksdagsgruppen är förstås nöjd över det regeringsprogram som de fyra regeringspartierna har enats om under Matti Vanhanens ledning. Och det kan vara en god idé att ta fram regeringspartiernas valprogram och läsa dem parallellt med det färska regeringsprogrammet. Då kommer vi att se att regeringen förverkligar just den politik som vi sökte stöd för i valet, och vi vann valet med.

Politik handlar om värderingar och ansvar. Problemet är ofta att få dessa två att gå ihop under en valrörelse. Många faller lätt för frestelsen att lova ett land av mjölk och honung med hopp om en valseger. Men efter segern kommer vardagen och det är då man skall förvandla vallöften till en ansvarsfull politik.

Sysselsättningen är den grundläggande tonarten i programmet, men i så fall utgör familjepolitiken den tydliga solostämman. Den ljuder både inom skattepolitiken och inom social- och utbildningspolitiken.

Familjerna var en av huvudgrupperna i vår valrörelse. Vår ideologi bygger på grundtesen om att alla skall få en jämlikt god start i livet så att alla har möjlighet att lyckas längre fram. Dagens barn och familjer tampas med många problem. Föräldrarna har svårt att flexa mellan karriär och familjeliv, risken för utslagning är stor bland ensamförsörjarfamiljerna, barns och ungdomars fetma ökar, likaså deras psykiska illamående, och så vidare, och så vidare.

Regeringen anslår nu en halv miljard euro på att förbättra de sociala stöden samt hela social- och hälsovården och familjernas andel av denna investering är märkbar. Regeringen kommer att höja ensamförsörjartillägget med 10 euro i månaden och barnbidraget från det tredje barnet höjs likaså med 10 euro i månaden. Det här är i linje med de studier som visar att risken för utslagning är stor bland ensamförsörjarfamiljer och i familjer med många barn.

Familjesatsningarna omfattar också en höjning en hemvårdsstödet med 20 euro i månaden medan stödet för privat vård av barn höjs till 160 euros nivå. Moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningen höjs till samma nivå som arbetsmarknadsstödet och pappaledigheten skall förlängas med 2 veckor.

Alla de här satsningarna kostar upp emot 80 miljoner euro. Utöver höjningarna av stöd så vill regeringen förbättra servicen inom dagvården och förbättra adoptivföräldrarnas situation.

Perhepolitiikka näkyy myös veropolitiikassa. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Vaikka alennus toteutetaankin kaikissa veroluokissa, painopiste voi kuitenkin olla pieni- ja keskituloisissa tulonsaajissa. Kunnallisveron vähennystä korotetaan ja tällä turvataan kaikkein pienimpiä tuloja saavien kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu.

Tähän voimme vielä lisätä ruoan arvonlisäveron alentamisen 5 prosentilla. Useat tutkimusraportit osoittavat, että arvonlisäveron alennus suosii nimenomaan pienituloisia perheitä. Tämä edellyttää kaupan toimivan luvatulla tavalla, toisin sanoen siten, että arvonlisäveron alennus näkyy myös kokonaisuudessaan hinnoissa. Puhtaisiin kotimaisiin elintarvikkeisiin kannattaa panostaa. Hallituksen viesti onkin juuri tämä.

Hallitus lunastaa myös kaikkien puolueiden lupaukset perintöveron alentamisesta. Malli ei ole täysin toivomamme kaltainen, sillä olisimme mieluiten poistaneet sen kokonaan samalla tavalla kuin Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua ovat tehneet, mutta päätös on joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan. Käytännössä se merkitsee joidenkin suomalaisten osalta perintöveron poistamista.

Päätös poistaa perintöverot kokonaan perheyritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta on tärkeä. Tämä on tärkeä tieto perheyrityksissä toimiville suomalaisille, joita on yli 200 000. Monet työpaikat olisivat olleet vaakalaudalla, kun tuhansien yritysten siirtäminen seuraavalle sukupolvelle olisi jäänyt tekemättä. Uskomme tämän menettelytavan pelastavan monia työpaikkoja eri puolella Suomea.

Hallitus haluaa helpottaa perheiden elämää jatkamalla kotitalousvähennyksen kehittämistä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä muistuttaa vanhasta ehdotuksestamme, jonka mukaan eläkkeellä olevat vanhemmat voisivat verotuksessa vähentää kustannukset heidän ostaessa palveluja lapsilleen tai lapsenlapsilleen.

Jag sade tidigare att vår ideologi bygger på att alla skall få en jämlik start i livet. Grundskolan är grundstenen i det bygget. Vår grundskola står inför stora reformer då årskullarna blir mindre för varje år, men samtidigt måste vår utbildning reformeras för att svara mot dagens krav. Regeringen väljer nu att återinvestera de pengar som inbesparas då antalet elever blir färre i skolan. Det här innebär en kontinuerlig extra finansiering på över 80 miljoner euro till våra skolbarn.

Trots att de flesta studenter flyttar bort hemifrån så kanske man ändå kan räkna studerandena till familjepolitiken. Studentorganisationernas gemensamma krav på att höja studiepengen är nu skriven svart på vitt i regeringens budgettabell. Studiepengen höjs med de utlovade 15 procenterna. Det som också ger mer pengar i studentens ficka är det faktum att inkomstgränsen för vad man får förtjäna höjs med 30 procent.

Herr talman! Kraven på social rättvisa har vuxit allt starkare från pensionärshåll under de senaste åren. Därför var det mer än väntat att valkampanjen till stor del handlade om seniorernas problem. I valkampanjen så lovade vi höja folkpensionen och vi lovade också sänka skatterna för de pensionärer som idag betalar en högre skatt än löntagare med samma inkomst. Båda dessa löften är inskrivna i regeringsprogrammet.

En av de grupper som förtjänar extra uppmärksamhet är anhörigvårdarna. Deras insatser har inte fått vare sig den ekonomiska eller mänskliga uppskattning som de förtjänar. Därför ser vi det som mycket viktigt att antalet anhörigvårdare som skall få ekonomiskt stöd ökar märkbart men också att deras möjligheter att få avlastning och vikarier ökar.

Yhteensä hallitus lisää ensimmäisessä kehysbudjetissaan 80 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Näillä uusilla panostuksilla haluamme saada korjatuksi vanhustenhuollon vakavia puutteita. Samalla voimme huolehtia siitä, että saamme lisää henkilökunnan työtaakkaa helpottavia käsiä osastoille.

Nämä toimenpiteet eivät toki ole halpoja. Kaikki hyvät panostukset maksavat aina jonkin verran. Siksi hallitus on päättänyt lisätä verotuloja mutta tavalla, joka hyödyttää kansaterveyttä. Teemme sen nostamalla alkoholin ja tupakan veroa. Meidän ei tietenkään tule pyrkiä gallupkyselyihin perustuvaan demokratiaan, mutta haluan muistuttaa alkoholiveron nostamisella olevan laaja tuki suomalaisten keskuudessa.

Arvoisa puhemies! Meidän on luotava resursseja, ennen kuin me voimme jakaa hyvinvointia. Hallitus jatkaa tuloverotuksen keventämistä kannustaakseen yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä ja työnhakijoita ottamaan vastaan työtä. Tavoitteena on edelleen yli 80 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja ei muuten kasva kuin sieniä sateella. On kylvettävä, kasvatettava ja kasteltava ennen kuin sato voidaan korjata. 1,2 miljardin veronalennus vaikuttaa valtavan suurelta, mutta kaikki tutkimuslaitokset sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat vaatineet vieläkin suurempia alennuksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on halukas ottamaan huomioon palkansaajien vaatimukset edellyttäen, että kaikki talouden merkit ovat plussan puolella, kun hallitus kauden puolessa välissä arvioi tilannetta.

Jag nämnde redan slopandet av arvsskatten för generationsväxlingar. Det är en ödesfråga för tiotusentals företag under de kommande åren. Och vi skall inte heller glömma generationsväxlingarna inom lantbruket som nu får en länge efterlängtad reform. Regeringsförhandlarna kom också överens om att skogsbruksfastigheter befrias från arvs- och gåvoskatt. Ovannämnda åtgärder är mycket viktiga för nyrekryteringen och därigenom upprätthållandet av arbetsplatser.

Företagare har alltid ansetts vara sin egen lyckas smed. Det är visserligen sant, men problemet är att familjemedlemmarna och företagaren har ett svagt socialskydd. Den sociala tryggheten för företagare kommer nu att förbättras på flera punkter.

Lantbrukarnas avbytarsystem utvecklas och utvidgas med två semesterdagar samtidigt som pälsfarmarna får ett eget avbytarsystem. Därmed kan vi inom svenska riksdagsgruppen dra streck för en över tio år lång kamp för pälsdjursnäringen.

För att få mera styrfart på den inhemska ekonomin behöver vi både mer arbete men också mer kapital. Därför är det bra att hushållen nu uppmuntras att flytta över pengar från sparkonton och madrasser till aktier. Vi föreslår nu att dividenderna skall bli skattefria upp till en viss gräns. Och eftersom de flesta finländare egentligen får under 400 euro i dividender så kunde gränser ligga någonstans mellan 500 och 1 000 euro.

Suhdannepolitiikan osana hallitus toteuttaa myös hallinnollisia uudistuksia. Elinkeinoelämän ministeriöstä on puhuttu pitkään (Ed. Jaakonsaari: Elinkeinoministeriöstä!) — Anteeksi! — Elinkeinoministeriöstä on puhuttu pitkään, ja nyt hallitus toteuttaa unelman nykyaikaisesta ja toimintakykyisestä elinkeinoministeriöstä. Kun sekä työministeriö että kauppa- ja teollisuusministeriö ovat samassa talossa, vasen käsi tietää, mitä oikea käsi tekee ja päinvastoin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että maahanmuuttokysymykset keskitetään nyt sellaiselle taholle, jossa maahanmuuttoa pidetään myönteisenä asiana. Aika, jolloin maahanmuutto voitiin nähdä hyvinvointimme uhkana, on tällä tavalla ohi. Poliisiministeri voi nyt keskittyä rikollisuuden vähentämiseen, ja ruotsalainen eduskuntaryhmä odottaa yhteistyön uuden poliisiministerin kanssa sujuvan kitkattomasti. Sitä paitsi hän on ensimmäinen nainen tässä asemassa.

Talman! Inför valet fick våra kandidater ständigt bemöta anklagelserna om att svenska folkpartiet böjer sig för vad som helst för att få vara med i regeringen. Bildandet av denna regering har än en gång visat att det inte är sant. I vårt svar till regeringssonderaren lyfte vi fram svenska språkets framtid inom både servicen och förvaltningen som en tröskelfråga för vår medverkan. Vi är nöjda över att regeringsprogrammet innehåller skrivningar om svenska språket på upprepade ställen: inom hälsovården, inom utbildningen, inom stats- och kommunförvaltningen, inom domstolsväsendet och så vidare.

Vi vill också understryka att det är slut på det som vi gärna kallar digisåpoperan som höll på att föra den finlandssvenska tv-kanalen tillbaka till 70-talet. Nu är det klart att kabelbolag inte får låta bli att erbjuda FST5, som den heter, i sitt kanalutbud.

Talman! Svenska riksdagsgruppen ser det nya regeringsprogrammet som en klar framgång. Vi kommer att rösta för alla de goda satsningar som finns i programmet.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! "Ketään ei jätetä yksin." Tämä ylevä johtolanka ja lupaus on kirjattu Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan, sen johdanto-osaan, ja tavoitteenahan on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Hallitusohjelmassa on suuri joukko aitoja uudistuksia, joita kristillisdemokraatit tavoittelivat vaaliohjelmassa ja viime kauden oppositiopolitiikassa. Valitettavasti hallitusohjelmassa on myös näennäisuudistuksia, jotka osoittautuvat silmänlumeeksi tarkasteltaessa niihin osoitettuja rahasummia. Lisäksi hallitusohjelmasta puuttuu kokonaan kipeästi tarvittavia uudistuksia, joita hallituspuolueet lupasivat vaaleissa äänestäjille. Esimerkiksi mihin unohtui kokoomuksen vaaliohjelman perhepolitiikan kärki? "Lapsilisät on sidottava indeksiin, jotta ostovoima säilyy."

Työllisyys- ja elinkeinopolitiikan yhdistäminen uuden ministeriön puitteissa on mielestämme viisas ratkaisu. Työvoiman liikkuvuutta ja työvoimapoliittista koulutusta tulee tehostaa. Iloitsemme siitä, että kristillisdemokraattien aloite työpaikkakunnan kakkosasunnon verotuesta on otettu ohjelmaan mukaan. (Ed. Zyskowicz: Eikö se ollutkaan meidän aloitteemme?) — Ei ollut teidän aloitteenne. — Yksinyrittäjien ensimmäisen työllistetyn palkkatukeen suunnattu 10 miljoonan euron summa on sen sijaan niin pieni, että ihmettelen, millaista vaikutusta hallitus sillä tavoittelee. Kannustamme joka tapauksessa hallitusta sen tavoitteessa 80 000—100 000 uuden työpaikan edellytysten luomisessa. Jos tässä tavoitteessa ei ikääntyvän väestön oloissa pysytä, hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva ovat tulevaisuudessa uhatut.

Työllisyyden, turvallisuuden, alueiden elinvoimaisuuden ja ilmastopolitiikan näkökulmasta nyt tarvittaisiin uudistunutta, ajan haasteisiin vastaavaa liikennepolitiikkaa. Hallitusohjelma on tässä suhteessa vaisu. Joukkoliikennettä, etenkin raideliikennettä, tulisi määrätietoisesti vahvistaa ja tehdä sen käyttö kansalaisille kannattavaksi. Ei riitä, että hallitus jälleen pitkäjänteisesti vain kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen. Tienpidon rahoitusta pitää korottaa reilusti, jotta oltaisiin kestävällä pohjalla. Muistutan, että Tiehallinnon laskelmien mukaan jo yhden kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden kokonaiskustannukset ovat 1,5 miljoonaa euroa.

Alkavan vaalikauden ehkä merkittävin haaste on ilmasto- ja energiapolitiikan linjaaminen tavoitteena päästöjen merkittävä vähentäminen, energiaomavaraisuuden lisääminen ja työllisyyden tukeminen. Hallitusohjelman keinot ovat mielestämme tyydyttäviä, vaikka toki paljon lasketaan valmisteltavan ilmasto- ja energiastrategian varaan. Ilmastopolitiikan maksajiksi näyttävät kuitenkin jäävän sähköveronkorotusten myötä kotitaloudet, minkä kompensoimiseksi rinnalle vaadittaisiin mittavia sosiaalipoliittisia toimia köyhyyden torjumiseksi.

Hallitusohjelman mukaan Suomi "säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä". Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 todettiin: "Jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin." Ilmaisuista on mielestäni turha etsiä linjaeroja — pidän hallituksen ulko- ja puolustuspoliittista linjaa kannatettavana ja aiemman linjan toistona.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksen, opintorahan 15 prosentin korotuksen tai eläkeläisten veronkevennyksen määrärahavaikutukset ovat oikeat, joten niiden toteutuminen näyttää selkeältä. Perintöveroa ehdotetaan kevennettäväksi suurin piirtein sillä mallilla, jota kristillisdemokraatit esittivät. Minimiäitiyspäivärahan korottamista työttömän peruspäivärahan tasolle tervehdimme myös ilolla. Kristillisdemokraattien pitkäjänteinen ja johdonmukainen oppositiopolitiikka on tuottanut tulosta.

Hallitusohjelman lukuisista selvitysesityksistä innostuneille, tuoreillekin kansanedustajille joudun kuitenkin valitettavasti kertomaan, että yksi tähän ohjelmaan sisältyvä lause on kaikkea muuta painavampi, ja se kuuluu näin: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätösten puitteissa mahdollista." Kehys taas on määritelty varsin tiukasti, eli hallitus sitoutuu siihen, että kehyksen piirin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2011 enintään 1,3 miljardia euroa suuremmat kuin (Ed. Rossi: Viisas ei syö enemmän kuin tienaa!) ennen 8.3.2007 päätettyä valtiontalouden kehysratkaisua. On helppo laskea, että suuri osa tarvittavista uudistuksista jää paperille selvitysryhmän mappeihin, kun kehykset iskevät vastaan.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvioi hallitusohjelmaa eilisessä verkkokolumnissaan seuraavasti: "Hallitusohjelman talouslinjaukset eivät paranna kuntataloutta. Hyvinvointipalveluihin on luvassa lisää koko kaudelle vain 250 miljoonaa euroa. Tästä pitäisi rahoittaa kaikki uudet tehtävät ja lisääntyvä kysyntä — tasa-arvotuposta nyt puhumattakaan. Menotalouden hillintä ja tuottavuuden nostaminen ovat siis edelleen vahvasti kuntien agendalla jatkossakin."

Julkisten palveluiden naisvaltaisten alojen palkkakuoppa ei uhkaa ainoastaan naisten omaa toimeentuloa vaan myös esimerkiksi vanhustenhoiva-alan kilpailukykyä osaavasta henkilöstöstä. Palkankorotukset ovat välttämättömiä, mutta niiden toteutus edellyttää selkeää valtionosuusrahoituksen lisäystä.

Eduskuntavaalikyselyissä kansalaiset pitivät terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tason parantamista kaikkein tärkeimpänä tavoitteena. Tämä tärkeysjärjestys ei näy hallitusohjelmassa. Tällä ohjelmalla jonot terveyspalveluihin pitenevät ja vanhukset jäävät edelleen makaamaan märissä vaipoissa ja aliravittuina. (Ed. Kankaanniemi: Häpeällistä!)

Vanhustenhoidon laadullisia tavoitteita ei ohjelmassa määritellä. Mihin on unohtunut selvitysmies Sirkka-Liisa Kivelän viimekesäinen raportti vanhustenhoidon kohentamisesta? Sen keskeisin ehdotushan oli laki vanhustenhoidosta, jossa määriteltäisiin muun muassa henkilöstömitoitus laitoshoidossa ja oikeudet avohoidon palveluihin. Vaalien alla tehdyssä kyselyssä 94 prosenttia suomalaisista kannatti tällaisen lain säätämistä. Kokonaispanos palveluihin on tässä ohjelmassa määritelty niin pieneksi, että edes tyydyttävää vanhustenhoidon tasoa ei tulla saavuttamaan.

Terveydenhuollon maksuja aiotaan sen sijaan korottaa, mikä on täysin väärä suunta. Suomalaisen potilaan omavastuuosuus terveyskuluista on kaksinkertainen, noin 20 prosenttia verrattuna Euroopan keskitasoon, 10 prosenttiin. Syrjäseutujen lääkäripula aiheuttaa myös alueellista eriarvoisuutta. Tosiasiassa meillä on jo tällä hetkellä terveydenhoidossa huomattava oikeudenmukaisuusvaje, minkä seurauksena niin kuolleisuudessa kuin sairastavuudessa on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä. Miksi tätä sosiaalista eriarvoisuutta halutaan edelleen kärjistää? Vastuullinen ja välittävä Suomi ei sysäisi kuntatalouden rahoitusta sairaiden ja vanhusten kukkarolle, vaan terveydenhuollon rahoitus hoidettaisiin yhteisvastuullisemmin.

Omaishoidon kehittämistä koskeva kappale on mitäänsanomaton. Siihen ei sisälly selkeitä tavoitteita, vaan ainoastaan ilmaisuja "kehitetään", "selvitetään", "huolehditaan". Miksi hallitus ei yksiselitteisesti lupaa siirtää omaishoidon tukea Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, kaikille saatavaksi eduksi, kuten selvitysmies Elli Aaltonen jo viime kaudella esitti? Ymmärrän toki, että hallitusohjelma on kompromissi erilaisten tavoitteiden kesken. Mutta miten on mahdollista, että hallitusohjelmasta puuttuu sellaisia tavoitteita, joita kaikki hallituspuolueet esittivät? Kokoomuksen vaaliohjelmassa vaadittiin omaishoitajien vapaapäivien nostamista neljään päivään kuukaudessa, ja ymmärtääkseni muutkin hallituspuolueet tätä esittivät vaaliohjelmissaan. Miksi tätä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan? (Ed. Pulliainen: Unohtui!) Vastustaako keskusta kenties tätä?

Sama epämääräinen ilmaisutapa liittyy myös vammaispalveluihin. Miksi hallitusohjelmassa ei selkeästi todeta, että vaikeavammaisille turvataan subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan? Kun on kysymys perusoikeuksien toteuttamisesta, ei voida tyytyä siihen, että tätä oikeutta vain kehitetään vaiheittain. Rahaa uudistukselle ei ole varattu.

Sosiaalitakuuta hallitusohjelmassa kehitetään vain palvelutarpeen arvioinnin osalta, ei oikeutena palvelujen saantiin, ja tämä on minulle suuri pettymys, sillä kokoomus viime kaudella vaati seuraavaa, luen lainauksen: "- - seniorikansalaisten palveluiden takaamiseksi säädetään erillinen laki, joka varmistaa aidon hoito- ja hoivatakuun." (Ed. Pulliainen: Se on kokoomuksen yllätys, se tulee sieltä!) Ja vielä 9.3. kokoomuksen varapuheenjohtaja Paula Risikko vaalitiedotteessaan selvensi tätä vaatimusta: "Nykyisellään hoivatakuu ei toteudu, koska laki takaa vain pääsyn sosiaalipalveluiden tarpeen arviointiin — ei itse palveluja." Mihin nämä vaalipuheet ovat nyt unohtuneet? Eikö kokoomuksessa osattu laskea, että tämän toteuttaminen vaatii myös rahaa? Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä uusi jo viime viikolla vanhustenhuoltoa koskevan lakialoitteen, joten siitä voitte hyvin ottaa mallia.

Ihmettelin myös sitä, missä on viime kauden lakivaliokunnan ja koko eduskunnan syvä huoli vankiloiden henkilöstön merkittävästä lisäystarpeesta. Istuva oikeusministeri Tuija Brax piti tuolloin henkilökuntavajetta hälyttävänä todeten seuraavasti: "Nykyisellä vankiloiden häpeällisen huonolla rahoituksella, meidän kaikkien arkemme muuttuu vaarallisemmaksi. Väkivaltaiset ja turvattomat vankilat tuottavat väkivaltaisia ja turvattomia vapautuvia vankeja. Sitäkö hallitus haluaa?" Vankiloiden henkilökunnan lisäämistarpeesta sinivihreässä hallitusohjelmassa ei puhuta, sen sijaan kyllä vakuutetaan valtiontalouden tuottavuusohjelmalle jatkoa.

Käsittämätön on myös alkoholi- ja tupakkaveroon ehdotettu 30 miljoonan euron korotus, vieläpä perusteltuna terveyden edistämisellä. Alkoholiveron tuotoksi on tänä vuonna arvioitu reilu miljardi, 1 008 miljoonaa euroa, ja tupakkaveron 617 miljoonaa euroa. 30 miljoonan euron korotus tarkoittaa keskimäärin 1,8 prosentin korotusta näihin veroihin. Asiantuntijat ovat ehdottaneet 20 prosentin korotusta alkoholiveroon, aivan kuten kristillisdemokraatit vaaliohjelmassaan, ja 10 prosentin korotusta tupakkaveroon, ja niin ehdotti kokoomuskin viime vaalikaudella, huomattavasti korkeampia lukuja kuin hallitusohjelmassa nyt on. (Ed. Ollila: Kansa ei ole enää ahdistunut, ei tarvitse dokata!)

Sinivihreä hallitus aikoo kääntää selkänsä myös kansainväliselle solidaarisuudelle. Valtiovarainministeri Katainen vakuutti ennen vaaleja olevansa tiukasti sitoutunut siihen, että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan siihen 0,7 prosentin tasoon vuoteen 2010 mennessä, ja vihreäthän olivat vielä vastauksessaan hallitustunnustelijallekin tällä linjalla. Hallituksen esityksellä ei saavuteta edes 0,55 prosentin tasoa tuohon vuoteen mennessä.

Uusi hallitus ei vähennä köyhyyttä. 20 euron korotus kansaneläkkeeseen on kannatettava, mutta hallitus ottaa toisella kädellä eläkekorotuksen pois palvelumaksuja ja sähköveroa korottamalla. Perhepolitiikka on ollut hunningolla jo useamman vaalikauden ajan. Lapsiköyhyys on lisääntynyt, ja lastensuojelutoimenpiteitä sekä psykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Lapsilisien reaaliarvo on kolmen vaalikauden aikana pudonnut yli 10 prosenttia ja kotihoidon tuen arvo peräti kolmanneksen. Tätä taustaa vasten perhepoliittiset panostukset jäävät varsin vähäisiksi ja useimmat niistä tulevatkin vasta hallituskauden loppupuolella.

Hallitusohjelmassa aiotaan toki korottaa tuota kotihoidon tukea, mutta se ei riitä korvaamaan kuin pienen osan menneistä leikkauksista. Hallitusohjelma ei lupauksistaan huolimatta tuo perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoito.

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa pääministeri Matti Vanhasen toista hallitusta vastuullisuuteen, välittämiseen ja kannustavuuteen. Nyt esitelty hallitusohjelma ei kuitenkaan tuo riittävästi keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tänään jättänyt joukon lakialoitteita täydentämään hallitusohjelman puutteita.

Ehdotan seuraavan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa:

"Eduskunta toteaa, että hallitusohjelma ei sisällä uskottavaa pohjaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoistumisen, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon polttavien epäkohtien sekä lapsiperheiden ja pienen eläkkeen varassa elävien köyhyyden ja kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi eikä tasa-arvotupon toteuttamiseksi, ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! (Välihuutoja) — Kiva, että kollegat ovat odottaneet tätä puheenvuoroa!

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma on koreilevalla kynällä kirjoitettua porvarillista proosaa. Ei ole ihme, että pääministeri Vanhasen notkeat apupuolueet, kokoomus, vihreät ja Rkp, ovat olleet sitä innolla hyväksymässä. Hallitusohjelma ei todellakaan uusilla ideoilla loista. Se on yleisesti hyväksyttyjen latteuksien luettelo.

Pumaka on pumaka, ja praktika on praktika. Hallituksen teot ovat toistaiseksi olleet niukat, mutta se vähä, mikä on tehty, ei hyvää lupaa. Hallituksessa on täysin ylimitoitettu määrä ministereitä, peräti 20 salkunkantajaa. Tämä ei perustu todelliseen tarpeeseen vaan poliittiseen peliin. Hallitus kirjoittaa ohjelmassaan, että hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää. Tämä siis paperilla ja harmaana teoriana, mutta käytännössä törsääjähallitus turvottaa ministerien, valtiosihteerien ja muun politrukkikunnan määrää avokätisellä rahoituksella. Kansa kumaraan ja herroille lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Päähallituspuolue keskustan talous on kuralla ylimitoitettujen vaalibudjettien vuoksi, mutta ei hätää, hallitus pistää Suomen kansan maksumiehiksi. Puoluetukea nostetaan jo 1.7. lähtien, ja korotus on yli 40 prosenttia. Hallitus siis huolehtii ensi töikseen pääministeripuolue keskustan rahoitusvajeesta. Tämä ajatus hallitusneuvotteluissa tuli puoluesihteeriryhmästä. Sileäkätinen kokoomus ja punamullan tuoksuinen keskusta muistivat sosialistejakin tappion hetkellä: lisätinaa tiskiin tulee myös tovereille. Perussuomalaiset tulevat äänestämään puoluetuen korotusesityksiä vastaan.

Virkistetäänpä hieman kansakunnan muistia.

Hallitus on jo nimennyt ensimmäiset valtiosihteerinsä. Kokoomuksen silloisella ryhmäpuheenjohtajalla Ben Zyskowiczilla oli 13. joulukuuta 2004 näin ryhdikästä sanottavaa valtiosihteereistä: "Valtiosihteerijärjestelmää on myös perusteltu poliittisen ohjauksen vahvistamisella ministeriöissä. Asia on niin, että jos ministeri on pätevä, osaava, voimakastahtoinen ja asiansa tunteva, niin siinä sitä poliittista ohjausta on ministeriössä kerrakseen."

Kun tätä todistusta ei ole vieläkään mitään syytä epäillä, niin montako epäpätevää ministeriä kokoomuksella nyt ryhmän varapuheenjohtajan mielestä on, kun moisille valtiosihteereille on kokoomuksenkin ministeriryhmässä laajasti tarvetta? Kokoomuksen eduskuntaryhmä tuolloin muuten ei nähnyt perusteita valtiosihteerijärjestelmän luomiselle ja kannatti lakiesityksen hylkäämistä.

Vihreä Liitto on hallituskipeydessään myynyt sekä aatteensa että periaatteensa. Hallitus ajaa Suomeen ydinvoimaa oikein kahmalokaupalla, ja vihreät fariseukset ovat todella vauhdissa. Toisesta suupielestä sanotaan, että voimme äänestää ydinvoimaa vastaan, ja toisesta todistetaan, että ydinvoiman lisärakentamista ei suoraan edistetä hallitusohjelmassa. Rappio kukkii! Tuoreimpana esimerkkinä vihreistä virkasiepoista on tulossa oleva ilmastojohtajan virka. Meillä oli Suomessa aikanaan joogalentäjien puolue, jota konkreettisesti johdettiin ilmasta käsin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on muutama hyvä konkreettinen asia. Opintotuki nousee, kansaneläkkeisiin tulee 20 euron korotus, ja pienimmät äitiyspäivärahat nousevat. Ruuan arvonlisäveroa lasketaan. Perintöveroa kevennetään verotettavan tulon alarajaa korottamalla sekä lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpottamalla. (Ed. Ollila: Jatkakaa vaan!) — Näitä esityksiä, ed. Ollila, perussuomalaiset mielellään kannattavat.

Pienituloisten ja vaikeuksissa olevien kannalta hallitusohjelmaan sisältyy myös heikennyksiä. Kotitalouksien sähköveroa nostetaan ja ympäristöverojen noston kautta varmasti korotetaan polttonesteiden hintaa. Vaarana on, että suorat tuet vähempiosaisille tulee kerättyä takaisin välillisten verojen ja kunnallisten taksojen ja hoitomaksujen korottamisen muodossa.

Köyhyyden torjuntaa hallituksessa ei ole lainkaan, jos hallituksen ohjelman sisällysluetteloon on uskomista, ja mikseipä olisi? Tämä on häpeällistä. Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan pitää olla yhteiskuntamme ykkösasia. Rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät aina. Vammaiset, mielenterveysongelmaiset, työttömät ja muut pienituloiset sekä vähäväkiset jäävät hallitusohjelmassa armottomien murusten varaan.

Sotiemme veteraanien ja invalidien osalta olisi jo vihdoin hallitusohjelmassa pitänyt olla kirjaus, että kaikki sotavamman prosenttirajat etuuksia määriteltäessä poistetaan. Kyse on keski-iältään 85-vuotiaista vanhuksista, ja voimassa oleva laki puhuu etuuksien saamisen kohdalla jopa työkyvyttömyysprosenttiedellytyksistä. Tämä on perussuomalaisten mielestä suorastaan häpeällistä.

Eläkepolitiikassa ei tapahdu mitään todellisia muutoksia. Rakenteelliset indeksikorjaukset jäävät tekemättä, ja pohjaosan ryöstöstä ei puhuta yhtään mitään. Nykyjärjestelmällä sekä kansaneläkkeiden että työeläkkeiden ostovoima suhteessa ansiotuloihin hiipuu entisestään.

Arvoisa puhemies! Vaalien alla puhuttiin rönsyilevästi ikäihmisten ja vanhusten huollosta sekä hoitohenkilökunnan palkoista. Tästä minua muistutti vielä perushoitaja Kuopiosta hieman ennen puheen alkua. Hallitusohjelman satsaukset näihin asioihin ovat perin vaatimatonta luokkaa.

Perussuomalaiset vaativat panostusta henkilökunnan lisäämiseen sekä uutta omaishoitolakia. Tästä omaishoitolaista puhuin vaalien alla useasti. Tosiasia nimittäin on, että me emme Suomesta mistään löydä niin monia hoitajia kuin väestön ikääntyminen väistämättä edellyttää. Tarvitsemme pikaisesti uuden omaishoitolain, jossa maksatus siirretään Kelalle ja luodaan tietty verovapaa omaishoidon tuki, jotta omaishoitajaksi ryhtyvät eivät kohtuuttomasti menetä esimerkiksi eläketulojaan omaishoitajiksi ryhtyessään. Tämä on tällä hetkellä suuri käytännön ongelma.

Opetustoimen alalla on erityisen tärkeää turvata kunnollinen perusopetus. Siitä nyt hallitusohjelmassa sentään on maininta. Taito- ja taideaineisiin kohdistuva painotus on hyvä maininta hallitusohjelmassa. Mutta sitten: ruotsin kielen on oltava vapaaehtoinen oppiaine. Ruotsin kielen pakollisuuden poistaminen ylioppilaskirjoituksista oli hyvä päänavaus, ja sillä tiellä tulee jatkaa.

Tie- ja radanpidosta puhutaan kauniisti, mutta määrärahasatsaukset ovat täysin riittämättömiä.

Oikeuspolitiikassa hallitus jatkaa mies- ja naisparien oikeuksien laajentamista. Perussuomalaiset eivät tätä linjaa hyväksy.

Kansalaisten oikeusturvaongelmat pitää ottaa vakavasti. Erinomainen selvityskohde tapaustutkimuksena hallitukselle on television MOT-ohjelmassa 16.4. esitetty lammastilallisen traaginen kohtelu. Siitä voisi aloittaa.

Veropolitiikassa on verot asetettava maksukyvyn mukaan. Vanhasen hallitus lähtee edelleen tuloerojen kasvattamisesta: verotus kevenee, erotus levenee.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hyväuskoisuus Euroopan unionia kohtaan on suorastaan liikuttavaa. Hallitus on päällään pystyssä Brysselin EU-padassa, vain jalkaterät näkyvät, ja pata sen kun porisee. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että se "suhtautuu vakavasti kansalaisten unionia kohtaan osoittamaan kritiikkiin". Tämän pääministeri myös totesi aivan viime sanoinaan. Mutta sitten ei kuulunutkaan yhtään mitään. Miten hallitus tämän tekee? Hallitus kannattaa Suomen kansan vastustamaa Turkin EU-jäsenyyttä, se kannattaa uutta EU:n perustuslakia, joka edelleen syö kansallista itsemääräämisoikeuttamme ja jonka edellinen eduskunta nöyristellen ja lapsenuskollaan ratifioi mutta joka ei ole voimassa vieläkään eikä sellaisena koskaan voimaan tulekaan, onneksi. Hallitus kannattaa EU:n kehittämistä taloudellisena, poliittisena ja turvallisuusyhteisönä. Tämä merkitsee liittovaltiolinjaa! Tämä hallitus jatkaa vanhojen puolueiden rikkumatonta itsenäisyytemme ja itsemääräämisoikeutemme alasajoa EU:n hyväksi.

Tämä linja on se kynnyskysymys, joka perussuomalaisilla oli, kun vastasimme hallitustunnustelijan kysymykseen, onko kynnyskysymyksiä. Meillä on. Suomen itsenäisyys ei vanhene koskaan, ja suurissa periaatekysymyksissä ei kompromisseja tehdä. Kalliisti lunastettu itsemääräämisoikeutemme ei siis ole kauppatavaraa. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja todellinen tasa-arvo eivät ole mahdollisia kolhoosiunionissa, joka on saksalaisen rahavallan ja ranskalaisen byrokratiavallan yhteishanke.

Arvoisa puhemies! Keskusta käytännössä aikanaan ratkaisi Suomen liittymisen Euroopan unionin jäseneksi. Tällä ratkaisulla keskusta petti seisaalleen maakuntien Suomen ja jyrkensi suomalaisen maatalouden alasajoa. On ironista, mutta tavallaan oikein, että juuri keskustan ministeri saa todistella tai joutuu tälläkin eduskuntakaudella todistelemaan torjuntavoittojen kunniakasta sarjaa, kun suomalainen maatalous jälleen kerran vedetään EU-kölin alta, eikä kestä kauaa, kun tämä jälleen tapahtuu.

Hallituksen aluepoliittiset panostukset ovat sanahelinää. Samalta vaikuttaa uusi metropolipolitiikka, jolla etupäässä näytetään edistävän maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja kaksikielisyyttä.

Arvoisa puhemies! Puolustuspoliittisesti hallitus flirttailee Naton kanssa. Perussuomalaiset eivät kannata suomalaisten joukkojen lähettämistä sen enempää EU:n kuin Natonkaan nopean toiminnan joukkoihin. Maassa on myös ulkopoliittinen oppositio.

Vaalitulos näkyy hallituksen ohjelmassa. Se on sinänsä oikein, niin sen pitääkin näkyä. Porvarihallitus vihreine viikunanlehtineen ja ruotsalaisine leppäkerttuineen on ideologinen hallitus, jonka talouspolitiikkaa leimaa markkinaliberalismi, energiapolitiikkaa ydinvoima, sosiaalipolitiikkaa resursseista puhuminen ilman rahoitusajatusta sekä EU:n syventäminen ja laajentaminen.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma ei vastaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän Suomen kansaa puolustavaa linjaa, ja tämä linja sai viime vaaleissa 70 000 ääntä lisää. Se on voimakas perusta, josta kannatus jatkaa nousuaan (Ed. Ollilan välihuuto) — ja tulee parempi aika. Ed. Ollila, nauttikaa nyt vallan makeudesta, kun teillä se hetki on, ja näytätte sen tekevänkin. — Mutta tulee aina vaalit ja toiset vaalit, ja tämän vuoksi perussuomalainen vaihtoehto tulee olemaan silloinkin esillä. Mutta kuten sanoin, tämä linja ei kelpaa, ed. Korkeaoja, tämä linja ei kelpaa perussuomalaisille, ja siksi ehdotankin ja esitän perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

"Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma jyrkentää kansan kahtiajakoa, lisää tulo- ja varallisuuseroja entisestään ja jatkaa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kaventamista, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin lämmin kiitos oppositioryhmille siitä, että löysitte myös hyvin paljon hyvää hallituksen ohjelmasta. Siihen on perusteitakin, koska sen erittäin monet kohdat olivat sellaisia, joissa oikeastaan kaikki puolueet vaalien edellä jakoivat tavoitteet. Vaalikampanjoinnin aikanahan monissa kysymyksissä puolueiden välille vähitellen kehkeytyi aivan identtiset kannat, ja näiltä osin myös hallitusohjelman kirjoittaminen oli helppoa. Oli löydettävissä toimenpiteitä, joille varmasti löytyy kaikilta tuki.

Oikeastaan lähden liikkeelle tuosta ed. Räsäsen neuvosta uusille edustajille. Hän totesi jotenkin näin, että nyt esitetty kehys, siis budjettikehys, on varsin tiukka. Haluan esittää kysymyksen, onko se todella tiukka historiallisessa katsannossa. Se on huomattavasti väljempi kuin se, mitä neljä vuotta toteutettiin, ja voin ennustaa, että se tulee olemaan huomattavasti väljempi kuin mihin on mahdollisuus vuosien 2011—2015 kehyksessä, jolloinka ikääntymiskehityksen kautta todennäköisesti taloudellinen kasvu meillä hiipuu. Nyt on se vaihe, jossa ennen suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä pitää pyrkiä kaikin keinoin nostamaan työllisyysastetta, saamaan yrittäjyyteen vauhtia, saamaan meidän palvelujärjestelmämme kuntoon, niin että me sitten myös kestämme 2010-luvun haasteet. Tämä kehys tässä suhteessa ei ole tiukka.

Otan vain yhden esimerkin. Kannattaa laskea tähän kehykseen paitsi se, mikä on hallitusohjelmaan kirjoitettu sinne takaosan liitteisiin, myös se tekninen kehys, jonka päälle tämä tulee. Esimerkiksi monessa puheenvuorossa peräänkuulutettujen kuntien valtionavustuksien kasvu reaalimenoina kehyksessä tulee olemaan yli 800 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä, yli 800 miljoonaa euroa. Se on reaalimenoa valtiolle, se on reaalimenoa, joka näkyy kehyksen tason nousuna. Kuntien kannalta se monilta osiltaan on kustannusten nousun korvaamistakin, mutta se on todellista reaalimenoa. Näin se muuten aina lasketaan. Yli 800 miljoonaa euroa on erittäin merkittävä panostus. Muistetaan neljää edellistä vuotta. Silloin kehys kasvoi kokonaisuudessaan 1,1 miljardia euroa eli 1 100 miljoonaa ja sitten jonkin verran tehtiin säästöjä hakemalla lisäpanostuksia muualla, mutta kannattaa verrata tähän.

Tässä aika monessa puheenvuorossa arvosteltiin perintöveron keventämistä. Siltäkin osin vaalikampanjassa keskustelun haitari oli verraten laaja, mutta useimmat asettuivat perintöveron uudistamisen kannalle. Sisällöstä ei ollut yhteisymmärrystä täysin. Hallituksen ohjelmaa tässä voisi luonnehtia kahdella tavalla. Toisaalta valtaosa kevennyksen satsauksista kohdistuu aivan tavallisille ihmisille, aivan tavallisille perheille. Suurin osa sen määrällisestä keventämisestä menee näiden alarajojen nostamiseen.

Sitten osa kevennysvarasta käytetään yritystoiminnan sukupolvenvaihdosten turvaamiseen ja edistämiseen. Hallituksella on vahva käsitys siitä, että meillä on iso ongelma siinä, millä me saamme kymmenissätuhansissa yrityksissä ja maatiloilla toteutettua sukupolvenvaihdoksen ja saataisiin se toteutettua sellaisella tavalla, että jatkaja on halukas ja valmis investoimaan ja kehittämään sitä yritystä, kasvattamaan työllisyyttä siinä, eikä niin, että nyt tätä valtavaa sukupolvenvaihdosten aaltoa verotettaisiinkin perintöverolla, jolla vietäisiin pohjaa tältä kasvulta ja laajentumiselta. Eli tämä on olennainen osa hallituksen ohjelmaa, että me saamme uusia nuoria yrittäjiä, jotka ovat valmiita investoimaan kasvuun ja työllistämiseen, ja siinä on yksi keino se, että tehdään tämä verovapaus. Tämä on ideologista jatkoa tietyllä tapaa viime kauden varallisuusveron poistamiselle, mutta hallitus uskoo tähän. Se toinen vaihtoehto on se, että me yrittäisimme houkutella näitä sukupolvenvaihdoksia ja samalla, kun uusi yrittäjä ottaa yrityksen vastaan, hän maksaa valtion kassaan ison siivun. En usko, että se työllisyyden kannalta olisi oikein. Sitten jos aikanaan tämä perinnön saava myy tämän yrityksen, niin kyllä silloin myyntivoiton kautta kruunu ottaa omansa.

Myöskään en pitänyt sosialidemokraattien puheenvuorossa esitettyä vastakkainasettelua kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja osinkoveron keventämisen välillä kovin perusteltuna. Toki näin voi ajatella. Ne kohdistuvat aivan eri ryhmiin, niillä on kummallakin oma tarkoituksensa. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen rajan nostolla 2 000 euroon selkeästi pyritään parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa verotuksessa. Se on se keino, jolla kaikkein pienintä tuloa saavien verotusta voidaan ylipäätään keventää, ja hallitus otti sen käyttöön. Osinkoverotuksella ohjelman mukaan selkeästi pyritään edistämään kansankapitalismia ja suomalaista omistajuutta yrityksissä. On laajasti tunnustettu se tosiasia, että me tarvitsemme suomalaista omistajuutta lisää. Sitä systemaattisesti kasvattamalla luodaan perustaa myös sille, että kasvollisen omistamisen ja kotimaisen omistajuuden kautta myös lisätään todennäköisyyttä siihen, että investointi- ja kehitystoimia yrityksessä tehdään kotimaahan.

Kuntien kannalta vielä haluaisin korostaa sitä, että olennaisinta kuntatalouden kehityksessä — tässä myös terveiset sinne Kuntaliittoon — on se, millä tavalla työllisyys ja talouskasvu kehittyvät. Valtionosuudet kattavat kuntien menoista noin 20 prosenttia, onko se vielä hieman alle 20 prosenttia. Valtaosa kuntien tuloista, niistä tuloista, joilla hyvinvointipalveluja tuotetaan, tulee tästä yleisestä taloudesta, työpaikoista ja yrittäjyydestä, sitä kautta tulevista erilaisista verotuotoista ja muualta. Tähänhän hallituksen ohjelma ensisijassa tähtää: kunnat saavat tuloja lisää, kun saamme yleisen talouskasvun hyväksi.

Lapsiperheköyhyys nousi monessa puheenvuorossa esille. Hallitus on juuri tämän ottanut huomioon. Sen tähden ne voimavarat, jotka perhepolitiikkaan kohdistetaan ennen muuta, kohdistetaan niihin perheisiin ja ryhmiin, joissa kaikkien tutkimusten mukaan riski lapsiperheköyhyyteen on suurin: yksinhuoltajat, monilapsisimmat perheet ja näiden pienimpien päivärahojen piirissä olevat. Pienimpiä päivärahoja korotetaan, jossakin hallitusryhmän puheenvuorossa sanottiin, noin 100 eurolla kuukaudessa. Minun saamani tiedon mukaan 134 euroa kuukaudessa tulee olemaan se korotus. Myös lapsilisien korotukset kohdistetaan yksinhuoltajiin ja näihin monilapsisimpiin perheisiin. Tämä on vähän melkein niin kuin jostakin oppikirjasta myös tämä, että jos halutaan kohdistaa voimavaroja jonkun tarkoituksen mukaan, niin silloin se pitää tehdä näin.

Sosialidemokraatit kysyivät, mitenkä sitten heidän kuvaamansa esimerkkiperhe, saako se mitään. Kyllä se saa. Tuloveronkevennyksistä kohdistuu suuri osa heille; ruokaveron alentaminen kohdistuu sille esimerkkiperheelle; palveluiden kehittäminen kohdistuu sille esimerkkiperheelle; myös valinnanmahdollisuuksien lisääminen hoitopalveluissa osittaisen hoitorahan ja kotihoidon tuen parantamisella kohdistuu näille perheille. Se ajattelutapa, että suuri enemmistö kansalaisista voisi saada jotain ekstraa sillä, että valtio siirtää rahaa, ei toimi. Politiikan valinnat pitää tehdä niin, että kohdistetaan toimenpiteitä sinne, missä on eniten tarpeita, ja sitten nämä yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikille, myös sille suurelle enemmistölle.

Työllisyyskeinojen osalla kritiikkiä on tullut paljon, mutta samalla on sitten haluttu poissulkea toimenpiteitä, kuten tämä matalapalkkatuen laajentaminen. Minä luulen, että sekä tämän työllisyyden että ilmastopolitiikan osalla, mihin kohta menen, meidän pitää tällä vaalikaudella tunnustaa se, että kaikkia keinoja tarvitaan. Tämä ennen muuta koskee myös ilmastonmuutosta. Minä voin taata ja vakuuttaa eduskunnalle sen, että tämän ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan kohdalla meillä pikemminkin tulee olemaan keinoista pulaa kuin että niitä olisi liikaa.

Siksi en ymmärrä enkä hyväksy sitä, että esimerkiksi veropoliittiset toimet täällä torjutaan sen takia, niin kuin täältä vasemmalta kuuluu ja myös tuolta kristillisdemokraattien suunnalta, että kotitaloudet maksavat. Kyllä sen muuten joku maksaa aina. Yleensä tavalliset suomalaiset sen maksavat, millä näitä järjestelmiä pyöritetään. Ilmasto- ja energiapolitiikassa tarvitaan ohjausvälineitä, joissa on sekä keppiä että porkkanaa. Ei muuten saada niitä suuria muutoksia aikaan, joita nämä päästövähennykset ja uusiutuvan energian käytön ja myös energiatehokkuuden parantaminen meiltä edellyttävät.

Niin kuin sanoin, voin vain taata ja vakuuttaa, että tällä vaalikaudella tullaan huomaamaan, että nämäkään keinot, mitkä hallitusohjelmassa ovat ... Toivottavasti ne riittävät, mutta varta vasten hallitus sopi myös siitä, että kun taakanjakopäätös EU:ssa on tehty, niin tullaan vielä kertaalleen laskemaan ja mittaamaan, riittävätkö nämä toimenpiteet, ja jos lisätoimenpiteitä tarvitaan, niin minä luulen, että näitä kaikkia pitää vaan syventää ja lisätä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä palautteesta. Minusta se antoi hyvän lähdön tälle vaalikaudelle. Hallitus tulee olemaan valmis rakentavaan keskusteluun ja myös väittelyyn eduskunnan kanssa koko neljän vuoden ajan, ja tämä keskustelu antaa siihen hyvän lähdön.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te juuri tuossa puheessanne osoititte, että te aiotte käyttää kaiken kaikkiaan tällä vaalikaudella kuntien peruspalveluihin vähemmän rahaa kuin edellisen vaalikauden aikana on käytetty. Silti te olette moneen kertaan viitannut siihen, että meillä on isot tulevaisuuden haasteet ikääntymisessä edessämme. Miten te kuvittelette, että se kasvava tarve, ne henkilöstötarpeet, joita meillä on vanhusten hoivassa, hoidetaan tällä teidän rakentamallanne talouspolitiikalla? Kehys on suurempi kuin edellisen vaalikauden aikana, mutta sen sijaan kehyksestä varattavat panokset vanhusten hoivaan ovat vähäisemmät.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen oli kovasti huolissaan näistä sukupolvenvaihdoksista, mutta siellähän suurin ongelma ei suinkaan ole verotus vaan jatkajan löytäminen.

Ja se, miten hallitusohjelmaan on kirjattu huoli isojen yritysten alle 10 prosentin omistusosuuden verovapaudesta, on kyllä epäoikeudenmukaisuuden huippu: rikkaitten sukujen ja suuryritysten perijät saavat verovapaasti alle 10 prosentin pienet omistusosuudet, mutta muut omistajat joutuisivat kuitenkin niistä maksamaan.

Toinen esimerkki: Kun puhuitte niin kauniisti lapsilisistä, onko ne nyt sidottu indeksiin? Lapsilisien suurin ongelma on ollut se, että niitä ei ole sidottu indeksiin ja ne laahaavat koko ajan perässä.

Onko opintotuet sidottu indeksiin? Aiotteko nostaa niitä jatkuvasti, vai onko nämä nyt vaan kirjattu tyhjinä lupauksina?

Milloin lapsilisät ja opintotuet nousevat?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän pääministeri Vanhasta siitä lupauksesta, että kehyksiin tämä hallitus tulee suhtautumaan väljästi. Tätä joustavuutta varmasti tulemme tarvitsemaan, kun yritämme ratkaista köyhyyden, muun muassa lapsiköyhyyden, ja palvelutarpeen jatkuvaa kasvua.

Mutta kysyn, miksi hallitus ei tarttunut tarpeeseen normittaa tiukemmin kansalaisten tarpeita palvelevasti näiden kunnallisten palveluiden laatua ennen muuta vanhustenhuollon osalta tai vaikkapa perusopetuksen ryhmäkokojen osalta.

Pääministeri Vanhanen totesi myös, että perhepoliittiset tulonsiirrot suunnataan kaikkein köyhimmille. Kuitenkaan köyhimmät perheet eivät hyödy esimerkiksi lapsilisien korotuksista, koska ne leikkaantuvat toimeentulotuen saajien osalta pois. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet ja tulevat esittämään, että toimeentulotuessa lapsilisät tulisi saada ensisijaiseksi etuudeksi niin, että lapsilisän korottaminen ei vähentäisi toimeentulotukea. Sillä tavalla voitaisiin kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä auttaa.

Timo   Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus puhuu vuolaasti Euroopan unionin kehittämisestä. Onko teillä hallituksessa mitään käsitystä siitä, mitä tämä seikkailu Suomen kansalle maksaa? Suomen EU-nettomaksuosuus on jo nyt satoja miljoonia euroja vuodessa. Mikä on hallituksen arvio, paljonko Suomen nettomaksuosuus teidän hallituskaudellanne, jos se neljä vuotta kestää, rasittaa tavallista suomalaista veronmaksajaa? Paljollako me tuemme tätä Brysselin byrokratiaa Suomen kansan varoista tällä hallituskaudella?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutama huomio oppositiolle.

Ensinnä on syytä kysyä, miksi Suomessa ruuan verotuksen pitäisi olla korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Jos tähän saan vakuuttavan vastauksen, niin lupaan vaieta myöhemmin.

Edelleen on syytä kysyä, eikö ole hyvä, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatketaan sillä tiellä kuin yhdessä on sovittu, lisätään rahaa ja muutetaan myöskin toimintatapoja ja otetaan vastaan se haaste, joka on tulossa.

Ja kolmanneksi, eikö ole oikeudenmukaista, että yrittäjä myydessään yrityksen voi myydä perheenjäsenelle edullisemmin kuin vieraalle. Jos hän myy vieraalle, niin yleensä se ostaja on jostakin muualta kuin Suomesta. Eli suomalaisen työn ja suomalaisen omistajuuden kannalta kannattaa helpottaa sukupolvenvaihdosta, jotta sitä työtä ja toimeliaisuutta on jatkossakin pitkässä juoksussa.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on muutamaan otteeseen viitattu Kuntaliiton lausumiin ja Kuntaliiton hallituksen suhtautumiseen tähän hallitusohjelmaan, ja minun mielestäni on annettu hyvin yksipuolinen kuva siitä Kuntaliiton linjauksesta. (Ed. Räsänen: Suoria lainauksia!) — Minullakin on täällä suoria lainauksia. — Totta on, että kritiikkiä tätä rahoituskehystä kohtaan on osoitettu, mutta Kuntaliiton virallisen tiedotteen mukaan päälinjaus oli, että hallitusohjelma uudistaa oikeaan suuntaan.

Minä otan täältä muutaman suoran lainauksen, sopiiko, ed. Räsänen? (Ed. Räsänen: Sopii!) — Mainiota. — Täällä kehutaan valtion ja kuntien työnjaon selkeyttämistä, uuden elinkeinoministeriön luomista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tasotarkistusta jne. Elikkä kannattaa sen kolikon molemmat puolet yleensä pyrkiä näkemään.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto innostuvat oppositiopolitiikasta ja vihreiden kritisoinnista sillä tavalla, että heille kehittyisi omia todellisia ympäristöpoliittisia vaatimuksia. Emme taas ole tyytyväisiä, jos sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton ympäristöpolitiikka on ilmaan heitettyjä irvailuja. Ympäristöpolitiikassa haasteet ovat niin suuria, että tarvitaan todellakin vakavia ehdotuksia. Esimerkiksi ympäristöpolitiikka on yksi niistä asioista, joiden kohdalla on outoa, jos vero-ohjaus ohjauskeinona kokonaan suljetaan pois.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus saa todellakin erinomaisen perinnön talouden osalta. Kasvu on hyvin vauhdikasta. Työllisyyden 50 000:n lisäys viime vuoden aikana on hyvä saavutus. Kaiken hallituksen politiikan keskeisin kysymys on, pystyykö se ylläpitämään tätä kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Viime vaalikaudella ratkaisevassa asemassa hallituksen oman talouspolitiikan onnistumisen ohella oli se, että hallitus onnistui kokoavan tuloratkaisun aikaansaamisessa.

Nyt kysymys kuuluu, aikooko hallitus todella laittaa itsensä peliin, jotta maahan saadaan kokoava työmarkkinaratkaisu tukemaan työllisyyttä ja myös vahvistamaan palkkauksellista tasa-arvoa. Hallitus sanoo tätä ohjelmassaan tavoitteeksi, pääministeri toisti sen tänään, mutta vielä aamulla valtiovarainministeri kertoi, että todennäköisesti on tulossa liittokierros, todennäköisesti on tulossa liittokierros. Missä on hallituksen tahto tehdä vahvaa talouspolitiikkaa ja ojentaa käsi työmarkkinoille, jotta me saamme vakautta ja ennustettavuutta?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteet ovat hyvän kuuloisia ja linjauksetkin ovat osittain aivan perusteltuja ja hyvän kuuloisia. Ainut siinä on vaan se, että kun katsoo ja tutkii hallitusohjelmaa tarkemmin, niin väistämätön lopputulos siellä on: eriarvoistumiskehitys jatkuu. Se näkyy veroratkaisujen osalta. On pakko kysyä, onko porvarihallituksen tavoitteena nyt puhtaasti se, että kaikki verotus siirretään köyhien maksettavaksi, palkansaajien maksettavaksi, eläkeläisten maksettavaksi. Se on se iso linja, joka sieltä näkyy läpi. Tuloerot kasvavat. Se on väistämätön tosiasia. Ei siitä mihinkään pääse.

Ja kun pääministeri tuossa sanoi, että pitää sitä yhteisvastuuta olla, minä kysyn, missä se yrityksien yhteisvastuu on. Jos osinkoja jaettiin viime vuonna 13 miljardia, tänä vuonna 11 miljardia, missä on se yhteisvastuu tästä? Sen tavallisen ihmisen harteilla?

Ja kyllä teidän vaalisloganinne, kun sanoitte, että "on kuin itseään äänestäisi", kääntyi nyt niinpäin, että on kuin olisi itseään potkaissut. Se on väistämätön lopputulos tässä lopputulemassa: eriarvoistumista, köyhyyttä ja huono-osaisuutta, ikävä kyllä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri totesi jotenkin tähän tyyliin, että toimenpiteet kohdistetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan, ja hän tarkoitti silloin tulonsiirtoja. Tosiasia on se, että ne, jotka eniten tarvitsevat, saavat toimeentulotukea, siitä kai me voimme olla ihan yksimielisiä. Ja ottaen huomioon nyt, että kun lapsilisiä nostetaan, minimikansaneläkettä nostetaan, yksihuoltajalisää nostetaan ja toimeentulotuesta nämä leikataan pois, kaikki meni hukkaan näiden henkilöitten osalta. Lisäksi tulee korotettu sähkömaksu, todennäköisesti korotettuja terveyspalvelumaksuja. Eli toisin sanoen näiden henkilöiden asema ei parane, päinvastoin huononee.

Sitten muutama sana myöskin sukupolvenvaihdoksista. Minä en vastusta sitä, että tämä vero poistetaan, mutta kun sitä nyt niin voimakkaasti markkinoidaan, niin todettakoon, että hintalappu on 15 miljoonaa ja hallituspuolueitten edustajat sanovat, että se tulee koskemaan 50 000:ta yritystä. Se tekee noin 300 euroa yritystä kohti — suurenmoista!

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu, hallitusohjelma sisältää varmasti hyviä ajatuksia monelta osin, mutta siellä sanotaan, että hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin kuin se on kehyspäätösten puitteissa mahdollista, ja pääministeri täällä totesi, että raami on kuitenkin tiukka.

Eräs asia, kun ainakin viime kaudella eduskunnan suurin puolue oli tiepuolue: Siihen asiaan ei ole puututtu lainkaan. Täällä sanotaan, että 35 miljoonaa perusväylänpitoon ja joukkoliikenteeseen, ja me tiedämme, että viime vuonna per vuosi syötiin tiepääomaa yli 100 miljoonaa euroa. Onko mahdollista, että tässä hallituksen uudessa kehysesityksessä, joka kevään aikana mahdollisesti tulee, lisätään todella se välttämätön määräraha, mitä maakunnissa odotetaan alempiasteiseen tiestöön, niin perustienpitoon kuin myös yksityisteitten osalta. Uskoisin näin, että siinä arvoisalla liikenneministerillä on aika paljon tekemistä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Useassa opposition puolelta tulleessa puheenvuorossa todettiin, että muutos on tapahtunut, että sen havaitsee hallitusohjelmassa. Näin on tapahtunut, ja ellei demokratiaa olisi, ei muutoksiakaan tapahtuisi. Sekin meidän täytyy ymmärtää.

Mutta, arvoisa puhemies, ed. Sinnemäki viittasi ympäristöpolitiikkaan. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä. Ja ne toimet, joita hallitus on sitoutunut ohjelmassaan toteuttamaan, liittyvät siihen ideologiaan, että työtä ja ympäristöarvoja viedään rinnakkain yhteiskunnassamme. Ellei meillä ole kohtuullista kasvua, emme myöskään voi tukea sitä, että voisimme kehittää esimerkiksi ympäristöteknologiaa, josta on muodostumassa Suomelle hyvä kasvualusta ja liiketoiminta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kovin oli ponnetonta vasemmisto-opposition alku tällä vaalikaudella. Näki, että edustajat Räsänen ja Soini olivat pitempään harjoitelleet oppositiopolitiikkaa. Pääministeri täällä vastasikin moniin opposition esittämiin näkökohtiin, mutta haluan omalta osaltani todeta, että kyllä tuo ponnettomuus kuvastaa myös sitä, että tässä hallituksen ohjelmassa on erinomaisella tavalla lunastettu ne lupaukset, joita eri hallituspuolueet vaaleissa kansalaisille antoivat.

Tämä koskee muun muassa eläkkeensaajia, joiden veroero palkansaajiin tullaan poistamaan, se koskee opiskelijoita, joille vihdoin tulee tämä 15 prosentin korotus opintorahaan, minkä lisäksi tulorajat nousevat, ja se koskee myös tätä tasa-arvotupoa. Historiallista on se, hyvät kollegat, että tämän hallituksen ohjelmassa hallitus lupaa riihikuivaa rahaa siihen, että kunnissa tehtäisiin palkkaratkaisu, joka tukee koulutettujen matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen (Hälinää — Puhemies koputtaa) palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä jatkaa ed. Zyskowiczille ja ed. Raville myöskin ryhmäpuheenvuoron johdosta.

Nyt ollaan siinä tilanteessa — ja vielä kun toimitaan niin kuin valtiovarainministeri on tässä viitannut, että taitaa olla liittokohtainen ratkaisu tulossa — että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnassa elikkä hallituksessa kokoomuksen edustajat tekevät ehdotuksen sellaisesta tasa-arvotuposta, joka on 500 euroa nokkiin, 800 miljoonaa brutto, ja se on aivan, ed. Zyskowicz, juuri vallankumouksellinen muutos. Minä olin 12 vuotta siellä seuraamassa, kuinka kokoomusjohto hoiteli näitä asioita siellä. Mitään ei tullut. Nyt se tulee, ja myöskin kunnissa veroprosentin korotukset tulevat kokoomusryhmältä, Oulussakin ministeri Lindénin, ed. Rajalan ja ed. Ukkolan johdolla. On se hieno katsoa, kun Ukkola esittää veroprosentin korotusta.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tätä hallitusohjelmaa ei voi kuvata sanomalla, että verotuksen oikeudenmukaisuusperiaate toteutuu. Perintöveron uudistaminen ja sen poistaminen kaikkein rikkaimmilta Suomessa on eräänlainen Euroopan ennätys. En tiedä mitään muuta maata Euroopassa, jossa sekä varallisuusvero että perintövero on kaikkein rikkaimmilta poistettu. Se on kyllä aivan uskomaton suoritus.

Pääministeri tässä äsken kertoi mielestäni virheellisesti niistä tavoitteista. Ei verotus ole sukupolvenvaihdon suurin ongelma eikä se, että suomalaista piensijoittajaa yritetään houkutella osakemarkkinoille sijoittajaksi. Ei sitä houkutella tuhannen euron verovapaudella vaan näiden yrityksien tuotto-odotuksilla. Sen mukaan mennään. Sen takia minun täytyy ihmetellä, miksi tämä hallitus on näin voimakkaasti lähtenyt suosimaan perustuslain vastaisesti verotuksessa kaikkein rikkaimpia ihmisiä. Ne eivät fiskaalisesti ole niin merkittäviä, mutta ne ovat periaatteellisesti todella tärkeitä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella otettiin käyttöön matalapalkkatuki, jossa työnantajalle myönnetään tarveharkinnatonta tukea sillä perusteella, että maksettava palkka on riittävän alhainen. Viime vuonna tätä tukea maksettiin liki 100 miljoonaa euroa ilman minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia, ja nyt tämä tuki laajennetaan koskemaan nuoria ja vammaisia. Edelleen hallitus aikoo osoittaa korvamerkittyä tukea, jotta naisvaltaisten alojen palkat nousisivat.

Kysymys kuuluu: Kuinka pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen perustelevat sen, että samoista työntekijöistä samoille työnantajille samanaikaisesti maksetaan ensin tukea sillä perusteella, että palkka on riittävän alhainen, ja sitten heti perään korvamerkittyä tukea, että palkat nousevat? Onko valtiovarainministeri Katainen saanut lyhyellä urallaan valtiontalouden jo sille tolalle, että on varaa maksaa yhtaikaisesti kahta päinvastaista tukea?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen, kysyn teiltä: Miksi alkoholiveron korotus on vain 1,8 prosenttia? Mitkä perusteet sille on, kun esimerkiksi ministeri Hyssälä on vaatinut 10—20 prosentin korotusta?

Edelleen, kun puhuitte, herra pääministeri, tästä hyvinvointipalvelujen 250 miljoonan euron lisäyksestä, niin pidättekö todella realistisena, että tulevan neljän vuoden aikana vanhustenhuollon kohtuuton tilanne, sairaanhoitajien, terveydenhuollon, vammaispalvelujen tilanne korjataan tällä rahoituksella, vaikka otetaan huomioon se kehyksissä oleva pohja? Minun mielestäni tämä on edesvastuutonta puhetta. Näillä rahoilla ei meidän tilannettamme, joka päivä päivältä vanhustenhuollossa, terveydenhuollossa huononee, korjata. Oletteko te vakuuttunut ja voitteko vakuuttaa Suomen kansalle, että tällä rahoituksella paranee tilanne?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ruuan arvonlisäveron alentamisen osalta haluan todeta, että kysymyksessähän on Esko Ahon hallituksen poliittisen lupauksen lunastus ja tässä mielessä erinomainen asia. (Välihuutoja)

Mitä tulee lapsilisien kohdentamiseen kolmannesta eteenpäin ja yksinhuoltajille, on syytä todeta, että kun Lipposen ykköshallitus leikkasi 95 lapsilisiä, se kohdistui erittäin räikeällä tavalla monilapsisiin perheisiin, ja nyt on aika korjata se virhe, joka tuolloin tehtiin.

Ed. Räsänen puhui vankiloiden tilanteesta. Kävimme oikeuspoliittisessa ryhmässä asian tarkoin läpi, ja olen varma, että kun se 200 miljoonan varaus jaetaan, niin vankilat tulevat saamaan oikeudenmukaisen osuuden.

Kuntatalouden osalta haluan todeta, että kehyksissä on jo nelivuotistarkistus, 230 miljoonaa, ja sen lisäksi nykyisen valtionosuuslain mukaan edellisen hyvän hallituksen ansiosta indeksikorotukset (Puhemies koputtaa) maksetaan täysimääräisinä.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On syytä muistuttaa erityisesti oppositiota siitä, miten tätä työväen ja talonpoikien sinivihreän liiton hallitusohjelmaa on luettava. Siitä on ollut omituisia virheellisiä käsityksiä. Kun ohjelmassa luvataan hyvinvointipalveluihin 250 miljoonaa lisää, se tulee sen 400 miljoonan päälle, lisäksi, till, joka on tähän asti ollut, ja kuten pääministeri täällä totesi, myös kehyksien päälle.

Keskeisin kritiikki oppositiolta on ollut varsin katteeton inttäminen ja epäily siitä, että hyvää ohjelmaa — sitä ei ihan ääneen sanota — ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan. Sitten on myös sitä perinteistä pelottelukritiikkiä, joka vaaleissa sai kyllä kansan tuomion.

Ed. Ahde, käytitte täällä kyllä sen laatuisen puheenvuoron perintöverosta, että se oli kyllä kohtuullisen harhaanjohtava. (Puhemies koputtaa) En voi käyttää muita ilmaisuja, etten saa puhemiehen moitteita.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lähtökeskustelussa on syytä tehdä selväksi yksi asia, ja se on se, että tämä hallitus ei kuitenkaan kevennä veroja enempää kuin edellinen hallitus, vaan suorastaan vähemmän, 600 miljoonaa euroa vähemmän, ja toisaalta menoja tämä hallitus lisää kaikkiaan 2,1 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon kehyksissä sovitut menot, ja tämä on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin Vanhasen ykköshallitus lisäsi. Joten tämä siitä, kun vasemmisto-oppositio niin kovin kävi nauramaan sitä, kun pääministeri Vanhanen sanoi, että tällä hallituksella on sosiaalinen omatunto.

Totta kai vihreilläkin oli hieman erilaisia painotuksia siitä, miten veronalennuksia suunnattaisiin ja miten menoja lisättäisiin, mutta voimme kuitenkin todeta, että olemme kohtuullisen tyytyväisiä siihen, että köyhyystutkijoiden viestit ovat menneet perille, että todella nyt on lähdetty korottamaan nimenomaan heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, yksinhuoltajien, monilapsisten perheiden. (Puhemies koputtaa) Ja tämä kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen on erittäin keskeinen keino parantaa juuri niiden ihmisten asemaa, jotka ovat huonoimmassa asemassa, ja sen puolesta me olemme taistelleet loppuun asti.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, niin hallitus pääsee aloittamaan toimintansa lähes rahasäkin päältä, vähintäänkin sen vierestä. Tässä mielessä porvarihallituksen ohjelma on, hyvät kollegat, uskomattoman tyly erityisesti vanhuksille. Uskallan sanoa tämän ääneen, koska puhuimme, demarit, siitä vaalien alla. Se oli meidän sydämen asia. Me olisimme halunneet voimavaraistaa sitä aivan toisella tavalla kuin hallitus nyt on tehnyt.

En halua olla ilkeä, mutta lainaan hallitusohjelmaa. Täällä todetaan, että vanhustenhoidon osalta hallitus toivoo, että vanhusten toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista voitaisiin vahvistaa. Siis minä kysyn, onko porvarihallituksen linja nyt se, että vanhukset hoitakoot itse itsensä, (Välihuutoja) kun me lähdemme siitä, (Puhemies koputtaa) että he tarvitsevat hoitavia käsiä, apuja, palveluja (Välihuutoja) kotiin ja muuta. — Ei siihen ole rahaa, te ette ole antaneet rahaa tähän asiaan. Miten te kehtaatte suhtautua vanhusväestöön tällä tavalla?

Tuula Haatainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä kehys, hallitusohjelma, sisältää 250 miljoonan euron leikkaukset. Minä nyt kysyn hallitukselta, voidaanko tässä salissa ylipäätänsä järkevästi keskustella tästä koko kokonaisuudesta, kun te salailette ja piilottelette sitä, mihin nämä leikkaukset tullaan kohdentamaan.

Te tulette leikkaamaan 250 miljoonaa euroa nykyisestä tasosta, ja tämä sama 250 miljoonaa euroa on se rahasumma, jonka te lupaatte neljän vuoden aikana lisätä palveluihin. Me kaikki tiedämme, mitkä palvelutarpeet ovat odottamassa. Edellinen hallitus laittoi reilut 400 miljoonaa palvelujen kohentamiseen. Sillä käytännössä terveydenhuollossa hoitojonot, leikkausjonot, poistettiin, mutta silti tiedämme, että lasten- ja nuortenpsykiatriassa, vanhusten palveluissa, lapsiperheiden palveluissa on suunnattomia tarpeita, jotka pitää hoitaa, jotta voidaan hyvinvointi kansalaisille turvata. Joten kysyn, mitä ovat nämä leikkaukset, 250 miljoonaa euroa, jotka aiotaan nyt tehdä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Lähden tästä viimeisestä liikkeelle.

Se on tällainen yleinen arvio siitä, mitä uudelleenkohdennuksia voidaan tehdä. Ei sitä ole vielä kohdistettu. Viimeisten neljän vuoden aikana ymmärtääkseni tällaisia uudelleenkohdennuksia tehtiin huomattavasti enemmän kuin tämä 250 miljoonaa euroa. Tässä hallitusohjelmassa on erillinen maininta siitä, että vuosittain tullaan tällaisia uudelleenkohdentamisia arvioimaan, ja me olemme laittaneet tavoitteelliseksi summaksi tuon 250 miljoonaa euroa, koska eihän se niinkään voi olla, että se 40 miljardia euroa, joka täällä on pottina, on täysin koskematon, että nyt vaan puhutaan sitten siitä, mihin käytetään miljardi tai kaksi lisärahaa. Kannattaa ilman muuta katsoa myös sitä, onko kaikki se, mihin 40 miljardia käytetään, oikein kohdennettua nykypäivän tarpeiden ja haasteiden näkökulmasta.

Millä tavalla kuntien työntekijätarve pystytään tyydyttämään? Siinä on kyse sekä rahasta että myös rakenteiden kehittämisestä Paras-hankkeen mukaisella tavalla. Tarvitaan näitä molempia, ja hallitusohjelmassa on erittäin paljon eväitä siihen, millä tavalla pystytään myös tuottavuutta kehittämään myönteisellä tavalla siten, että pystytään palvelutarpeisiin vastaamaan.

Kun vasemmalta hieman ivaillen kysyttiin tästä vanhusten toimintakyvystä, niin kyllä se on hallituksen kannalta erittäin tärkeä kysymys, että vanhusten toimintakykyä kyetään parantamaan, ylläpitämään, sillä valtaosa vanhuksista, ainakin hallitus toivoo, pystyy elämään itsenäistä elämäänsä kotona, ja siihen tarvitaan toimintakykyä. Itse asiassa kaikkein parhaiten me pystymme myös näihin rahatarpeisiin vastaamaan sillä, että pystymme mahdollisimman monen vanhuksen toimintakyvyn säilyttämään ja erilaiset kotiinkin tulevat palvelut huolehtimaan siten, että toimintakyky säilyy. Se antaa mahdollisuuden sitten kohdentaa muita voimavaroja niille, jotka ovat palveluasunnoissa, vanhainkodeissa tai pitkäaikaissairaansijoilla. Sekin vaihe meille jokaiselle tulee jossakin vaiheessa, mutta sitä ennen on suuri osa vanhuudesta sellaista, joka pitäisi pystyä kotona elämään, ja siinä me voimme erittäin paljon kyllä tehdä.

Haluan korjata, jos syntyi puheenvuorostani, edellisestä repliikistäni, ed. Räsäselle väärinkäsitys, että sanoin, että jotenkin tämä kehyksen sääntö olisi väljä. Ei, sitä se ei ole, vaan tämän kehyksen mitoitus nyt asetetulle tasolle on historiallisessa mielessä verraten antelias ja runsas, emmekä luultavasti seuraavalla nelivuotiskaudella tule näkemään sitä. Kehyssäännöstä, sellaisena kuin se on kirjoitettu, tullaan pitämään tiukasti kiinni, ja siinä suhteessa on hyvä tietää tämän keskustelun merkitys. Kun tiedonannosta äänestetään, niin silloin kehykseen on sitouduttu ja se otetaan seuraavien neljän vuoden aikana huomioon.

Ed. Heinäluoman kanta, että kasvun jatkamisen varmistaminen on ydinkysymys, on sitä kaiken ohjelman toteuttamisen kannalta, ja olennainen osa on sitä, että pystymme hyvään yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa, niin että saamme ylläpidettyä kilpailukykyä, saamme sellaiset ratkaisut, jotka antavat tälle kasvulle edellytyksiä. Huomasin valtiovarainministerin aamulla, aivan oikein, todenneen havaintonsa järjestöjen piiristä kuulemansa perusteella, että niiden mielipiteiden perusteella nyt näyttäisi siltä, että on aika paljon paineita liittokohtaiseen kierrokseen. Minusta se on semmoinen hyvä päiväkohtainen varoitus, missä tällä hetkellä ollaan. (Ed. Gustafsson: Mikä on hallituksen tahtotila?) — Hallitus tulee tällä viikolla, torstaipäivänä, tapaamaan kaikki keskusjärjestöt, ja hallituksen viesti on selvä: me tulemme omalta puoleltamme ilmaisemaan valmiutemme ja halumme, voimakkaan tahdon, siihen, että saadaan kokonaisvaltainen ratkaisu, ja odotamme järjestöjen vastausta tähän.

Vasemmalta tuli eriarvoistumiseen liittyen kritiikkiä, ja se lähti vähän niin kuin toimeentulotukilähtöisesti. Ehkä tässä meillä vallitsee sitten mielipide-ero vasemmistoliiton ja hallituksen välillä. Olisi aika lohduton näkymä, jos me hyväksyisimme sen lähtökohdaksi, että toimeentulotuki on jotenkin ihmisten pysyvä toimeentulo. Hallituksen lähtökohta on se, että ensisijaisten etuuksien korottamisesta lähdetään liikkeelle ja toimeentulotuki on sitten viimesijainen. Sitten yhteensovitus katsotaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.

Hallitusohjelmassa on erittäin paljon toimenpiteitä, rahallisia toimenpiteitä, jotka nimenomaan pyrkivät eriarvoisuuden vähentämiseen. Laskekaa yhteen näitten summat. Toimenpiteet, jotka vähentävät eriarvoisuutta, ovat ruokaveroalennus, kunnallisveron perusvähennys, kansaneläkkeiden nosto 20 eurolla, monille 40 eurolla, lapsilisien kohdentaminen, pienimpien päivärahojen korottaminen, opintorahan korottaminen jne. Nämä muodostavat erittäin ison osan tästä hallitusohjelman rahallisesta puolesta. Kaikki ne tähtäävät eriarvoisuuden vähentämiseen. Tämä vasemmalta tullut väite, että eriarvoisuus lisääntyy näillä toimenpiteillä, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Lopuksi kahteen asiaan. Alkoholiveron korotusprosenttia ei ole vielä määritelty. Sille on asetettu tietty tuottotavoite, mutta kun veroa korotetaan, niin myös matkustajien tuontikäyttäytyminen muuttuu. Saattaa olla, että menetämme tässä suhteessa veropohjaa. Me olemme laskeneet sen nettolisäyksen, joka verotuottona pitää saada, ja katsotaan nyt sitten, millä korotuksella tuohon päästään.

Viimeinen kommentti liittyen matalapalkkatuen hyväksyttävyyteen. Tällä matalapalkkatuella on myös se merkitys, että kun siinä on se 140 tunnin minimiraja, niin se on itse asiassa vastaamassa myös siihen tärkeään tavoitteeseen, joka on ollut, että vähennetään näitä osa-aikaisia ja erilaisia pätkätöitä, edellytetään kokoaikaisuutta. Tuen saamisen ehtona on se, että on 140 tunnin raja. Ja kyllä kentältä kuuluu paljon tietoja siitä, että työsuhteita on nostettu tähän tasoon, jotta tätä tukea voidaan saada, ja erityisesti nuorten kohdalla tämä on välttämätöntä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri juuri väitti, että toimeentulotuki ei ole sellainen, jota monet saavat pitkäaikaisesti. Valitettavasti vain niin on käynyt, että monille siitä on muodostunut pysyvä toimeentulomuoto. Hallituksen linja pienituloisia köyhiä kohtaan on kyllä (Välihuuto) — ei se ole tavoite — korpinmusta. Tuo hallitusohjelma osoittaa, että toimeentulotuen saajat eivät hyödy senttiäkään näistä korotuksista, ja toimeentulotuen taso on tänä päivänä täysin riittämätön toimeentuloon.

Tämä osoittaa sen, että hallituksella ei ole halua puuttua kaikista pienimpiä tuloja saavien ongelmiin, kaikista köyhimpien ihmisten ongelmiin. Hallitus kyllä osinkotulojen omistajia muistaa, mutta ei toimeentulotuen saajia. Lisäksi hallitus on valmis nostamaan terveydenhoidon maksuja sitomalla ne vielä indeksiin, mutta ei ole valmis sitomaan lapsilisiä indeksiin, opintotukea indeksiin jnp. Elikkä tuloerot tulevat entisestään kasvamaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tältäkin paikalta on toistettava, että Suomen sisäisen turvallisuuden suurimmat uhat liittyvät köyhyyden, työttömyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen.

Mutta kysymykseni, herra pääministeri, liittyy Suomen EU-politiikkaan ja sen aktiivisuuteen. Viime kaudella Suomi hyväksyi nopealla tempolla rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman maahantulon torjuntaa koskevan Prümin sopimuksen jopa ennen perustajajäsenmaita hallituksen nopeuden johdosta. Silloin voimakkaasti oikeusministeri Brax ja nykyinen maahanmuuttoministeri Thors vastustivat voimakkaasti tätä päätöstä, ja he toimivat nyt tämän hallituksen oikeus- ja sisäasiainministeriöiden neuvostossa Euroopan unionissa.

Kysymys kuuluu, onko hallituksessa tarkistettu linjaa nykyisen puheenjohtajan, Saksan Wolfgang Schäublen, edelleen eteenpäinviemän Euroopan unionin paremman päätöksenteko- ja toimintakyvyn lisäämisen suhteen rikoksentorjuntamielessä.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä pääministeri Vanhaselta siitä, kun kerroitte oman puoluevaltuuskuntanne kokouksessa, että näkemyksissänne vihreiden kanssa on monissa asioissa eroja ja molemmat puolueet joutuivat tekemään kompromisseja. Haluankin kysyä tänään: jouduitteko keskustapuolueena luopumaan vaalitavoitteestanne esimerkiksi kuntien aseman vahvistamisessa ja alueellisen tasa-arvon edistämisessä? Tätä kysyn myös siksi, että Kuntaliiton toimitusjohtajan mielestä hallitusohjelman talouslinjaukset eivät paranna kuntataloutta, mikä tässä on noussut esiin. Hyvinvointipalveluihin on luvassa lisää koko hallituskaudella vain tuo 250 miljoonaa euroa, ja tämä raha ei riitä uusien tehtävien hoitamiseen ja lisääntyvään kysyntään esimerkiksi vanhustenhuollossa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lausui viime viikonloppuna, että hän on mielestään tehnyt Suomen ennätyksen vaalilupausten lunastamisessa hallitusohjelmassa. Tällainen lausunto voidaan ehkä laittaa sen vauhtihurman piikkiin, missä kokoomusjohtaja on elänyt vaalien jälkeen. Puolueen vaalivoiton avaimia oli tavoite tasa-arvotuposta. Sitä ei paljon edistetä hallitusohjelman kirjauksilla. Nyt vaalien jälkeen haluankin kysyä, missä on vastuu naisvaltaisten alojen isommista palkankorotuksista, onko se sysätty täysin työmarkkinajärjestöille. Erityisesti kokoomus on nostanut kansalaisten huumaa muutoksesta, ja lukuisat saamani puhelut esimerkiksi kertovat, että ihmiset odottavat kampanjan aikaisten vaalilupauksien täyttämistä. Jos nämä eivät toteudu, niin häviäjänä on erityisesti demokratia.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on moneen otteeseen sanottu, että hallitusohjelma ei ota mitenkään huomioon vanhuksia. Näkisin, että vanhuksiin kohdistuu pitkälti myös tämä eläkeläisten verotuksen alentaminen, ja kyllähän sekin, että se on korkeintaan ansiotulon tasolla, kohdistuu vanhuksiin. Sen lisäksi on paljon toimenpiteitä ja ajatuksia ja kohdentamisia nimenomaan vanhusten palvelujen, vanhustenhuollon puolelle. Mitä ne konkreettisesti sitten kohta ovat, se saadaan nähdä. Mutta paljon nimenomaan huomioidaan vanhusten toimeentuloa ja heidän ajatuksiaan, omaishoidon tukea kehitetään. Kun suurin osa vanhuksista haluaa asua kotona, miksi me emme anna siihen muun muassa erilaisten painotusten avulla mahdollisuutta?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kritisoivat ryhmäpuheenvuorossaan sitä, että hallitusohjelmaan ei ole kirjattu näkemystä muutosturvan toteuttamisesta. Mielestäni tämä hallitus on kirjannut paljon enemmän. Se on kirjannut lupauksen käynnistää perusturvauudistus, jonka valmisteluun tulee mukaan myös työmarkkinajärjestöjen edustus. Edellinen hallitus ei ole ollut valmis perusturvaa uudistamaan tai siitä edes keskustelemaan, kunhan puolustaa nykyisiä toimimattomia malleja. Tämä hallitus on selkeästi ymmärtänyt, että pätkätyöläisten ja epätyypillisessä työsuhteessa työskentelevien sosiaaliturva tarvitsee uudistamista.

Kehitysyhteistyörahoituksesta toteaisin myös sosialidemokraateille, että vihreät ovat pettyneitä siihen, että tämä tahti ei ole tarpeeksi nopea, mutta on huomautettava, että tämä hallitus nostaa kyllä euromääräisesti tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön määrärahoja enemmän ja nopeammin kuin edellisen kauden hallitus, jossa SDP oli mukana.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä ohjelma tulee olemaan käytännössä pettymys Suomen kansalle, ei ainoastaan sairaanhoitajille ja perushoitajille ja työttömille ja tavallisille lapsiperheille, vaan esimerkiksi täällä paljon puhutuille eläkeläisille.

Kun ed. Matikainen-Kallström toi esille tämän eläkeläisten verotuksen, niin tämähän kohdistuu hyvätuloisiin, 1 200 euroa kuukaudessa ja sitä enemmän ansaitseviin, jotka ovat vähemmistö eläkeläisistä. Kansaneläkkeen saajia on 90 000. Suurin osa eläkeläisistä, pääasiassa naisia, tulee jäämään tämän verouudistuksen ulkopuolelle. Tässä suhteessa ... (Välihuutoja) — No, te voitte sen käytännössä todeta, kun te nämä lait tänne tuotte. — Samaten tämä alkoholin verotuksen korottaminen tapahtuu vain niin, ettei vain eläkkeitten taso nousisi, koska alkoholin osuus tässä eläkeindeksissä on korostetun suuri.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi puheenvuorossaan, että sinivihreällä hallituksella on myös herkkä sosiaalinen omatunto. Samaan aikaan hallitusohjelmaan on kirjattu: "Lisäksi toteutetaan maksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus. Samalla luodaan järjestelmä, jossa maksut seuraavat jatkossa kustannuskehitystä." Ketkä näitä terveyskeskusmaksuja maksavat? Lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat. Heidän maksunsa nousevat. Me emme maksa näitä, meillä on työterveydenhoito, Nokian insinöörit eivät maksa näitä maksuja, heillä on työterveydenhoito. Eli tässä nimenomaan napataan kaikkein köyhimmiltä pois. Tämäkö on sitä sosiaalista omaatuntoa, jota tämä sinivihreä hallitus pääministerin puheenvuoron mukaan edistää?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän tätä kokoomuksen lupailemaa tasa-arvotupoa ja hoitajille luvattuja palkankorotuksia, jotka sittemmin on kyllä osattu jo perua, erittäin suurena karhunpalveluksena koko meidän suomalaiselle demokratiallemme. Meillä nyt jo äänestysaktiivisuus laahaa ja laskee koko ajan. Kuinka te kuvittelette, että tällaisia lupauksia, katteettomia lupauksia, antamalla, ihmiset jaksaisivat seuraavalla kerralla vaivaantua uurnille?

Sitten vihreille, mitä tulee ympäristöpolitiikkaan, kyllä voin sanoa ihan sosialidemokraattien puolesta, että oppositiolla ja meillä on erittäin kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja myös omia avauksia. Mutta kyllä on myös niin, että vihreiden roolia tämän hallitusohjelman ympäristöosuuden teossa on voitava kriittisesti arvioida. Jos hallitukseen mennään, niin ei voida kovin herkkähipiäisesti suhtautua siihen kritiikkiin, jota esimerkiksi aivan aidosti huolestunut Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt siitä, miksi turpeenpolttoa lisätään, miksi lisätään vesivoiman rakentamista, ydinvoiman lisärakentamista. Olisin toivonut, että puheenjohtaja, ministeri Cronberg olisi voinut olla täällä minulle vastaamassa tähän huoleen, esimerkinomaisesti Suomen luonnonsuojeluliitonkin esittämään huoleen. Toivottavasti näitä tilaisuuksia tarjoutuu sitten myöhemmin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Joitakin huomioita keskustelusta.

Omasta puolestani myös kiitokset hallitusohjelman kehumisesta ja myös kritiikistä. Tämä on ihan hyvä aloitus tälle eduskuntakaudelle ja uuden hallituksen kaudelle.

Hallitusta on kritisoitu siitä, että se aikoo pitäytyä kehyksissä. Toivoisin, että ne, jotka kritisoivat hallitusta siitä, että se aikoo pitäytyä kehyksissä, kävisivät kertomassa avoimesti kansalaisille sen, mikä on heidän vaihtoehtonsa. Heidän vaihtoehtonsa nimenomaan on se, että me emme aio pitäytyä kehyksissä vaan me aiomme pistää kaiken sileäksi. Teidän vaihtoehtonne tarkoittaa siis sitä, että ei ole edes tarkoitus rakentaa ylijäämää, jolla varaudutaan tulevien vuosien paineisiin. Tämä oli aika paljastavaa puhetta erityisesti kristillisdemokraateilta.

Ed. Kärkkäinen kyseli näitten vaalilupausten perään ja oli sitä mieltä, että mitään ei ole saavutettu. Olen pahoillani, jos en muista kaikkea, mutta ihan nopeasti nyt jos listaan: yksityisen hoidon tuen taso, kotihoidon tuki, lapsilisään korotus, isyysvapaa, osittainen hoitoraha, yksinhuoltajakorotus, yliopistojen perusrahoitus, perusopetus, eläkkeensaajien verotuksen alentaminen, työvoimapolitiikan painopisteiden uudistaminen, pienet osinkotulot, tuloverotus, innovatiiviset rahoitusmuodot riskirahoituksen lisäämiseksi, (Ed. Gustafsson: Mihin tämä liittyy, mistä on kysymys?) perintöverotus, tasa-arvotupo, kansaneläkkeen tasokorotus — ihan noin vaan niin kuin muutaman mainitakseni niistä asioista, jotka ovat tässä hallitusohjelmassa ja jotka olivat kokoomuksen vaaliohjelmassa. Myönnän, että kaikkea, mitä ajoimme, emme ole saaneet läpi, mutta tämä on kokonaisuus, tämä on erittäin tasapainoinen, hyvä kokonaisuus.

Mitä tulee sitten perintöverotukseen: Sosialidemokraattien mielestä 20 000—25 000 euron verovapaa raja on kohtuuton, se on säädytön, kuten täällä olemme kuulleet. (Välihuutoja vasemmalta) Aivan erikoista puhetta, koska vielä vaalien alla sosialidemokraattien mielestä kaikki ökyperinnöt olisi pitänyt pitää verolla. Jos ajatellaan sitä rahasummaa, joka käytetään sukupolvenvaihdoksiin, siis jotta saamme turvattua suomalaiset työpaikat, suomalaisissa perheyrityksissä olevat työpaikat, jotta saisimme turvattua nuoren yrittäjäsukupolven mahdollisuuden jatkaa isiensä ja äitiensä työtä, jatkaa suomalaista kasvuyritysperinnettä, te pidätte sitä kohtuuttomana. Tässä voi olla ehkä ideologisia eroja. Meidän mielestämme se on oikein. Meidän mielestämme se on oikein, että työtuloilla ansaitut kohtuulliset perinnöt voidaan myös vapauttaa perintöverosta.

Täällä on myös arvosteltu hyvin kärkkäästi — valitettavasti epärehellisesti — tasa-arvotupopuheita. Haluaisin sanoa sosialidemokraateille, että osoittakaa se hallitusohjelma, jota te olette olleet kirjoittamassa ja jossa on vaadittu vastaavaa. Jos te haluatte verrata hallitusohjelman tekstiä ja vaalien alla annettuja lupauksia, niin tehkää se. Jos koette, että siellä on joitakin muutoksia, niin tuokaa paperilla ne muutokset. Muussa tapauksessa nämä puheet eivät ole olleet rehellisiä. (Ed. Gustafsson: Ensimmäinen tasa-arvolaki syntyi demarien aloitteesta, kannattaa tutustua!) Eli hallituksen keskeisimpänä tavoitteena on nimenomaan naisvaltaisten alojen, monesti kunnallisten alojen, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon naisvaltaisten alojen, palkkauksen korjaaminen. Minä toivon, että me saamme siihen tukea myös sosialidemokraateilta — minä tiedän, että te toivotte, että tämä ei onnistu, minä tiedän, että te toivotte sitä. Ja minä toivon, että saamme tukea myös työmarkkinajärjestöiltä, jotta he pystyvät tekemään sellaisen sopimuksen, jossa hallitus voi olla mukana. Tämä on juuri se sama tavoite, jota me ajoimme vaaleissa, jota koko hallitus tukee, ja me olemme tähän tavoitteeseen tähän mennessä olleet erittäin tyytyväisiä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen luetteli niitä asioita, jotka ovat hallitusohjelmassa, niin te ette luetellut esimerkiksi lapsilisän sitomista indeksiin, jonka te itse nostitte ennen vaaleja kokoomuksen kynnyskysymykseksi.

Ja mitä tulee tasa-arvotupoon, niin sosialidemokraatit varmasti tukevat hallituksen pyrkimyksiä tässä asiassa. Meitä vain huolestuttaa se, että ne lupaukset, joita te olette antaneet ennen vaaleja, ovat olleet sitä suuruusluokkaa, että toteutuessaan täysimääräisesti ne eivät mahtuisi edes tähän hallituksen koko kehykseen, jos ne kompensoitaisiin kunnille, niin kuin te ennen vaaleja lupasitte, jolloin kun te esimerkiksi vastasitte lehtien kyselyyn siitä, millä tasolla sairaanhoitajan palkan pitää olla, niin te viittasitte, että sen pitää olla samalla tasolla kuin paperimiesten palkka. Tämä taitaisi olla aika kallis tasa-arvotupo. Jos te siihen löydätte rahat, niin lupaamme, että emme äänestä vastaan, mutta emme usko, että sellaista pottia löytyy valtiontaloudesta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä ministeri Katajaisen (Naurua — Hälinää), anteeksi, ministeri Kataisen, esitys puhujapöntöstä oli oikein raikas ja virkistävä ja poisti tällä tavalla huolta, jota olin tuntenut siitä, että teillä ei ole aikomustakaan toteuttaa tätä vaalien alla luvattua matalapalkkaisten, koulutettujen naisten palkkatasa-arvoa. Eli tässä nyt niin sairaanhoitajien kuin perushoitajien ammattiliitoissa useat ihmiset ovat olleet kovasti huolissaan. Olen kuunnellut muun muassa Turun radiossa ed. Hemmilää tässä maanantaina, ja sinne soitteli moni sairaanhoitaja ja kysyi, että kun kokoomus on nyt meille luvannut sen 500 euroa, niin onko se nyt ihan varma, että se tulee. No, en viitsi siteerata ed. Hemmilän vastausta, mutta kyllä tässä nyt on monen kokoomuslaisen suulla vakuutettu, että (Puhemies koputtaa) emme me mitään olekaan luvanneet, eli siinä mielessä tuen oikein mielelläni ministerin esityksiä siitä, että kuitenkin aiotaan korottaa näitä. Minä jo ihan pelkäsin, mutta onpa se mukavaa, että se 500 euroa sairaanhoitajille nyt kuitenkin tulee.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on mielestäni erittäin hyviä kirjauksia palvelujen parantamiseksi, vaikka täällä toisin on väitetty. Kotipalvelujen mahdollisuuksien lisääminen myös lapsiperheille on aivan välttämätöntä, ja siihen myös tällä kaudella on järjestettävä resursseja. Tämä on erittäin olennaista muun muassa yksinhuoltajien hoivaköyhyyden vähentämisessä, sen me kaikki tiedämme. Myös perhetyöhön aiotaan tällä kaudella panostaa, ja se taas on mitä parasta ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Eli näilläkin toimilla tällä kaudella aiotaan auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että kun maatilat vapautetaan perintöverosta ja yritykset, niin se on ideologisesti saman suuntaista kuin varallisuusveron poisto. Sitä se varmasti on, ja juuri sen takia minusta siitä kannattaa keskustella, koska kyllähän tämä selvästi loukkaa kansalaisia ideologisesti. Se kuvaa tätä porvarihallituksen ideologiaa, koska se loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Toinen selvästi tämmöinen ideologinen, mielenkiintoinen seikka hallituksen ohjelmassa on työministeriön lakkauttaminen. Minusta ihan hyvin pitää hallintoa uudistaa, mutta kyllä kauheasti ihmettelen sitä filosofista perustaa, jolla synnytetään tämmöinen mammuttiministeriö, kun monissa maissa tehdään juuri toisenlaisia ratkaisuja, koska nähdään, että inhimilliset voimavarat ovat yksi kaikkein tärkeimpiä kasvun edellytyksiä. Esimerkiksi työministeriö ja opetusministeriö saatetaan yhdistää. (Puhemies koputtaa) Kyllä nämä tämmöiset porvarilliset ja vähän oikeistolaisetkin pukinsorkat näkyvät juuri näissä kahdessa asiassa.

Mutta saanen vielä, koska ulkoministeri Kanerva istuu niin yksinäisen näköisenä, (Puhemies: Hyvin lyhyesti!) todeta hänelle sen, että kyllä ulkopoliittinen osio tässä hallitusohjelmassa on okei, mutta hämmästytti kyllä se ulkoministerin ensimmäinen julkinen esiintulo, että hän vaati Puolustusvoimille lisää resursseja, kun tiedetään ulkoministeriön monenlaiset, erityisen suuret tarpeet; tämä oli aika erikoinen ulkoministerin ensimmäinen esiintulo.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun puhuin, että nämä ovat ideologisesti saman suuntaisia, tarkoitan sillä sitä, että molemmat tähtäävät kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen. Varallisuusveron poistaminen, kun se tehtiin kahdessa erässä käytännössä, taisi olla yli 100 miljoonaa euroa. (Välihuuto) — Se tehtiin kahdessa erässä. Yhteisvaikutus suunnilleen tätä luokkaa. — Tämä tulee olemaan ehkä noin 15 miljoonaa euroa riippuen tietysti siitä, kuinka paljon tätä lopulta toteutetaan.

Turpeen kohdalla sosialidemokraattien kanssa viime kaudella toteutettiin syöttötariffi. Tässä hallitusohjelmassa ei ole tässä suhteessa lisätoimenpiteitä. Ainakin oma arviomme on se, että turpeen käyttöhän Suomessa tulee pikemminkin alentumaan kuin kasvamaan, eikä tässä ole hallituksella erityisiä illuusioita.

Nämä maksujen korotukset 60 miljoonalla eurolla: Kannattaa nyt kahteen asiaan kiinnittää huomiota. Ensinnäkin kyllähän meidän pitää antaa kunnille mahdollisuus edes joskus myös näihin maksujen korotuksiin, että nekin säilyttävät jonkin reaaliarvonsa. Ne korotukset on nyt mitoitettu 60 miljoonaan euroon. Kannattaa esimerkiksi verrata siihen listaan, jota edellisessä puheenvuorossani käytin, kun luettelin erilaisia toimia, jotka suhteessa (Puhemies koputtaa) aika paljon kohdistuvat pienituloisimpiin ja joiden yhteissumman arvioisin lähentelevän miljardia, kun siinä on sekä verot että menonlisäykset mukana.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Puhemies! Ed. Jaakonsaaren kysymykseen tuosta ulostulosta ensinnäkin on aihetta todeta, että se oli aika mones esiintyminen, joka mainittu haastattelu oli tuolta osin. Panin myönteisesti merkille muun muassa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoron täällä, jossa yhdyitte hallitusohjelman ulkopoliittisiin, turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Olen tuonut käsitykseni esille vain siitä, että mikäli selonteko valmisteluineen tulisi ottamaankin pidemmän aikaa kuin tähän saakka on ajateltu, niin varmasti sillä voisi olla eri tyyppisiä vaikutuksia muun muassa tuossa ed. Jaakonsaaren mainitsemassa suhteessa. Asia sinänsä on ilman muuta puolustusministerin toimikenttään kuuluva, enkä halua siihen tietysti omalta osaltani puuttua. Uskon puolustusministeriön ja ministerin sen johdossa suvereenisti sen asian puolta pitävän.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuuntelin tarkoin sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa ja ymmärsin mielestäni niin, että ryhmäpuhuja, ryhmän puheenjohtaja Filatov, tuki voimakkaasti tätä eläkeläisten verotuksen alentamista palkansaajien tasolle. Siinä mielessä ed. Skinnarin puheenvuoro oli minusta vähintäänkin hämmentävä, koska siitä huokui kyllä minusta aika selvästi, ettei tämä ole ainakaan sosialidemokraattisen ryhmän yhteinen näkemys. Minun onkin pakko kysyä, kumpi näkökanta on oikea.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu tästä sosiaali- ja terveydenhuollon maksujärjestelmästä, niin on tietoisesti unohdettu tämän kappaleen viimeinen lause, jossa todetaan, että uudistuksessa varmistetaan, että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla. Eli kysymys on siitä, että luomalla oikeudenmukainen, yhtenäinen maksukattojärjestelmä saadaan nykyistä selvästi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi järjestelmä.

Ed. Arhinmäkikin voisi tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin maksukattojärjestelmistä. Tämän avulla voidaan luoda sosiaalisesti oikeudenmukainen järjestelmä, joka tuo kunnille lisää tuloja, mutta turvaa varallisuudesta riippumatta kaikille kansalaisille palvelut.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ehkä lyhyesti tästä eläkeverouudistuksesta. Se on sen periaatteen kannalta oikea ratkaisu, että tulevaisuudessa ansiotulon ja eläketulon veroperusteet on syytä laittaa samalle viivalle. Sen se toteuttaa, mutta se ei toteuta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien aseman kohentumista. Se on siis eri kysymys.

Sitten toinen näkökohta tähän perintöverotukseen. Ministeri Katainen, sosialidemokraatit ovat kannattaneet perintöverouudistusta ja nimenomaan sitä, että tätä perusvähennystä nostetaan, että aviopuolison perintöverovähennystä nostetaan ja alaikäisten lasten kohtelu perintöverotilanteissa uudistetaan. Ne ovat järkeviä perintöverouudistuksia, mutta sitä me emme ole voineet ymmärtää, miksi Suomessa pitää synnyttää järjestelmä, jossa kaikkein rikkaimmat poistetaan verotuksen piiristä kokonaan, ja se ei ole valtiontalouden kysymys (Puhemies koputtaa) eikä fiskaalinen kysymys. Se on oikeudenmukaisuuskysymys, ja sitä me emme hyväksy.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin esittelemä osuus maatalouden hallitusohjelmaosioksi on hyvä. Senkin peruslähtökohta on tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen, joka on välttämätöntä, että elintarviketalous kokonaisuudessaan voi pärjätä tässä maassa. Tämä varmistaa sen, että suomalaista ruokaa voidaan jatkossakin tuottaa, koko elintarvikeketju voi menestyä ja elää. Meillä on vallinnut täällä kohtuullisen hyvä konsensus maatalouspolitiikasta, ja vähän ihmettelin nyt, ed. Filatov, oletteko te sosialidemokraatit nyt palaamassa jonnekin 70-luvun bunkkereihin tässä asiassa. En toivo sitä. Toivon, että se konsensusajattelu, joka tarkoittaa sitä, että myös maatalouden edut (Puhemies koputtaa) voidaan turvata ja turvata tulevaisuus tälle tärkeälle elinkeinolle, on myös teidän tavoitteenne.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua täällä salissa, niin täytyy todeta, että tämä vasemmisto-opposition kritiikki on ollut suhteellisen olematonta näykkimistä, mikä kielii siitä, että tämä hallitusohjelma on perusteeltaan hyvä ja se on erittäin laaja-alainen. Ed. Skinnari, täytyy kyllä ihmetellä teidän puheenvuoroanne koskien näitä eläkkeensaajien kysymyksiä. Nimenomaan 13 000—33 000 euroa eläkettä saava eläkkeensaaja maksaa siitä eläkkeestä enemmän veroa kuin palkansaaja, ja tätä tilannetta ollaan nyt korjaamassa. Se on noin 160 miljoonaa euroa, ed. Skinnari, 160 miljoonaa euroa. Me muistamme eläkkeensaajia tässä hallitusohjelmassa. Alle 13 000 euroa saava eläkkeensaaja ei maksa eläkkeestään enempää veroa kuin palkansaaja. Ed. Arhinmäki, ihmettelen teidän kritiikkiänne kohdistuen opintososiaalisiin etuuksiin ja opiskelijoiden tilanteeseen. (Puhemies koputtaa) Mitä hallitus teki viime kaudella opiskelijoiden eteen, opintososiaalisten etuuksien hyväksi? Ei yhtään mitään. Päinvastoin, rajoitti opiskeluaikoja ja lisäsi lainapainotteisuutta. (Puhemies koputtaa) Tässä hallitusohjelmassa on realistisia lupauksia opiskelijoille.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä tulee pian runsaudenpulaa siitä, mihin voisi vastata, mutta minä kyllä haluan kuitenkin ministeri Kataiselle sanoa tämän, että me emme kritisoi sitä, että pysytään kehyksessä, mutta sitä me herran tähden tässä olemme yrittäneet kysyä, mikä on tämä kehys, onko se oikea nyt tässä suhteessa. Meidän pitäisi pystyä siitä rahoittamaan elintärkeät vanhusten palvelut, elintärkeät vammaisten palvelut, elintärkeät palvelut lapsille ja myös tämä palkka-asia. Kyllä nämä naisvaltaiset alat tarvitsevat lisää palkkaa, ja sitä me haluamme todella tukea. Mutta tämä kehys on mitoitettu niin, että palveluihin määritellään uutta rahaa 250 miljoonaa euroa, ja mielestäni tässä oppositio on asiallisesti yrittänyt kysyä teiltä, kuinka tämä raha riittää näihin elintärkeisiin palveluihin, näihin palkankorotuksiin, vanhustenhuoltoon, lapsille, vammaisille. Vaikka mitä yhtälöä yrittäisi käyttää, se ei riitä. Sen vuoksi olen äärimmäisen huolestunut tästä asiasta ja sen vuoksi toivon, että ministeri nyt menee vielä tuonne (Puhemies koputtaa) puhujakorokkeelle ja kertoo, aikooko ed. Ben Zyskowicz tehdä sen tempun, että hän ne maksaa, kun hän tuntuu olevan ainoa, joka tähän uskoo, että tämä raha riittää. Eli minä todella olen huolissani tästä tilanteesta ja sen takia toivon, että käytätte tässä nyt vielä selkeyttävän puheenvuoron.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Filatov sanoi ryhmäpuheessaan, että hallituksen koulutuspolitiikka olisi eriyttämistä ja yksityistämistä. Ihmettelen, mihin tämä perustuu, sillä hallitusohjelmassa on hyvin suuri painotus perusopetukselle, johon on varattu 80 miljoonaa euroa. Siellä sanotaan, että ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä, tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen. Koulujen perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmä säilytetään, ja erittäin merkittävä ja toivottu uudistus on, että vahvistetaan taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Samoin yliopistojen perusrahoitukseen annetaan 80 miljoonaa euroa. Tämä jos jokin osoittaa hallituksen arvovalinnan, että halutaan vahvistaa kaikille perustavan laatuista koulutusta ja siitä laadusta ja syrjäytymisen ehkäisystä pidetään huolta.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu perintöverotuksesta on varsin mielenkiintoinen. Hallituksella on selkeä tavoite korkeasta työllisyysasteesta, ja hallituksen talouspolitiikka perustuu työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiselle, ja tässä sukupolvenvaihdosten osuus on erittäin merkittävä. Ja jos puhutaan sitten perintöverotuksesta, että se on epäoikeudenmukainen, niin kun nyt kuitenkin varataan 150 miljoonaa alarajan nostoon, joka koskee nimenomaan leskiä, alaikäisiä lapsia, ja 15 miljoonaa sitten sukupolvenvaihdostilanteisiin, niin ei se nyt kovin heikko suhde ole, jos se on 10 prosenttia siitä.

Ed. Ahteelle haluaisin muistuttaa sellaisen pienen asian, kun hän puhui tästä maailmanennätyksen tekemisestä, että kyllä hänkin oli vähän mukana siinä, muistaakseni hän oli demareitten verojaoston (Puhemies koputtaa) vastaavana, kun varallisuusvero demarivaltiovarainministerin aikana poistettiin.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri totesi, että hallitusohjelma noudattaa jatkuvuutta ulko-, turvallisuus-, EU- ja puolustuspolitiikassa. Hyvä näin, mutta täytyy onnitella sinivihreää hallitusta. Siinä on uudentyyppisiä avauksia, jotka antavat mahdollisuuden tarkastella meidän turvallisuuspoliittista asemaamme, luoda yhteistyösuhteita Pohjoismaihin, Venäjään, transatlanttisia suhteita, ja erityisesti nyt todetaan ohjelmassa, että selvitetään liittoutumattomuuden ja liittoutumisen vaikutukset Suomen turvallisuuteen. Se lähtee nyt liikkeelle hallituksen toimenpitein, jolloin Suomen kansalaisilla on mahdollisuus arvioida sitten tulevaisuudessa, mitkä ovat ne oikeat ratkaisut näiden osalta.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että luvataan tehostaa aluepoliittisia toimia erityisesti vaikeista rakennemuutoksista kärsivillä alueilla. Voisiko hallitus raottaa salaista arkkua ja kertoa joistakin näistä toimenpiteistä? Tässä aiemmin debatissa tuli esille, että perusväylänpitoon ja joukkoliikenteeseen on varattu vain 35 miljoonaa euroa yli tuon kehyksen, ja jos todella tällä tasolla liikutaan, niin silloin nämä kirjaukset, joita on perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi alempiasteiseen tieverkkoon, ovat ristiriitaisia tämän hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmassa puhutaan myös suurten paikkakuntien joukkoliikenteen lisäämisestä. Onko näin, että sitten muille alueille ei ole tarkoitus resursoida ollenkaan joukkoliikenteeseen?

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsekin puutun tähän liikenneverkkokysymykseen. Sivulla 29 tämä todetaan hyvin: Hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen. Elikkä kiinnittää huomion. Tässä ei esitetä yhtään lisää rahaa tai korjata. Lisäksi todetaan sama yksityisteiden osalta. Ihmettelen sitä kyllä, miten kepu on voinut tämmöiseen taipua, että katsellaan vähän sivusta, jotta tiet ovat kyllä huonot, mutta ei niitä tarvitse korjata.

Sitten toinen juttu tähän kohtaan, mihin rahoja käytetään. Kun pääministeri totesi tuossa aikaisemmin, missä rahaa tarvitaan, niin onkos tämä puoluetuki nyt semmoinen, että siihen tarvitaan ehdottomasti rahaa lisää? Tehdään semmoisia kampanjoita, ettei osata laskea, mihin raha käytetään, ja raha kyllä sopii. Tämä on semmoinen kohde, johon nostetaan reippaasti sitten, puoluetukeen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä SDP:n että vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoroissa hämmästeltiin hallitusohjelman ydinvoima- ja turvekirjauksia. Ydinvoimaa koskeva muotoilu on sanasta sanaan sama, jonka eduskunta hyväksyi taannoin talousvaliokunnan mietinnössä yksimielisesti, ja yhtään soraääntä ei silloin kuulunut sen paremmin SDP:n kuin vasemmistoliiton leiristä. Turvetta koskeva muotoilu ei koske, niin kuin pääministeri Vanhanenkin edellä jo totesi, yhtään uusia tukia. Ne uudet tuet turpeelle tulivat silloin, kun SDP:llä oli valtiovarainministeri. Silloin otettiin käyttöön turpeensyöttötariffi ja poistettiin turpeen valmistevero. Hallitusohjelman turvemuotoilu koskee vain sitä, että tieteellisten tulosten perusteella arvioidaan turpeen määritelmä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Tämä on upea kirjaus hallitusohjelmassa. Saman sisältöinen oli viime hallitusohjelmassakin, mutta kuinka kävi? Sitä ei toteutettu lainkaan. Mutta nyt tämä porvarihallitus aikoo toteuttaa tämän, ja perusopetusta vahvistetaan hienolla tavalla. Se mahdollistaa myös omalta osaltaan opetusryhmäkokojen pienentämisen, joka mielestämme ei tapahdu sillä tavalla eikä onnistu, että ryhmäkokoja säädellään niin, että maksimi asetetaan, sillä maksimista tulee aina minimi, kuten on käynyt myös erityisopetuksen kohdalla. Siellä on maksimi kymmenen, mutta se ylitetään liian usein. Tärkeitä opetuksen järjestämisessä ovat joustot, ja ne pitää säilyttää edelleenkin. Kuntien taloutta vahvistamalla saadaan opetusryhmäkokoja pienennettyä.

Mitä tulee vielä tähän vanhusväestöön, vanhushuoltoon, niin, ed. Gustafsson, tämä juuri, mitä te luitte, (Puhemies: Aika!) toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen, kuntouttava työ, on sitä, mitä Tanskassa tehdään, Euroopan vanhustyön mallimaassa. Siellä ovat sairaalajaksot lyhentyneet ja lääkärissä käynnit vähentyneet, elämänlaatu noussut. Näin me rupeamme tekemään myöskin täällä. (Välihuutoja) — Palvelut tulevat, se lukee edellisessä lauseessa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen sinivihreällä hallituksella on kansalaisten vahva tuki takanaan. Sen, mikä on luvattu, tämä hallitus myös toteuttaa. Poistamme eläkeläisten veroeron, nostamme samalla myös pienempiä eläkkeitä kansaneläkkeiden nousun myötä. Tuo ratkaisu merkitsee jo yhteensä 320:tä miljoonaa euroa. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen on erittäin merkittävä asia. Se tukee sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ihmisiä, mutta edistää myös samalla yrittäjyyttä. Yrittäjyys on vahvasti tämän hallituksen, voi sanoa, myös se punainen lanka, jota kautta tuemme työllisyyttä. Tämän hallituksen, voi sanoa, ehkä suurin haaste onkin siinä, että me voimme edelleen turvata talouskasvun jatkumisen. Oppositio ampuu tietysti kaikkea mahdollista, mutta on syytä olettaa, että vastuullinen ammattiyhdistysliike on omalta osaltaan tukemassa sitä, että talouskasvulle luodaan edellytykset, työllisyyttä parannetaan ja sitä kautta koko kansantalous vahvistuu. Se luo pohjan Matti Vanhasen hallituksen pärjäämiselle ja sitä kautta Suomen vahvistumiselle myös globaaleilla markkinoilla.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa todettiin, porvarihallituksen puolueet ovat ennätysnopeasti unohtaneet vaalilupauksensa ja aikaisemmat puheensa. Ihmettelenkin suuresti, missä on äänestäjien kuluttajansuoja. Valtiovarainministeri Katainen, en edelleenkään ole saanut vastausta siihen kysymykseen, missä on kokoomuksen ennen vaaleja hallituskysymykseksi nostama lapsilisien sitominen indeksiin.

Vihreiltä haluaisin kysyä, mitä tapahtui koulutuksen maksuttomuusperiaatteelle, kun hyväksyitte ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun. Tätä vastustitte vielä viime vuonna erittäin voimakkaasti.

Pääministeri Vanhaselta olisin halunnut kysyä, miksi hän muutti kantansa elinkeinoministeriön perustamisesta. Hän vielä viime syyskuun 2. päivänä Taloussanomien haastattelussa suhtautui siihen kriittisesti ja totesi, että uuden superministeriön perustaminen on niin mittava hanke, että se edellyttäisi yhden vaalikauden valmistelua, ja nyt hän on tuota täällä puolustamassa.

Tarja Tallqvist /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vaaleissa nousi esille yhdeksi suurimmaksi asiaksi tämä hoitajien huono palkkaus. Hetkinen, nyt tämä tuli niin nopeasti, olen odottanut niin pitkään, saanko aloittaa alusta? (Puhemies: No, tämän kerran.) — Kiitos. (Naurua) — Elikkä tämä hoitajien huono palkkaus ja tämä tilanne, mikä Suomessa on, nousi siis yhdeksi suurimmaksi asiaksi vaaleissa. Yli 400 000 suomalaista kirjoitti nimensä adressiin, jossa he nimenomaan haluavat, että hoitajien palkat pannaan kuntoon ja tällä tavalla saadaan tarpeeksi hoitajia ja sitä kautta vanhusten asiat hoituvat, meidän sairaittemme asiat hoituvat. Vanhusten asiat eivät hoidu ilman, että ensin hoitajien palkat ovat kunnossa. Nyt nämä hoitajien asiat tuntuvat menevän muiden matalapalkkaisten naisten asioiden kanssa samaan läjään. Näin ei kyllä saa olla. Minä toivon, että muutkin saavat ja heidän täytyy saada parempi palkka, mutta meillä on hirveä tilanne Suomessa. Minusta tuntuu, että te ette edes käsitä, mikä pommi tikittää. Meillä ei ole kohta enää hoitajia. Meillä ei taida olla yhtä ainutta vanhustenkotia, yhtä ainutta dementiakotia, yhtä ainutta sairaalaa, jossa olisi tarpeeksi hoitajia. Meillä laitetaan osastoja kiinni, meillä jo keuhkosyöpään sairastuneet potilaat odottavat leikkausjonoissa johtuen siitä, ettei ole hoitajia. Tämä on niin vakava asia, että se hoitajien 500 euroa tulee paljon halvemmaksi. (Puhemies: Aika!) Se tulee paljon halvemmaksi kuin se, että tätä ei hoideta.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sattui oikein hyvin tämä puheenvuoro tähän ed. Tallqvistin jälkeen, koska haluaisin nyt kysyä sosialidemokraateilta:

Te olitte vallassa 12 vuotta. Miksi te ette hoitaneet hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja kuntoon? (Ed. Skinnari: Kokoomus ei tukenut!) Tämä hallitus on istunut vasta viikon, ja nyt tilanne on täysin katastrofaalinen, ihan totta, sairaaloissa, vanhainkodeissa jne. Minkä takia te ette antaneet tehdä liittokohtaisia sopimuksia? Miksi te koko ajan pyritte isoihin tupoihin, joissa kaikki saavat jotain pientä? Miksi ette antaneet Tehyn ja Superin sopia näistä palkoista, jotta nämä ihmiset olisivat nyt työssä sairaaloissa? 3 000 ihmistä on nyt sairaanhoitajan töissä ulkomailla tällä hetkellä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri sanoi, että nyt on väljä kehys, anteliaampi kuin viimeksi, ja että 2011 jälkeen on taas kireämpää jälleen. Ehkä voin sukupolvitoiveen laittaa valtiovarainministerille, että pidä nyt huolta meistä 70-luvulla syntyneistä ja tulevaisuudesta, koska kyllä väestön ikärakenteen muutokseen olisi varauduttava viimeistään nyt. En pidä ollenkaan tällaisesta baila-baila-meiningistä. Nyt laitetaan tuloja niille, joilla menee kohtuuhyvin, ja varaudutaan sitten vuoden 2011 jälkeen.

Sitten näihin äskeisiin puheenvuoroihin. Aikooko hallitus kaataa tupon, jos työmarkkinaosapuolet päätyvät siihen, että naisten ja miesten palkkaero paraneekin jollain muulla tavalla kuin tässä tarkasti ehdollistetulla määräyksellä? Tai eikö se anna korotettua valtionosuutta kuntiin, jos kuntasektorilla nähdään vaikka vanhuspalvelun laadun tarvitsevan esimerkiksi laitosapulaisia? Minun mielestäni vanhustenhoidon laatu pitäisi määrittää, esimerkiksi ulkoilupäiviä muutama viikkoon, ei niitä vanhuksia voi sisällä säilöä! Tämän laatuisissa kysymyksissä — niin toivon — nämä ehdolliset määräykset hallitusohjelmatekstissä joustavat. Kyllä työmarkkinaosapuolten asiantuntemus on saatava mukaan, kun lähdetään näihin tavoitteisiin tarttumaan kiinni.

Elinkeinoministeriötä on hauska katsoa, kun pääministeri vastusti sitä puoli vuotta sitten, ja nyt se on luotu. Se ei ole ehkä yllätys, koska kokoomus on kopioinut marssijärjestyksensä Ruotsista. (Puhemies: Aika!) Nyt Ruotsissa aletaan purkaa tätä päätöstä ja rakentaa työministeriötä jälleen. Seuraammeko senkin mallin Ruotsista vai katsommeko jo etukäteen?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys, johon vastaan, on tullut niin pitkän aikaa sitten, että tuntuu vähän hassulta, mutta vastaan nyt kuitenkin, jotta kertauksen vuoksi tulisi oikea tieto perille. Tämä eläkeläisten veroeron korjaaminen oli myös sosialidemokraattien vaaliohjelmassa, ja me sen olisimme korjanneet. Mutta se kysymys, joka täällä nousi esiin, oli se, ettei se olisi pienituloisia eläkeläisiä auttanut lainkaan. Eli he eivät maksa valtionveroa, ja heitä on sentään noin 70 prosenttia alle 1 000 euron eläkkeellä. Jos tätä verotuksen alentamista käytetään jonkinlaisena keinona parantaa eläkeläisten asemaa kokonaisuudessaan, niin se on kyllä harhaanjohtavaa puhetta.

Mutta eläkeläisistä vielä sen verran, että vaaleissa ainakin kokoomuksen edustajat lupailivat eläkeläisille ikävän taitetun indeksin korjaamista, osa kuulemma jopa sen poistamista. Hallitusohjelma kuitenkin lupaa vain selvittää indeksijärjestelmää. Nyt kysyn, missä toimet, estikö keskustapuolue vai estivätkö muut hallituskumppanit tämän hyvän asian pääsyn hallitusohjelmaan. Myös isot puheet omaishoitajien aseman korjaamisesta karahtivat kiville. Hallitusohjelma myös selvittää mahdollisuuksia niihin. Vielä kolmantena kysyisin minäkin lapsilisien sitomisesta indeksiin, olivatko nämä kaikki sitten porvarihallituksen virtaa vain ennen vaaleja, jonkinlaisia vaalitemppuja.

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En voi kuin ihmetellä, mikä oikein on SDP:n ja vasemmistoliiton veropoliittinen linja. Ensin te valitatte, että muun muassa tuloveroja ja ruuan alvia alennetaan liikaa. Sitten seuraavassa lauseessa te valitatte, että kotitalouksien sähkön ja hiilen verotusta nostetaan liikaa, aivan kuin näiden verojen maksajina olisivat aivan eri ihmiset. Jotkut syövät makkaraa, toisilla on sähkövalot, jotkut saavat jopa palkkaa. Jos kansalaisten veroasteen lasku on teidän mielestänne tosiaan niin paha asia, silloinhan teidän tulisi nimenomaan vaatia myös sähköveroon paljon esitettyä suurempia korotuksia.

Ed. Urpilainen, on aivan totta, että ohjelmaan kirjattu lukukausimaksukokeilu oli vihreille katkeraa lääkettä, mutta jos luette ohjelmatekstin huolella, huomaatte, että kokeilu koskee yksittäisiä maisteriohjelmia ja vain hakemuksesta ja että järjestelmää ei muuteta, ei laajenneta ilman, että tuloksia arvioidaan. Jos, ja vihreiden mielestä kun, tulokset ovat samanlaisia, yhtä huonoja, kuin esimerkiksi Tanskassa, niin eihän sitä ole mitään järkeä laajentaa.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kataiselle vastaisin, kun hän viittasi kristillisdemokraatteihin tässä puheenvuorossaan. Matti Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa on lukuisia kohtia, joita kannattamassa ministeriaitiossa voisivat istua aivan hyvin vaikkapa Päivi Räsänen ja Bjarne Kallis. Näitä on elintarvikkeiden arvonlisäverosta eläkeläisten verotukseen ja opiskelijoiden aseman parantamiseen jne. Mutta kun ed. Urpilainen kysyi tässä kuluttajansuojaa, te toteutitte lupauksistanne ainakin ne, jotka lukivat myös keskustan vaaliohjelmissa. Te voititte vaalit oikeastaan tasa-arvotupolla ja tempputyöllistämisellä. Kun sanotte näissä haastatteluissa, että teitte maailmanennätyksen vaalilupausten toteuttamisessa, niin haluaisin, että erityisesti näihin keskeisiin kahteen teemaan te myös näytätte euroja ja kerrotte eduskunnalle ratkaisun, miten tämä hallitus ne aikoo toteuttaa. Kysyn, mihin unohtuivat lapsilisien indeksit ja kehitysyhteistyön määrärahojen tason nostamiset, mistä myös puhuitte. Myöskin omaishoidon tukeen viittasi ed. Karhu äsken. Tuo tasa-arvotupo on ehkä se, johon erityisesti hoitajat odottavat vastausta, mistä viestejä on tullut hyvin paljon hoiva-alalta.

Sosialidemokraatit eivät antaneet niin suuria lupauksia, eivät antaneet niin paljon toivoa, rahaa lupasivat, mutta kokoomus aika selkeästi antoi selkeän lupauksen, että tämä asia toteutetaan, ja ihmiset uskovat erityisesti hoiva-alalla siihen. Odotamme ja meillä on oikeus eduskunnassa odottaa, että tämä keskeinen vaalilupaus myöskin tällä hallituskaudella toteutetaan. Me tuemme sitä kristillisdemokraatteina aivan varmasti myöskin oppositiosta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä olen jo niin kauan odottanut tätä puhetta, että on mennyt jo sekaisin, mistä piti puhua.

Mutta sen minä tiedän, kun kuuntelen vasemmisto-oppositiota, että meidän hallitusohjelman täytyy olla erittäin hyvä, niin olette kärkkäästi ottaneet kantaa siihen, ja on hyvä, että otatte kantaa. Me pystymme sen jälkeen vastaamaan niihin kaikkiin asioihin.

Ed. Jaakonsaarelle sanoisin, että ideologiasta tässä tosiaankin oli kysymys. Markkinatalouteen eivät sovi enää vasemmiston ideologiat. Se on ihan tosiasia. (Ed. Jaakonsaari: Ai ai ai!) Siksi kokoomus voitti, ja siksi me saimme näin erinomaisen hallitusohjelman.

Omassa puheenvuorossani tulen esittämään ne syyt, minkä vuoksi nykyinen hallitus on erittäin hyvä ja hallitusohjelma hyvä.

Ed. Ahde perusteli Suomen perustuslailla omaa verokantaansa. Minä en ole kyllä sieltä lukenut mitään huomautuksia verosta. (Ed. Ahde: Siellä lukee tasavertaisuus kansalaisten kesken!) Minä epäilen, että ed. Ahde on sekoittanut Suomen perustuslain ja Marxin Pääoman.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos on niin, että valtiovarainministerin nimi onkin Katajainen, niin on varma, että köyhän kansan leipä on silloin petäjäistä. Näin lukee hallitusohjelmassa.

Mutta aiempaan keskusteluun liittyen: Sekä ministeri Vanhanen että Katainen kiersivät kysymykset, jotka esitin. Kumpikaan ei kertonut, kuinka monta uutta työpaikkaa matalapalkkatuella on syntynyt ja kuinka nämä kiistatta vastakkaiset tuet, joita valtion kassasta maksetaan, suhtautuvat toisiinsa. Niin kuin ministeri Vanhanen sanoi aikaisemmin, edellisen hallituksen 100 000 uudesta työpaikasta puolet oli osa-aikatyötä. Osa-aikatyö, määräaikainen työ ja ennen kaikkea vuokratyö kasvavat koko ajan, ja matalapalkkatuki ei ole niille lääke. Matalapalkkaiset työt ovat voimakkaasti ikä- ja sukupuolivalikoivia. Jos tuetaan matalaa palkkaa, niin silloin tuetaan sitä, että työmarkkinoiden ongelmat kasvavat ja kahtiajakautuminen entisestään syvenee.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun: Kun täällä on kysytty sekä verotuksen että etuuksien parantamisaikatauluista, niin jotta ei sitä tarvitse hämmästellä, niin voin todeta sen, että näistä päätetään, kun tehdään varsinainen kehys elikkä toukokuun loppupuolella aivan samaan tapaan kuin aina ennenkin. Elikkä silloin katsotaan suhdannetilanteen ja yleisen taloustilanteen mukaan oikea ajoitus.

Nautin ed. Kumpula-Natrin puheenvuorosta. Hän peräänkuulutti vastuullisuutta ja varautumista. Se varautuminen ei ole sitä, että pyritään tasapainotilanteeseen julkisessa taloudessa, vaan varautuminen on sitä, että tehdään selkeästi voittoa, tehdään siis sitä liikkumavaraa, johon nyt pyritään veropolitiikalla, koulutuspolitiikalla, yleisellä finanssipolitiikalla, jotta seuraava hallitus voisi vastaanottaa entistä kovemmat haasteet, joita tulee esimerkiksi ikääntymisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos me onnistumme esimerkiksi kuntien palvelurakenteen uudistamisessa, kuntarakenteen uudistamisessa, me pääsemme suurin piirtein plus miinus nolla -tilanteeseen, toivon mukaan plussan puolelle kuntataloudessa, mutta me olemme varautuneet siihen, että se on plus miinus nolla -tilanteessa.

Kun me teemme hyvää talouspolitiikkaa, me voimme päästä — ja nimenomaan niin, että meillä työllisyys paranee, talouspolitiikan keskeinen tavoite — 1 prosenttiyksikön bruttokansantuoteosuutta vastaavaan ylijäämään valtiontaloudessa, ja kun sosiaalirahastot lasketaan siihen päälle, me olemme hyvällä varautumisen polulla. Tämä on aivan keskeistä, jotta seuraava hallitus ja siitä eteenpäin pystyisivät kantamaan huolta hyvinvointiyhteiskunnasta. Siinä mielessä ed. Kumpula-Natrin huoli oli täysin aiheellinen. Me siis otamme uuden talouspolitiikan tavoitteen, joka on paljon intohimoisempi ja kunnianhimoisempi kuin oli edellisellä hallituksella, joka pyrki tasapainoon (Ed. Gustafsson: Oli lähtötasokin aivan toisenlainen!) — joka pyrki tasapainoon — ja myös muun muassa sosialidemokraatit puhuivat vaalien alla siitä, että tulevan hallituksen täytyy varautua tulevien vuosien koviin paineisiin. Nyt me otamme ne paineet vastaan.

Täällä on puhuttu muun muassa tästä, missä ovat lupaukset lapsilisien indeksiin sitomisesta. Niitä ei ole tässä, mutta me saimme paljon paremman paketin. (Välihuuto) — Minä uskalsin luopua kynnyskysymyksistä siitä syystä, että me saimme paremman paketin: yksityisen hoidon tuki, kotihoidon tuki, lapsilisien korotus kolmannesta lapsesta, isyysvapaa, osittaisen hoitorahan tason korottaminen, lapsilisiin yksinhuoltajakorotus, äitiys-, isyys-, sairauspäiväraha sekä vanhempainpäivärahan korotukset, työmarkkinatuen ... (Ed. Gustafsson: Rehellisyyttä, ministeri, nyt! — Välihuutoja) Me kaikki saimme paremman paketin kuin yksin tämä indeksisidonnaisuus. Minusta tämä ostovoiman kannalta, lapsiperheiden vanhemmuuden kannalta, on paljon parempi kokonaisuus kuin yksinomaan toteuttaa indeksikorotus. Olemme tähän täysin tyytyväisiä.

Täällä on kysytty, onko tämä kehys oikea. Kehys on semmoinen kuin kunnianhimoisen kehyksen täytyy olla. Elikkä se kunnianhimoisuus tulee siitä, että me saavutamme noin 80 000—100 000 uutta työpaikkaa. Siitä tulee se raha, jota me voimme käyttää hyvinvointipalveluihin ja tämän Suomen kehittämiseen ylipäänsä. Ei ole olemassa mitään sellaista jakovaraa, jota muun muassa sosialidemokraatit vaalien alla lupasivat, että kun uusi hallitus alkaa, sillä on 4—5 miljardia käytettävissä ja se 4—5 miljardin potti odottaa vain jakajia. Semmoista ei ole. Se pitää tehdä.

Juuri tästä syystä johtuen tässä hallitusohjelmassa on erityinen painopiste sellaisiin veromuutoksiin, jotka lisäävät työllisyyttä, työnteon palkitsevuutta ja kannustavuutta, kasvuyrittäjyyden tukemista, joka siis pitkällä jänteellä uudistaa tämän maan rakenteita entistä työllistävämpään suuntaan. Aivan yhtä lailla tuloloukkutyöryhmän selvitys, jota perinteisesti sosialidemokraatit ovat vastustaneet, saatetaan käyntiin. Me etsimme sosiaaliturvan, pienten työtulojen ja verotuksen yhteensovittamista siten, että kaikki työ on aina arvokasta ja kaikkea työtä voidaan tehdä siten, että se on taloudellisesti tekijälleen kannattavaa. Nämä ovat niitä keskeisiä toimenpiteitä, joilla me pystymme saamaan sen niin sanotun liikkumavaran, jolla me rahoitamme sitten muun muassa palveluja.

Kuntien rahoituksesta monessa puheenvuorossa on oltu huolissaan. Niin me varmasti kaikki olemme. Mutta se tarkoittaa sitä, että tässä hallitusohjelmassa varataan selkeästi euroja kuntien palvelujen parantamiseen, aivan yhtä lailla kannustetaan kuntia palvelurakenteen uudistamiseen. Muun muassa kotisairaanhoidon palvelusetelin käyttöönotto on yksi osa, josta itse kukin vuorollaan sosialidemokraattien kanssa on riidellyt, mutta nyt se toteutetaan. Aivan yhtä lailla me kannustamme elinvoimaisen kuntarakenteen synnyttämistä. Tästä tulee se kokonaisuus. Paranevan työllisyyden kautta kunnat saavat lisää verotuloja palveluittensa rahoittamiseen, joka on kuitenkin se noin 80 prosenttia, 85 prosenttia, kuntien kokonaistuloista.

Aivan yhtä lailla perusopetuksessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt ohjataan jälleen koulutuksen vahvistamiseen toisin kuin edellisen neljän vuoden aikana, mikä osaltaan vahvistaa myös kuntien taloutta.

Täällä kysyttiin, onko puoluetuen korotus oikein. Neuvoisin kääntymään ed. Feldt-Rannan puoleen. Hän varmasti pystyy tähän antamaan lisää vastauksia.

Perusväyliä vahvistetaan 35 miljoonalla eurolla (Puhemies: 6 minuuttia!) ja sitten pienituloisten eläkeläisten asemaa nimenomaan kansaneläkkeen tasokorotuksella.

Arvoisa puhemies! Tässä joitakin ajatuksia.

Heli   Paasio  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jottei salissa jouduta jatkamaan tätä ministeri Kataisen jo aloittamaa tietoisen väärinymmärryksen linjaa, niin kysyn suoraan häneltä selkiyttääkseni ja helpottaakseni myös kokoomuksen asemaa. Kun olette puistelleet päätänne siellä ministeriaitiossa, kun täältä puolen salia on kysytty sen tasa-arvotupon noin 500 euron korotuksen perään, kysyn teiltä suoraan: mitä mielestänne lupasitte vaalien alla, kuinka suurta korotusta noin haarukoiden, ja mikä on se suuruusluokka, jota nyt tavoittelette tämän tasa-arvotupon nimissä?

Helpotan tuskaanne jälleen. Suurimmissa kaupungeissa kokoomuksella vihreät mukaan lukien monesti on valtaa niin paljon, että näissä suurissa kaupungeissa voidaan, jos halutaan, tehdä paikallisia ratkaisuja, joilla tuetaan juuri teidän vaatimianne naisten palkka-aloja. Katsotaan, miten tämä taidonnäyte toteutuu, onko kokoomuksen politiikka valtakunnan tasolla samanlaista kuin kunnan tasolla.

Se, mikä on ainakin uutta ja innovatiivista tässä hallituksessa ohjelmineen, on logiikka, juuri se logiikka, että yleensä kompromissi tarkoittaa sitä, että eri näkökohdat lähenevät toisiaan. Mutta tämä hallitus toteuttaa ensimmäistä kertaa sellaista logiikkaa, että kun ollaan samaa mieltä, niin tavoitteesta luovutaan, (Puhemies: Aika!) ja tässä kohtaa viittaan tähän lapsilisien indeksiin sitomiseen, jota keskusta ja kokoomus ajoivat yhdessä ennen vaaleja. Tämän jälkeen logiikka menee niin, että plus plus on yhtä kuin miinus.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun kuuntelin ministeri Kataisen luetteloa kaikista niistä hyvistä toimista, joita hallitus on luvannut tehdä, ja ihan hyvinhän se on luvannutkin, niin mieleeni palautui tänne hallitusohjelman sivulle 14 kirjoitettu lause: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista." Ja kun on aivan selvää, että ne listat, joita täällä on tänään lueteltu, eivät siihen kehykseen mahdu, niin tämän Kataisen giljotiinin, entiseltä nimeltään Sailaksen sapelin, oikeudenmukaisuus ja hallitusohjelman oikeudenmukaisuus ratkeaa siitä, mihin kohtaan hallitusohjelman sisällä se osuu, osuuko se perintöveroon, suurien perintöjen verotuksen keventämiseen, vai osuuko se esimerkiksi vähimmäispäivärahojen korotukseen, mikä on hallitusohjelmassa ihan hyvä asia. Tällä ratkeaa teidän hallituksenne oikeudenmukaisuus.

Kun pääministeri poistui, niin haluaisin kuulla — ehkäpä vihreät voisivat vastata — mitä mieltä te olette siitä, että tässäkään hallitusohjelmassa ei poisteta tätä synkeintä vääryyttä, sitä, että kun toimeentulotukea saavat lapsiperheet, tässä tapauksessa yksinhuoltajat, saavat tämän yksinhuoltajakorotuksen, niin he menettävät sen sen takia, että se leikataan toimeentulotuesta. (Puhemies: Aika!) Tämä oli se, mitä pääministeri ei ymmärtänyt ja mihin me viittasimme omilla puheenvuoroillamme.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu ilahduttavasti lapsista ja vanhuksista, mutta nuoret ovat unohtuneet tänään tässä keskustelussa. Kysyisinkin, nyt kun pääministeri Vanhanen on poistunut, mahdollisesti opetusministeri Sarkomaalta, mitä toisen asteen koulutuksessa on tarkoitus tehdä, jotta saadaan mukaan ne nuoret, jotka putoavat jo perusopetuksen jälkeen koulutusputkesta. Vuonna 2004 yli 300 nuorta jäi ilman päästötodistusta ja lähes 3 500 nuorta jätti toisen asteen koulutuspaikan käyttämättä. Tässä on todellinen hyllyvä suo sitä turvetta syrjäytymisen poluilla. Mitä tälle asialle hallitus tekee?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus taistelee köyhyyttä vastaan korottamalla minimietuuksia, niin kuin oli tarkoituskin vaalien alla; eli minimiäitiyspäivärahat nousevat tuntuvasti; kansaneläke, toinen minimietuus, nousee; opintotuki, minimietuus sekin, nousee; ja lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan, mikä nimenomaan köyhiä avittaa.

Sen lisäksi tämä hallitus on sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Senpä takia tuo sosiaaliturvan uudistaminen käynnistetään sillä tavalla, että kannustinloukkuja oikeasti lähdetään purkamaan. Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin muut vaihtoehdot. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Se näkyy siinä, että yritysten mahdollisuuksia työllistää parannetaan. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista yrityksiin helpotetaan. Sukupolvenvaihdoksia helpotetaan, jotta on niitä työnantajia työntekijöitä työllistämässä.

Ed. Filatov kysyi muutosturvan perään, minkä takia siitä ei ole kirjausta, miten sitä muutosturvan kehittämistä tehdään. Muutosturvahan on keskeistä työmarkkinalainsäädäntöä, ja on aivan selvää, että sitä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, (Puhemies: Aika!) aivan niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Sen jälkeen kun se sopimus on olemassa, se tuodaan eduskuntaan.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Tätä lukiessa ei kyllä tule mieleen ollenkaan hallitusohjelma, vaan tämä on jonkinlainen kirja vesitetyistä vaalilupauksista.

Se, mikä tässä nyt eniten huolestuttaa, on se, että hallitus tinkii jo edellisten hallitusten tavoitteesta, joka koskee työllisyyttä. Täällä on tämä liukuma 20 000 työpaikkaa alaspäin. Ei edes pyritä niihin työllisyystavoitteisiin, joihin sosialidemokraattiset hallitukset ovat pyrkineet ja joissa on onnistuttu viime vuosina. Tämä on tältä osin tavoitteiltaan laiska. Tästä puuttuvat uudet avaukset. Tässä juuri ja juuri viedään edellisen hallituksen aloittamat toimenpiteet läpi.

Porvarihallituksella on tässä kohtaa paha kaiku tässä maassa. Te viimeksi kolminkertaistitte työttömyyden ja viisinkertaistitte valtionvelan neljässä vuodessa. Näinkö te aiotte nytkin tehdä?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä pitää palata tähän hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyyden syntymekanismiin. Se tapahtui viime vuosikymmenellä ja tämän vuosikymmenen alussa. Olin koko sen ajan Kunnallisen työnmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsen, joka ikisessä kokouksessa paikalla, ja missä keskustelu silloin käytiin? Suomen keskusta Silja Hiironniemen johdolla vastusti kaikkia korotuksia, pienimpiäkin korotuksia, niitäkin, jotka kaikki muut järjestöt olivat valmiit hyväksymään. Kokoomuksella oli esittelijävastuu, Jouni Ekuri. Ei mitään muuta esitystä tullut kuin se, mikä liittyy nykyiseen tupoon, ja sillä saatiin pikkuinen jälkeenjääneisyyden korjaus aikaiseksi.

Elikkä toisin sanoen tässä ilmapiirissä syntyi se reaalipoliittinen tilanne, jossa nyt ollaan, ja minä iloitsen siitä, että kokoomus on ottanut nyt tämän asian esille ja nyt on mahdollisuus hoitaa se paikallisella tasolla. Se, mitä tapahtui erikoisesti, oli lääkärilakko. Ed. Asko-Seljavaara varmaan lääkärinä muistaa sen oikein hyvin, viisi viikkoa lakkoa. Siinä kävi sitten niin, että lakon tuloksena ei Lääkäriliitto saanut sitä, mitä halusi, mutta jälkeenpäin ulosmittasi taitavilla tempuilla joka ikisen silloisen markan, nyttemmin sentin, elikkä siis tämä on se arkipäivän realismi, missä eletään. (Puhemies: Aika!) Hyvä, että asia lähtee nyt eteenpäin.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoron odottaminen on pahempaa kuin Jorvin sairaalan päivystykseen odottaminen.

Ensinnäkin täytyy kertoa, että aika monet meistä ovat kirjoittaneet joulupukille listan puolueista, ja nyt kun aletaan katsoa, miten hyvin se toivelista on täyttynyt, niin kyllä se aika hyvin kaikkien puolueitten osalta on täyttynyt. Eihän se joulupukki meille kaikille niitä toivelahjoja tuo, mutta aika hyvin se on tässä tuonut jokaiselle puolueelle hyviä.

Sen sijaan minä pohdin, onko nyt varmasti oppositiolla ihan sama paperi käsissä vai onko meillä luetun ymmärtämisessä jotain ongelmia. Täältä kun katsoo, niin onko näin, että oppositio ei halua työtä työttömille, tai eikö oppositio halua sitä, että meillä koulutetaan nuoria niihin työpaikkoihin, joita on olemassa. Vai onko näin, että oppositio ei halua sitä, että meillä on terveitä ihmisiä? Eikö oppositio halua sitä, että meillä on lasten syrjäytymistä entistä vähemmän?

Sen jälkeen kysyn ed. Gustafssonilta, onko näin, että ette halua kävellä kodista suoraan hautaan omin jaloin vai haluatteko mennä laitoksen kautta.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ajattelumalli, jonka otin esille, on tietysti sinällään ihan oikea. Minusta se on ihmisarvoisen elämän edellytys vanhuksella, että hän voi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Sitten vaan kysymys kuuluu näin, miten mahdollistetaan, millä tukipalveluilla — ulkoiluttamisella, tuomalla ruokaa jne. — se, että voidaan pitää vanhus henkisesti ja fyysisesti mahdollisimman pitkään hyvässä kunnossa. Mutta vaatii paljon henkilöstöä, jotta kotona asuminen mahdollistetaan mahdollisimman pitkään.

Otin kantaa siihen, että tämä hallitusohjelma ei pidä sisällään riittäviä voimavaroja, suomeksi sanottuna rahaa, euroja, jotta nämä tukipalvelut voitaisiin riittävässä määrin tehdä. Sama koskee myöskin ihan sitten sitä vaihetta, kun vanhus joutuu laitoshoitoon. Sielläkin tarvitaan sitten rahaa ja voimavaroja, ja nämä puuttuvat tästä hallitusohjelmasta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pääministerin sijaisen toiveesta ihan vastaus tai kommentti ed. Kähkösen kysymykseen siitä, mitä aluepolitiikassa tai aluekehityksessä käytännössä tehdään. Ihan muutama asia vaan siitä, mistä hallitusohjelmakin kertoo.

Hallituksen tarkoituksena on lisätä joukkoliikenteeseen ja perusväylästöön 100 miljoonaa euroa. Miten se tapahtuu, varmaan täällä aikanaan sitten asianomainen ministeri asiasta kertoo. Tarkoitus on uudistaa kuljetustukijärjestelmä, siis laki uudistetaan ja sitä jatketaan. Tarkoitus on ottaa vaikeimmilla alueilla käyttöön entistä laajemmin ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen tuleva tuki kahtena ensimmäisenä vuonna. Edelleen tarkoitus on panostaa erittäin vahvasti energiaan, kotimaisen uudistuvan energian lisäkäyttöön, ja sekin tuo nimenomaan vaikeimmille alueille työtä. Nimenomaan myös t&k-rahojen alueellinen kohtaanto paremmin vastaamaan heikompien alueiden tarpeita on hallitusohjelmassa mainittu asia.

Arvoisa puhemies! En malta olla sitten sanomatta, sekin toimialaani liittyvänä asiana, perintö- ja lahjaverosta, perintöveron poistamisesta yrityksiltä. Ed. Ahteelle pieni kommentti. Ed. Ahde, te olitte mukana varallisuusveroa poistamassa, joka on merkitykseltään paljon suurempi esitys (Ed. Ahteen välihuuto) — ed. Ahde, menen eteenpäin asiassa — sen rahallinen merkitys on erittäin paljon suurempi kuin perintöveron poistaminen näiltä nimenomaisilta perheyrityksiltä. Tämän vaikutus on noin 15 miljoonaa euroa. Kaiken lisäksi viime vaalikaudella, ed. Ahde, sitä huojennettiin jo, tuota perintö- ja lahjaveroa, 60 prosentilla. Pohjiin jäi ainoastaan 40 prosenttia, ja nyt ne viimeiset 40 prosenttia otetaan tässä pois. Tämä on pientä nyt, mikä tässä mielessä tapahtuu, verrattuna siihen, mitä tässä oikeassa asiassa tehtiin, aivan oikein, jo viime vaalikaudella teidän ja meidän yhteistyöllä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä Paras-hanke jatkaa yhä edelleen etenemistään. Olen nähnyt, kun kokoomus viimeksi oppositiossa vaati tiukempia linjauksia, mutta ne ovat nyt jotenkin unohtuneet tästä hallitusohjelmasta etenkin kuntarakenteen muuttamisessa. Siellä puhutaan paljon enemmän palvelurakenteen muuttamisesta. Sitten oli mielestäni linjana, muistaakseni, että harkinnanvaraisista valtionavuista pikkuhiljaa luovutaan. Nyt hallitusohjelmassa lukee, että niitä jatketaan. Tämä ei myöskään tähän kuntarakenteeseen varmaankaan tuo hirvittävästi helpotusta.

Toinen asia, kun puhuttiin valtionapujärjestelmän uudistamisesta: Se on tulossa, hieno juttu, pikkuisen viiveellä, mutta siinä samassa oli puhetta, muistaakseni, kuntien veropohjan vahvistamisesta, joka on nyt täysin unohtunut tästä ohjelmasta. Myöskin kuntien hyvinvointipalvelujen ohjaamiseen jotkut olivat toivoneet korvamerkittyjä rahoja. Niitähän ei ole, kun kaikki niputetaan yhteen nippuun, mutta vastavuoroisesti ei löydy myöskään mitään laatukriteereitä, mitään ohjelmia, joilla voidaan sitten ohjata kuntien palveluja.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos hallituksessa on superministeri, niin kyllä ilmeisesti täällä eduskunnassa on myös super ensimmäisen kauden kansanedustaja. Täällä on hallituspuolueiden kansanedustajien toimesta arvosteltu kykyjä, niin ed. Tiura kuitenkin antoi minulle kunnian siitä, että onnistuin eduskunnan ulkopuolelta opposition edustajana torppaamaan opiskelijoiden aseman parantamisen viime kaudella. Se on aika hyvä suoritus. (Välihuuto) — Sekä opposition että eduskunnan ulkopuolelta. — Siitä olen ylpeä, ja pelätkää vaan, miten kova olen täällä sisäpuolella.

Mutta kysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksesta: eurooppalaisella tasolla meidän maksumme ovat jo nyt erittäin korkeita. Entinen kuntaministeri, ed. Manninen, itse asiassa taisi lipsauttaa, mistä on kysymys: Kaikkein köyhimpien maksuja korottamalla paikataan kuntataloutta, ja nämä vielä sidotaan indeksiin. Samaan aikaan ei ole lapsilisiä, ei ole opintotukea sidottu indeksiin, mutta nämä maksut sidotaan, eli ilmeisesti kuntataloutta halutaan nyt paikata kaikkein köyhimmillä.

Lopuksi haluan vihreille ja erityisesti ed. Kasville todeta, kun täällä on nyt monta kertaa ollut se virhekäsitys, että vasemmistoliitto olisi vastustanut ruuan arvonlisäveron alentamista, että se oli päinvastoin meidän vaaliohjelmassamme. Sitä kyllä vastustivat vihreät ja sitä vastusti kokoomus, ja molemmat ovat hallituksessa. Eli on vähän erikoista, (Ed. Sinnemäki: Liian pieni, liian pieni!) että meitä siitä arvostellaan, että me saimme eteenpäin sellaisen hankkeen opposition kautta, jota te hallituspuolueena vastustitte ennen vaaleja.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusturvasta. Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että tässä ohjelmassa luvatut korotukset perusturvaan ja päivärahoihin ja päivärahojen verotukseen tehtävät muutokset ovat suuruudeltaan parempia, merkittävämpiä, kuin edellisen hallituksen aikana. Pidämme tätä saavutuksena, koska olemme edellisellä kaudella kritisoineet perusturvan alhaista tasoa.

Ed. Virtanen kysyi, mitä mieltä olemme tästä kehysratkaisusta. Tässä kokonaisuudessa veronalennusten, indeksit mukaan lukien, kokonaisuus on 2,8 miljardia euroa ja menolisäysten loppusumma 2,1 miljardia. Olemme tyytyväisiä siihen, että veronalennusten ja menonlisäysten suhde on aivan toisenlainen kuin edellisen hallituksen aikana, jolloin veronalennuksia tehtiin yhteensä 3,4 miljardin euron edestä, menolisäyksiä 1,1 miljardin edestä. Tämä muutos on mielestämme perusteltu. Se on perusteltu myös sen takia, että tässä taloustilanteessa työllisyyttä voidaan parantaa monilla sellaisilla teoilla, jotka itse asiassa vaativat resurssien lisäystä, eikä niinkään veronalennuspuolella. Sitten ... (Puhemies: Aika!) — Enpä jatkakaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kritisoitiin hallituksen liikennepolitiikkaa siitä, että hallitus ei tue joukkoliikennettä ja sen palvelujen kehittämistä. Hallitus puolestaan nimenomaan tukee sitä, että julkinen liikenne paranee ja peruspalvelut paranevat niin haja-asutusalueilla kuin myös kaupungeissa. Täällä on tullut virheellistä käsitystä siitä, että suuret kaupungit saisivat muka jotain erityistä tukea joukkoliikennepalveluihin, päinvastoin. Tällä hetkellä ne eivät ole edellisen hallituksen jälkeen saaneet yhtään mitään. Tämä hallitus nimenomaan tukee sitä, että myös suurissa kaupungeissa on mahdollista saada joukkoliikennetukea, mutta se edellyttää sitä, että myös matkustajamäärät paranevat ja lisääntyvät ja myöskin kaupungit itse panostavat siihen, eli silloin myöskin tämä joukkoliikenteen taso paranee. Tämähän on meidän tavoitteemme.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin ensimmäisen kauden kansanedustajana täytyy todeta, että erinomaisen hyvää keskustelua. On erinomaisen tärkeää kuulla oppositiota, kuulla ja arvioida, millä tavalla he kaiken kaikkiaan näkevät hallitusohjelman, mitä aukkoja siinä kenties on, millä tavalla pitäisi toimia, mistä voidaan kenties olla yhtä mieltä. Mutta on yksi asia, mitä on tavattoman vaikea hyväksyä tässä keskustelussa: sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro ja siinä esitetyt kommentit, joilla pyritään lietsomaan hallitusohjelman pohjalta eri väestö- ja ammattiryhmien vastakkainasettelua. (Ed. Gustafsson: Voisitteko vähän analysoida?) En usko, että Suomen tilanne kaiken kaikkiaan on niin hyvä, että meillä olisi varaa siihen, että yrittäjät, yleensä elinkeinonharjoittajat, viljelijät, asetettaisiin vastakkain palkansaajien kanssa tarkoitushakuisesti. Toivon, että tähän jatkossa kuitenkin kiinnitetään huomiota.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän yli tunti sitten täällä edustajat Ravi ja Tiura mainitsivat nimeni ja väittivät jotain, ja vastaan nyt tähän näin. Oli kysymys eläkeläisten verotuksesta, josta sanoin, että tämä on hyvätuloisten eläkeläisten verouudistus. Se koskee tuloja 1 200 eurosta ja ylöspäin. Näitä tuloja on pienempi osa eläketuloista kuin niitä tuloja, joka jäävät 1 200 euron alle. Ylivoimainen osa suomalaisista eläkeläisistä, joista suurin osa on naisia, koska heillä on pienet palkat, heillä on pienet eläkkeet, on alle 1 200 euroa. Näitä ei myöskään auta tämä 90 000 kansaneläkeläisen kansaneläkkeen nostaminen eikä sitten pientä työeläkettä saavia, jotka saavat myös jonkin verran kansaneläkettä ja maksavat siitä kokonaisuudesta veroa. Sillä tavoin ei pidä tätä uudistusta markkinoida, että tällä eläkeläisten verotus hoidetaan. Sitä ei hoideta tällä, vaan pitää tehdä myös jotain muuta, mistä meillä oli nyt esimerkkinä asumistuki, tai jotain muuta. Jää satojatuhansia eläkeläisiä, jotka eivät saa näistä uudistuksista yhtään mitään.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on ollut hyvin mielenkiintoista huomata, että kiivaimmin tätä hallitusohjelmaa puolustavat uusien hallituspuolueitten kansanedustajat eli vihreitten ja kokoomuksen. Ymmärsin, että vihreät ovat suorastaan närkästyneitä tai loukkaantuneita siitä, että uskalsin todeta, että hallitusohjelmassa on se puute, että siinä vastustetaan useita sellaisia kohtia, jotka olisivat aivan välttämättömiä ympäristöstä huolehtimisen kannalta. Ed. Sinnemäki peräsi vasemmistoliiton vaihtoehtoa. Tarjoaisin tässä nyt yhtä.

Esimerkiksi tämä syöttötariffi, joka ei koske tuulivoimaa: ihmettelen, miksi vihreät nyt, kun ovat kertoneet olevansa niin huolissaan tästä ympäristöstä, eivät ole sitä sinne saaneet tai halunneet ottaa. Tuulivoimahan olisi erityisen ympäristöystävällistä, täysin saasteetonta, sillä voitaisiin hyödyntää myös tätä tekniikkaa ja viedä näitä tuulivoimalakomponentteja. Sen sijaan siellä ovat muun muassa nämä biopolttolaitokset, jotka ovat suoraan maataloustukea. Eli miksi hallitusohjelmassa ei ole tukea sellaisille ympäristöhankkeille, jotka eivät ole maataloustukea vaan olisivat nimenomaan ympäristötukea? Toivottavasti tässä vielä voidaan tästä keskustella. Ymmärrän toki, että pakkohan teidän on tätä puolustaa, mutta vähän vähempikin närkästymisen näytteleminen riittäisi kyllä.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen poistui, mutta ihan lyhyesti. Edellinen eduskunta poisti varallisuusveron ja muutti perintö- ja lahjaverotusta siten, että vain 40 prosentissa käyvästä arvosta perintöverotus toteutetaan yrityksille, suurille varallisuuksille. Se on yksi Euroopan lievimpiä perintöveroja omaisuudelle, siis yritys-, maatila- ja tässä tapauksessa nyt metsätilavarallisuudelle. Sen takia on tärkeää se todeta, ettei missään maailmassa, en usko, läntisessä maailmassa, ole toteutettu järjestelmää, jossa kaikkein varakkaimmilta on poistettu sekä varallisuusvero että perintövero. Monissa maissa on poistettu jompikumpi, mutta toinen on jätetty, ja tässä mennään kyllä todella häpeälliselle tielle verotuksen eriarvoisuuden mukaan.

Viittaan veroprofessori Heikki Niskakankaan maanantain Helsingin sanomien artikkeliin, lukekaa kaikki. Siinä hän kuitenkin verotuksen oikeudenmukaisuuskäsityksen ymmärtävänä henkilönä ja asiantuntijana kertoo, mitä tämä hallituksen esitys tarkoittaa. Ja se on kyllä häpeäksi tälle hallitukselle.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa herra puhemies! Ed. Palm, nostitte erittäin tärkeän asian esille, sen, miten hallituksen on tarkoitus turvata tasapuoliset eväät kaikille lapsille ja nuorille. Tämä asia on erittäin vahvasti kirjattu tämän uuden hallituksen ohjelmaan. Kaiken lähtökohta on se, että perusopetus on laadukasta, opettajilla on aikaa oppilaille, ja ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat on tarkoitus tämän hallituksen todellakin suunnata koulutuksen kehittämiseen. Se on tehokkain tapa ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Hallituksen tarkoituksena on myöskin kiinnittää erityistä huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin. Meidän on myös tarkoitus aloittaa ohjelma, jolla pyritään estämään koulutuksen keskeyttämistä. Tästä on jo tehty valmistelua opetusministeri Kalliomäen johdolla. Oppisopimusta ja työpajatoimintaa on tarkoitus vahvistaa. Toisen asteen koulutuksen osalta totean, että tarkoitus on lisätä aloituspaikkoja erityisesti kasvukeskuksiin ja työvoimatarpeen mukaan ja lisätä myöskin opinto-ohjausta. Tämä on erinomainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja myöskin turvata se, että on työvoimaa sen mukaan, mitä tarvitaan.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Etsin siitä toisen asteen koulutuksesta nimenomaan tätä opinto-ohjausta, joka sieltä hallitusohjelmasta puuttuu, joka olisi hyvin tärkeä, koska silloin nuoret tarvitsevat sitä rinnalla kulkemista. Näkisin, että sen olisi pitänyt olla siellä ihan kirjattuna.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Puhemies! Totean kyllä, ed. Palm, että opinto-ohjauksen kehittäminen on kirjattu sinne hallitusohjelmaan, mutta sitä ei ole jokaisen koulutusmuodon osalle kirjattu.

Ja vielä, kun täältä kuulin, että huudettiin tästä perusopetuksen ryhmäkoosta, totean todella sen, että tarkoitus on vahvistaa perusopetuksen laatua vahvistamalla niitä voimavaroja niin, että kunnissa on todellakin mahdollisuus pienentää ryhmäkokoja. Tarkoitus ei ole tiukkaa lainsäädäntöä tähän tuoda. Tätä ei ole esitetty ennen vaaleja eikä vaalien jälkeenkään, ja näytti, että tässä sosialidemokraateilla oli vähän hämmennystä siitä, mikä heidän kantansa on. Kokoomuksen kanta on selkeä, samoin hallituksen, eli perusopetukseen panostetaan selkeästi, ja silloin kunnilla on todellakin mahdollisuus parantaa sitä opetuksen laatua ja myöskin pitää ne ryhmäkoot sellaisina, että opettajilla on aikaa oppilaille.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vastuullinen, välittävä ja kannustava hallitusohjelma on sekä nimeltään että sisällöltään onnistunut. Se on tasapainoinen kokonaisuus, jossa näkyy neuvottelujen hyvä henki ja eteenpäin menemisen meininki. Myös haasteita, muun muassa väestön ikääntyminen ja globalisaatio tuovat tällä vaalikaudella tullessaan.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee kahta peruspilaria pysyäkseen terveenä: vakaata taloutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vakaata taloutta edistetään tässä syventämällä yrittäjyyttä sekä luomalla yritystoiminnan jatkumiselle ja kasvulle edellytyksiä. Heikompien aseman osalta sinivihreä pohja pystyy yhdessä luomaan ratkaisuja, jotka tukevat ennen kaikkea sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista ja vahvistavat kansalaisten perusturvaa. Yksi merkittävä askel on sosiaaliturvauudistuksen käynnistäminen. Näiltä osin hallitusohjelma lyö konkretiallaan edeltäjänsä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu useita tärkeitä parannuksia sosiaaliturvaan. Ruoan alvia alennetaan, kansaneläkkeitä korotetaan, lapsilisän yksinhuoltajalisä nousee, samoin pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat. Kolmannen lapsen lapsilisä nousee, samoin kotihoiden tuki, kuten myös yksityisen hoidon tuki. Osittainen hoitoraha nousee, ja isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Hammashoidon kelakorvauksien taso nousee 40 prosenttiin. Opiskelijoiden asema paranee. Hallitus on sitoutunut vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke kokoaa ja hyödyntää laajasti alan julkisten toimijoiden osaamista. Hallitus on sitoutunut myös kestävän eläkepolitiikan ja päihdepolitiikan tekemiseen.

Työelämää kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kuten usein on todettu, työ on lopulta paras keino syrjäytymisen ehkäisemisessä ja köyhyyden torjumisessa. Työvoimatarpeiden alueelliseen ja valtakunnalliseen ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tasa-arvon parantaminen tulee olemaan yksi keskeinen lähtökohta päätöksenteossa. Tavoitteena on naisten ja miesten välisen palkkaeron merkittävä kaventaminen.

Yhden ministeriön koordinoimana valtion kuntapolitiikka saa tarvittavaa jäntevyyttä. Kunta- ja palvelurakennehanketta jatketaan. Hallitusohjelmassa valtiovarainministeriöön kootut kunta-asiat ja hallinnon kehittämistehtävät lisäävät kuntapolitiikan johdonmukaisuutta. Myönteistä on myös, että hallitus sitoutuu täsmentämään valtion ja kuntien työnjakoa tavoitteena kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Kuntien menojen ja tulojen jatkuva epätasapaino on saatava hallintaan. Keskushallinnon uudistusten lisäksi uusi hallitus on sitoutunut aluehallinnon uudistamiseen ja kansanvaltaistamiseen. Kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä on määrätietoisesti poistettava.

Myös maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelma näyttää kokonaisuudessaan myönteiseltä. Maataloudessa tuotantoketjun kokonaisuuteen panostaminen takaa korkealaatuiset tuotteet ja parantaa kannattavuutta. Suomalaisen ruoan edistämisohjelma on paikallaan. Maaseudun säilyminen elävänä ja asuttuna vaatii erityisesti nuoria. Nuorten yrittäjyyden vahvistaminen ja työelämävalmiuksien kohottaminen onkin tarpeellista. Metsäsektorilla puuhuollon turvaaminen kotimaisen kysynnän kasvaessa on ajankohtainen kysymys. Uudet puun käyttökohteet, uusiutuva energia, biojalosteet ja toisen polven biopolttoaineet, vaativat kotimaisen puuntuotannon kasvua ja lisäävät puun käyttöä.

Arvoisa puhemies! Kouluyhteisöihin liittyvät tavoitteet ovat oman vaaliohjelmamme mukaisia. Vaalikauden suurimpia asioita ovat korkeakoulu-uudistus ja valtionosuuksien jatkotyöstö Paras-hankkeessa. Jokaiselle nuorelle on turvattava koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet. Ikäluokkien pienenemisestä säästyvät varat tulee ehdottomasti kohdentaa koulutukseen. Opintorahan ja vapaan tulorajan nosto tulevat tarpeeseen. Tilauskoulutuksen mahdollistaminen kansainvälisille ryhmille on myöskin paikallaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma vastaa hyvin vaalikeskustelussa annettuihin lupauksiin. Ohjelman nopea toimeenpano ja käytännön toteutus tuovat uskottavuutta politiikkaan ja luottamusta järjestelmäämme. Tästä uskottavuudesta meidän on nyt ehdottomasti huolehdittava.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Hallitus on paennut, täällä ei ole kuin kaksi jäljellä. (Ed. Ahde: Onneksi lisättiin kahdella!) — Niin, nimenomaan, onneksi lisättiin valtioneuvoston jäseniä kahdella.

Arvoisat kansanedustajat, sosialidemokraateille kallein arvo on tasa-arvo. Ajatus ihmisyydestä ja jokaisen ihmisen yhtäläisestä ja kiistämättömästä arvosta on meidän maailmassamme aika nuori ja harvinainenkin. Näin ei ole ajateltu aina. Työväenliike, toimien länsimaisissa, teollistuneissa yhteiskunnissa, on tähän ihmisarvoajatteluun nojautuen ja perustaen rakentanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Tässä hyvinvointivaltion rakennustyössä meidän perimmäinen tarkoituksemme on ollut perustaa ja luoda ihmisille oikeuksia, joita heille ei syntyisi itsestään, siis vapaan markkinatalouden ja puhtaan kapitalismin oloissa.

Se, miksi aloitan tällä nyt, johtuu siitä, että kun puhumme hallitusohjelmasta, puhumme hyvin pitkälle hyvinvointivaltiosta ja sen tulevaisuudesta. Me sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä olemme halunneet synnyttää ihmisille sosiaalisia oikeuksia poliittisten ja parlamentaaristen vapausoikeuksien lisäksi. Esimerkiksi sosiaalivakuutuksella olemme halunneet suojata ihmistä haavoittuvissa elämäntilanteissa ja sosiaalisten riskien kohdatessa, kuten lapsuuden, vanhuuden, sairauden, vammautumisen, työkyvyttömyyden tai työttömyyden aikana. Toimeentuloturvalla olemme pyrkineet vähentämään köyhyyttä.

Niinkin arkipäiväinen ja itsestäänselvyydeltä tuntuva asia kuin julkiset palvelut, joita me käytämme käytännössä päivittäin, on osa tätä meidän rakentamaamme hyvinvointivaltiota. Terveydenhuollon palvelut, koko ikäluokan kouluttaminen — kaikkia tähän liittyviä reformeja on kokoomus tässä salissa vastustanut. Vanhustenhuolto, lastenhuolto, erilaiset teknisen alan palvelut, jotka tulevat kaikille, tuovat ihmiselle ja hänen arkeensa hyvinvointia ja tasavertaisen elämän mahdollisuuksia ja turvallisuutta.

Nyt se, miksi haluan tässä puheenvuorossa tämän nostaa esiin, on se, että näiden palvelujen ydinranka on se henkilökunta, joka tuottaa nämä palvelut. Se on se henkilöstö, joka vastaa näiden palvelujen tuottamisesta päivittäin. Opetustoimen, sosiaalitoimen, terveystoimen palvelut ovat työvoimavaltaisia. Ne perustuvat erityisesti työntekijöidensä ammatilliseen osaamiseen ja ammattitaitoon. Tuo palvelu asiakkaan ja palvelutyöntekijän välillä tapahtuu ajassa sillä hetkellä tilannesidonnaisesti esimerkiksi lasten ja lastenhoitajien välillä, opettajan ja oppilaan välillä, vanhuksen ja kotipalvelun lähihoitajan välillä. Siksi hyvä palvelu nojaa erityisesti palveluammattilaisen osaamiseen ja ammattitaitoon. Niinpä paras satsaus hyvinvointialan palvelujen laatuun olisi satsaus hyvinvointialan työntekijöihin. Palkkaus vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun. Palkkaus vaikuttaa oman työnsä arvostamiseen, työmotivaatioon ja työssäjaksamiseen.

Arvoisa puhemies! Kansallinen Kokoomus, toinen päähallituspuolueista, lupasi vaaleissa valtavat menonlisäykset tälle sosialidemokraattien rakentamalle hyvinvointisektorille. Kokoomus muun muassa kirjoitti vaalilupauksenaan, että vanhustenhoidosta ei saa maksaa vähempää kuin paperikoneen pyörittämisestä. Tästä vaalilupauksesta tuli sittemmin vaalien kuumin ja tärkein kysymys, ja se ratkaisi vaalituloksen. Vaaleissa kokoomus omi perinteiset eurooppalaisen työväenliikkeen teemat työn ja hyvinvointisektorin kehittämisestä ja työväen presidentti -teeman. Käyty kampanja oli maailman konservatiivipuolueiden keskuudessa varmasti vasemmistolaisin koskaan käyty kampanja — hyvä asia.

Matalapalkkaiset naisvaltaisten alojen työntekijät tarttuivat näihin kokoomuksen, konservatiivipuolueen, lupauksiin. Kokoomuksen ajatus vaaleissa siis oli, että hoitajalle ei saa maksaa vähempää kuin metsäteollisuudessa toimivalle työntekijälle. Ajatus tasapalkkaisuudesta näin toteutettuna on hyvin radikaali, jopa niin radikaali, että se lähenee palkkarakenteena jonkinlaista neuvostoliittolaista järjestelmää.

Herra puhemies! Samapalkkaisuus, josta kokoomus puhui, ja tasapalkkaisuus on sikäli tärkeää, että kun valtiovarainministeriksi nyt nousee tämän porvaripuolueen puheenjohtaja, hänellä on kaikki valta toteuttaa tämä lupaus hoiva-alan työntekijöille. Kun paperikoneen pyörittäjä saa keskimäärin ehkä noin 4 500 euroa kuussa ja vanhuksia hoitavan perushoitajan lähtöpalkka on noin 1 600—1 700 euroa kuussa, on kokoomuksen vaalilupaus ollut kolminkertaistaa hoitajien palkat. Se voidaan tehdä vain lisäämällä kunnille rahaa, jota käytetään täysimääräisesti hoitajien palkkojen kolminkertaistamiseen. Siksi kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri, istuu näiden rahojen päällä. Nyt on aika lunastaa vaalilupaukset. Tästä lupauksesta ei kannata lieroilla itseänsä pois. Ei pidä syödä sanoja. Hoitohenkilöstö odottaa nyt tekoja.

Uskon, että me SDP:ssä olemme valmiit tukemaan kaikkia niitä esityksiä, joita tuodaan hallituksesta tähän saliin, jotka johtavat sitten hoitajien palkkojen kolminkertaistamiseen. (Puhemies: 7 minuuttia!) Minä toivotan tälle työlle menestystä, ja sanon vaan kokoomuslaisille, että tervetuloa rakentamaan hyvinvointivaltiota. Demarina on hyvä olla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Savolaisen kansan hämäläissyntyisenä edustajana minun on annettava tälle uudelle hallitukselle kiitos siitä, että se on onnistunut kirjoittamaan ohjelman, jossa on syvästi savolainen pohjavire. Ensilukemalta sitä on ehkä vaikea havaita, mutta jo toisella kertaa, käyttääkseni alkuperäiskansojen ilmausta, alkoo kummasti hyttyyttämmöö. Koska savon kieli on toisheimolaisille syvimmältä olemukseltaan yleensä käsittämätöntä, valaisen asiaa esimerkillä.

Hallitus esittelee sosiaali- ja terveyspolitiikkansa ohjelmansa sivuilla 42—47. Laskin huvikseni, että näillä viidellä sivulla kehitetään 19:ää, parannetaan 17:ää, selvitetään, varmistetaan ja turvataan 9:ää, edistetään ja tehostetaan 7:ää sekä uudistetaan ja arvioidaan 4:ää asiaa. Tämähän on kuin suoraan Kuopion torilta. Ukot istuvat marttakahviossa, puhuvat levveitä ja mualima valamistuupi omia aikojaan. Tai ehkä kyseessä hallituksen ohjelmassa itse asiassa onkin aidosti savolainen projekti: aloittamista vaille valmis.

Sitä paitsi, arvoisa puhemies, meillä on aito savolainen valtiovarainministerikin, vaikka nyt Espoossa asuukin, ja kun savolainen puhuu, vastuu tunnetusti siirtyy kuulijalle ja tämän hallitusohjelman osalta todennäköisesti lukijalle. Mutta silti, arvoisa valtiovarainministeri, jos olisitte täällä, tekisi mieli kysyä, riittävätkö rahat. Pelkästään tätä uuteen tähtävään sosiaali- ja terveyspoliittista kehittämis-, selvittämis- ja edistämisvehnästelyä oli yhteensä 103 kohtaa. Kun uutta rahaa kehyksessä hyvinvointipalveluihin näyttäisi olevan 250 miljoonaa euroa, ja jos toivorikkaasti ajateltaisiin, että kaikki saisivat jotakin, niin jakolaskun osamäärä olisi 2,5 miljoonaa per hanke. Kovin jäisivät mataliksi ne hyvinvoinnin herranhuoneet, jotka tuommoisilla rahoilla pitäisi valmiiksi saattaa etenkin, kun samasta lisäkehyksestä pitäisi maksaa vielä työvoimapoliittiset uudistukset ja tasa-arvotupon kuntarohkaisukin. Ettei tätä ohjelmaa, arvoisat pääministeri ja valtiovarainministeri, jotka myöskin ovat tietenkin poistuneet, vain olisi uhkaamassa sama vaara kuin entistä tyttöä, joka kyllä antoi ymmärtää muttei sitten lopullisesti kuitenkaan ymmärtänyt antaa, enkä tällä vähimmässäkään määrin viittaa hallituksen kuuluisaan sukupuolikoostumukseen, pikemminkin päinvastoin.

Minun huoltani, arvoisa puhemies, lisää se, että hallitusohjelmaan on määritelty varsin tyly, mutta terävä vehje rahojen riittävyysongelman ratkaisemiseksi. Se on kirjoitettu sivulle 14 ja kuuluu seuraavasti: "Hallitus sitoutuu noudattamaan asettamaansa menosääntöä ja siihen perustuvaa ensimmäistä kehyspäätöstä. Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista." Siinähän se on selkeästi sanottu: tie, totuus ja elämä, Kataisen giljotiini, aiemmalta nimeltään Sailaksen sapeli. Se giljotiini leikkaa hallitusohjelman kehyksen ylittävät toivorikkaat versot niin tehokkaasti, että tähän hallitusohjelmaan olisi ihan oikeasti voinut kirjoittaa myös perustuslain 3 §:n 1 momentin uuden muotoilun: lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen korostamien välittämisen, vastuunkannon ja oikeudenmukaisuuden kannalta ratkaisevaa on Kataisen giljotiinin leikkauskohta. Jos ja kun, kuten aivan ilmeistä on, hyvinvointipalvelujen kehys ei tule kaikkeen luvattuun riittämään, kuuluu ratkaiseva kysymys: mitä sitten ei toteuteta? Hallituksen ohjelma on useissa kohdin perusturvan osalta edeltäjänsä tekoja parempi. Tämän voi rehellisesti tunnustaa, jos uskoo siihen tekstiin, mitä siellä on. Erityisen ilahtunut olen vähimmäispäivärahojen korotuksista ja perusvähennyksen kasvattamisesta kunnallisverotuksessa. On siellä paljon muitakin hyviä kohtia. Näiden osalta edellinen hallitus ei saanut juuri mitään hyvää aikaiseksi.

Mutta kuka takaa, ettei Kataisen giljotiinin kaksoisterä, tai itse asiassa kun otetaan vielä tämä tienpidon suhdanneleikkuri mukaan, kolmoisterä, leikkaa juuri tältä kohdalta? Jos se leikkaa tältä kohdalta eikä esimerkiksi kaikkein suurituloisimpien veronkevennyksen kohdalta tai perintöveron kohtuuttomuuksien kohdalta, niin silloin ollaan huonolla tiellä.

Pelkoani lisää se, että tämäkin hallitus jättää korjaamatta suomalaisen sosiaalipolitiikan synkimmän vääryyden: lapsilisiä ei vieläkään tehdä etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea määrättäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä salissakin istuvat yksinhuoltajakansanedustajat saavat lapsilisiinsä hallituksen lupaaman yksinhuoltajakorotuksen, mikä onkin universaalin sosiaaliturvan kannalta aivan oikein. Mutta se ei ole oikein, että kaikkein köyhimmiltä toimeentulotukea saavilta yksinhuoltajilta tämä korotus leikataan toimeentulotuesta. Jos hallituksen oikeudenmukaisuus toimii näin, niin minua kylmää. Pidän enemmän lämpimästä. Tältä osin toivon hallituksen vaikuttavan myönteisesti omaan olosuhteeseeni. Totean kuitenkin sen, että kun hallitusohjelmassa lukee, että varmistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja psykiatrisen hoidon saatavuus, jos, ministeri Risikko, tämän pystytte toteuttamaan, ihan aidosti toteuttamaan, niin tulen yhdessä epäluottamuslauseäänestyksessä, joita tulee varmaan olemaan runsaasti, äänestämään hallituksen puolesta.

Arvoisa puhemies! Koska olen pohjimmiltani hyväntahtoinen ihminen ja haluan lopettaa turhat kärsimykset lyhyeen, myöskin hallituksen kärsimykset, kannatan ed. Lapintien ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Oppositiosta SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt ed. Filatov sanoi, että edellinen hallitus on jättänyt tälle uudelle hallitukselle hyvän perinnön. Väittäisin, että edellisellä hallituksella on ollut mukanaan hyvä kansainvälinen talouskehitys, joka on auttanut sitä työpaikkatavoitteiden saavuttamisessa. Mutta on aivan selvää, että myös tämä uusi hallitus tulee tarvitsemaan hyvää kansainvälistä talouskehitystä, onnea, joka ei pelkästään riipu sen omista toimista, vaikka niilläkin on suuri merkitys. Mutta ennen kaikkea hallitusohjelman hyvien ja edistyksellisten kirjausten muuttaminen teoiksi ja muutokseksi parempaan suuntaan vaatii erittäin kovaa työtä.

Olen tyytyväinen siihen, että kun viime kaudella käytössä ollut kehysmenettely kuitenkin on osoittautunut joustamattomaksi, tämän hallituksen aikana sitä on aikomus puolivälissä tarkistaa talouskehityksen mukaisesti. Tällaista joustoa todella tarvitaan, jotta politiikalla ja poliittisille päätöksille ylipäätänsä on tilaa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tämä hallitus kuitenkin on pystynyt tekemään selkeitä linjauksia tämän yhteiskunnan huono-osaisimpien ihmisten puolesta, ja on hyvä, että myöskin oppositiosta näissä tämän päivän puheenvuoroissa niitä on havaittu: yksinhuoltajien lapsilisän korotus, kolmannen lapsen lapsilisän korotus, pienimpien päivärahojen nosto jne. Me vihreät olemme todella tehneet työtä sen eteen, että myöskin kunnallisveron perusvähennys on noussut, koska se on parhaita tapoja auttaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. On ollut tärkeätä se, että köyhyystutkijoiden viestit ovat vihdoin menneet perille. Tuloerojen kasvaessa on äärimmäisen tärkeää, että juuri huono-osaisimpien ihmisten tilannetta kohennetaan.

Arvoisa puhemies! Vaaliohjelmassaan vihreät korostivat voimakkaasti sitä, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja se ei välttämättä takaa perusturvan riittävää tasoa ja se myöskin muodostaa työllistymisen esteen, syntyy tulo- ja kannustusloukkuja. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että nyt on syntynyt hallituspohja, joka on valmis lähtemään uudistamaan ja yksinkertaistamaan sosiaaliturvaa. Vaikka hallitusohjelmassa ei puhuta vihreiden tavoitteena pitkällä tähtäimellä olevasta perustulosta, niin tässä kirjauksessa on tiettyjä piirteitä, jotka antavat uskoa siihen, että voitaisiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa vakuuttua siitä, että juuri tällainen suunta on oikea ja sitä kohti tulee määrätietoisin askelin edetä. Onkin merkillepantavaa, että näitä kirjauksessa mainittuja uudistuksia toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Tavoitteena on siis työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Toivottavasti myös oppositio on mukana tässä työssä, koska se vaatii laajapohjaista tukea, se vaatii myös sitä, että kolmikantaisesti tätä työtä tehdään.

Tämän hallituksen pohja antaa toiveita myös siitä, että voidaan tehdä muitakin uudistuksia, joihin tähän mennessä ei ole ollut poliittista tahtoa ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi maahanmuuttoasioiden kokoaminen sisäministeriöön on sellainen uudistus, jota tarvitaan. Jos haluamme, että Suomeen tulee ulkomailta ihmisiä tekemään työtä, elämään täällä, niin on välttämätöntä, että maahanmuuttopolitiikassa otetaan aivan uusi vaihde. Se tarkoittaa sitä, että ei voida enää tarkastella ulkomaalaisten tänne tuloa ja täällä oloa pelkästään siitä näkökulmasta, muodostavatko he jonkinlaisen turvallisuusriskin. Nyt, kun maahanmuuttoasiat kootaan sisäministeriöön omalle ministerilleen, on myöskin päätetty huolehtia siitä, että poliisiministerillä on aikaisempaa vähemmän tekemistä maahanmuuttoasioiden kanssa. Esimerkkinä on se, että Ulkomaalaisvirasto, jota on paljon arvosteltu epäoikeudenmukaisista turvapaikkapäätöksistä, muuttuu Maahanmuuttovirastoksi ja se tulee tämän uuden ministerin alaisuuteen.

Aivan ensiarvoisen tärkeä innovaatio on se, että tämä hallitus lähtee nyt kokoamaan myöskin energia- ja ilmastopolitiikkaa yhdeksi kokonaisuudeksi, ja tämä kokonaisuus tulee olemaan paljolti pääministerin ohjaksissa. Vihreät ovat aikaisemmin esittäneet ajatuksen siitä, että hallitukseen saatettaisiin tarvita erillinen ilmastoministeri, koska ilmastonmuutoksen torjunta vaatii laaja-alaisia toimia kaikilla sektoreilla, kaikilla elämänalueilla, niin tuotantoon kuin kulutukseenkin vaikuttaen. Olemme saaneet ajatuksellemme tukea siinä, että nyt valtioneuvostoon ollaan perustamassa tällaisen ilmastokoordinaattorin tehtävää. Missä muodossa tämä sitten toteutuukin, niin se on ilmaus siitä, että energia- ja ilmastopolitiikalle pitää antaa erittäin paljon huomiota, muuten toimenpiteet valuvat hukkaan.

Ed. Lapintie kyseli täällä, minkä takia vihreät ovat menneet mukaan sellaiseen energiatukeen, jota näkyy suunnattavan vain maataloudelle. Näin ei todellakaan ole. Mutta on aivan selvää, että maataloudessa on suurta potentiaalia kotimaisen uusiutuvan energian tuotannossa, ja pidämme suurena periaatteellisena askelena sitä, että nyt on päätetty ottaa käyttöön takuuhintajärjestelmä, syöttötariffit, nimenomaan uusiutuvalle energialle ja niin, että aloitetaan biokaasulaitoksista, joita esimerkiksi maatiloilla on ja joista voitaisiin saada energiaa.

Arvoisa puhemies! Kun olemme tarkastelleet hallitusohjelmaa ja neuvottelutulosta ja pohtineet osallistumistamme tähän hallitukseen, (Puhemies: 7 minuuttia!) niin olemme voineet todeta, että hallitustunnustelijalle ilmoittamamme vastaukset kynnyskysymyksistämme ovat tyydyttävällä tavalla toteutuneet ja kovalla työllä voimme näitä myös hallitusyhteistyössä edistää. Hallitus on valmis sitoutumaan kunnianhimoisesti ja kestävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se vahvistaa perusturvaa, vähentää köyhyyttä ja parantaa ympäristön- ja luonnonsuojelun tasoa. Emme ole missään vaiheessa kannattamassa sellaisia toimia, joilla nykyisiä luonnonsuojeluohjelmia purettaisiin, ja olemme tässä saavuttaneet tyydyttävän tuloksen.

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! "Förenande värden i det blågröna regeringsprogrammet är balansen mellan människa och natur, ansvar och frihet, omsorg och uppmuntran samt bildning och kompetens." Regeringsprogrammets första mening är ett viktigt ställningstagande som slår fast tankesättet med balans mellan människa och miljö, balans mellan stad och landsbygd, kort sagt samarbete och samförstånd.

För oss som är bosatta på landsbygden är detta regeringsprogram ett av de mest positiva på länge. Det syns i många konkreta skrivningar, skrivningar som förpliktar regeringen till handling och som också kommer att synas i den praktiska politiken.

Om våra tillväxtregioner ska kunna utvecklas krävs en levande landsbygd. Till det krävs ett otal åtgärder och en hel rad hittas i regeringsprogrammet. Den kanske mest avgörande frågan för landsbygdens utveckling är ändå kommunikationerna. Om näringslivet ska fungera, om ungdomen ska flytta tillbaka till sina hemtrakter efter utförda studier och om de äldre ska kunna bo kvar i sina hem krävs ett fungerande kommunikationsnät.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että hallitus kiinnittää tulevien neljän vuoden aikana erityistä huomiota perusväyliin, niin rautateihin kuin perustieverkkoonkin, sekä alempaan tieverkkoon ja yksityisteihin. Niin tienparannustoimenpiteet kuin teiden kunnossapitokin ovat jääneet jälkeen ja luvattu lisäpanos on toimenpide, joka kilpailukyvyn parantumisen myötä logistiikkakustannusten alenemisen ansiosta tulee pitkällä tähtäyksellä osoittautumaan kannattavaksi. Aiemmin suunniteltujen infrastruktuurin parantamishankkeiden toteuttaminen pitkällä tähtäimellä on tärkeää, ja näiden hankkeiden tulee näkyä koko maassa. Jollei infrastruktuuria jatkossa kehitetä, meidän on vaikea saavuttaa asetettuja kasvu- ja työllisyystavoitteita.

Alkutuotannon osalta pidän erityisen tärkeänä, että Maatilatalouden kehittämisrahastolle turvataan riittävät varat siten, että maaseutuelinkeinojen investointeja ja rakenteen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä voidaan jatkaa. Aktiivinen ote investointipolitiikasta on pitkällä tähtäimellä edellytys suomalaisten maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja siten elintarviketeollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi.

Värderade talman! Det gäller också för regeringen att målmedvetet skapa förutsättningar för ett ökat virkesuttag ur våra finländska skogar. De två viktigaste åtgärderna därvidlag är skogsförbättrande åtgärder via lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk, den så kallade Kemera-finansieringen. Den andra är en förbättring av såväl basvägnätet som det lägre allmänna vägnätet. Båda frågeställningarna lyfts fram och bidrar på så sätt till att skapa förutsättningar för virkestillgången för vår skogsindustri. Jag ser regeringsprogrammet som ett steg i rätt riktning och ger det mitt fulla stöd.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Heti aluksi, kaikesta huolimatta, haluan toivottaa Vanhasen kakkoshallitukselle onnea ja menestystä! Tyytyväinen olen myös siitä, että maakuntani sai hallitukseen oman ministerin eli kokoomusta edustavan peruspalveluministeri Risikon. Hämilläni olen kuitenkin siitä, että voimakkaalta keskustapuolueen kannatusalueelta Pohjanmaalta kaikkineen ei saatu yhtään keskustalaista ministerisalkun kantajaa. Jos se on ollut sukupuolikysymys, kuten väitetään, niin mielestäni ed. Susanna Haapoja olisi kuitenkin ollut varmasti pätevä monenkin ministeriön toimialalla olevan salkun kantajaksi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa käsiteltiin jo hallituksen ministerien käsittämättömän suurta lukumäärää sekä kokoomuksen nopeaa täyskäännöstä muun muassa valtiosihteerien osalta.

Sitten muutamia havaintoja itse hallitusohjelmasta. Se on kirjoitettu tyypilliseen tapaan. Siinä luvataan edistää, kehittää, parantaa, selkeyttää, toteuttaa, vaikuttaa, vahvistaa, asettaa tavoitteita jne. Toisaalta sitten kuitenkin todetaan yksikantaan: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista." Siinä koko asia on mielestäni ilmaistu tyhjentävästi.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan sisältyy toki muutamia parannusehdotuksia vallitsevaan kurjuuteen. Ne kaikki sisältyivät käsitykseni mukaan kaikkien puolueiden vaaliohjelmiin: kansaneläkkeiden, opintorahan korotus, lapsilisien yksinhuoltajakorotus sekä eläkkeiden verotuksen oikaisu korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Hyvä näin, kunhan toteutus tapahtuisi vain riittävän nopeasti. Nopeutta näyttää riittävän ainakin puoluetuen korotuksen suhteen. Sitähän hallitus suunnittelee korottavansa jo kuluvan vuoden heinäkuun alusta lukien. Perintö- ja lahjaverotukseen luvatut muutokset ovat mielestäni myös tervetulleita, kunhan muutokset ovat vain riittäviä. Näin erityisesti lesken ja alaikäisten lasten osalta. Meillä on jo riittävästi käytännön esimerkkejä nykyisen lain kohtuuttomuuksista.

Arvoisa puhemies! Itse jäin kaipaamaan selviä parannustoimenpiteitä esimerkiksi omaishoidon suhteen. Missä on subjektiivinen oikeus omaishoitoon? Entä mahdollisuus pitää lakisääteiset vapaapäivät? Ja missä on todellinen lupaus siirtää omaishoitoasiat Kelalle? Selvityksiä on jo mielestäni riittävästi.

Kauniista kirjoitustavasta huolimatta ohjelmassa vammaisasiat ovat ilman todellista konkretiaa. Edellisellä kaudella käsitykseni mukaan koko eduskunta oli ainakin puheissa yksimielinen siitä, että vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajajärjestelmään toteutetaan välittömästi uuden eduskuntakauden alussa. Eipä vain näytä sisältyvän hallitusohjelmaan.

Valitettavasti me elämme monien sosiaalipalvelujen osalta Suomessa perustuslain vastaisessa tilanteessa, jossa kansalaisia ei kohdella tasavertaisesti lain edessä. Ohjelmassa ei ole myöskään mainintaa — tai en ainakaan löytänyt — vanhusasiamiehestä, vaikka meillähän on jo jopa vähemmistövaltuutettu. Tämä tuottaa monenlaisia ongelmia tällä hetkellä. Entä missä on todellinen esitys indeksivääryyksien korjaamiseksi tai niin sotainvalidien työkyvyttömyysprosentin kuin muidenkin sotaveteraanien prosenttikynnysten poistamisesta, kysynpähän vain.

Arvoisa puhemies! Oikeuspolitiikan ja sisäisen turvallisuuden osalta voin todeta, että jos esitettyä hallitusohjelmaa lähdetään toteuttamaan esitetyllä kiihtyvällä keskittämispolitiikalla, niin se on ainakin varmaa, että reuna-alueiden vähäiset palvelut heikkenevät entisestään. Sellaiset kirjaukset kuin "Uudistusten yhteydessä varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa" ovat täyttä utopiaa. Tämä on nähty suoritettujen organisaatiouudistusten yhteydessä. Toivon todella, että uusi poliisiministeri ei lähde tekemään mitään hätiköityjä päätöksiä ministeriön virkamiesten esityksistä huolimatta. Organisaatiouudistukset tulee tehdä vasta kihlakuntaselonteon jälkeen, kun eduskunta on selvittänyt asiaa, ja se tulee varmasti antamaan siitä oman kannanottonsa. Nyt ministerillä olisi mahdollisuus heti niin sanotusti näyttää kyntensä, kun virkamiesjohto tullee tekemään mitä ilmeisimmin lähiaikoina oman esityksensä asian suhteen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana tierahoituksesta. Ei näytä eduskunnan suurin puolue eli tiepuolue saaneen hallitusohjelmaan mitään todellista parannusta aikaan. Perusväylänpidon ja joukkoliikenteen osalta hyväksyttyihin kehyksiin on luvassa ainoastaan 35 miljoonaa euroa. Oikean summanhan pitäisi olla 150 miljoonaa euroa, jolloin esimerkiksi alempiasteisen tiestön osalta saataisiin edes hieman suoritettua välttämättömiä perusparannuksia. Nyt lähes kaikki rahat menevät hoitoon ja samalla syödään niin sanottua tiepääomaa noin 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Toivon, että kun hallituksen uudet kehykset tullaan piakkoin valmistelemaan, hallituspuolueet huolehtisivat, että perustienpidon ja yksityisten teiden osalta välttämättömät korotukset saataisiin sisällytettyä jo eduskunnalle esitettäviin kehyksiin. Onhan meillä nyt oikein ikioma väyläministerikin, niin että luulisi, että jotakin näkyvää alkaa tapahtua ja näkyä myös nimenomaan hallituksen esityksissä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan ed. Soinin tekemää ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvottelujen paljon puhuttu hyvä henki näkyy sen lopputuloksessa. Sinivihreän hallituksen ohjelma sisältää elementtejä, jotka osoittavat sen, että myös hallitus, joka on pari piirua enemmän oikealla, kykenee olemaan lähellä ihmistä. Aktiivisuuteen kannustavuus ja huolenpito ovat viestejä, joiden pitää välittyä ihmisille ja joiden on myös toteuduttava, niin että ohjelma muuttuu todeksi kansalaisten arjessa.

Uudessa hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia hallinnon uudistamiseksi. Kunta-asiat keskitetään nyt valtiovarainministeriöön, joka antaa keskeisille linjauksille entistä vahvempaa pohjaa. Lisäksi elinkeinoministeriön perustaminen antaa toivoa kunnillekin tärkeiden elinkeinoasioiden vahvistumiselle.

Ohjelma ottaa huomioon yhtä lailla syrjäisempien seutujen pärjäämisen kuin myös Pääkaupunkiseudun ongelmat uudella metropolipolitiikallaan. Näin hallitus on linjannut ja ilmaissut sen, että on tärkeää pitää huolta kaikkien alueiden elinvoimaisuudesta jatkossakin.

Kuntatalouden merkitys on äärimmäisen tärkeää koko yhteiskuntaa ajatellen, ja sen merkitys korostuu yhä väestön ikääntyessä. Kuntien menojen ja tulojen yhä jatkuva epätasapaino ei voi enää jatkua. Viime vuoden tilinpäätöksiä koskevien tietojen mukaan kuntatalous kääntyi noin 1 000 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, mutta täytyy muistaa, että kuuden suurimman kaupungin tulokset muodostavat kaikkien kuntien tuloksista lähes 90 prosenttia. Alijäämäisiä kuntia on 163.

Hallitusohjelmassa ei onneksi ole kunnille tulossa mitään lisätehtäviä, mutta mahdollisien tehtävien laajennuksiin ohjelma lupaa vähintään puolet valtion rahoitusta. Se voi olla vain vähimmäistavoite. Kuntien menojen hillintä ja tuottavuuden nostaminen ovat siis edelleen palvelujen järjestämisen edellytyksenä, mutta se ruuvi kiristyy verotulojen pienentyessä tulevaisuudessa.

Hallitus lupaa edistää vakaata kuntapolitiikkaa ja parantaa sen ennakoitavuutta. Sen toteuttamiseksi valtion ja kuntien työnjaon täsmentäminen ja kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapainoon saattaminen ovat avainasemassa. Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen jatkaminen ei kuitenkaan luo pitkäjänteistä pohjaa.

Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vaikutuslaskelmissa esimerkiksi Pohjois-Savo olisi suurin menettäjä, mikä paikallisesti antaa aihetta huoleen mutta myös motivoi entistä ennakkoluulottomampiin ratkaisuihin Paras-hankkeen tiimoilta. Paras-hankkeessa on jätettävä edelleen tilaa paikallisille ratkaisumalleille ja omaehtoisuudelle. Suomen vaihtelevat olosuhteet ja välimatkat edellyttävät joustoa myös uusien rakenteiden sovelluksissa. Vapaaehtoisten kuntaliitosten ohella myös yhteistoiminta-alueiden uusia avauksia on arvostettava ja tuettava myös taloudellisesti.

Yhtä aikaa Paras-hankkeen rinnalla on käynnissä valtion tuottavuusohjelma. Myös sen vaikutukset tuntuvat ja näkyvät nimenomaan ihmisten arkiturvallisuuden puutteena ympäri maata.

Vaikka näiden hankkeiden tarkoitus ja päämäärä ovat tiedossa ja ovat monin tavoin kannatettavia, on tärkeää, etteivät poliisin ja pelastustoimen palvelut karkaa liian etäälle yhtä aikaa peruspalveluiden kaikotessa kauemmas.

Arvoisa puhemies! Maamme historiassa on vahvuutemme ollut se, että erilaisissa kriisitilanteissa kaveria ei ole jätetty. Maamme taloudellinen kasvu on ollut hyvää ja jakovaraa on ollut, mutta monet kunnat ja alueet maassamme ovat nyt kriisissä. Niin yksittäisten kuntien kuin yksittäisten ihmistenkin kannalta on tärkeää, ettei ketään tai mitään jätetä yksin.

Tämän päivän hyvinvointivaltion arkipäivää noin 200 000 suomalaisen kohdalla on se, että he asuvat yli viiden kilometrin päässä palveluista. Vanhuksia heistä on 100 000. Kaupat ja apteekit ovat keskuksissa, bussivuoroja on lopetettu, ja moni vanhus on ilman ajokorttia. Moni heistä asuu yksin. Jos eläke on pieni, taksilla ei voi lähteä apteekkiin. Miten kunnat voivat tyydyttää heidän palvelutarpeensa? Palvelujen järjestämisellä on kiire kansalaisten ikääntyessä ja ongelmien vain kasvaessa. Vanhusten osuus kuntien väestöstä on 30 prosenttia lähinnä syrjäseuduilla, mutta sama ikärakenne lähestyy Etelä-Suomea kovaa vauhtia.

Puhemies! Kuntien taloudellisen näkökulman lisäksi esillä pitää olla myös inhimillinen näkökulma. Useimmiten nämä kaksi näkökulmaa tukevat toisiaan. Jos turvattomuus ajaa taajamiin muun muassa nämä vanhukset, on se myös yhteiskunnalle kallein ratkaisu. Tämän hallituksen tärkein tehtävä on toimia niin, että sen toimet eivät ole ristiriidassa keskenään. On tuettava kuntia niin, että ne kykenevät hoitamaan tehtävänsä, huolehtimaan vanhuksistaan ja lapsiperheistään.

Uskon, että Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma vastuullisella, välittävällä ja kannustavalla otteellaan kykenee kantamaan sekä taloudellisen että inhimillisen vastuun.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelma, Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, on juuri sitä, mitä Suomen kansa ja kansalaiset ovat odottaneet. Sen vuoksi kansalaiset äänestivät nämä hallituspuolueet valtaan. Järjestelmäherrat eivät enää juhli, vaan ihminen on politiikan keskiössä. Sinivihreät puolueet ovat ymmärtäneet, ettei Suomi pärjää menneen maailman aatteilla ja menettelytavoilla, uhkailulla ja pelottelulla.

Kokoomuksen vaalivoitto ei sinänsä ollut ennenkuulumaton, onhan puolue sentään voittanut vaaleja ennenkin. Sen sijaan ennenkuulumatonta näissä vaaleissa oli se, että SDP:n vuosikymmenten ajan huolella rakentama hegemonia mureni. Puolue menetti sen aseman, jonka turvin se on voinut juoksuttaa kokoomusta ja keskustaa nurkasta nurkkaan ja valita kumppanikseen sen, joka kumartaa sen edessä nöyrimmin. SDP tukehtui omaan erinomaisuuteensa ja vallantäyteisyyteen, kuten puhemies Sauli Niinistö asian ilmaisi Kalevan haastattelussa.

Mitä uusi suunta sitten merkitsee? Hallitusohjelma antaa siihen vastauksen. Se tarjoaa vaihtoehdon korporaatioyhteiskunnalle. Sinivihreät uudistajat haluavat rakentaa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kansalainen kantaa oman vastuunsa ja yhteiskunta omansa. Uudistajilla ja boheemeilla porvareilla on sydän paikallaan, minä vakuutan sen. Ketään ei jätetä, ei vanhuksia, ei sairaita, ei naisia eikä lapsiperheitä. Heikoista ja syrjäytyneistä varmasti huolehditaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa työ ja työttömyys saavat uudenlaisen, toisenlaisen sisällön. Talouspolitiikan perussanoma on, että työttömyys voidaan nujertaa vain työllä. Hallituksen tavoite, 80 000—100 000 uutta työpaikkaa, on kunnianhimoinen, mutta se voidaan saavuttaa, ellei maailma keikahda taas nurinnarin niin kuin 90-luvun alussa. Työttömyyden kovaa ydintä ei voida sulattaa eikä työn tekemistä kannustaa, jos emme samalla uudista rakenteita, ja siitä tässä hallitusohjelmassa nyt luvataan.

Työ on hallituksen talouspolitiikan punainen lanka. Ilman yrittäjiä ei ole työpaikkoja eikä työtä. Työtön kuristuu järjestelmiin, jotka holhoavat ja valvovat mutta eivät kannusta saamaan työtä. Järjestelmät on rakennettu aikanaan täysaikaisen palkansaajan tarpeisiin. Osa-aikaiset, pätkätyöläiset on unohdettu. Jos viikon pätkätyö vie tuet ja johtaa kuukauden parin kestävään rahattomuuteen, niin mieluummin sitä katselee Kauniita ja rohkeita kuin ottaa työtä vastaan.

Sosiaaliturvan perusremontti on aivan välttämätön. Kun Kelan pääjohtaja toi asian ensimmäistä kertaa esille, SDP tyrmäsi sen heti, kuten globalisaatioraportinkin. Selvityksen jälkeen kannattaa avoimesti pohtia vaihtoehtoja. Vastikkeettomia tukia en kannata, mutta negatiivisen tuloveron kaltaista järjestelmää kannattaisi tutkia. Sehän kuitenkin edellyttää, että ihminen käy töissä eikä vain puuhastele anarkistiryhmissä. Joka tapauksessa tukia on yksinkertaistettava. Tukien saamisen edellytyksiä on oiottava niin, että päivänkin työ kannattaa.

Aiemmat hallitukset eivät juuri vaivanneet päätään vanhuksilla ja eläkeläisillä. Niinpä Suomen ikääntymiseen ei ole varauduttu lukuun ottamatta eläkeuudistusta ja sitä kuuluisaa taitettua indeksiä, jota eläkeläiset eivät anna koskaan anteeksi. Eläkerahastoissa on tällä hetkellä rahaa arviolta noin 110 miljardia euroa. Sen sijaan hoivaan ei ole varauduttu lainkaan, paitsi lupauksilla ylijäämäisistä budjeteista. Niinpä pidän erinomaisena asiana sitä, että hallitusohjelmassa luvataan selvittää hoivarahaston käyttöönottoa. Tätä olen yrittänyt ajaa Oulun kaupunkiin seniorirahaston nimellä. Toistaiseksi en ole onnistunut.

Vanhuksille ja eläkeläisille annetut lupaukset pääsääntöisesti toteutetaan hallitusohjelman mukaan. Kansaneläke nousee 20 eurolla. Eläkeläisten verotus alenee palkansaajien tasolle. Laitosvanhukset ja -vammaiset pääsevät omaistensa luokse, kun kotikuntalaki muuttuu. Tärkeää on kuitenkin löytää oikeudenmukainen tapa rahoittaa uudistus. Muuten kasvukeskuksien kuntien rasitus käy liian raskaaksi.

Yksinhuoltajien ja lapsiperheiden asema paranee, vaikka oppositio yrittää asian toiseksi vääntää. Mutta ennen kaikkea opiskelijat ovat hallitusohjelman voittajia. Opintoraha nousee 15 prosentilla ja vapaan tulon raja peräti 30 prosentilla, vaikka kokoomus lupasi vain 20 prosentin korotuksen.

Kirjaus tasa-arvotuposta hallitusohjelmaan on historiallinen. Sille on täällä salissa naureskeltu, mutta olisitte pistäneet, oppositio, aikananne paremmaksi silloin, kun olitte hallituksessa.

Herra puhemies! Ulkopolitiikkakin vapautuu kahleistaan. Enää ei Natoa eikä muita vaikeita asioita piilotella sanamagiaan. Presidentin osallistuminen EU:n huippukokouksiin jouduttaneen arvioimaan uudelleen. Muutenhan eduskunnalle päätöksistä vastuussa oleva ulkoministeri jäisi kolkuttelemaan suljettuja ovia. Se ei sovi parlamentaariseen demokratiaan. Pitää muistaa, että valtioneuvosto hyväksyy presidentin osallistumisen Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Kysymys ei ole pelkästä yksipuolisesta ilmoituksesta.

Olen jättänyt viimeiseksi vaikeimman asian, joka itse asiassa ei oikeastaan kuulu tähän hallitusohjelmaan. 90-luvun alun tapahtumat, silloin kun olin eduskunnassa, löivät ikuisen trauman sieluuni. En koskaan unohda yleislakkouhkia, en sitä, että Viinasta ja Kanervaa esittäviä nukkeja hirtettiin toreilla, en sitä, että vasemmiston reuhaaminen eduskunnassa oli aivan mahdotonta. Kokemus oli untuvikkopoliitikolle niin järisyttävä, etten kuuna kullan valkeana luota ihalaisiin, en SAK:hon enkä yhteenkään siitä putiikista eduskuntaan tupsahtaneeseen poliitikkoon. Esko Ahon hallitus lyötiin lättänäksi vappupuheissa, vaikkei se ollut tehnyt yhtään ainoaa päätöstä. Jos nyt käynnistetään samanlainen meno, eduskunnan on pakko tehdä jotain. Muuten ei Suomi selviä tästä asiasta.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Siitä 90-luvun alusta vaan ed. Ukkolalle, että silloinen keskustan kovin arvostettu kansanedustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa kritisoi silloista porvarihallitusta, että se antoi työttömyyden kasvaa niin suuriin mittoihin kuin se kasvoi.

Arvoisa puhemies! Kai se ydinkysymys nyt on se, mitä me arvioimme tämän hallitusohjelman tuovan ja merkitsevän neljän vuoden päästä, jos hallitus siihen asti istuu. Oma arvioni on se, että Suomi ei ole silloin tasa-arvoisempi vaan eriarvoisempi ja tämä hallitusohjelma on lisäämässä tulo- ja varallisuuseroja, ja se on ainakin minulle tärkeä mittari niin eettisesti kuin poliittisestikin. Sitä paitsi tämä porvarihallituksen ohjelma on mielestäni uskomattoman tyly ja sydämetön niin vanhuksille kuin lapsiperheillekin. Myöskään pienituloisille eläkeläisille ei ole odotettavissa mitään, mikä parantaisi olennaisesti heidän asemaansa.

Haluan kiinnittää myös huomiota porvarihallituksen ohjelmassa esiintyvään ihanan suomen kielen suoranaiseen raiskaamiseen. Pahoittelen, jos sananvalintani on joidenkin kuulijoiden mielestä raju, ohjelmaan kun on kirjoitettu mahtipontisesti "välittävä Suomi". Siis kysyn ihan oikeasti, arvon porvarit, miten kehtaatte sanoa näin, kun ette ole varanneet rahaa esimerkiksi vanhustenhoitoon laisinkaan riittävästi ja terveydenhoito samoin kuin muut hoiva- ja hoitopalvelut näyttävät jäävän ilman riittäviä menonlisäyksiä.

Porvarihallituksen ohjelman kenties pahimmaksi kuplaksi voi osoittautua käynnistettävä sosiaaliturvan uudistus — sinällään pidän tärkeänä, että sellainen käynnistetään — juuri siksi, ettei senkään toteuttamiseen ole varattu yhtään euroa.

Toteaisin, että porvarihallituksen valitsema tiekartta ei ole lisäämässä suojateitä Suomeen vaan on tuomassa kylmää porvarikyytiä ja kylmyyttä vain lisäävät luvassa olevat polttoaine-, sähkö- ja alkoholiveron korotukset sekä mahdolliset terveyskeskusmaksujen korotukset, jotka suurelta osin kumoavat ruuan arvonlisäverokannan vaikutukset esimerkiksi tulonjakoon.

Arvoisa puhemies! Kaikki, mikä liittyy työelämään, on tärkeää. Sieltä se vauraus syntyy ja kansantalouden kakku, jota jaetaan. Työelämän kehittämiskohta hallitusohjelmassa tuo minulle sekä iloa että surua. Iloa tuovat muutamat lauseet, jotka tuntuvat tutuilta. Porvarihallitus on varmuuden vuoksi ottanut monet tekstit suoraan työministeriöstä ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnöistä, joissa on hyvin viitoitettu työelämän kehittämistä. Eli porvarihallitus on viemässä loppuun työministeriössä tehdyt työsuunnitelmat, mutta ei esitä uusia lainsäädännöllisiä toimia työelämän kehittämiseksi. Herää kysymys, saneliko kokoomus vihreille ja keskustalle, ettei ainuttakaan uutta työelämälakia oteta porvarihallitusohjelmaan. Siltä näyttää.

Totean vain muistin virkistämiseksi, että työelämävaliokunta oli ainakin näennäisesti yhtä mieltä hallituksen työelämäselontekoon antamassaan vastauksessa: toimia työaikasuojeluun tarvitaan; innovaatioita ikäjohtamiseen; tosiasiallisesti työkyvyttömille, ikääntyneille ihmisille sosiaalieläkkeitä Ilkka Taipale -mallin mukaisesti; Noste-ohjelman jatkaminen nähtiin välttämättömäksi eli osaamistutkinnot niille yli 300 000 suomalaiselle, joilta se työelämässä tällä hetkellä puuttuu. Vaadimme toimia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön perustuvan suojan ulottamiseksi uusiin työnteon muotoihin kuten työharjoitteluun, työhön valmennukseen, perhe- ja omaishoitoon.

Tärkeän muutosturvan kehittämiseen ei ole yhtään uutta rahaa tai visiota porvarihallituksella. Hallitusohjelmassa mainitaan nätisti siitä, että pitää lisätä paikallista sopimista, mutta ei ole sanaakaan siitä, miten luottamusmiesten asemaa ja oikeuksia parannetaan. Mitä se sellainen paikallinen sopiminen on, jossa työnantaja sanelee, mitä tehdään, ja jossa ensimmäiseksi maalitauluksi voi joutua luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai ylipäätänsä työntekijöitten ja toimihenkilöitten edustaja? Sanoisinkin näin, että porvarihallituksen työelämän kehittämisen idea on sellaisesta toivotaan, toivotaan -osastosta, ei lakiin perustuvien palkansaajien tai heidän edusmiestensä oikeuksien lisäämistä tai kehittämistä.

Oma arvioni on se, että porvarihallitus on ohjelmatasoisesti siirtänyt lähes kaikki tarvittavat kehittämistoimet työelämäpolitiikkaohjelmaan, sen kaiken kattavan sateenvarjon alle, josta löytyy sinällään kaikki mahdollinen, mikä työelämään liittyy. Pahoin pelkään, että tulokset tästä mammuttiohjelmasta jäävät vaatimattomiksi tai ainakin ovat tällä hetkellä tulevaisuuden hämärässä. Pidän itseäni työelämäkysymysten asiantuntijana ja ihan vakavasti olen ajatellut, miten sitä laajaa työtä käynnistetään. Se nyt sitten jää nähtäväksi, mutta olennaista on se, että kun meidän demarien vaaliohjelmassa esitettiin toistakymmentä työelämälainsäädännön parantamisesitystä vähän niihin asioihin liittyen, joita muun muassa tässä työelämävaliokunnan esityksessä oli, niin niistä ei ole ainuttakaan hallitusohjelmassa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vaan totean sen, että on tavallaan sääli, ettei ainakaan minulle selvinnyt, mitä esimerkiksi vihreät olisivat näihin työelämätavoitteisiin halunneet sisällyttää, mutta ehkä kuulemme siitä tässä keskustelussa vielä tänään tai huomenna.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Joudun nyt tuottamaan pettymyksen ed. Gustafssonille, koska ajattelin keskittyä vähän toiseen asiakokonaisuuteen. Oma arvioni nimittäin on se, että kun neljän vuoden päästä punnitaan tämän hallituksen onnistumista tai epäonnistumista, niin yksi keskeinen mittari on se, kuinka hyvin tämä hallitus on onnistunut vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen. Koska tähänastisessa keskustelussa tämä ilmasto- ja energiapolitiikka on jäänyt aika vähälle huomiolle, ajattelin nyt paneutua pelkästään siihen. (Ed. Gustafsson: Se on kunnioitettavaa, se on tärkeä asia!) Mutta toivottavasti ed. Gustafsson saa näihin hyviin kysymyksiinsä vastauksen muista puheenvuoroista.

Hallitusohjelma sisältää energia- ja ilmastopolitiikan osalta monia askelia lupaavaan suuntaan. Se sisältää yleisellä tasolla selvän sitoutumisen ilmastonsuojeluun ja erityisesti EU:n tason ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Hallitus laatii eduskunnan yksimielisen tahdon mukaisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, joka kurottaa kymmeniä vuosia eteenpäin ja linjaa politiikkaa. Ilmasto- ja energiapolitiikasta laaditaan tulevaisuusselonteko, ja myös tämä valtioneuvoston kansliaan piakkoin nimettävä ilmastokoordinaattori mielestäni osoittaa sitä, että hallitus nostaa ilmastopolitiikan aivan uudella tavalla keskiöön ja asialistalla sinne kärkisijoille.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvasti energiatehokkuuden ja energiansäästön edistämiseen. Tähän asti korkeimmalla poliittisella tasolla on nyt esitetty tavoite, että energiankulutuksen kasvu pitää taittaa eli meidän pitää tehostaa energiankäyttöä niin, että energiankulutus ei jatka kasvuaan hamaan maailman tappiin asti. Tässä on onnistuttu jo Tanskassa ja Ruotsissa, ja varmasti siinä voidaan myös meillä Suomessa onnistua.

Hallitus laatii tiukennetun energiansäästöohjelman jo ensi vuoden loppuun mennessä. Siinä ohjelmassa pitää esittää selkeät toimenpiteet, joilla näihin energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin päästään. Matalaenergiarakentamista halutaan edistää rakentamismääräyksiä tarkistamalla, ja siirtymällä vaiheittain sähkön- ja muun energiankulutuksen reaaliaikaiseen mittaukseen voidaan leikata kulutushuippuja merkittävästi.

Eli energiatehokkuuden puolella paljon hyviä uutisia, samoin uusiutuvassa energiassa. Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi lisätä uusiutuvan energian käyttöä hyvin merkittävästi nykyisestä. Tavoitteen saavuttamiseksi tässä hallitusohjelmassa on joitakin keinoja. Lisäkeinoja toivottavasti esitetään siinä vaiheessa, kun tarkastellaan ilmasto- ja energiastrategiaa ja toisaalta neuvotellaan EU:n sisäisestä taakanjaosta sekä energia- että ilmastotavoitteiden suhteen. Siinä vaiheessa pitää arvioida, riittävätkö jo esitetyt toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen vai tarvitaanko uusia toimenpiteitä näitten päälle.

Merkittävä päänavaus on se, että aiemman hallituksen lauhdeturpeelle käyttöön ottamat syöttötariffit laajennetaan nyt ensi vaiheessa koskemaan biokaasua. Muun muassa ed. Lapintie keskustelussa vähätteli tätä biokaasua koskevaa syöttötariffia, mikä antoi vähän eriskummallisen kuvan vasemmistoliiton energiapolitiikasta. Biokaasussa on Suomessa merkittävä potentiaali, joka on jäänyt tähän asti lähes täysin hyödyntämättä. Suomessa on tällä hetkellä seitsemän biokaasulaitosta, Saksassa niitä on 5 000. Mekin voisimme hyödyntää tätä merkittävää kotimaista uusiutuvaa energiaresurssia, jos niin halutaan, ja nyt nämä syöttötariffit auttavat siinä tehtävässä.

Tuulivoiman edistämiseksi laaditaan kauan kaivattu, kipeästi kaivattu tuuliatlas. Se helpottaa tuulivoimahankkeiden edistämistä ja todennäköisesti madaltaa kynnystä tuulivoimaloiden rakentamiseen.

Nykyisten vesivoimaloiden tehoja korottamalla voidaan lisätä tuntuvasti vesivoiman käyttöä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on arvioinut, että olemassa olevien voimaloiden tehon korotuksella voidaan päästä yli 300 megawatin lisätehoon, ja se on selvästikin tuntuva vesivoiman lisäys. Ohjelmassa luvataan, että uusiutuvan energian investointi- ja demonstraatiotukia lisätään, samoin rakennusten energia-avustuksia. Eli monia hyviä askelia oikeaan suuntaan.

Vanhasen ykköshallituksen ohjelmaan oli kirjattu erittäin hyvä ja kannatettava tavoite ekologisesta verouudistuksesta. Nyt päästään toteutusvaiheeseen. Hallitusohjelma sisältää 300 miljoonan euron suuruisen paketin ympäristöveroista, ja samaan aikaan työn verotusta kevennetään, eli puhutaan klassisesta ekologisesta verouudistuksesta. Tämä kannustaa vähentämään ympäristön kuormitusta ja samalla lisäämään työllisyyttä.

Vanhan englanninkielisen sanonnan mukaan "the proof of the pudding is in the eating" eli vanukkaan hyvyys testataan siinä vaiheessa, kun sitä syödään, ja samalla tavalla hallitusohjelma testataan käytännössä ja tulevien neljän vuoden aikana. Se ei vielä riitä, että on hyviä asioita kirjattu paperille, vaan vasta, kun ne muuttuvat lihaksi ja käytännön toimenpiteiksi, silloin hallitusohjelma on täyttänyt paikkansa.

Nyt hallituskauden alkupuolella laadittava pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia antaa tilaisuuden arvioida, mitä toimia pitää vielä tämän hallitusohjelman päälle rakentaa. Paljon lisää voidaan ja paljon lisää pitää tehdä. Tämä on alku. Tämä on hyvä alku, mutta kuitenkin vasta alku. Itse toivon ainakin, että yhdessä koko eduskunnan ja kaikkien puolueiden kanssa voidaan rakentaa tämän päälle ja kehittää vielä tästä eteenpäin nimenomaan ilmastonsuojelupuolta ja ilmastohaasteeseen vastaamista.

Anna-Maja Henriksson /r:

Herr talman, arvoisa puhemies! Ett ansvarstagande, engagerat och sporrande Finland är det som eftersträvas i Matti Vanhanens andra regerings regeringsprogram. Ett land där man bryr sig om, där kreativiteten får flöda, där människor uppmuntras till utbildning, företagande och sysselsättning. Ett land där vi tar väl hand om våra barn och våra äldre samt hela vår veterangeneration.

Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, sellainen maa on Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman tavoite. Maa, jossa ihmiset välittävät toisistaan, jossa on tilaa luovuudelle, ihmisiä kannustetaan opiskeluun, yrittämiseen ja toimeliaisuuteen. Maa, jossa pidämme hyvää huolta lapsistamme ja vanhuksistamme ja koko veteraanisukupolvestamme.

Regeringsprogrammet i sig andas framtidstro och ansvarstagande. Viktiga byggstenar i programmet är bland annat ökningen av antalet arbetsplatser under regeringsperioden med 80 000—100 000 samt satsningen på utbildning och forskning och framför allt på en god folkhälsa.

En ökad sysselsättning och en ansvarsfull skötsel av den offentliga ekonomin skapar precis som det sägs i programmet, grunden för en bättre välfärd för våra medborgare. Jobb skall löna sig och det skall vara möjligt att kombinera arbete och familjeliv på ett än mer fruktbart sätt. Av de åtgärder som regeringen avser vidta under perioden vill jag ta fasta på följande.

Ensimmäiseksi: Perintö- ja lahjaverojärjestelmän uudistaminen ei tapahdu päivääkään liian aikaisin. Naapurimaamme Ruotsi luopui perintöverosta vuonna 2005, ja monessa EU-maassa, kuten esimerkiksi Italiassa ja Baltian maissa, ei ole perintöveroa laisinkaan. Maissa, joissa perintöveroa peritään, perinnön alin verovapaa summa on huomattavasti korkeampi kuin meillä käytössä oleva 3 400 euron raja. Uudistuksella tulee olemaan suuri merkitys aivan tavallisille kansalaisille kuten palkansaajille, lapsille, nuorille, opiskelijoille ja eläkeläisille, jotka saavat perinnön lähiomaisiltaan. Uudistuksella tulee myös olemaan suuri merkitys kaikille sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrittäjille. Tällä uudistuksella luomme edellytyksiä yrityksille jatkaa toimintaansa ja kehittyä, sekä työpaikkojen säilyttämiselle ja lisäämiselle yksityisellä sektorilla.

För det andra: Den grundläggande utbildningen. Att satsa på våra barn är att satsa på framtiden. Det gör regeringen bland annat genom att klart och tydligt i programmet säga att målet är att minska gruppstorlekarna i skolorna, att stärka stöd- och specialundervisningen, studiehandledningen och elevvården samt att satsa på skolornas klubbverksamhet. Det är också en klar markering att de resurser som frigörs när åldersklasserna minskar skall användas till utbildningens kvalitet, inte till andra områden.

För det tredje: Satsningen på familjerna och studerandena. Regeringen vill stöda familjerna och minska illamåendet samt utslagningen bland barn, unga och familjer. Vi vet att bland dem som har de svårast i dagens samhälle finns ensamförsörjarna och familjerna med många barn. Därför välkomnar jag de satsningar och förhöjningar av barnbidragen som just berör dessa grupper. Här är det också viktigt att få till stånd en lagstiftning som ser till att en höjning av barnbidrag för en ensamförsörjare t.ex. inte äts upp av en minskning av utkomststödet.

Våra unga skall sporras till studier och till utbildning inom områden där det finns arbetsplatser. Vi skall utbilda till arbete, inte till arbetslöshet. Det är det som "matchningen" handlar om. Att träffa rätt vad gäller utbildningsplatser och behovet av arbetskraft, det är det det handlar om och vad studerandena gäller, så får de nu sin efterlängtade höjning av studiepenningen samtidigt som inkomstgränserna justeras.

Neljänneksi: Meidän vanhuksemme. Kansaneläkkeen korotus 20 eurolla on tärkeä asia heikoimmassa asemassa oleville, ja on myös mitä oikeudenmukaisinta, että hallitus nyt haluaa alentaa eläkeläisten verotusta kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Panostukset hoitoon ovat tärkeitä kaikille ja erityisesti meidän vanhuksillemme. Monille vanhuksille on tärkeää, että he saavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Hallitus tukee myös tätä tavoitetta ohjelmassaan panostamalla kotihoitoon ja siihen kuuluvien tukipalveluiden kehittämiseen. Kunnallisen palvelusetelin laajentaminen sosiaali- ja terveydenhoitoon on osa tätä. Omaishoitajien aseman vahvistaminen ja mahdollisuudet pitää lakisääteiset vapaapäivät ovat tärkeitä. On myös kunnia-asia, että pidämme hyvää huolta veteraanisukupolvestamme, ja tämän hallitus haluaa tehdä kehittämällä veteraanien ja sotainvalidien palveluja lisäämällä kotipalvelua ja yksilöllisempää kuntoutusta.

För det femte och sista: Regeringens politikprogram ligger helt rätt i tiden. Jag är speciellt glad över att programmet för hälsofrämjande och programmet för barns, ungas och familjers välfärd finns med. Vi vet att bland annat diabetes av typ II, den som man kallar åldersdiabetes, håller på att sprida sig också bland barnen i vårt land. Att förebygga diabetes är en satsning på individen men det är också en satsning på nationalekonomin. Vi vet att många unga mår dåligt mentalt idag och att såväl barn som vuxna är i behov av mycket mera motion och riktiga kostvanor. Genom att skapa en god folkhälsa investerar vi också i vår framtid. En god folkhälsa är en konkurrensfaktor för vårt land och politikprogrammen kan för sin del rätt genomförda medverka till att stärka folkhälsan och därmed också vår konkurrenskraft.

Herr talman! Regeringsprogrammet innehåller mycket av det som Sfp hade i sitt valprogram. Programmet innehåller också tydliga skrivningar om att servicen skall fungera på landets bägge språk, att språkkunskaper skall uppmuntras och att förvaltningsreformer skall språkkonsekvensbedömas. Det är med stor glädje som jag får stöda programmet för Matti Vanhanens andra regering.

Toimi Kankaanniemi /kd:

(Ed. Pulliainen: Onko vielä huonompi kuin edellinen?) Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kannatan ed. Räsäsen tekemää lausumaehdotusta.

Herra puhemies! Yleisarvio tästä hallitusohjelmasta on mielestäni — ed. Pulliainen sitä jo ehti kysyäkin — parempi kuin esimerkiksi kahden edellisen hallituksen ohjelmat, jotka ovat syventäneet kansan eriarvoistumista sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti. Kun ajattelen niitä kuutta hallitusohjelmaa, joita olen käsittelemässä ollut, niin todellakin tälle voi antaa hieman paremman arvosanan. Toivottavasti tämä sitten myös toteutuu siihen suuntaan kuin on hyvää tahtoa varmasti ollut hallitusohjelman laatijoilla. Uskon, että näissä ilmasto- ja energiakysymyksissä on nyt otettu jonkin verran uutta suuntaa, ja se on todella tärkeää, koska ne haasteet ovat tavattoman suuret.

Eriarvoistuminen oli todella edellisen hallituksen aikana hyvin vakava ongelma. Meillä on tuon eriarvoistumisen seurauksena yli 130 000 köyhyydessä elävää lasta, eläkeläisistä suuri osa on varsin köyhiä ja muitakin ongelmien kanssa painivia ihmisiä on keskuudessamme, työttömiä ja muita, huomattavan paljon. Tämä tilanne ei todellakaan ole edelliselle hallitukselle kunniaksi. Erityisesti sosialidemokraatit olivat aivan hämmästyttävän oikeistolaista politiikkaa harjoittamassa edellisessä hallituksessa ja nyt arvostelevat tätä ohjelmaa, joka mielestäni kuitenkin jossain määrin pyrkii hidastamaan eriarvoistumista niin alueellisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin, mitä edellisestä hallituksesta ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa. (Ed. Gustafsson: Demarit ajoivat kaksi köyhyysohjelmaa läpi!)

Arvoisa puhemies! Kun tässä hallitusohjelmassa on näitä pieniä parannuksia erilaisiin etuuksiin, niin ikävä kyllä on todettava se, että kuitenkin nämä kehykset näyttävät iskevän jälleen vastaan niin, että toimenpiteet ovat erittäin vaatimattomia siihen taloudelliseen tilanteeseen nähden, mikä maassa vallitsee. Meillä on tavattoman suuret haasteet ikääntymisen takia sairaanhoidon ja terveydenhuollon palvelujen, vammaispalvelujen ja monien muiden peruspalvelujen osalta, meillä on koulupudokkaita valtavan paljon ja monia muita haasteita, jotka odottavat pikaisesti vastausta ja korjauksia.

Hallitusohjelma lupaa näihin verbaalisesti parannuksia, mutta eurot puuttuvat tai ovat aivan riittämättömiä. Tämä aiheuttaa suurta huolta siitä, että tämä hallituskausi ei tule sittenkään olemaan kansakunnan eheyttä ja yhtenäisyyttä, tasaista kehitystä vahvistava. Ehkä ei syvenemistä ole niin paljon kuin oli edellisten hallitusten aikana, mutta ei myöskään paranemista ole, johon nyt olisi mahdollisuutta, kun katsotaan taloudellista tilannetta ja kehitystä.

Arvoisa puhemies! Tuo vanhustenhuollon kysymys on vakava asia, ja siihen ei ole riittävästi tässä paneuduttu. Odotan, että hallitukselta tulee siitä todella vankkoja toimenpiteitä. Myös vaikeavammaisten avustajajärjestelmä ja monet muut tällaiset asiat, joista edellinen eduskunta oli viime metreille asti lähes yksimielinen, nyt ovat kuitenkin unohtuneet tästä hallitusohjelmasta.

Alueellisesti voi sanoa, että vaikka täällä on monenlaista tekstiä, niin esimerkiksi kihlakuntien alasajo tapahtuu nyt keskustan johdolla siltä pohjalta, miten edellisen hallituksen päätöksillä lakeja muutettiin täällä. Se koetaan kyllä maakunnissa aika ikävänä toimenpiteenä.

Herra puhemies! Maatalous oli viime hallituskaudella syöksykierteessä itse asiassa. Maataloustulo aleni Vanhasen ykköshallituksen aikana 25 prosenttia. Luin tarkkaan tämän hallitusohjelman maataloutta koskevat kohdat, ja valitettavasti on sanottava, että vaikka siellä on hyviä toimenpiteitä, niin mitään ratkaisua tähän EU-ajan synkkään maatalouspolitiikkaan ei löydy, niin että voisi olla uskoa siihen, että maaseutu ja maatalous voisivat kääntyä parempaan asemaan, ja tiedämme ne paineet, joita Brysselistä päin on.

Myös perustienpidon kysymykset ovat jääneet edelleen täysin unholaan tarpeisiin nähden. Pieniä lisäyksiä on, 25 miljoonaa ja vastaavaa lukua, mutta ne ovat aivan liian vaatimattomia siihen tarpeeseen nähden, mitä meidän tiestön kunto tällä hetkellä edellyttäisi.

Herra puhemies! Eläkeläiset odottivat tältä hallitukselta täydellistä suunnanmuutosta eläkepolitiikkaan. Pohjaosasta ei enää kannata puhua, taitettu indeksi on unohdettu. Kansaneläkkeen tasokorotus on nyt neljän vuoden aikana lupauksina 20 euroa. Se on erittäin vaatimaton, tosin enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Sitten tämä verotuksen korjaaminen eläketulon osalta lopultakin nyt toteutuu. Se ei kaikkein pienimpiä eläkkeitä koske, mutta eläkeläiset ovat odottaneet ja vaalilupausten pohjalta voineet odottaa parempaa kuin nyt on tapahtumassa.

Nämä 20 euron ja vastaavat korotukset syödään sillä, että ovat nousemassa erilaiset maksut, jotka koskettavat kaikkein pahiten juuri muun muassa eläkeläisiä ja lapsiperheitä. Sähkönhinnan nousu ja vastaavat ovat kylmä suihku kaikkein pienituloisimmille. (Ed. Pulliainen: Aika surkeeta on kaikki!)

Tämä kuuluisa tasa-arvotupo on mielenkiintoinen, ja sitä odotamme tietysti suurten lupausten saattelemana, mutta hallitusohjelma antaa hyvin heiveröisen pohjan tälle uudistukselle tai muutokselle, joka olisi todella tarpeen.

Herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat käyneet tässä keskustelua varallisuusveron ja perintöveron kysymyksistä, ja kyllä täytyy sanoa, että kyllä sosialidemokraattinen valtiovarainministeri edellisessä hallituksessa esitteli varallisuusveron kertakaikkisen poistamisen ja se on yksi sosialidemokraattien vaalitappion syykin, että näin tapahtui. Nyt kun on pienehkö yritystoimintaa ja maataloutta koskeva perintöveron muutos tulossa käsittelyyn, niin kyllä sosialidemokraattien kannattaisi ehkä nyt olla hieman hiljaa tästä asiasta, tai toki puhua saa, mutta pitää muistaa, mitä itse ovat tehneet vastikään.

Vihreät uitettiin kölin alta moneen kertaan hallitusneuvotteluissa. Ydinvoima, koskiensuojelu, perustulo, vaalilainsäädäntö jne. olivat halpaa tavaraa. Eli kun tarpeeksi monta kertaa uitetaan, niin vihreäkin on löysä ja taipuu mihin tahansa.

Pertti  Virtanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus, edustajat, media, kansalaiset! Tiedän, että minulta odotetaan paljon, niin kuin tietysti muultakin oppositiolta, varsinkin kun, voisiko sanoa, pitempiaikaisen oikean opposition lisäksi oppositio tällä kertaa oikeastaan perustuu siihen ja koostuu kokonaan siitä, mihin meidän länsimainen demokratiamme ja skandinaavinen hyvinvointimme myös perustuu, mistä se on lähtöisin, eli siis kristillisyyteen ja sosiaaliseen aatteeseen. Nyt se koko porukka on tavallaan sitten oppositiossa, ja sitten tosiaan tämä oikea oppositio, joka on jaksanut olla pienempien ja syrjäytettyjen puolella tämän kansanvallan ja — mitä tahansa nimiä nyt tälle keksii — demokratian kriisin aikana. Siitä minä en nyt enempää puhu, mutta palaan siihen asiaan joskus, koska tämä hallituksen vaihdos on nyt sitten tapahtunut ja puhutaan tästä hallituksesta ja tästä oppositiosta.

Mutta tosiaan aivan kuten arvoisa puhemieskin taisi jossain toisessa yhteydessä joskus mainita, joskus lähtee, joskus ei. Nyt täytyy vähän hapuilla, kun on niin pitkä aika tästä. Ei tämä paikka tunnu oikein niin kotoisalta kuin joskus aikoinaan kahdeksan yhdeksän vuotta sitten. Mutta tosiaan tämä oikea oppositio, tosioppositio, johon itse kuulun tai olen aina tuntenut kuuluvani, kyllähän se tarvitaan tässä nykymenossa.

Minulla ainakin henkilökohtaisesti silmille hyppäsi, ei edes pistänyt eikä muutenkaan lävistänyt, tämä 40 prosentin puoluetuen korotus. Se herättää ... Minun piti ottaa rauhallisesti, mutta meinasin hermostua. Vaikka tässä nyt itsekin ollaan puolueen listoilla, niin silti tuntuu, että ei se oikein hyvältä vaikuta, kun varsinkin tähän muutenkin liittyy tämä hallituksen paisuttelu ja esimerkin antaminen kansakunnalle ja kansalaisille siitä, kuinka pitäisi elää tulevina vaikeina aikoina. Siis nehän eivät ole nyt.

Toisaalta tulee mieleen, kun tämä myönteisyys ja positiivisuus on ollut Suomessa vähän aikaa muotia ja sen pohjalta vaalivoittokin ilmeisesti saavutettu nykyhallituspohjalla, että kun ajattelee sitä hirveyttä, kamaluutta, kun viimeksi meillä oli oikeistohallitus — taisin viitata verisiin käsiinkin, kun silloin nähtiin yrittäjien kohtalo sen jäljiltä, kun annettiin kaikki pankeille ja pistettiin konkurssiin terveitä yrityksiä ja muuta vastaavaa, perustettiin kaiken näköisiä roskapankkeja — niin nyt tällä oikeistolla on tämmöisessä terveemmässä tilanteessa todellakin tilaisuus näyttää, mitä se on oppinut demokratiasta, kristillisyydestä ja sitten oppositiossa olemisestakin, niin että onko sieltä tullut nyt sitten tähän, voisiko sanoa, perversoituneeseen sosialidemokraattiseen ja muutenkin tämmöiseen vähän liialliseen valtiouskollisuuteen kytkeytyvään hommaan nyt tämmöistä tervettä asennetta.

Aivan samalla lailla, kun menen varsinaiseen omaan asiaani, tähän kulttuurijuttuun, montaa varsinkin meikäläisen kannattajaa hirvittää se, että kulttuuri ja vapaa-aika ja maahanmuutto ja kaikki muu on annettu ikään kuin vähän vieraalle taholle. Kaikki kunnia tässä paikalla olevalle ministerille. Minä en itse suhtaudu ihan näin pelokkaasti tähän asiaan, mutta kulttuurilla on palloteltu aika rankasti tässä. Minä itse kuulun Teostoon ja olin juuri Teoston vuosikokouksessa. Arthur Furman, joka on pitkäaikainen puheenjohtaja, oli ollut yhteydessä moniin tahoihin eduskunnassa, ja ainakin toisen päähallituspuolueen pääjehu oli luvannut, että Teosto saa sitten olla opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa, mikä minun mielestäni kuuluu asiaankin.

Mutta nyt sitten Helsingin Sanomistakin luin, kuinka Saska Saarikoski ihmetteli, mihin ovat kulttuuriporvarit kadonneet tästä maasta, koska ollaan luovuttamassa Pekkarisen vallan alle koko Teosto ja muukin vastaava tämmöinen luovuusosasto ilmeisesti. Toivon, että kulttuuriministeri monikulttuurisena ja -kielisenä ymmärtää tämän päälle, että kulttuuri ei todellakaan ole mikään kaupallinen ja teollinen, vaikka meillä onkin tosiaan myös tällä alalla, tällä teollisen kulttuurin, teollisen luovuuden alueella, oma kriisi, koska meillä on näitä huippuyliopistoja tulossa.

Jossain pääministeri oli sanonut, että tämä on tämän hallituksen tärkein asia, että saadaan huippuyliopisto aikaan tai huippukorkeakoulu Suomeen sitten lopulta. Tästä oli eilen pitkä keskustelu televisiossa. Adresseja kerätään ja muuta vastaavaa, koska tämmöinen huippuyliopisto sortaa ja sorsii kunnon demokratiaa ja tasa-arvoa ja taiteellisuuden monipuolisuutta. Eli tässä on kaiken näköistä tämmöistä kulttuuripallottelua, joka liittyy tähän typerään vanhakantaiseen ajatteluun, että kulttuuri olisi vasemmistolaisuutta jotenkin.

Meikäläinenkin aikoinaan Love Recordsille kun teki levyjään, niin joutui kulttuuri-ihmisenä sen kohteeksi, että halveksittiin, että en ruvennut kommariksi tai joksikin stalinistiksi, niin pahasti, että yksi yksinkertaisuus täältä, ed. Tennilä, kirjoitti kirjaansakin, että olen ollut joskus, arvoisa puhemies, niin kuin stalinisti, mutta siinä ei ole kyllä päätä eikä häntää eikä järjen häivääkään. Toki kirjoitin semmoisen kulttuuriteoksen kuin Vähämarxismus aikoinaan Harri Rinteen kanssa yhteistyössä Tampereen yliopistossa, jossa oli semmoinen patamusta porvarius ja hirveä tyrmistyttävä tymriläinen marksilainen vasemmisto, josta sitten vähäkatekismus-luterilais-agricolalaisessa hengessä keskustelu kevyeen keskustelusävyyn toi ilmi pahimpia puolia.

Mutta tosiaan, vaikka on oikein paperille kirjoittanut näitä, niin enhän minä saa luettua, ja tämä on minulle ihan uusi tyyli yrittää lukea tästä jotain tämmöistä. Mutta vielä siihen pelotteluun, että kulttuuriasiat ja vapaa-aika-asiat ja sitten vielä maahanmuuttoasiatkin ovat Rkp:n hallussa: minä itse suhtaudun siihen hyvin myönteisesti.

Mitä kuvaa on saanut tästä muuttoministeristäkin, niin uskon, että tietty tiukkuus on paikallaan näissä asioissa, että tosiaan ymmärretään se, mihin Skandinavian muut maat, Tanskat ja Ruotsit ja muut, ovat liian helpolla ja liian veltolla politiikallaan näissä asioissa ajautuneet ja minkälaisia, voisiko sanoa, oppositiovoimia siellä on verrattuna tämmöiseen tyylikkääseen perussuomalaiseen rentouteen. Tosiaan ei kannata lähteä mielestäni, ja ymmärrän sen, että tämä monikulttuurisellisuus ja -kielisyys näissä asioissa auttaa näkemään sen, ettei kannata lähteä niille linjoille, jotka on jo todettu ja huomattu huonoiksi. (Puhemies: koputtaa!) — Alkaako aika pukata jo? Selvä.

Täällä on sitten vielä pari sanaa loppuun. Missäköhän ollaan täällä nyt? Itse ohjelmasta vielä.

Nämä energiakeinottelulliset jutut ovat olleet tietysti vähän hämmästyttäviä nähdä tässä. Kun valtio omistaa Fortumia ja kaikkea niin paljon kuin omistaa, niin on säälittävää, että sitten justiin näinä välillisinä veroina ollaan korottamassa heti näitä samoja asioita, jotka vähän väkinäisesti pidettiin alhaalla, sähkön hinnat ja muut, vaalien alla. Eli tämä varmaan osoittaa päähallituspuolue keskustan suuntaan aika törkeälläkin tavalla. Jos tämmöinen kriittisempi media olisi näissä (Puhemies koputtaa) asioissa olemassa, niin tämmöinenkin asia hoidettaisiin pois.

Sitten vielä yksi sivu tästä ...

Selvä. Sen verran minä vielä sanon, että kun tälle hallitukselle on etsitty nimeä, joku toimittaja keksi tämmöisen, että tämä väri muistuttaa mustelmaa, kun siinä on keltaista ja vihreätä ja sinistä. Minä itse päädyin siihen, kun täällä ed. Sinnemäki sanoi jotain sinivihreästä hallituksesta, että miten olisi tämmöinen hallitus kuin vihelmä, vihelmä, koska siinä on tämmöistä kaiken näköistä, mikä lupaillen tulee, se viheltäen menee, ja siitä saisi (Puhemies koputtaa) jotain oppositioasennetta.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uskon vakaasti siihen, että pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen työ ei ole velttoa, vaan se on aktiivista, osallistuvaa, tekevää, eteenpäin katsovaa ja tässä suhteessa kansakunnan kannalta ehdottomasti siunauksellista ja hyvää. Kansalaiset ovat todellakin antaneet nykyiselle hallituspohjalle vankan tuen myös niiden ohjelmatavoitteiden suhteen, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu. (Ed. Gustafsson: Kyllä keskusta valitettavasti hävisi vaaleissa niin kuin me demaritkin!) — Keskusta on Suomen suurin puolue ja tällä mandaatilla myös pääministeripuolue ja tekee sitten työtään hallituksen johdossa. Tämä täytyy nyt sitten tässä vaiheessa entisille hallitustovereille todeta. Tietysti hieman kaihoisasti tässä joutuu ikään kuin niin sanotusti tykinpiippuja kääntämään tai ehkäpä puolustuksen kilpeä kääntämään hieman salin toiseen reunaan, mutta tämänkin kestämme myös Ahon hallituksen monet muistot edelleenkin vielä mielessä.

Herra puhemies! "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi" pitää sisällään monta ylevää ajatusta. Mainitsin alussa, että kansalaiset ovat antaneet tälle hallitukselle ja sen ohjelmalle tuen, ja se näkyy myös siinä, että ne keskeiset asiat, jotka myös keskustan taholta nostettiin esille eduskuntavaalien alla, ovat hallitusohjelman myötä toteutumassa. Veroeron poistuminen on iso asia eläkeläisille, ja itse asiassa kaikki eläkeläiset olivat vaatimassa sitä. En tiedä, oliko kaikille ihan selvää, ketä tuo veroero kosketti ja ketä se koskettaa, mutta joka tapauksessa se on oikeudenmukaisuusnäkökulma niin, että seniorikansalaisia, eläkeläisiä, ei kohdella verotuksessa raskaammin kuin muita. Tässä suhteessa kyllä tämä ratkaisu on aivan oikea. Samassa yhteydessä haluan vielä painottaa, että nostettiin myös kansaneläkkeitä ja nostetaan kansaneläkkeitä ensi vuoden alusta. Tämä käytännössä tarkoittaa yhteensä tuon 320 miljoonan euron ratkaisuja, jotka suuntautuvat suoraan eläkeläisille. Tämä on hyvä.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta tämä hallitus ansaitsee todella kiitoksen ja toivon mukaan mahdollisimman laajan eduskunnan tuen. Ahon hallituksen aikaanhan todellakin tehtiin ratkaisu siitä, että elintarvikkeiden arvonlisävero alenee vuoteen 1998 mennessä tuohon 12 prosenttiin. Nyt on tuon lupauksen lunastamisesta viime kädessä kysymys. Eduskunta oli tuolloin yksimielinen tuota ratkaisua eteenpäin viedessään; toivottavasti se tulee olemaan yksimielinen nyt sitten tämän ratkaisun yhteydessä, kun asia sitten tulee käsiteltäväksi tänne eduskuntaan verolakina. Arvonlisäveron alentaminen on myös oikeudenmukainen ratkaisu. Sen tulee mennä hintoihin ja sitä kautta näkyä myös niin sanotussa ruokakorissa. Arvonlisäveron alentaminen tukee myös suomalaista maaseutuyrittäjyyttä ja on omalta osaltaan vahvistamassa sitä, että me pystymme kilpailemaan halvempien tuotantomaiden kanssa, ja on auttamassa näin myös Suomea ja vahvistamassa meidän työllisyyttä.

Opiskelijoiden aseman parantaminen on hyvin keskeinen asia. Sekin on hallitusohjelmassa.

Perintöverotuksen kohtuullistaminen koskettaa kaikkia suomalaisia, uskon myös, että nykyisten oppositiopuolueiden kannattajia ilman muuta. Oppositiopuolueet ovat täällä kritisoineet tiettyjä perintöverotukseen liittyviä asioita, erityisesti tätä sukupolvenvaihdosta ja sen verottomaksi tekemistä. Siinä on kysymys yrittäjyyden edistämisestä ehkä vieläkin enemmän kuin varallisuusverotuksen poistamisesta. Nimenomaan tällä tuetaan pieniä yrityksiä ja suomalaisia yrityksiä ylipäätänsäkin. Voi kysyä, miksi ylipäätänsäkään pitäisi verottaa sitä siirtoa, kun siirretään yritys uudelle yrittäjälle. Miksi sitä siirtoa pitäisi verottaa? Se on asia, joka on ristiriidassa yrittäjyyden edellytysten parantamisen kanssa. Tässä suhteessa tuo verottomuuden aikaansaaminen edesauttaa nimenomaan yritysten pärjäämistä, edesauttaa yritysten siirtymistä ja edesauttaa niiden kannattavuutta nimenomaan uuden yrityksen liikkeelle lähtiessä. Myös Vanhasen ykköshallitus on omalta osaltaan ollut parantamassa yrittäjyyden edellytyksiä. Tämä on suoraa jatkoa myös sitten tuolle työlle.

Herra puhemies! Verotus on keskeinen asia. Meidän tulee tietysti katsoa sitä, että kansakunta myös tienaa riittävästi. Kannan suurta huolta siitä, miten kaikki rahat tulevat tämän vaalikauden aikana riittämään. Meillä on edelleenkin raskas valtionvelka maksettavana. Emme me pääse siitä eroon kuin maksamalla, ja se tarkoittaa sitä, että meidän kansantuotteen täytyy kasvaa ja lisääntyä, työllisyyden täytyy parantua, ja siihen tarvitaan sitä viime vaalikaudellakin keskeisesti puhuttua verotuksen dynamiikkaa, jolla luodaan uutta, jolla luodaan työllisyyttä, jolla parannetaan taloutta. Nämä liittyvät kaikki toisiinsa. On helppo poimia aina joku erillinen verotuksen asia ja sanoa, että tämä on nyt väärin ja tämä on enemmän oikein. Kysymys on kokonaisuudesta, ja tässä Vanhasen hallitus on selkeästi kulkemassa ihan oikeaan suuntaan.

Herra puhemies! Varmasti on niin, että tämänkin hallitusohjelman ja hallituskauden aikana on monia suuria ongelmia. En osaa sanoa suoraan, mitä ne ovat. Liikennepolitiikka on ollut koko ajan yksi sellainen asia, joka vaivaa edelleenkin. Millaiset tulevat olemaan sitten ne lopulliset määrärahat, joilla muun muassa perustienpidon määrärahoja hoidetaan, siinä tätä kädenvääntöä tietysti täytyy tehdä, ja se tapahtuu myös hallituspuolueiden sisällä. Eduskunta on osaltaan pystynyt viimekin kauden aikana korjaamaan — noin puolet siitä, mitä eduskunta on lisännyt, on tullut liikennepuolelle — liikennebudjettia, mutta se on pakko myöntää: aivan liian vähän.

Herra puhemies! Kaiken kaikkiaan uskon, että Vanhasen toinen, sinivihreä hallitus tulee muuttamaan politiikkaa siltä osin, että vaikka oppositio on toista täällä väittänyt, niin tämän hallituksen ohjelma ja sitä kautta työt ovat myös hyvin lähellä sitä politiikan sisältöä ja niitä niin sanottuja vaalilupauksiakin, joihinka kansalaiset voivat yhä vankemmin luottaa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On ilo käyttää ensimmäinen puheenvuoro tässä salissa tästä Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmasta. Ohjelma on erinomainen. Hallitusohjelman näkökulma edellisiin verrattuna on muuttunut. Nyt suurin huomio todella kiinnitetään siihen, miten kakkua on koko ajan leivottava, jotta sitä voidaan tulevaisuudessa jakaa. (Eduskunnasta: Ei kakkua leivota!)

Hallitus tekee rakentavaa tulevaisuuspolitiikkaa. Työministeriön siirto osaksi työ- ja elinkeinoministeriötä kuvaa hyvin näkökulman muutosta. Elinkeinopolitiikalla rakennetaan todellisia, tuottavia työpaikkoja, ei vain tyydytä jakamaan mahdollisesti markkinoilla avautuvia tai julkiselle sektorille perustettavia työpaikkoja. Kuvaavaa on myös, että hallitusohjelman arvostelijat ovat kiinnittäneet huomionsa juuri tähän. Aatteissa ja toimintatavoissa näyttää olevan aidosti eroja.

Ohjelman runko muodostuukin työntekoon ja yrittämiseen kannustamisesta. Tämä näkyy hallituksen verolinjassa. Tuloveroja kevennetään 1,1 miljardilla eurolla. Yrittämiselle ja työllistämiselle tärkeä sukupolvenvaihdosten verovapaus toteutuu. Kotitalousvähennystä kehittämällä pystytään luomaan uusia työpaikkoja ja torjumaan harmaata taloutta. Ruuan arvonlisäveroale suosii elintarviketuotantoa ja kauppaa. Eläketulojen ja perintöverojen kevennykset paitsi lisäävät ostovoimaa myös ovat oikeudenmukaisuuskysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Näin asianajajan näkökulmasta hallituksen verolinjaan on suhtauduttava ristiriitaisesti. Asianajajien työtilanne heikkenee, kun verolinjan selkeys vähentää huomattavasti tarvetta verosuunnittelulle, verokikkailulle. Tähän liittyen on todettava, että hallitusohjelman dramaattiset linjaukset esimerkiksi sukupolvenvaihdosten verotuksessa ovat aiheuttaneet käytännön ongelman: jo meneillään olevia hankkeita on laitettu jäihin. Hallituksen onkin ensi tilassa kerrottava auki, miten ja milloin muutokset verotuksessa tulevat voimaan, jotta myös yrityksissä niihin osataan valmistautua.

Yksi hallitusohjelman merkittäviä veroavauksia on pienosinkojen verovapaus. Tällä taloudellisesti kohtuullisen pienellä satsauksella saattaa olla arvaamattoman suuria seurauksia kotimaisen omistuksen lisääntymiseen pörssiyhtiöissä. Tämä lienee meidän kaikkien tavoite.

Edelleen haluan nostaa hallituksen ohjelmasta esille kansalaisten oikeusturvan parantamisen. Suomalaisen oikeuslaitoksen kyky tarjota kansalaisille perustuslain takaama oikeusturva on aikaisempien hallitusten aikana pahasti heikentynyt. Ammattihenkilöstöä on liian vähän käsittelemään asiat kohtuullisessa ajassa ja asianmukaisella tavalla, tai sitten henkilöstö on väärissä paikoissa. Hallitus on ymmärtänyt, että oikeusturvan ylläpito edellyttää käräjäoikeuksien toimintakyvyn tehostamista, voimavarojen keskittämistä ja oikeudenkäyntien painopisteen siirtämistä voimakkaammin käräjäoikeuksiin. Lautamiesjärjestelmän harkittu supistaminen vapauttaa resursseja pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies! Vaikka tulevan vaalikauden menokehitys on kaukana oppositioon jääneiden yltiöpäisimmistä vaalilupauksista, riittää akuuttien ongelmien korjaamiseen varoja. Opintorahaa ja kansaneläkkeitä korotetaan. Samoin tapahtuu lapsilisille, lasten kotihoidon tuelle ja yksityisen hoidon tuelle. Sosiaaliturvassa aloitetaan kokonaisuudistus, jotta eri tukimuodot saadaan oikeudenmukaiselle tasolle, ja samalla pidetään huoli, että työnteko on aina kannattavaa.

Naisvaltaisten hoiva-alojen palkkauksesta on oppositio nostanut jo ison metelin. Lupaus on kuitenkin lunastettu. Maan hallitus on sitoutunut tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä, täsmälleen niin kuin ennen vaaleja on luvattu.

Hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset miellyttävät myös opettajan puolisoa ja ikuista opiskelijapoliitikkoa. Kirjaus, jonka mukaan ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen, on todella merkittävä. Ylemmän asteisesta koulutuksesta on mainittava niin alueellisesti kuin tieteellisestikin tärkeät linjaukset siitä, että koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa turvataan ja yliopistokeskuksia kehitetään.

Arvoisa puhemies! Kun tulen Suomen energiamaakunnasta Satakunnasta, on vielä ilolla todettava, että hallitusohjelmassa on kirjaus, että lisäydinvoiman rakentamista ei saa sulkea pois. Ydinvoima on päästötön ja saasteeton energiamuoto, joten sen lisärakentaminen on perusteltua.

Arvoisa puhemies! Olen tähän hallitusohjelmaan erittäin tyytyväinen. Sen avulla Suomesta rakennetaan entistä vastuullisempi, kannustavampi ja välittävämpi yhteiskunta.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ehkä lyhyt kommentti tässä heti kärkeen ed. Katajan puheenvuoron johdosta. Hän sanoi, että tämän hallituksen ohjelma edustaa merkittävää muutosta aikaisempien hallituksien ohjelmiin. Näin ymmärsin, koska eihän sitä muuhun voi vertailla.

Jos nyt katsotaan edellisen vaalikauden ja edellisen hallituskauden suomalaisia saavutuksia tämän kakun kasvattamisen näkökulmasta, niin tuskinpa mikään muu eurooppalainen valtio pystyi samaan. Vaikka kansainväliset suhdanteet ovat olleet hyvät, niin Suomen kehitys on poikennut kuitenkin esimerkiksi Euroopan muitten valtioiden taloudellisesta kehityksestä merkittävästi päättyneellä vaalikaudella. Minäpäs osaan ennustaa, näin uskallan tehdä entisenä ennustusyhtiön työntekijänä, että kun neljän vuoden kuluttua verrataan sitten tämän hallituksen kakunkasvattamissaavutuksia tuohon edelliseen hallitukseen, niin siitä saattaa tulla hyvin mielenkiintoinen tilaisuus, ed. Kataja. (Ed. Rossi: Kansa sitten äänestää!) — Ei, nythän me emme puhukaan vaalien tuloksesta vaan hallitusohjelmasta, ed. Rossi.

Sitten, arvoisa puhemies, tähän varsinaiseen tekstiosaan. Hallituksen, tai ehkä ihan varalta porvarihallituksen, verolinja poikkeaa suuresti sosialidemokraattien verolinjasta. Ehkä tässä on suurin ero, jos vertaa hallitusohjelmaa ja hallituksessa olevien puolueitten ja sosialidemokraattien eroja, sen suhteen, mitä me vaalien alla äänestäjille esitimme. Porvarihallituksen toteutettua ohjelmansa rikkaimmat eivät enää ole verojen pääasiallisia maksajia Suomessa. Perintöjen ja osinkotulojen verotukseen tulee huojennuksia, joista hyötyvät eniten hyvin toimeentulevat. Erityisen avokätinen hallitus on ohjelman mukaan maatalouden harjoittajien suuntaan myös verotuksen keinoin.

Kokonaisuutena veropolitiikan linjaa käännetään pois työllisyyden edistämisestä kohti tuloerojen kasvattamista ja pienten, mutta vaikutusvaltaisten eturyhmien palvelemista. Suomi on tunnettu hyvän ja tehokkaan verojärjestelmän maana, mutta tällä maineella ei enää ole katetta vuonna 2011, mikäli hallitusohjelma toteutuu. Ennen vaaleja porvaripuolueet lupasivat kilpaa poistaa perintöveron. Hallitusohjelman mukaan perintövero poistuu kuitenkin kokonaan ainoastaan yritysten ja maa- sekä metsätilojen perijöiltä. Haluan varmuuden vuoksi sanoa, että sosialidemokraatit eivät kannattaneet perintöveron poistamista, mutta sen pahimpien epäkohtien korjaamista kyllä.

Tavallinen palkansaaja siis maksaa edelleen perintöveroa. Tämä on eräällä tavalla paluuta jonkinlaiseen säätyajatteluun, että talonpoikais- ja porvarissääty eivät maksa enää veroja. Sitä tämä hallituksen veropoliittinen linja faktisesti tarkoittaa. Tällainen menettely vääristää sitä verotuksen periaatetta, että verotus määräytyy veronmaksukyvyn mukaan. Suurimmat omaisuudethan ovat juuri niitä osakevarallisuuksia, joilta perintö- ja lahjavero nyt poistetaan. Myös keinottelun mahdollisuudet lisääntyvät. Suurituloisilla on mahdollisuus siirtää omaisuutensa esimerkiksi osake- ja metsävarallisuudeksi, jolloin perintöveroa ei tarvitse maksaa.

Hallitus aikoo lisätä ympäristöverojen käyttöä, mikä sinänsä on hyvä tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristöverotuksen kiristäminen kuitenkin vähentää verotuksen progressiota, siis tällä tavalla toteutettuna, ja tuo huomattavan lisälaskun kotitalouksille. Muun muassa tästä syystä tuloveronkevennykset tulisi kohdistaa pieni- ja keskituloisiin. Näin porvarihallituksen ohjelma ei kuitenkaan lupaa.

Ruuan arvonlisävero alenee keskustan vaalilupausten mukaisesti 17:sta 12 prosenttiin. Sosialidemokraatit olisivat halunneet ohjata veronkevennysvaran työllisyyttä tukevasti työnteon verotuksen keventämiseen. Nähtäväksi jää, siirtyykö arvonlisäveron alennus kuluttajahintoihin vai jääkö se väliportaalle. Keskustan ja Suomen suurimpien kauppakonsernien johtajat ovat yhdessä toistaneet ruuan arvonlisäveron alentamisen oikeudenmukaisuutta, niin kuin ed. Rossikin tuossa äsken teki.

Tosiasia kuitenkin on, että hallitusohjelmassa ruuan alvin alentamisen oletetut tulonjakovaikutukset käytännössä mitätöidään kiristämällä ympäristöveroja ja korottamalla hyvinvointipalvelujen asiakasmaksuja. Oikeudenmukaisuutta tämä 450 miljoonan euron operaatio ei siis lopulta vähävaraisille suomalaisille lisää. Paitsi että tämän ruuan alvin alentamisen kansanterveydellinen vaikutus on kyseenalainen, on se myös työllisyyden kannalta enemmän negatiivinen kuin positiivinen asia. Verokantojen ero työllistävän työpaikka- ja ravintolaruokailun ja kaupasta ostetun ruuan välillä kasvaa nyt jo 10 prosenttiin, ja se on huolestuttava kehityssuunta.

Veropolitiikan liikkumatila on SDP:n arvion mukaan selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila olisi siis käytettävä entistä tarkemmin työllisyyttä tukevalla tavalla. Veronkevennysten painopisteen on oltava pieni- ja keskituloisissa. Veronkevennysten tason ja ajoituksen tulee riippua talouskehityksestä ja tulevasta työmarkkinaratkaisusta.

Hallituksen ohjelmassa mukana olevat ruuan arvonlisäveronalennus-, matalapalkkatuki- ja perintöveroesitykset eivät tue riittävästi esitettyä työllisyystavoitetta. Veropolitiikan painopiste siirtyy kohtalokkaasti pois työn verotuksen keventämisestä.

Herra puhemies! Ihan siltä varalta, että kukaan muu ei ole niin tehnyt, niin kannatan ed. Filatovin tekemää ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodosta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta aiheesta, josta nyt ei kovin paljon täällä ole puhuttu.

Ensinnäkin, kuten niin moni on täällä ulvahtanut, kun joku lausuu sanat "harmaa talous" niin kaikki katsovat minua. Niin oli sielläkin, kun Vanhasen luona olimme, hänkin sanoi, että ai, täällä on Pulliainen saanut harmaan talouden rivin paperiin. No hyvä, että se on personifioitunut juuri puhuvaan. Nimittäin tästä hallitusohjelmasta löytyy rivi, joka nimenomaan on meikäläisen punnerruksen tulos. Siellä nimittäin lukee, että harmaan talouden torjunta on veropolitiikassa keskeinen tavoite. Ja siihen on erinomaisen paljon aihetta. Minä otan tältä päättyneeltä vaalikaudelta vaan kaksi lukua, jotka antavat aihetta ajatella näitä asioita vähän tarkemmin.

Omaisuutta myytiin 4 016 miljoonan euron edestä. Siitä jäi valtionvelan lyhentämiseen 326 miljoonaa. Samanaikaisesti harmaa talous vei Keskusrikospoliisin tutkimusten mukaan osoitettavissa olevalla tasolla harmaan talouden piikkiin, siis toisin sanoen harmaa talous oli merkittävä taloudellinen tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sen haussa ollaan nyt. On tavallaan historiallista siinä, että juuri valittu puhemies on se henkilö, joka ministerikautenaan valtiovarainministerinä pelasti talousrikostutkimusyksikön toiminnan. Se olisi lakkautettu muuten, elikkä tässä suhteessa vielä kerran kiitokset ja onnittelut siitä aikaansaannoksesta.

Nyt ollaan vakavan paikan edessä sen takia, että kaikista yrityksistä huolimatta tilanne näyttää koko ajan pahentuvan. Tämän kevään aikana, kevättalven aikana, julkistetun selvityksen mukaan rakennusalalla käytetään 20 000 henkilötyövuotta harmaalla tavalla, siis ulkopuolella kaikenlaisen rekisteröinnin, veronmaksun jnp. Sen päälle tulevat kuljetusala, hotelli- ja ravintola-ala, telakat ja siivousala. Kuittitehtailusta on tullut niin voimakasta teollisuutta, että kun yksi tämmöinen oikein virastomainen kuittitehdas kärähti tässä jokin aika sitten, muutama viikko sitten, niin siellä paljastui, että yli 200 yrityksen kirjanpidon läpi oli näitä tekaistuja kuitteja kulkenut ja niitten kuittien määrä oli arvoltaan vähän yli 30 miljoonaa euroa lyhyeltä ajalta.

Siis kysymys ei ole pienistä rahoista eikä pienistä rahavirroista. On aivan selvä asia, että paitsi että tällä on merkitystä yhteiskunnan verotulon kannalta, verokertymän kannalta, tämä vääristää kilpailua. Se vääristää sitä kilpailua todella vakavalla tavalla, ja se lisäksi on johtanut siihen, että meillä on sitten ihan omana kategorianaan saattohoitoyritykset, elikkä lepäävistä yrityksistä kerätään sellaisia sopivia, joilla saattohoidetaan hyvää uskovilta tavarantoimittajilta tavaraa, joista laskua ei koskaan makseta, puhumattakaan, että alveja maksettaisiin tai jotakin muuta sellaista. Siis toisin sanoen siellä on näitä tällaisia osattomia uhreja yhteiskunnassa yhä enemmän, ja se tietysti vääristää kilpailua tai hävittää sen kilpailun niitten menehtyvien yritysten kautta kokonaan.

Ja se, mikä tässä on vielä semmoinen aivan uusi oireellinen piirre, on se, että liikkeellä oleva käteisen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Se on neljässä vuodessa kaksinkertaistunut. Ja erikoisesti 50 euron seteleistä ylöspäin setelit ovat suosittuja, koska ne ovat sopivia tällaisessa toimeliaisuudessa, rahavirtojen siirtelyssä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Pitäisi ottaa käyttöön käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Valitettavasti se ei ole tämän hallituksen ohjelmassa vielä, mutta se ehtii sinne, kun asioita mietitään. Näin pyritään Keski-Euroopassa tekemään lähes joka valtiossa. Sitten kun on aihetta epäillä todella veronkierrosta tai muusta siihen viittaavasta, niin pitää antaa viranomaisille oikeus tilien ristiinajoon ja hallintarekisterillä kikkailu on kerta kaikkiaan lopetettava.

Arvoisa puhemies! Sitten ihan lyhyesti vaan totean, että täällä oli vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa todella väärinymmärrys tämän biokaasutalouden kohdalla. Nimittäin siinähän on kysymys nyt tällä hetkellä siitä, että nämä kaikki bioetanolihankkeet ovat menneet Altia-hanketta myöten nurin. Siis mikään niistä ei toteudu nyt. Sillä on maatalouspoliittista merkitystä mitä suurimmassa määrin, mutta sillä on se merkitys, että 750 000 peltohehtaarille, jotka ovat elintarviketuotannon ulkopuolella tällä hetkellä, täytyy saada ympäristöpoliittisesti hyväksyttävä, järkevä käyttö, ja siinä biokaasutalous ja siihen liittyvä syöttötariffi ovat aivan avainasemassa. Saksassa on näitä laitoksia jo 4 500 kappaletta, ja siellä on tavoitteena, että tulee 25 000 puolenkymmenen seuraavan vuoden aikana lisää. Suomessa tämä on se suuri mahdollisuus, johon täytyy sijoittaa. Se on tietysti maatalouspolitiikkaa siltä osalta, että maatalousmaata siihen käytetään, mutta sillä on mitä suurin ympäristöpoliittinen merkitys, koska siinä ravinnetalous on kokonaan hallinnassa ja, mikä tärkeintä, hyötysuhde on yli 90 prosenttia elikkä hukkaan ei mene mitään.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Det här är ett bra regeringsprogram som innehåller mycket som väljarna har önskat sig de senaste åren. Men som man säger, smakar det så kostar det. Det krävs nog mycket resurser och en god inkomstutveckling för att kunna förverkliga det här programmet. En del reformer och åtgärder kräver omfattande utredningar och överväganden innan de kan påbörjas men de representerar viktiga politiska vägval.

Resurser skall skapas innan de fördelas och kan tas i användning. De skall skapas genom företagsamhet och arbete för sysselsättningen är grunden för välfärden. Den stora utmaningen är alltså att höja sysselsättningsgraden rejält, åtminstone till 72 procent under perioden. En ordentligt höjd sysselsättningsgrad skall ses både som ett mål och som ett medel för regeringsprogrammet. Satsningen på ett särskilt politikprogram för arbete, företagande och arbetsliv är en riktig åtgärd.

Elinkeinoelämän kilpailukyky ja työllistämiskyky globaalissa taloudessa ovat ratkaisevassa asemassa työllisyystavoitteeseen ja siten hyvinvointiin nähden. Se edellyttää uudistustahtoa ja -kykyä suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti koska huoltosuhde huononee ja hoivamenot kasvavat jatkossa.

Pohjoismaiselle hyvinvointimallille on luonteenomaista julkisen sektorin, erityisesti kuntien, tärkeä rooli yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytysten luojana tukemalla ja edistämällä infrastruktuuria, innovaatioympäristöä, koulutusta, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja yrittäjyyttä. Julkinen sektori kantaa, voidaan sanoa, jopa päävastuun osaamisen kehittämisestä, osaavan työvoiman saatavuudesta sekä hyvinvointipalvelujen järjestämisestä.

Kuntien verotuloriippuvuuden pitää kannustaa niitä vahvistamaan työllisyyden ja kasvun edellytyksiä, mutta eivät läheskään kaikki pysty siihen, vaikka haluaisivat. Tarvitaan siis vahvempia kuntia, elinvoimaisia kuntia, jotka pystyvät myötävaikuttamaan kasvuun ja omaan rahoitukseen paremmin kuin tällä hetkellä. On toivottavaa, että hallitus määrätietoisesti kannustaa suurempien kuntien aikaansaamista.

Hallitusohjelman lupaus monien kuntaliitosten tukemisesta kuulostaa lupaavalta. Nimenomaan työssäkäyntialueisiin rakentuvia kuntia tarvitaan. Kaupunkiseuduista on muodostettava kuntia, jotka yhdistävät kaupunkikeskuksen ja ympäröivän maaseudun. Silloin vältetään niin sanottuja reikäleipäkuntia ja kannetaan solidaarisesti vastuuta seudun tulevaisuudesta, kaupunki ja maaseutu yhdessä.

En hög sysselsättningsgrad och produktivitet förutsätter även arbetstagare som är kunniga och vid god hälsa. Utan kunniga och motiverade arbetstagare skapas inte någon växande välfärd. Den är grunden för konkurrenskraften. När regeringen lovar satsa ännu mera än hittills på en bra skola, högklassig utbildning, grundforskning och tillämpad forskning är det väl använda pengar med tanke på framtiden.

Erfarenheter visar att satsning på högskoleutbildning är bästa tänkbara regionalpolitik. I dag fungerar universitetsorterna som motorer i sin region och i fortsättningen är de ännu viktigare. En riktig satsning på framtiden är att trygga skolmiljöer, att se till att klasserna inte är överstora och att skolhälsovården får nödvändiga resurser. Här handlar det om att ge alla barn rätt till en bra start i livet.

Det finns stora hot mot folkets hälsa i dagens samhälle. De många förtida pensioneringarna är bevis på detta. Vi vet att diabetes växer snabbt, explosionsartat snabbt, drogmissbruket är stort, psykiska problem, dålig fysisk kondition, ohälsosamma matvanor och övervikt bland unga är alarmerande. Regeringen inser att den här utvecklingen måste brytas. Därför skall primärhälsovården stärkas, därför skall ett politikprogram för hälsofrämjande uppgöras, därför skall ett politikprogram för barns, ungas och familjers välfärd uppgöras.

Itse olen vakuuttunut terveysliikunnan tärkeydestä kaiken ikäisille, mutta erityisen tärkeätä on, että pystymme vakuuttamaan nuoria nimenomaan tästä terveysliikunnan tärkeydestä. Eli terveystietoa, liikuntaa ja fyysistä toimintaa on painotettava kouluissa. Liikunnan arvoa on nostettava kaiken ikäisten keskuudessa, mutta erityisesti nuorten, kasvavien lasten keskuudessa.

Arvoisa puhemies, herr talman! Jag stöder regeringens program.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi -hallitusohjelma lupaa hyvinvointia kaikille kansalaisille. Hallitusohjelman ensimmäisellä sivulla luvataan vahvistaa kansalaisten perusturvaa: "Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin." jne. Kun näitä kauniita lupauksia peilataan sivulla 53 esitettyihin konkreettisiin toimenpiteisiin, ei voi muuta kuin ihmetellä. Siellä todetaan tylysti: "Valtion tukeman vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeustuotannon edellytyksiä parannetaan mm. poistamalla asukasvalinnan tulorajat." Hallitus on todella suuren ja mielenkiintoisen haasteen edessä, kun se lupaa kehittää asukasvalintaan liittyvää tarveharkintaa ilman siihen liittyviä tulorajoja, jotka ovat pitkään olleet asukasvalintojen pääkriteereitä. Hallitus on päättänyt lopettaa kymmeniä vuosia voimassa olleen järjestelmän, joka on taannut kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville kansalaisille mahdollisuuden päästä asumaan turvalliseen ja vuokratasoltaan suhteellisen edulliseen aravavuokra-asuntoon. Tämä hallitusohjelman kohta tulee entisestään vaikeuttamaan köyhien lapsiperheiden asemaa. Myös asunnottomien kansalaisten tilanne heikkenee. Kuntatasolla tulee syntymään paljon ikäviä käytännön tilanteita silloin, kun samaa vuokra-asuntoa hakee esimerkiksi pienituloinen opiskelijaperhe ja keikkalääkärin töitä tekevä terveyskeskuslääkäri perheineen, joka on kunnan kannalta niin katsottu hyvä veronmaksaja.

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten terveysongelmat ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet niin Suomessa kuin muissakin teollisuusmaissa. Viimeisten 20 vuoden aikana ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on ikäryhmästä riippuen noussut kaksin- ja jopa kolminkertaiseksi. Samanaikaisesti ruokailukulttuurin muutoksen kanssa hyötyliikunnan määrä on vähentynyt huomattavasti. Liikuntasuoritukset ovat usein suhteellisen lyhytaikaisia, eikä niillä ole painonhallinnan kannalta suurta merkitystä. Uusi teknologia, esimerkiksi tietokonepelit ja Internet, ovat osaltaan vähentäneet liikuntaan käytettävää aikaa.

Hallitus on unohtanut lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kun se lupaa toteuttaa laajan ja erittäin kalliin kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena on, että jokaisella peruskoululaisella on oppimisen keskeisenä välineenä käytössään oppilaskohtainen tietokone. Ihmetyttää, miksi koululaisille tarjotaan nykyistä enemmän tietokoneita, kun tällä hetkellä jopa meillä Etelä-Suomessa on kuntia, joilla ei ole varaa hankkia kaikille koululaisille edes henkilökohtaisia oppikirjoja. Ihmetyttää, mistä valtio ottaa rahat tietokoneisiin. Vai kuntienko on nämä hankinnat maksettava yhdessä joidenkin yksityisten yritysten kanssa?

Tietotekniikka on ylikorostunut lasten elämässä jo nyt. Tietokone on tärkeä työväline, mutta se ei saisi viedä yhtään enempää lasten ja nuorten aikaa. Se ei saisi myöskään kilpailla nykyistä enempää liikunta- ja muiden kulttuuriharrastusten kanssa. Tietotekniikka edustaa kovia arvoja, kuten rahavaltaa ja ihmisten välistä kilpailua. Voisimme mieluummin tukea elämän perusarvoja. Se takaisi onnellisemman elämän ja sitä hyvinvointia, jota oikeasti monet haluavat.

Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa selvittää mahdollisuudet perustaa Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot, mitä tavoitteita pidän hyvin kannatettavina. Sen sijaan merimetsoille ja sipoolaisille ei ole luvattu valoisaa tulevaisuutta. Olisin toivonut näkeväni hallitusohjelmassa lauseen, jossa luvataan turvata Sipoon kunnan itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus. Näinhän monet kansanedustajaehdokkaat lupasivat vaalimainoksissaan.