Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on ympäristövaliokunnan mietintö 1 näiltä valtiopäiviltä, joka koskee ympäristönsuojelulain muuttamista. Hallitus esittää ympäristönsuojelun tason heikentämistä tavalla, joka on esityksen perusteluissa sanottu vaatimattomaksi ja vähäiseksi. Kuitenkaan, jos tämä laki hyväksytään, eivät enää bensiiniasemat, polttoaineen jakeluasemat, bitumiasemat eivätkä myöskään öljyä ja kaasua polttavat alle 50 megawatin laitokset tai kattilalaitokset tarvitse ympäristölupaa. Riittää, että ilmoitetaan kunnan viranomaisille, että tällainen hanke on menossa, ja asetetaan se voimassa olevaan kaavaan. Kuitenkaan näiden kaavojen ajantasaisuus ei suinkaan ole itsestäänselvää ja kaavoitusvaiheessa ei ole ollut tiedossa minkä tyyppisiä laitoksia yksityiskohtaisesti kaava-alueelle sijoitetaan. Tällainen rekisteröinti ei edellytä eikä merkitse minkäänlaista hankkeen arviointia vaan puhdasta kirjaamistoimenpidettä, jossa ainoastaan katsotaan, että kysymyksessä on mainitun tyyppiset laitokset taikka haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta, joka myöskin tulee olemaan ympäristölupavapaata.

Tässä sanotaan, että ympäristölupatoimintaa ja -menettelyä helpotetaan ja joustavoitetaan. Tosiasiassa, kun on viety resurssit hyvin heikoksi, tullaan vastaan tällä tavalla, että ympäristölupaa ei enää tarvita.

Arvoisat kansanedustajat, tämä merkitsee myös sitä, että kansalaisyhteiskunta ei pysty arvioimaan enää näiden toimien vaikutuksia ja perustuslaissa oleva maininta siitä, että kansalaisilla on oikeus vaikuttaa terveelliseen ympäristöön ja oman elinympäristönsä kehittämiseen, tämä perustuslain 20 §:n 2 momentin mukainen perusoikeus, heikkenee. Tämä on hyvin ikävä asia, että tällä tavalla pala palalta heikennetään ympäristölainsäädäntöä, tällä kertaa ympäristönsuojelulakia. Tiedämme, että eduskunnassa on Pallas-kansallispuistohanke eli Pallas-Ylläs-kansallispuistolain muutos, joka myös omalta osaltaan heikentää ympäristön luonnonsuojelua. Meillä on monia muita vastaavan tyyppisiä hankkeita edessä tässä talossa käsiteltävänä, ja niitä on jo aikaisemminkin tullut nykyhallitukselta.

Arvoisa puhemies! Nykyhallituksen ympäristölinja on kolkko, ja se tuo pala palalta ympäristön kannalta huonoja esityksiä. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, esitän, että tämä hallituksen esitys 100, nyt käsiteltävänä oleva asia ympäristönsuojelulain muuttamisesta, hylätään, kuten vastalauseessa 2 on todettu. Tämä hylkäämisen peruste on se, että — yksinkertaisesti vielä kerran — jos se hyväksytään, niin me jälleen heikennämme ympäristön luonnonsuojelun mahdollisuuksia ja kansalaisten oikeuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ympäristönsuojelun tasoa ei saa heikentää lain tasolla ja varsinkaan nyt, kun vaaditaan entistä tehokkaampaa ympäristönsuojelua. Eli jos tämä laki hyväksytään, niin tässä mennään kyllä taaksepäin, ja siinä mielessä kannatan tuota ed. Tiusasen esitystä lain hylkäämisestä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa hallinnollista menettelyä, joka koskee eräitä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja, siten, että ympäristönsuojelun taso paranee. Esitys perustuu ympäristöministeriön ympäristölupajärjestelmän ja hallinnon tehostamista ja lupakäytäntöjen yhdenmukaistamista koskevaan hankkeeseen. Työn tuloksena saatiin kolme eri vaihtoehtoa, ja hallituksen esityksessä päädyttiin esittämään yksinkertaisinta menettelyä eli tietojärjestelmän merkitsemistä.

Myös sosialidemokraattien mielestä lupahallinnon keventäminen ja ympäristönsuojelun tason paraneminen on hyvä tavoite. Valitettavasti tässä esityksessä on epäonnistuttu keinojen ja toteutuksen suhteen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan ympäristövaliokunnalle todennut muun muassa, että siinä esitetty sääntely ei ole täysin asianmukaista ja että se on paikoin jopa ongelmallista. Myös oikeusministeriö on lausunnossaan katsonut, ettei ehdotettu sääntely täytä lain selkeyteen ja vakuutussäännösten tarkkuuteen liittyviä vaatimuksia. Ministeriö katsookin, että hallituksen esitys on perustuslain kannalta ongelmallinen.

Edellä mainitut lausunnot kertovat puutteista lainsäädännön laadussa. Ympäristövaliokunta teki mietinnössään korjausesityksiä, mutta niidenkään myötä hallituksen esitys ei parane riittävästi. Esitys merkitsee siirtymistä etukäteisvalvonnasta jälkikäteisvalvontaan. Asiantuntijalausuntojen mukaan tämä saattaa jopa lisätä ympäristön pilaantumisriskiä. Luvilla toteutettava etukäteisvalvonta on systemaattista ja varmaa. Jälkikäteisvalvonta sen sijaan voi olla satunnaista ja epävarmaa. Esityksen sisältämä valvonnan muutos on ongelmallinen myös toiminnan harjoittajien ja kansalaisten osallistumisoikeuksien kannalta. Jälkivalvontamenettelyn käyttö on usein työlästä ja hidasta, ja kansalaisten on ollut helpointa vaikuttaa toimintaan ennakkovalvonnan kautta.

Lupaharkintaan liittyvää keskeistä päätösvaltaa esitetään myös siirrettäväksi alueellisista ympäristökeskuksista kunnille. Asiantuntijakuulemisessa nousi esille huoli kuntien voimavaroista. Lisäksi esitetään, että kunnat ottaisivat valvonnan työkaluksi käyttöön rekisteröintimenettelyn. Olisi kohtuullista, että tällainen rekisteröintiin sopiva valtakunnallinen järjestelmä olisi olemassa. Hallituksen esityksen hyväksyminen edellä kuvatussa muodossa ei yksinkertaista ympäristölupahallintoa eikä lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Ympäristövaliokunnan sosialidemokraatit vaativat vastalauseessaan, että ympäristönsuojelulaki tulee uudistaa kokonaisuudessaan eikä lainsäädäntöä pidä tehdä tämänkaltaisilla esityksillä entistä sekavammaksi. Myös ministeri Lehtomäki totesi viime tiistaina käydyssä keskustelussa, että ympäristönsuojelulain kokonaisuus on vaikeaselkoinen. Hän lupasi, että ministeriössä ryhdytään valmistelemaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistusta, kunhan jätelain kokonaisuudistus ensin valmistuu.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitämme, että nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus hylätään, ja vastalause numero yksi on sosialidemokraattien.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuusisto kävi läpi hyvät perustelut sille, minkä vuoksi tätä lakiesitystä ei pidä olla viemässä tässä muodossa eteenpäin. Tämä esityshän tarkoittaa todellakin siirtymistä etukäteisvalvonnasta jälkikäteiseen valvontaan. Kyllä näiden asiantuntijakuulemisten myötä, jotka tämän asian osalta ympäristövaliokunnassa kävimme läpi, kävi selväksi se, että tämä on omiaan lisäämään ympäristön pilaantumisen ja myöskin pilaamisen mahdollisuuksia.

On huomattava tässä asiassa myöskin se, että kunnissa ei välttämättä ole resursseja näihin toimintoihin, joita nyt hallitus kaavailee siirrettäväksi kunnan puolelle. Siellä ei välttämättä ole resursseja tätä tehtävää hoitaa. Tästäkin olisi ollut hyvä etukäteen jo olla tieto kunnissa, miten tästä sitten tullaan huolehtimaan. Eli kannatan ed. Kuusiston ehdotusta tämän esityksen hylkäämisestä.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta on kannatettava. Ympäristövaatimukset lisääntyvät kaiken aikaa, ja toisaalta hallinnon tuottavuudelta odotetaan yhä enemmän. Ympäristölupajärjestelmän keventäminen silloin, kun ympäristövaikutukset ovat myös keveät, on aivan perusteltua, ja kehittäminen on todella tärkeää. Luvitusten järjestäminen hallinnossa on vasta alussa. Erilaisten lupien yhteistarkastelua tulee lisätä. Muun muassa maa-ainesluvituksia tulisi tiiviimmin yhdistää ympäristölupiin ja ympäristöselvityksiin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat, kansalaiset! Hyvin lyhyesti, vaikka tänne tulinkin, koska haluan lukea tästä yhden kohdan.

Mutta kaiken kaikkiaan, meillä on justiin tuossa ulkopuolella, jos joku tuosta tuiskusta ja lumesta on erottanut, mielenosoitus menossa, pitkäaikainen mielenosoitus nälkälakoilla siitä, että tämä hallitus on hallitusohjelmassaan jo luvannut pohjavedetkin ulkomaisille firmoille, niin että niitä voi kohta ruveta ostamaan täältä.

Kaiken kaikkiaan tämä hallitusohjelma on semmoinen, että ... Nyt Aamulehdessä onneksi oli tänään, että virkamiehet paljastivat senkin, että ministerit Pekkarinen ja Katainen olisivat mielellään halunneet pitää piilossa vielä pitkän aikaa, lähes vaaleihin asti, ensi vuoden alkuun asti, että esimerkiksi kevyeen polttoöljyyn on tulossa yli 50 prosentin veronkorotus, ettei sitä olisi aikaisemmin huomattu. Onneksi opetusministeri Virkkunenkin keksi sieltä, että Rkp:lle on luvattu ruotsin kielen aloitus jo viidenneltä luokalta.

Tässäkin on vähän sen kaltaisia juttuja, että täältä sisällöstä jotkut virkamiehet ovat selkokielellä ... Vaikka tässä tosiaan vaaditaankin tätä selkokielisyyttä, johon kuulema oppositio ja SDP yhtyvät, ihan hyvä, koska täällä tosiaan tämä lupahallinnon keventäminen ja kielenkäytön keventäminen kaikkinaisesti olisi hyvä. Nimittäin tässä sanotaan vielä ihan lopussa viimeisenä, että "lain rakenne ja systematiikka tulisikin vastaisuudessa uudistaa kokonaisuudessaan". Minä jo ajattelin, että onkohan tämä koko perustuslakia ja kaikkia lakeja koskevaa, koska tässä itsessään on hämmästyttävää juttua, kun tätä lukee. Minun on vaikea löytää niitä kohtia, joita vastaan tässä protestoidaan, myönteisestikin ja negatiivisestikin esitetään mieltä.

Sen takia minä luen, arvoisa puhemies, lakimiestekstiä hivenen tästä, jos joku sallii ja pystyy pidättelemään naurua, suomalaisen lainsäädännön huipputekstejä:

"Poikkeukset luvanvaraisuudesta. Ympäristölupaa ei lakiehdotuksen 30 §:n 1 momentin mukaan tarvita 12 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jonka ympäristönsuojeluvaatimukset on säädetty 12 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Näin muotoiltuna" — näin muotoiltuna — "säännös näyttäisi — yhdessä 12 §:n 1 momentin kanssa luettuna — merkitsevän" — siis näyttäisi merkitsevän — "että toiminnan poistuminen luvanvaraisuuden piiristä riippuu siitä, onko asetus annettu" — onko asetus annettu — "sekä viime kädessä myös asetuksen sisällöstä." Herra Jumala, tämä on hienoa, se riippuu jopa sen asetuksen sisällöstä jonkun verran. "Lakiehdotuksen 30 a §:n 2 momentissa on vastaavalla tavalla muotoiltu säännös."

Ajatelkaa yhtä selkeästi, että kyllä toivotaan lainsäädäntöön, jos puhemieskin muistaa vanhoja hyviä aikoja omasta työstään, selkeyttä ja kevennystä.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys ympäristönsuojelulain muuttamiseksi on aivan perusteltu ja kannatettava. Tällä on tarkoitus keventää lupabyrokratiaa ja hallinnointimenettelyä, joka on osoittautunut Suomessa hyvin raskaaksi näissä ympäristöluvitusjärjestelmissä.

Aivan kuten valiokunta toteaa omassa kannanotossaan, ympäristöministeriön lupamenettelyn keventämistä koskevassa loppuraportissa todetaan, että Suomessa lupakynnys on alempi kuin useimmissa muissa EU-maissa ulottuen melko vähäisiäkin ympäristöhaittoja aiheuttaviin laitoksiin, joiden osalta lupakäsittely on ollut turhan työlästä. Eli aivan oikealla asialla ollaan ja itse asiassa tässä otetaan vain varsin vähäisiä askelia tämän lupabyrokratian keventämisen suuntaan. Tästähän on ympäristöministeriössä myöskin valmisteltu jatkotoimia, joilla edelleen voitaisiin katsoa tätä lupamenettelyn koko-naisuutta.

Mielestäni tämä on kannatettava hanke. Tällä tuetaan lupamenettelyn tehostamista ja sillä tavalla tuottavuusohjelman vaatimuksia ja tällä myöskin tuetaan yrittäjien mahdollisuuksia päästä tuohon varsinaiseen yritystoimintaansa järkevässä ajassa ja järkevämmin kustannuksin kiinni.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten sosialidemokraattien vastalauseessa todetaan, tässä siirrytään jälkikäteiseen valvontaan. Erittäin vakavaa on se, että tässä nimenomaan kuntien rooli kasvaa, vaikka kunnilla ei ole tähän riittävää asiantuntija- ja voimavararesursointia. Eli tästä ovat aiheellisesti kunnat, erityisesti pienemmät kunnat, huolissaan.

Eräs tärkeä näkökohta on myöskin tämän järjestelmän siirtyminen epäselvempään suuntaan. Meillähän on nyt ollut 13 maakunnittain toimivaa ympäristöviranomaista. Nyt mennään vain muutamaan paikkaan. Tämä etääntyy kansalaisen näkökulmasta varsin kauas. Ihmiset eivät tiedä, missä asioidaan. Ed. Kaunistosta poiketen minä olisin huolissani esimerkiksi maatalousyrittäjien isojen navetta- ym. hankkeiden osalta. Läheisyysperiaate olisi varmasti edullista, että niitä voitaisiin siellä lähellä käsitellä eikä epämääräisessä harmaassa hallinnossa.

Erittäin vakavia ovat tietysti tämän järjestelmän myötä syntyvät riskit. Ne kasvavat koko ympäristönsuojelun näkökulmasta. Kun valvonnan voimavarat pienenevät, niin toisin — valitettavasti jälleen — kuin ed. Kaunisto, minä olen huolissani siitä, että te kyllä toteutatte valtion tuottavuusohjelmaa kaavamaisesti henkilöstön vähentämisohjelmana. Valtion ympäristönsuojeluhallinnon ja -valvonnan voimavaroja heikennetään valtion tuottavuusohjelman mukaisella tavalla, jolloinka jälleen myöskin tämän lainsäädännön toteuttamisedellytykset ja kansalaisten etujen valvonta ympäristönsuojelussa ja riskien pienentämisessä heikkenee valtion tuottavuusohjelmankin kautta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Unohdin sanoa kokonaan, kun eksyin tähän pykäläviidakon hiomiseen, että tätä hylkäämistäkin on vähän vaikea kannattaa, koska periaatteessa, jos tämä koskee Suomen kansalaisia — ja aivan kuten ed. Rajamäki puhui tästä läheisyysperiaatteesta — tämä on hyväkin laki pienyrittäjille ja muille vastaaville. Päästään eroon näistä vähän liian pitkälle menneistä vihreistä ja maailman tuhoutumisesta nyt niin pahasti, että tosiaan tämä viidakko tai tämä epäselvyys on niin todellista, että on vaikea toimia ihan pikkuympäristöissä ja kotiseudulla ja kunnissa.

Mutta samalla tässä on kuitenkin varmistettava se, että eivät ulkolaiset isommat ja keskisuuremmatkaan firmat pääse tämän lain siivellä tekemään justiin semmoisia tuhoja ja tekosia tähän maahan ja saamaan semmoisia omistussuhteita, joista taas ed. Rajamäkikin mainitsi, että niitä sitten jälkikäteen vasta alettaisiin korjailemaan.

Minun mielestäni jotenkin tämä pitäisi palauttaa jopa uudelleen valmisteluun, koska tämä on käsittämättömän sekaisen kaltainen, kun huomioidaan se, että tämän tosiaan pitäisi keventää ja selkeyttää. Tässä on ehkä sotkettu sanat "keventäminen" ja "selkeyttäminen" nyt pahasti lain-säätäjien omassa runokielessä tai kapulakielisessä, -mielisessä fantasiamaailmassa, koska minä en näe sitä selkeyttä tässä ainakaan kovin helpolla. Mutta periaatteessa kannatan kyllä tätä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kommentoin ed. Kauniston äskeistä puheenvuoroa, joka oli monessa kohtaa ihan täsmällinen ja oikea. Tämä hallituksen toimenpide toteuttaa tuottavuusohjelmaa tismalleen, se on siis linjassa sen linjan kanssa, minkä hallitus on ottanut. Se pienentää pieneltä osaltaan byrokratiaa, helpottaa toimijoitten asemaa. Kaikki on totta, ei pienintäkään huomauttamista. Tämä linja, mikä on valittu, sitä viedään.

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunisto unohti kertoa, miksi tämä kaikki ylipäätään on mahdollista. Se on siksi, että Suomessa on vielä pinta-alaa tärveltäväksi aivan kunnolla. Tässä on sellaisista toimeliaisuuksista kysymys, että jos vahinko sattuu, niin poistetaan kalustoluettelosta ja siirretään toimeliaisuudet toiseen paikkaan.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle on pakko sanoa, että jos vahinko sattuu, niin se sattuu, oli lupa tai ei, oli valvonta missä muodossa hyvänsä tai ei. Kyllä tässä tavoitteena oleva hallinnon keventäminen ja näiden asioiden standardisointi ja yksinkertaistaminen ovat mielestäni tärkeämpiä kuin se, että yksityistapauksiin puututtaisiin näin voimakkaasti.

Ed. Rajamäelle haluan sanoa sen, että tässähän ei lainkaan puututa maatalouden luvitusjärjestelmään, vaan tämä esitys koskee aika pientä joukkoa näitä lupia. Siellä on erilaisia bensiinin, polttoaineiden huoltojakeluketjuja, kalliomurskauslaitoksia ja tämän tyyppisiä. Toki jatkossa tullaan myöskin maatalouden lupabyrokratiaa varmasti katsomaan uudella tavalla, mikä on hyvä asia.

Minusta meidän pitää katsoa mallia esimerkiksi Ruotsista ja muista naapurimaistamme, joissa tässä suhteessa on uskottu paljon enemmän sen yrittäjän ja sen standardoinnin varaan kuin pelkästään siihen, että luvituksella pyritään saamaan mahdollisimman tiukat ehdot ja kovat kustannukset.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ed. Pulliainen totesi, tuottavuusohjelman kanssa linjassa olevaa lainsäädäntöä ja sillä tavalla myös, että kun tuottavuusohjelmalla on vähennetty resursseja valtionhallinnosta ja epäsuorasti myös kuntahallinnosta, niin silloin ollaan sitten tilanteessa, että aletaan helpottaa tätä ympäristölupamenettelyä eli ei tarvitse hakea ympäristölupaa. Sillä tavalla ei tarvitse työntekijöitäkään.

Mutta, arvoisa puhemies, jälkikäteinen valvonta ei pysty vaikuttamaan enää tuotantolaitoksen sijoituspaikkaan. Kun se kertaalleen on valittu ja se on sinne sijoitettu, niin se siellä pysyy. Tämä on jälkivalvonnan eräs heikkous.

Viittaan vielä, niin kuin täällä myös viitattiin aikaisemmin, perustuslain 20 §:n 2 momenttiin, johonka myöskin perustuslakivaliokunta on lausunut ja toteaa: "Perustuslain 20 §:n 2 momentin on katsottu merkitsevän perustuslaillista toimeksiantoa ympäristölainsäädännön kehittämiseksi siten, että ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon laajennetaan." Ja edelleen: "Ehdotettu lupamenettelyn soveltamisalan kaventaminen ei tästä näkökulmasta vaikuta olevan hyvin sopusoinnussa ympäristöperusoikeuteen liittyvien tavoitteiden kanssa."

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys juuri ympäristöperusoikeuksista, ja kyllä minä uskon, että Suomella on varaa edelleenkin ylläpitää tilannetta, että ihmiset voivat lausua siitä, mitä heidän lähinaapurustoonsa tuodaan, minkä tyyppisiä laitoksia sinne tuodaan ja mikä on heidän käsityksensä tästä hankkeesta. Tämä on hyvin tällainen perusajatus, joka meillä perustuslaissa on otettu mukaan, ja sitä tässä nyt heikennetään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunistolle vielä huomautus siitä, että olitte jälleen kerran oikeassa. Kun on lupa taikka ei, se pieni mahdollisuus on, että sen lupaprosessin aikana on pistetty sellaisia rajoja, että se todennäköisyys kurjuudesta ei toteudu.