2) Laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan
annetun lain muuttamisesta
Kristiina Salonen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen lainsäädäntöä ohjaa hieno
periaate. Lain tehtävänä on suojella
heikompien oikeuksia kaikissa tilanteissa. Koska ihmiset tekevät
lakeja, lait eivät koskaan ole täydellisiä,
kuten eivät ihmisetkään. Virheet voidaan
kuitenkin aina korjata, kyse on silloin halusta. 101 kansanedustajaa
haluaa muutosta nykyiseen lainsäädäntöömme,
joka mahdollistaa seksuaalirikostuomion saaneen työskentelyn
lasten ja nuorten parissa. Siitä osoituksena ovat allekirjoitukset
käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa.
Lakialoitteessa esitän, että tarkennetaan tuomioistuimen
velvollisuutta ilmoittaa ratkaisuistaan työnantajalle,
mikäli henkilö työskentelee lasten ja
nuorten kanssa ja tulee tuomituksi lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta.
Arvoisa puhemies! Taannoin tuli julkisuuteen tapaus, jossa lasten
seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä tuomittu
henkilö oli pystynyt jatkamaan työskentelyään
kunnan nuoriso-ohjaajana tuomionsa jälkeen. Tuomio paljastui
työnantajalle vasta sattuman kautta kolmen vuoden kuluttua tuomion
antamisesta. Kolmen vuoden ajan nuoriso-ohjaajalla oli siis ollut
mahdollisuus työnsä kautta hyväksikäyttää lapsia.
Tämä olisi voitu estää, jos
tuomioistuin olisi ilmoittanut tuomiosta työnantajalle.
Suomessa lasten kanssa työskentelevien henkilöiden
sopivuus tehtäväänsä todetaan
rikosrekisteriotteen avulla. Tästä määrää laki
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä.
Työnhakija on tämän lain perusteella
velvollinen osoittamaan työnantajalle työnhakutilanteessa
rikosrekisteriotteensa. Otteen nähtyään voi
työnantaja tehdä valintansa. Tämän
lain avulla voidaan estää työhönottotilanteessa
epäsopiviksi osoitettujen ehdokkaiden valinta tehtävään.
Tämä laki ei kuitenkaan reagoi tilanteen muuttumiseen
työuran aikana. Ratkaisuksi tähän on esitetty
rikosrekisterin tarkistamista säännöllisesti.
Vaikka työntekijöiden rikosrekisteriotteet tarkistettaisiinkin
säännöllisesti, esimerkiksi 5 vuoden
välein, se ei anna työnantajalle mahdollisuutta
tarkastella työsuhteen jatkoa välittömästi tuomion
jälkeen. Jos haluamme, että työnantaja arvioi
heti tuomion saaneen henkilön soveltuvuutta työskennellä lasten
ja nuorten parissa, tuomioistuimilla tulee olla velvollisuus ilmoittaa lapseen
kohdistuvasta seksuaalirikoksesta tuomitun työnantajalle.
Olemassa oleva laki tuomioistuinten velvollisuudesta ilmoittaa
eräistä ratkaisuistaan määrää nykyisin
tiedottamaan tuomiosta ainoastaan henkilön työskennellessä virkasuhteessa.
Lain ulkopuolelle jäävät kaikki työsuhteessa
olevat henkilöt. Kunnat ovat viime vuosina muuttaneet virat, joissa
ei käytetä julkista valtaa, toimiksi. Myöskään
yksityisellä tai kolmannella sektorilla työskentelevät
eivät ole viroissa. Kuntien nuoriso-ohjaajat, koulujen
ja päiväkotien sosiaaliohjaajat eivät
ole virassa vaan toimessa, koska he eivät työssään
tee päätöksiä, joissa käytetään
julkista valtaa. Yksityisen lastensuojelulaitoksen sosiaaliohjaajatkaan
eivät ole virassa. Kaikkein lähimpänä lapsia
ja nuoria olevat aikuiset siis työskentelevät
toimessa. Nykyinen lainsäädäntö jättää ilmoitusvelvollisuuden
ulkopuolelle suuren joukon lasten ja nuorten parissa työskentelevistä henkilöistä.
Näin ollen on perusteltua laajentaa ilmoitusvelvollisuus
koskemaan myös muita työsuhteita kuin virkaa.
Arvoisa puhemies! Lastemme koskemattomuus ja turvallisuus ovat
ensisijaisen tärkeitä. Niiden tulee olla meille
kaikille niin arvokkaita, että lain puutteet voidaan korjata
välittömästi, vaikka asia ei ole noussut
esiin hallitusohjelmakirjauksia tehtäessä. Toivon,
että aloite saa yli sadalla allekirjoituksella sille kuuluvan
kunnollisen käsittelyn. Vaikka lainsäädännöllä ei
koskaan voida täysin poistaa yhteiskunnassamme esiintyvää pahuutta
ja vääryyttä, pitää kuitenkin tehdä kaikki
voitava sen estämiseksi. Yksikään lapsi
ei saa enää altistua seksuaaliselle hyväksikäytölle
lainsäädäntömme porsaanreikien
takia.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Onko tästä asiasta halua käydä debattia?
(Taputuksia lehteriltä) — Mielenilmaisut lehterillä eivät
ole sallittuja. — Ilmeisesti ei, joten ... Jaa, löytyy
yksi rohkea. Edustaja Ruohonen-Lerner, vastauspuheenvuoro 1 minuutti.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on
erittäin kannatettava, ja on hyvin valitettavaa, että se
ei ole edennyt hallitusneuvotteluissa siihen pisteeseen, että siitä olisi
tulossa hallituksen esitys. On suuri riski todella kuntasektorilla,
julkisella sektorilla, että sinne palkataan erilaisiin
tilapäisiin työsuhteisiin henkilöitä, joilla
on tällaista epämääräistä rikostaustaa.
Samaten kun kuntasektorilla yksityistetään hyvin paljon
palveluita, se tarkoittaa sitä, että lasten ja nuorten
parissa tulevaisuudessa tulee työskentelemään
huomattavan paljon sellaisia henkilöitä, joista
kunnalla ei tavallaan ole tietoa, minkä nimisiä he
ovat ja minkälaiset taustat heillä on. Saattaa
olla ulkomaalaista työvoimaa ja sellaista, joka työskentelee
jopa harmaan talouden palveluksessa. (Puhemies: Nyt meillä on
minuutti täynnä!) Asia on kyllä hyvä,
ja toivottavasti tämä lakialoite johtaa toimenpiteisiin.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Salonen on lakialoitteessaan
nostanut esiin äärimmäisen tärkeän epäkohdan
nykyisessä lainsäädännössä.
Laki ei saisi asettaa lasten ja nuorten turvallisuutta ja koskemattomuutta
vaaraan. Jokainen lasten hyväksikäyttöön
liittyvä aie tai rikos koskettaa syvästi sekä uhria
että hänen lähipiiriään.
Seksuaalinen hyväksikäyttö on yksi traumaattisimpia
kokemuksia, ja siksi on hyvä, että lainsäädännössä oleviin
epäkohtiin puututaan. Työnantajan saaman tiedon
lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tuomioista täytyy
perustua ajankohtaiseen faktaan, ja siksi edustaja Salosen lakialoitteeseen
on helppo yhtyä.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kannatan ehdottomasti tätä Salosen
tekemää lakialoitetta.
Eri lakien puutteiden korjaaminen on viime päivienkin
järkyttävien tapausten näkökulmasta erittäin
ajankohtaista. Tämän viikon keskiviikkona tuli
julkisuuteen laaja seksuaalirikosepäily. Uhreina on lukuisia
naisia ja tyttöjä, joista monet ovat alaikäisiä.
Tanssikoululle ja yhteistyökumppaneille tapaus oli yllätys
ja järkytys ja samoin myös kaikille lähiomaisille
ja kohteena oleville henkilöille.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin kiinnitin huomiota tähän
epämieluisaan tanssikoulutapaukseen. Tämä todistaa
sen, että näitä epämiellyttäviä asioita
on olemassa ja niiltä ei pidä sulkea silmiään.
Harrastusten parista voi olla erittäin hankala poistaa näitä tapauksia,
mitkä ovat riskitekijöitä, mutta työsuhteessa
jos saataisiin tehtyä jotain, niin se olisi erittäin
suuri askel eteenpäin. Erittäin kannatettava aloite.
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Salosen lakialoitteen
allekirjoittajien lukumäärästä jo
huomataan, niin aloite koetaan eteenpäin vietäväksi. Aloitteesta
käy hyvin esille lakiin tarvittavat täsmennykset.
Vaikka kyseessä onkin päällisin puolin
suhteellisen pieni tarkistus, niin sen positiiviset vaikutukset
ovat erittäin suuret ja turvallisuutta eteenpäin
vievät.
Lasten ja nuorten turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää.
Siksi lasten ja nuorten kanssa työskentelevät
tulee asettaa samanarvoiseen asemaan riippumatta siitä,
ovatko he virka- vai työsuhteessa. Lakialoitetta kannattaa
siis viedä eteenpäin.
Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Salosen lakialoite on loistava ja
kannatettava. Edellisessä työssä jouduin
olemaan tekemisissä seksuaalisesti hyväksikäytettyjen
lasten kanssa, ja tämä oli todellinen ongelma,
ettei näistä epäilyistä voinut
ilmoittaa työnantajalle. Usein se ratkesi sillä,
kun poliisi joutui menemään kotietsinnälle
epäillyn työpaikalle ja kotietsintämääräyksissä oli
maininta "epäilty rikos: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö".
Mutta se on loistavaa, että nyt lainvoimaisista tuomioista
saadaan antaa tieto työnantajalle. Se on eräs
pieni mutta tärkeä asia tässä kokonaistaistelussa
lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.
Siihen liittyy toki paljon muitakin tekijöitä,
mutta tämä on hyvä ennalta estävä tekijä,
ja kannatan lämpimästi tätä aloitetta.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka asia ei, kuten Ruohonen-Lerner totesi,
hallitusneuvotteluissa edennyt, niin onneksi meillä on
sellaisia kansanedustajia, jotka nostavat kansalaisten ja tässä tapauksessa
lasten, meidän tulevaisuutemme, turvallisuuden etusijalle
ja ovat sitten lakimuutosten avulla edesauttamassa sitä,
se on kerta kaikkiaan erinomaisen kannatettava asia. Tällä ei
tosiaankaan kaikkia ongelmia poisteta, mutta yksi pieni porsaanreikä,
kuten edustaja äsken puheessaan totesi, saadaan tukittua.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Salosen lakialoite on hyvä,
erittäin hyvä, ja olen itsekin sen allekirjoittanut.
Se, että lakia täsmennetään
tältä osin, että ilmoitusvelvollisuus
koskee työsuhteita, on erittäin tärkeä asia.
Sanotaanko näin, että täikampa tällä osastolla
on sitten hiukan tiheämpi. Mutta meillä jää kuitenkin
vielä mietittäväksi, kuinka tämä ulotetaan
sitten vapaaehtoistoimintaan ja harrastustoimintaan, kuinka siltä sektorilta
tunnistetaan ne tilanteet, joissa tämäntyyppistä toimintaa
tapahtuu. Lapsi on suojaton näissä asioissa, ja
näihin liittyy sitten valtavasti häpeää ja
piilottelua, ja tämä vaikeuttaa entisestään
näiden tapausten löytämistä,
ja, niin kuin sanottu, harrastustoiminnan puolelle on lisäksi
vielä mietittävä niitä keinoja.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aihepiiri, jossa nyt liikumme, on äärimmäisen
vastenmielinen, eikä tässä ole tarpeen
enempään lietsoa pelkoa sen paremmin vanhempien
kuin työyhteisöjenkään piirissä.
Ei ole myöskään kyse mistään
noitavainoista, vaan kysymys on siitä, millä tavalla
voimme suojautua seksuaalirikollisten tekemiltä rikoksilta.
Tässä on lakialoite, joka on erittäin asiallinen.
Siinä korjataan lakia siten, että tuomioistuinten
velvollisuus ilmoittaa seksuaalirangaistuksista ulotetaan virkasuhteista
koskemaan myös työsuhteissa työskenteleviä.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Salosen aloite lasten suojelemiseksi
seksuaaliselta hyväksikäytöltä on
hyvä, ja itsekin siihen nimeni laitoin. Meidän
tulee tehdä kaikkemme, jotta tämä lakialoite
myös menee läpi, ja toivoisin, vaikka se ei hallitusohjelmassa
ole, että se asianmukaisella vakavuudella otetaan käsittelyyn.
Mutta mielestäni ei riitä pelkästään
se, että työnantajalle ilmoitetaan tämmöisistä tuomioista,
vaan toivoisin myös, että samanaikaisesti otettaisiin
kantaa siihen, että saataisiin myös vapaaehtoistyössä oleville
henkilöille pakollisiksi nämä rikostaustan
selvittämiset, koska Suomessa on kymmeniätuhansia
vapaaehtoistyöntekijöitä kolmannella
sektorilla ja siellä on helppo piiloutua jos jonnekin toimimaan
ja vahingoittamaan lapsia, jos myös heidän taustojensa
selvittämistä ei oteta vakavasti. Toivoisin myös,
että tämä taustojen selvittäminen
olisi säännöllistä ja säännöllisesti
työnantajalle ilmoitettaisiin näistä asioista,
nimittäin monesti ne asiat tahtovat vanheta ja niitä ei
tarkasteta riittävän usein. (Puhemies: Nyt meillä taitaa
olla minuutti täynnä, pidetään
kuitenkin kiinni tästä aikarajasta!)
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on useammassa puheenvuorossa,
muun muassa edustaja Turusen puheenvuorossa, tullut esille tämä ero,
elikkä nyt on kyse muutoksesta nykyiseen olemassa olevaan
lainsäädäntöön, joka
koskee siis työsuhteessa, virkasuhteessa olevia. Nykyinen
laki antaa mahdollisuuden saada rikosrekisteriotteen näytille
työnantajalle työsuhteen alkaessa, mutta aivan
eri kysymys on tämä vapaa-ajan toiminta. Tässä kohtaa
siis ei ehkä ole tarpeen koplata niitä yhteen,
jotta saadaan edes jonkunnäköinen muutos jo olemassa
olevaan lainsäädäntöön, mutta
pitää rehellisyyden nimissä sanoa, että molemmat
asiat tarvitsevat tarkempaa katselua, ja nämä harrastusten
kautta, vapaa-ajan kautta tapahtuvat mahdolliset hyväksikäytöt
ovat erittäin vaikea kysymys, koska se laajentaa joukkoa
ihan huomattavasti. Kuitenkin täytyy muistaa, että molempien
toimien kautta vahingoitetaan lasta, ja sen takia molemmista asioista
pitäisi pystyä puhumaan pidemmällä aikavälillä.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Saloselle suuri
kiitos tärkeän asian esiin nostamisesta.
Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö — me
joka ikinen salissa oleva tiedämme, miten vakavasta asiasta
on kyse, ja kaikki syyt, jotka estävät lasten
suojelua näiltä julmuuksilta, ovat mielestäni
tekosyitä. Pelkkä työsuhteen laatu ei voi
olla perusteltu syy luistaa tuomioistuinten ilmoitusvelvollisuudesta,
ja itse olen myös sitä mieltä, että ilmoitusvelvollisuus
tulee kohdistaa myös yksityisellä ja järjestöpuolella
työskenteleviin, vaikka se onkin vaikeaa. Mutta jos lapsen etua
mietitään, lapsen edun on oltava ehdottomasti
silloin se ykkösasia. Tähän meitä velvoittavat
niin kaikki inhimilliset syyt kuin YK:n lapsen oikeuksia koskeva
yleissopimuskin, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee tehdä kaikkensa lasten
suojelemiseksi kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta,
mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö.
Myös eduskunnan viime vuonna hyväksymä Euroopan
neuvoston lasten suojelemista seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä koskeva
yleissopimus velvoittaa varmistamaan, että lasten ja nuorten
kanssa työskentelevien henkilöiden taustatiedot
ovat kunnossa. Vapaaehtoistoiminnan osalta tämäkin
sopimus on jätetty auki ja kansallisen harkinnan varaan, mutta,
jotta yksikään lapsi tai nuori ei joudu seksuaalisen
hyväksikäytön uhriksi, meidän
tulee jatkossa ulottaa velvoite riittäviin taustaselvityksiin
myös vapaaehtoistoiminnan piiriin.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Salosen tekemä lakialoite
on erinomaisen hyvä. Se on tarpeellinen, ajankohtainen
ja istuu päivän, tämän aikamme
yhteiskunnalliseen ilmapiiriin myöskin hyvin asiallisuudessaan.
Haluan antaa tälle lakialoitteelle tukeni myös
näin puheenvuorolla ja olen tämän lakialoitteen
allekirjoittanut.
Tässä on kysymys eräällä tavalla
arjen turvallisuudesta ja turvallisuudentunteesta. Perheiden, äitien
ja isien ja huoltajien pitää voida luottaa siihen,
että heidän lastensa ja nuortensa parissa työskentelevät
aikuiset ovat luotettavia eivätkä syyllisty herkässä kasvuvaiheessa
olevien lasten ja nuorten vahingoittamiseen millään
tavalla, eivät varsinkaan seksuaalisessa mielessä.
Tämä on tärkeää erityisesti
sen takia, että tässä asemassa työskentelevät
henkilöt ovat eräänlaisessa auktoriteettisuhteessa
lapsiin ja nuoriin, mikä mahdollistaa hyväksikäytön
erittäin julmalla ja ikävällä tavalla
käyttäen hyväksi lasten ja nuorten luottamussuhdetta.
On siis tarpeen, että työnantajalla on mahdollisuus
saada tieto seksuaalirikoksista annetuista tuomioista. Tämä nykyinen
lainsäädäntö on yhteiskunnalta
askel oikeaan suuntaan, ja nyt edustaja Salosen lakialoitteella
tätä askelta harpataan vielä pidemmälle
siinä suhteessa, että tämän
ilmoitusvelvollisuuden piiriin otettaisiin myös työsuhteessa
työskentelevät eikä vain virkasuhteessa
työskentelevät, kuten nykylainsäädännössä on.
Tämä on tarpeen, jotta voimme yhteiskunnan puolelta
varmistaa sen, että lapset ja nuoret ovat harrastuksissaan
ja aikuisten valvonnassa turvallisissa käsissä.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Salosta aktiivisuudesta
tässä tärkeässä asiassa,
ja kiitos myös kaikille tämän aloitteen
allekirjoittajille. Uskon ja toivon, että tämä etenee
nyt tästä suotuisasti.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on
niin vakava asia, että meidän pitäisi
varmaan perata koko lainsäädäntömme
tarkasti, että sinne ei jäisi mitään
muita porsaanreikiä tässä asiassa. Hyväksikäytön
ennaltaehkäisy on aina se ensisijainen toimenpide, mutta
olen kyllä myös huolissani hyväksikäytettyjen
lasten terapiasta tällä hetkellä. Hyväksikäyttö on
aina hyvin traumaattinen asia, ja jokaisella sen uhrilla pitäisi
olla oikeus asianmukaiseen ja pitkäkestoiseen hoitoon ja terapiaan.
Tämä ei valitettavasti riittävällä tavalla
kyllä tänä päivänä toteudu.
Meillä on myös aikuisia, joita on lapsena hyväksikäytetty
ja jotka hyötyisivät terapiasta, mutta näitä terapioita
on liian vähän saatavilla. Eli kun puhutaan seksuaalisesta
hyväksikäytöstä, niin toki ennaltaehkäisy on
aina se ensimmäinen toimenpide, mutta valitettavasti tätä ilmiötä ei
koskaan saada kitketyksi kokonaan pois ja sen takia meidän
pitäisi kiinnittää huomiota myöskin
enemmän tähän terapiaan.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Lasten henkilökohtainen koskemattomuus
ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä,
sillä he ovat se tulevaisuus, jolla Suomi tulee pärjäämään.
Edustaja Salosen tekemä lakialoite on erittäin kannatettava,
ja tämä ehdotettu laki poistaa omalta osaltaan,
tai lakimuutos toteutuessaan poistaa omalta osaltaan lasten turvallisuusvajetta,
sillä on käsittämätöntä ja
pöyristyttävää, että myöskin
lainsäädäntömme tältä osin
tämän ilmoitusvelvollisuuden osalta vähän
vuotaa. Toivon, että lakialoite etenee mahdollisimman nopeasti
ja tulee myöskin käyttöön.
Täällä on viitattu harrastustoimintaan,
ja on todella ikävää, että muutama
mätä omena siellä ohjaajien joukossa
pilaa niitten tuhansien vapaaehtoisten työn ja leimaa samalla
vähän koko joukon. Kyllä siellä työtä ja
tekemistä valitettavasti on, ja aina kun onnistumme yhdenkin
mädän omenan sieltä niin sanotusti pinosta
tai korista pois nostamaan, niin se on meidän tulevaisuutemme
ja lastemme tulevaisuuden turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Hanna Tainio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Aika ajoin lainsäädännössämme
ilmenee puutteita, joita täytyy korjata. Edustaja Salosen
lakialoite nostaa esiin yhden sellaisen. Lakialoitteessaan hän
vaatii, että tuomioistuimet velvoitetaan ilmoittamaan työnantajille
seksuaalirikoksista tuomitut henkilöt heidän työskennellessään
lasten kanssa. Tällä hetkellä tuomioistuimet
ovat velvoitettuja ilmoittamaan tällaisista tapauksista ainoastaan,
jos henkilö on virkasuhteessa.
Poliisin tietoon tulleiden alaikäiseen kohdistuneiden
seksuaalirikosten määrä kaksinkertaistui viime
vuosikymmenen alkupuolella. Vuodesta 2006 alkaen rikoksia on poliisin
tietoon tullut keskimäärin yli 1 000
vuodessa, kun samainen määrä vuosina
1986—2002 oli noin 400. Huippuvuosi oli vuosi 2008, jolloin
tietoon tuli noin 1 300 rikosta.
Lapsen ja nuoren seksuaalisessa hyväksikäytössä seuraukset
ovat hyvin kauaskantoisia ja voivat pahimmassa tapauksessa tuhota
lapsen tai nuoren elämän. Kaiken muun ohella rikotaan luottamus
aikuisiin, sillä usein hyväksikäyttäjä on
ollut uhrin läheinen ja luotettu aikuinen. Meidän
tehtävämme on turvata lasten ja nuorten koskemattomuus,
ja meidän tehtävämme viranomaisina on
säätää lainsäädäntö tukemaan
tätä, siten, kuten lakialoitteessa todetaan: "Työnantajien saama
tieto lasten ja nuorten kanssa työskentelevän
tuomiosta ei saa olla sattuman varassa."
Herra puhemies! Edustaja Salosen lakialoite tuomioistuimen velvollisuudesta
ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain
muuttamisesta on hyvin tärkeä lapsille ja nuorille.
Kannatan ilomielin lakimuutosta ja mielestäni se tulee
saattaa voimaan.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kannatan esillä olevaa lakialoitetta
tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan
koskevan lain muuttamisesta. Lailla pyritään estämään
seksuaalirikoksesta tuomittujen työskentely lasten ja nuorten
parissa. Lainmuutos on tärkeä, sillä nykyinen
laki on puutteellinen eikä vastaa nykyisen työelämän
tarpeita.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevän henkilön
taustojen tulee olla työhön soveltuvat. Nuorten
ja lasten kanssa työskentelevä aikuinen koetaan
usein turvalliseksi ja luotettavaksi, jolloin työn kautta
ansaitun valta-aseman hyväksikäyttö on
helppoa. Useissa tapauksissa ahdistelija on lapselle jollakin tavoin
entuudestaan tuttu. Hän kuuluu lapsen lähipiiriin
tai hän on jollain keinoin hankkiutunut lapsen ystäväksi.
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö on
vakava rikos, josta voi seurata uhrille pitkäaikaisia traumoja.
Hyväksikäyttö voi vaikuttaa ihmisen koko
henkiseen kehitykseen. Seksuaalinen häirintä horjuttaa
lapsen luottamusta aikuisiin ja luo turvattomuutta. Toisinaan hyväksikäytön
aiheuttamat seuraukset ilmenevät vasta aikuisiässä esimerkiksi
psyykkisinä häiriöinä ja vaikeutena
muodostaa ihmissuhteita. Läheisyyden kokeminen sekä luottamuksen
ja normaalin sukupuolisuhteen rakentaminen voi olla vaikeaa. Toipuminen
hyväksikäytöstä voi kestää lopun
elämää.
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää,
että lainsäädäntö suojelee
heikompaa osapuolta. Tässä tapauksessa lailla
suojellaan puolustuskyvytöntä lasta tai aikuisuuden
kynnyksellä tasapainoilevaa nuorta. Useissa tapauksissa
lapsi ei häpeältään kerro tapahtuneesta
eteenpäin. Lain tehtävä on suojella,
ettei lasten ja nuorten seksuaalista häirintää tai
hyväksikäyttöä pääsisi
tapahtumaan. Kyseessä on rikoslaji, jossa tapahtuu usein uusintarikoksia.
On erittäin tärkeää, ettei seksuaalirikoksesta
tuomittuja henkilöitä pääse
työtehtäviin, joissa he työskentelevät
lasten ja nuorten parissa. Lakiin tarvitaan muutos, ja kiitos edustaja
Saloselle tästä lakialoitteesta.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa puhemies! Minäkin haluan puolustaa niitä,
jotka itse eivät voi puolustautua taikka eivät
pysty puolustautumaan. Lapset ja nuoret ovat sekä fyysisesti
että myös psyykkisesti siinä asemassa,
että he eivät useinkaan osaa taikka voi puolustautua.
Lasten kanssa työskentelevä henkilö on
usein määräävässä asemassa,
ja lapsi on alisteisessa asemassa vanhempaan nähden ja
näin avuton hyväksikäyttäjänsä edessä.
Jos hyväksikäyttötapaus paljastuu, rikokseen
syylliseksi todettu saa ansaitsemansa rangaistuksen, mutta rikoksen
uhri elää tapahtuman kanssa lopun elämäänsä.
Hyväksikäyttäjä voi jatkaa toimintaansa,
ja pahimmassa tapauksessa uhreja saattaa tulla vuosien saatossa
yhä lisää. Tämän vuoksi
on tärkeää katkaista hyväksikäyttäjän
toimet mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tehokkaasti.
Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiehdotus on erinomaisen
hyvä, kuten on tässä moneen kertaan jo
todettu, ja minä lämpimästi kannatan
Salosen tekemää lakiehdotusta ja toivon, että se menee
läpi. Muistamani mukaan myös minä olen sen
allekirjoittanut.
Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Harvoin kuulee salissa näin paljon
suitsutusta koskien yhden edustajan tekemää lakialoitetta, mutta
tässä tapauksessa siihen on kyllä aihetta.
Halusin tämän puheenvuoron ottaa sen takia, kun
täällä parissa puheenvuorossa viitattiin
siihen, että toivottavasti tämä lakialoite
menee nyt läpi, kun se ei hallitusneuvotteluissa edennyt, niin
sen verran täytyy korjata, että ainakaan minun
tietojeni mukaan kyllä tämä asia ei millään tasolla
olisi ollut pöydälläkään
hallitusneuvotteluissa, ja varsinkin tätä seikkaa
tukee se — jos tämän lakialoitteen lukee,
niin sieltä käy ilmi — että kun
tämä tapaus tuli vasta lokakuussa ilmi julkisuudessa,
siihen tuli selkeä tarve. Pystyttiin osoittamaan, että meidän
lainsäädännössämme on
tietty aukko. Eli näin ollen voi todeta, että yksittäisellä kansanedustajalla
ja myöskin meillä kaikilla on täällä vaikutusvaltaa
joskus myös hallitusohjelmasta riippumatta. Kun nämä sanat
sanon, sen jälkeen tietysti sopii toivoa, että tämä lakialoite
nyt todella lähtee täältä eteenpäin
niin, että lakivaliokunta esimerkiksi ottaisi tämän
käsittelyyn ja eduskunta voisi jonkun ponnen siitä antaa
niin, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan. Eli kyllä elämää on
hallitusohjelman ulkopuolellakin, ja tämä lakialoite
on oikein, oikein hyvä esimerkki siitä.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! On pakko yhtyä tähän
hyvään lakialoitteeseen ja tuoda niin kuin se
sympatia tähän mukaan, mikä kuuluu, ei
vaan sympatiana vaan sinä, että meidän
pitää valvontamekanismeja kehittää ja
tuoda myös ne sitten enemmän myös tälle
toiselle sektorille, joka on meillä tällä hetkellä työelämässä oleva
kolmas sektori.
Meillä on hyvin paljon ihmisiä, jotka työskentelevät
vapaaehtoistoiminnassa. Meillä samaan aikaan hallitusohjelmakirjauksissa,
meillä koko yhteiskunnassa koetetaan enemmän saada
irti siitä, mitä vapaaehtoisrintamalla tapahtuu,
ja meidän pitää myöskin sitten
pystyä ja kyetä säätelemään
sitä, mitä lasten kanssa toimiminen tarkoittaa.
Näitten asioitten yhteensovittamisen pitää olla
ikään kuin tahtotilana. Ei saa sotkea asioita, jotka
liittyvät lapsiin puuttumattomuuteen, heidän oikeuksiinsa,
vaan meidän pitää niin kuin itse omassa
järjestelmässämme pystyä tekemään se
päätös, että ei unohdeta koskaan
lainsäädäntöä tehtäessä sitä,
että on aina joku, joka osallistuu ja on osallinen meidän
päätöstentekomme myötä,
joten tässä vaiheessa en pysty kyllä muuta
kuin tukemaan tätä lakialoitetta, mutta laajennetaan
sitä käsittelyä vielä enemmän
siihen, mitkä ovat tulevaisuuden haasteet.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kuten jo aikaisemmin hehkutin tätä Salosen
lakialoitetta, niin teen sen edelleen ja sanoisin, ettei se kyllä nyt
ainakaan hallitusohjelman vastainen ole, koska siellähän
on maininta, että rikoslain 20 luvun seksuaalirikokset
päivitetään ja niihin liittyvät
asiat, että se on ihan hallitusohjelman mukainen, loistava
aloite.
Olen kyllä nyt ihan samoilla linjoilla edustaja Salosen
kanssa siinä, että nyt pysyttäisiin tässä työelämässä vain
näiden tietojen ilmoittamisessa. Olen kyllä ehdottomasti
sitä mieltä, että myös vapaaehtoistoimintaan
pitää tietoja ilmoittaa, mutta se ei nyt tällä hetkellä ole
ihan realistista. Se on jo hienoa, jos me saamme työelämään
tämmöisen ilmoitusvelvollisuuden, koska tuolla
vapaaehtoistoiminnassa liikkuvat niin isot massat, että ilmoittaminen
ei käytännössä kovinkaan helposti
onnistu. Ja jos mennään ihan tuonne elävään
elämään paljastamaan lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia,
jos on jostain urheilu- tai vapaaehtoistoiminnasta kysymys, niin
lähes aina ilmoitus tästä seksuaalirikoksesta
tulee sieltä vapaaehtoistoiminnasta joko lapsilta tai vanhemmilta.
Eli se tieto kyllä leviää hyvin nopeasti
esimerkiksi urheiluseuraan ja moneen muuhunkin vastaavaan, mikäli
siellä on henkilö, joka rikoksiin syyllistyy.
Eli siinä mielessä sanoisin, että jos
pitäydytään työelämässä,
olisi realistista saada tämä laki ehkä läpi.
Nyt tilanne on siinä mielessä entistä huolestuttavampi,
että poliisin ennakkotietojen mukaan viime vuonna poliisin
tietoon tuli lähes 1 700 lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikosta.
Osa johtuu lainsäädännön muutoksesta,
osa muista asioista, ja tämä on loistava asia,
kuten sanoin, taistelussa tätä seksuaalirikollisuutta
vastaan. Toisena ääripäänä sitten,
kovimpana keinona on muun muassa kemiallinen pakkokastraatio seksuaalirikollisille,
mutta tämä on näitä lievempiä keinoja,
joita pitää lainsäädäntöön
tehdä.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Laki tuomioistuinten velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan
tuli voimaan nykyisellään vasta vuonna 2010. Näin
ollen onkin tarpeen heti korjata ne virheet, joita jo nyt voidaan
havaita, että tuohon silloin tulleeseen lakiin on jäänyt.
Sanotaan, että tuomioistuimella on vaikeuksia selvittää työnantaja,
niin kuin se tehtävä olisi jollain tavalla mahdotonta.
Ajattelen niin, että tässä yhteiskunnassa
tulee löytää ne keinot työnantajan
tietojen saamiseksi. Tällaiset esteet meidän pitää pystyä ylittämään
lapsen edun nimissä.
Haluan vielä todeta, kuten täällä ovat
ansiokkaasti useat puheenvuoroissa todenneet, että oli se
lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtunut sitten
harrastustoiminnassa tai jossain työssä toimivan
henkilön kautta, niin traumat ovat aina pysyviä ja
elämään pitkästi vaikuttavia.
Olen mielissäni siitä, että näin
moni edustaja on käyttänyt puheenvuoron ja tukenut
aloitetta, ja kuten näistä puheenvuoroista voimme
havaita, tämä aloite koskee nyt yhtä porsaanreikää,
kuten edustaja Tolvanen hyvin tässä kuvasi. On
tärkeätä, että me pystymme tekemään
työtä nyt sen eteen, että saisimme sen
ensin pois päiväjärjestyksestä, mutta
meillä on vielä paljon työtä tehtävänä,
ja tiedän, että sitä työtä on
jo alettukin tehdä. Odotan mielenkiinnolla sitä,
että tällainen voima kun meillä yhdessä on
takana, me saamme ratkaisut aikaiseksi myös näihin
muihin ongelmiin, jotka tähän lapsen seksuaaliseen
hyväksikäyttöön liittyvät.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Antti Lindtman otti aikaisemmin esiin, että hän
toivoisi, että tämä lakialoite käsiteltäisiin
mahdollisimman pian, ja siihen, että käsittely
olisi mahdollisimman nopeata, nyt antaa tietysti mahdollisuuden
se, että meitä kansanedustajia oli kumminkin yli
sata, jotka ovat allekirjoittaneet tämän tärkeän
lakialoitteen. Mutta samaan hengenvetoon pitää kyllä todeta
se, että mitä nyt valiokunnissa olen ollut, monesti
käy kuitenkin niin, että ne lakialoitteet jäävät
niin sanotusti sinne hattuhyllylle. Minä toivoisin nyt,
että meidän hallituksemme ministerit ja kaikki
edustajat ja kaikki, jotka tätä lakialoitetta
näin hyvin ja vahvasti kannattavat, pitäisivät
huolen siitä, että tämä lakialoite
lähtisi mahdollisimman nopeasti eteenpäin, että se
ei jää tänne byrokratian rattaisiin.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Jottei mennä tavallaan asian
ohittamisella sellaiselle sektorille, että me otamme tässä nyt vaan
ne viranhaltijat, toimihenkilöt ja työtä tekevät
ihmiset, jotka toimivat lasten kanssa — ja sitten me olemme
tässä keskustelussa viitanneet siihen, mitä on
vapaa harrastus ja mitä tulee vapaa-ajan toiminnan myötä ihmisten
ja lasten hyväksikäytön suhteen — niin
kyllä meidän pitää uskaltaa
tämän lakialoitteen myötä aloittaa
rehellisesti keskustelu siitä, mitä meillä on:
myös tässä maassa koko ajan julkisuuteen
enenevissä määrin nousseita asioita siitä,
että meillä uskonnollisissa ryhmissä tapahtuu
sellaista, mikä on meiltä julkiselta keskustelulta
kiellettyä, lasten hyväksikäyttöä.
Jos me otamme urheiluseurat, meidän pitää uskaltaa
myös avata tämä koko keskustelu. Ei syyllistetä ketään
sen perusteella, mitä tapahtuu jossakin, vaan uskalletaan
ottaa tämä avoimeen keskusteluun siten, niin kuin
se asia kuuluu, vain lapsen turvallisuuden ja henkisen kehittymisen
kannalta.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykoski puhui aivan asiaa. Nyt
tähän asiaan liittyen, nämä uskonnolliset
yhdyskunnat, voi sanoa, että eräissä toimii
tämmöinen hyvä veli -systeemi, eivät
sinne paljon rikosrekisteritietojen saaminen taikka sitten tuomioistuimeen
ilmoitusvelvollisuus ulotu, mutta olen täysin samaa mieltä,
että niihin pitää kohdistaa valvontaa.
Tässä esimerkiksi viime vuoden aikana poliisihan
paljasti niin sanotulla paljastavalla rikostutkinnalla useampia
uskonnollisia yhdyskuntia, joissa on käytetty lapsia seksuaalisesti hyväksi.
Sen lisäksi valitettavan usein tulee ilmi perheitä,
joissa perheen isä käyttää lapsia
hyväkseen, ja voi sanoa, että vailla mitään
syyllisyydentuntoa, vaan pikemminkin toteaa, että lapsi on
syyllinen tähän hyväksikäyttöön.
Sehän on täysin käsittämätöntä ja
pöyristyttävää. Eli se on vakava
asia, ja siitä pitää aloittaa keskustelu. Minä toivoisin,
että tämä lakialoite nyt käsiteltäisiin
vain tältä osin, koska me saamme pikkuhiljaa hivutettua
näitä asioita eteenpäin. Tätä ei
pystyisi ratkaisemaan kokonaisena möykkynä, mutta
tämä keskustelun avaus pitää tehdä.
Siihen ovat sitten vähän toisenlaiset toimenpiteet
ainakin minun nähdäkseni toteutettavissa, kun
lähdetään paljastamaan rikoksia. Siihen
tarvitaan esimerkiksi salaisia pakkokeinoja, siihen tarvitaan henkilöön
käyviä pakkokeinoja ja muita, se ei näin
pehmeillä keinoilla paljastu.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Ehdin jo kiittelemään,
mutta edustaja Myllykosken puheenvuoro sai minutkin vielä jatkamaan.
Juuri näin, kuin edustaja Tolvanen täällä totesikin,
että tässä joutuu tekemään
näitä erotteluja, vaikka kaikkien toimien takana
on lapsen suojeleminen, ja aivan kuten edustaja Myllykoski totesi,
niin eihän mikään saisi olla esteenä tai
syynä sille, etteikö kaikista näistä asioista
voitaisi nyt puhua tässä samassa kohtaa.
Ainoa huoleni on oikeastaan se, että tiedän
tämän harrastustoiminnan kautta lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön estämisen keinojen
olevan tällä hetkellä vielä täysin
löytämättä. Näitten
keinojen etsimiseen, järjestelmän luomiseen, joka olisi
toimiva ja todella sitten estäisi hyväksikäytön,
voi mennä tovi. Kuten tiedämme, lainsäädäntötyö on
usein hidasta, ja sen takia toivonkin, että tämä aloite
ja tämän aloitteen muutokset eivät nyt
jäisi sen muun työn alle. Siksi omassa puheenvuorossani
esitin, että näitä ei ehkä nyt
tässä kompattaisi yhteen, vaikkakin tärkeitä ovat
myös nämä asiat. Meillä on olemassa
myös muitakin lakialoitteita vireillä. Esimerkiksi
yksi lakialoite koskee perhepäivähoitajien puolisoiden
rikosrekisteritaustan selvittämistä, joka myös
on yksi ryhmä, jossa lapsi on perheessä ja perheessä on aikuinen,
jonka rikosrekisteritaustaa ei ole selvitetty. Eli on monta eri
kysymystä, mitkä pitää uskaltaa
nostaa esille. Mutta haluan vielä korostaa, että tässä on
kyse nykyisin olemassa olevan lain muutoksesta ja pelkästään
lakiin tehtävästä sanallisesta muutoksesta,
ei koko järjestelmän muuttamisesta.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puheenjohtaja! Minun mielestäni aloitteen
tekijä hyvin kuvasi sitä, mitä minäkin
tahdon, että ei ole syytä tehdä noitavainoa.
On vaan erittäin hyvä, että jos tämän
lakimuutoksen toteutuessa voidaan käydä laajempi
keskustelu siitä, mikä on todella lasten turvallisuuden
kannalta tärkeintä siinä, mitä tapahtuu.
Olen tosi mielissäni siitä, mitä tuolta
kokoomuksen puolelta sanottiin. Yhdyn täydellisesti niihin
näkemyksiin, että pitää uskaltaa
avata tätä keskustelua ja nähdä se
todellisuus, mitä tässä maassa tapahtuu
ja mikä on lasten asema tässä maassa
juuri tässä kyseisessä kysymyksessä.
Pitää uskaltaa pohtia sitä, ilman että todellakaan
ruvetaan tuomitsemaan. Ei pidä sen perheen ja perheessä olevan
isän kautta tuomita mahdollisuutta harjoittaa myös
sitä perhepäivähoitoa. Jos on syntinsä sovittanut,
niin ei pidä viedä elinkeinoa esimerkiksi siltä perhepäivähoitajalta,
jos hän ottaa vastuunsa siitä lapsen hoitamisesta.
Täytyy katsoa, että vaikka hänellä olisi puolisona
sellainen henkilö, joka on ollut joskus väärillä raiteilla,
niin ei pidä tehdä tästä semmoista
umpitunnelia, vaan pitää pystyä yhteiskunnan
mahdollisuudet ottamaan huomioon, mutta lapsen edun mukaisesti koko
ajan pitää toimia.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja viimeinen pyydetty puheenvuoro tähän aiheeseen,
edustaja Lindtman.
Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu lähti
kuntien viranhaltijoista, meni työsuhteisiin, siitä kolmannelle
sektorille, vapaaehtoistoimintaan ja uskonnollisiin yhteisöihin.
Itse asiassa tässä keskustelussa on hieno piirre
ollut se, että se on koko ajan kehittynyt. Jos nyt voi
ajatella, miten mennään sinne kolmannelle sektorille,
kun juuri tämä lakialoite koskee työsuhteisia,
niin sillä tavalla, että mikäli siellä ollaan
työsuhteessa, niin niitä henkilöitähän
tämä koskettaa. Mutta sitten kun mennään
sinne aidosti vapaaehtoisuuden puolelle, niin ehkä tämä tuomioistuimen
velvollisuus ilmoittaa kaikkiin niihin, joissa tuomittu on vapaaehtoisena
mukana, ei työsuhteessa, niin aletaan mennä jo
sellaisille rajoille, että se on todella vaikea toteuttaa.
Ja todella on niin, että jos halutaan näihin asioihin puuttua,
mitkä Myllykoski nosti hyvin esiin, niin niissä puhutaan
nimenomaan kiinnijäämisriskin nostamisesta, tutkintakeinoista
ja tämänkaltaisista asioista.
Niin kuin edustaja Tolvanen täällä sanoi,
hallitusohjelmassa on tosiaan kirjaus tästä lainsäädännön
kehittämisestä itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi,
ja todella tämä pitää ottaa
todella laajasti esiin, ja minusta tämä aloite
antaa hyvän impaktin. Mutta niin kuin sanottu, nyt varsinkin kun
tänään kuultiin, että esityksiä eduskunnalle on
nyt tullut aika vähän, nyt toivoisi, että tämän aloitteen
kohdalla voisi valiokunta priorisoida ja ottaa käsittelyyn.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Taisin erehtyä. Vielä puheenvuoro edustaja
Tainiolla.
Hanna Tainio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti. En halua enää pitkittää tätä keskustelua,
mutta edustaja Myllykosken puheenvuoro sen verran kirvoitti minua
vielä puhumaan, että ei tässä todellakaan
varmasti haluta viedä keneltäkään
elinkeinoa. Mutta valitettavasti tämä lapsen seksuaalinen
hyväksikäyttö on sellainen rikos, että rikoksentekijä ei
aina sillä rangaistuksella parane. Eli on suuri vaara,
että hän uusii sen, että se ei vielä tarkoita,
että kun hän on saanut rangaistuksen ja kärsinyt
sen, se olisi ohitse. Eli sen takia tähän täytyy
suhtautua hieman toisenlaisesti kuin joihinkin muihin rikoksiin.
Mutta ei todellakaan pidä lähteä noitavainoihin
eikä elinkeinoakaan viedä, ainakin sen pitää olla
tavoitteena, mutta valitettavasti tämä ei ole
semmoinen rikos kuin monet muut rikokset.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Haluan nyt täsmentää,
että tarkoitan sitä, että siltä,
joka saa leipänsä siitä, että huolehtii omasta
työstään tasapainoisesti ja lapsen seksuaalisen
turvallisuudenkin kannalta todella hyvin, ei pidä viedä mahdollisuutta
harjoittaa sitä vastuullista työtä sen
vuoksi, että hän on parisuhteessa esimerkiksi
sellaisen ihmisen kanssa, joka on hyväksikäyttäjä,
jos se ihminen, joka harjoittaa sitä ammattia, pystyy turvaamaan
lapsen turvallisen kehittymisen siinä hoitosuhteessa.
Keskustelu päättyi.