Täysistunnon pöytäkirja 12/2012 vp

PTK 12/2012 vp

12. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2012 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Polttoaineverojen korotukset

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Dieselpolttoaineen vero nousi vuoden 2012 alussa 10,55 senttiä/litra ilman arvonlisäveroa. Kohonnut polttoaineen hinta nostaa kustannuksia sekä kotimaan toiminnossa että viennissä. Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenee, koska kustannustasomme on kilpailijamaita korkeampi. Tällä hetkellä Suomi on dieselpolttoaineen verotuksessa yksi EU:n kalleimmista, siksi ammattiliikenteelle tulee rakentaa dieselveropalautus järjestelmään. Otan esimerkiksi: 300 000 kilometriä ajettavalla ajoneuvoyhdistelmällä polttoaineveron korotus merkitsee 16 000 euron lisäkustannusta. Tästä käyttövoimaveron alennusta palautetaan vain 1 000 euroa. Kysynkin, aikooko hallitus auttaa ammattiliikennettä dieselin hinnan alentamisessa verotuksen keinoin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On totta, että tällä hetkellä moni suomalainen elää hyvin haastavien aikojen keskellä, ja se johtuu tietenkin niin tästä taloustilanteesta kansainvälisesti kuin myöskin niistä haasteista, joita meillä kotimaan taloudessa on. Tästä syystä johtuen hallitus on joutunut korottamaan veroja, jotta voimme estää sen, mitä Kreikassa muun muassa on tapahtunut, kun valtio on ylivelkaantunut. Hallitus on oman päätöksensä mukaisesti korottanut dieselveroa noin 3 sentillä litralta, ja sen ohella on tänä vuonna astunut voimaan edellisen hallituksen päätös, joka korottaa dieselveroa noin 8 senttiä litralta.

Mitä tulee sitten tulevaisuuteen, niin hallitus on tällä hetkellä valmistautumassa kehysriiheen, ja kehysriihen yhteydessä tulemme arvioimaan sekä menoja että tuloja, mutta valitettavasti näyttää siltä, että uusiin veronkevennyksiin valtiolla ei juurikaan ole mahdollisuuksia, vaan päinvastoin tarpeet ovat sen suuntaiset, että veroja pitää entisestään korottaa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin kävi ilmi tuossa, valtiovarainministeri ei luvannut kuljetusyrittäjille helpotusta. Mutta jos dieselveron korotus johtaa vääjäämättä hintojen nousuun ja yrityskuolemiin, jo 3 sentin veronhuojennus vähentäisi tavaraliikenteen kustannuksia noin 30 miljoonalla eurolla. Hallituksella on kuitenkin ohjelmassaan, että se on yrittäjäystävällinen ja haluaa yrityksiä tukea, niin millä tavalla tämä dieselveron korotus sitten edistää yrittäjyyttä tässä maassa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa, se on totta ja se on selvää. Myöskin kuljetusyrittäjien vaikeudet ovat todellisia, en halua millään lailla olla niitä vähättelemässä, päinvastoin olin vastikään yrittäjätilaisuudessa, jossa näitä huolia minulle esitettiin. Kyllä minä sillä lailla pidän perusteltuna myöskin selvittää, onko valtiovallalla mahdollisuuksia jollain lailla tulla tässä asiassa vastaan erityisesti siinä tilanteessa, jos dieselveroa joudutaan vielä tulevaisuudessa korottamaan. Yksi vaihtoehto on tämä dieselveron palautusmahdollisuuksien läpikäynti sen ohella, että myöskin yksi mahdollisuus on se, että vuotuinen käyttövoimavero poistettaisiin.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! On järkyttävää huomata se, että jatkuvasti elinkeinoelämä ja ympäristönsuojelu riitelevät keskenään. Tässäkin polttoaineverotuksen korotus aivan varmasti johtuu myös meidän ympäristöpolitiikastamme. Minua häiritsee tämä vastakkainasettelu. Eikö hallitus ymmärrä, että näillä toimilla ajetaan suomalaista yrittämistä, työn tekemistä alas kovin keinoin? Jos me haluamme, että me nousemme tästä suosta, niin se ei tällaisilla tempuilla kerta kaikkiaan onnistu. Kysyn hallitukselta, oletteko te ajan tasalla sen suhteen, että suomalainen yrittäminen, työnteko ja työmatka-autoilu muun muassa eivät jatkuvasti häiriinny tällaisten korotusten takia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Voin kertoa, että ei tässä kyllä ensisijainen syy taustalla ole ympäristösyy, minkä takia edellinen hallitus korotti dieselveroa 8 sentillä litralta ja nykyinen hallitus 3 sentillä litralta, vaan kyllä taustalla on se, että me tarvitsemme lisää verotuloja, jotta me voimme saada valtion budjetin tasapainoon, ja tästä syystä olemme joutuneet katsomaan hyvin laajalla rintamalla eri veromuotoja ja myös käymään käsiksi sekä polttoaineveroon että myöskin dieselveroon. Mutta toivottavasti tulevaisuudessa taloustilanne kääntyy paremmaksi ja enää uusia korotuksia emme joudu tekemään, ja jos joudumme tekemään, niin — niin kuin aikaisemmin sanoin — siinä yhteydessä on myöskin mielestäni perusteltua selvittää, millä tavalla kuljetusyrittäjiä voidaan tässä tilanteessa tulla valtiovallan puolelta vastaan.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Isot tiehankkeet on jäädytetty, perustiet ja sillat rapautuvat, polttoaine- ja ajoneuvoveroa nostetaan ja vielä liikenneministeri haluaa pistää kilometrirahat silppuriin. Nythän Euroopan unioni suunnittelee vielä tällaista energiaverodirektiiviä, jolloin Suomessa nafta tulisi maksamaan melkein kaksi euroa litralta. Nyt jo kuljetusyrittäjät ovat lähes konkurssin partaalla. Täytyy sanoa, että tuo ehdotus, jonka kuljetusyrittäjät ovat esittäneet, että edes osa palautettaisiin kuljettamisen ja kulutuksen mukaan — olisiko se oikeudenmukainen ja kohtuullinen? Aikooko hallitus todella ryhtyä näihin toimenpiteisiin, että helpotetaan? Ainakaan Brysselissä ymmärrystä meidän maamme pitkiin etäisyyksiin ei ole. Ei enää vaikeutettaisi enempää maaseudun ihmisten liikkumista, ja ennen kaikkea tällä kuljetusalan huonontamisella on seurannaisvaikutukset, koska se vaikuttaa sahoihin, myös puunjalostusteollisuuteen, kaikkiin näihin vaikeuttavasti.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Energiaverodirektiivi, johon edustaja Alatalo mielestäni ihan aiheellisesti tarttui, on tällä hetkellä vasta valmistelussa, ja totta kai yritämme omalta osaltamme myöskin siihen vielä vaikuttaa. Mitä tulee sitten ylipäänsä verotuksen kehittämiseen, lähtökohtana hallituksella on ollut se, että me myöskin seuraamme niitä veromuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan. Juuri tästä syystä, niin kuin aikaisemmin totesinkin, mikäli joudumme tilanteeseen, jossa erityisesti joudumme vielä uudestaan dieselveroa korottamaan, olisi mielestäni perusteltua myöskin selvittää mahdollisuudet valtiovallan vastaantuloon kuljetusyrittäjille.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Me ymmärrämme tämän vaikean taloudellisen tilanteen, ja siinä tilanteessa varmasti joudutaan vyötä kiristämään, mutta nyt on hieman eri asiasta kyse, jos puhutaan ammattiliikenteeseen kohdistuvista lisäkustannuksista.

Me tiedämme, että tällä hetkellä jo logistiset kustannukset ovat Suomessa tupla verrattuna Keski-Eurooppaan. Me emme tästä taloudellisesta tilanteesta pääse kääntämään, muuten kuin sillä, että meillä on kasvun elementtejä olemassa, ja silloin on aivan olennainen kysymys, miten meidän teollisuutemme voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Meille on lisäksi tulossa vielä, vaikka eduskunta sitä vastustaakin, tämä rikkidirektiivi ja sitä kautta ylimääräisiä kustannuksia meidän vientiteollisuudellemme, 30-40 prosenttia jopa. Eli on monia sellaisia tekijöitä, jotka perustelisivat sitä, että tämä olisi tällainen kohdennettu ratkaisu, että tämän ammattiliikenteen osalta nimenomaan kilpailukykynäkökulmasta voitaisiin tarkastella tällainen ratkaisu, joka helpottaisi meidän kilpailukykyämme, edistäisi työllisyyttä, ja sitä kautta toivon, että hallitus voisi katsoa tätä täsmäratkaisua omanaan.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kuljetusyrittäjien tilanteeseen, varmasti tilanne on juuri näin haastava, kuin täällä on monissa edustajien puheenvuoroissa kuvattu, ja tältä osin viittaan siihen, mitä valtiovarainministeri Urpilainen totesi.

Edustaja Satonen on aivan oikeassa siinä, että työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta erilaisilla veroilla on merkitystä. Tältä osin on hyvä viitata tämän päivän uutiseen, joka kertoo siitä, että kun tämä hallitus päätti alentaa energiaverotusta nimenomaisesti energiaintensiiviseltä teollisuudelta noin 100 miljoonalla tämän vuoden alusta, niin se on tuonut Suomeen lisää tuotantoa esimerkiksi ja meidän kilpailukykymme paperiteollisuudessa on huomattavasti parantunut verrattuna vaikkapa Saksaan. Tämä kyllä osoittaa, että kilpailukyvystä pidetään huolta, ja lähiviikkoina hallitus varmasti tulee tekemään päätöksiä, joilla tähdätään juuri talouskasvun vauhdittamiseen ja työllisyyden parantamiseen.

Timo Soini /ps:

Herra puhemies! Euroopan unioni halusi säädellä omistajakuljettajien työaikadirektiiviä, nyt he haluavat päättää jo dieselpolttoaineen hinnasta ja kurkuttaa Suomeakin kaikin tavoin. Mutta kun katsotaan tätä dieselin ja dieselveron historiaa, niin aikanaan, kun diesel oli halvempaa, luotiin se vero kompensoimaan sitä halvemmuutta, ja nyt sitten sanottiin, että diesel on ympäristöystävällisempää, käyttäkää sitä, ja nyt kun ihmiset käyttävät ympäristöystävällisempää dieseliä, niin sen hintaa korotetaan. Mikä on tällaisen toiminnan moraali? Kun tämä varsinainen syy dieselveroon on poistunut — siis käytännössä, että se on halvempaa — niin koska hallitus poistaa tämän väärämielisen dieselveron? (Mauri Pekkarinen: Nehän kiristävät sitä!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Täytyy kuitenkin olla sillä lailla rehellinen, edustaja Soini, (Timo Soini: Aina!) että dieselverokanta on edelleenkin edullisempi, jos katsomme, mikä on bensan hinta, eli kyllä se edelleenkin autoilijoille on edullisempi. Jos katsotaan maailmanmarkkinatilannetta, niin dieselin hinta on noussut maailmanmarkkinoille, ja totta kai se vaikuttaa myöskin omalta osaltansa pumppuhintoihin Suomessa, että ei tässä pelkästään tietenkään ole kysymys siitä, minkälaisia veroratkaisuja ollaan tehty. Niin kuin sanoin, jos tulevaisuudessa joudumme vielä tarkastelemaan sekä bensiinin että dieselin veron korottamista, niin siinä vaiheessa täytyy myöskin arvioida, mitä vaikutuksia sillä on erityisesti kuljetusyrittäjiin, joiden toiminnalla on kuitenkin sekä tärkeä vaikutus koko meidän teolliseen ketjuumme että myöskin tärkeä vaikutus työllistäjänä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kokon esille nostama kysymys tästä polttoaineverosta on äärimmäisen tärkeä. Mehän tiedämme, että Suomen lähiaikojen suurin haaste on taloudellisen kasvun aikaansaaminen. Erityisesti hiipunut vienti on saatava jälleen nopeasti kasvuun, sillä kauppataseen vaje kasvoi viime vuonna suurimmaksi vuosikymmeniin.

Kotimaisen teollisuuden kilpailuedellytyksiä ovat heikentäneet jatkuvasti nousseet kustannukset. Tilannetta ei helpota voimaan astuva rikkidirektiivi eivätkä EU-komission suunnitelmat uudesta energiaverodirektiivistä. Kysyisin edelleen, miten hallitus aikoo reagoida kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, mihin edustaja Östman kiinnitti huomiota. Suomalaisten vientituotteiden hinnat ovat laskeneet, ja osittain myöskin meidän vientimarkkinat ovat hyvin vahvasti laskeneet edelleenkin Euroopassa. Me tiedämme kaikki, että Euroopan talous on ollut haastavien aikojen edessä, mikä näkyy tietenkin myöskin kysynnän laskuna, ja tästä meidän oma vientimme on kärsinyt. Ja tämä on semmoinen iso rakenteellinen kysymys, johon hallituksen täytyy myöskin paneutua ja miettiä, mitä me voimme tehdä tämän ongelman voittamiseksi.

Mitä tulee sitten tähän energiaverodirektiiviin, johon muun muassa edustaja Östman äsken viittasi, niin se on todella pitkä tie ja prosessi, niin kuin tiedämme, että aika usein EU-lainsäädäntö vaatii vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Ja tästä syystä uskon, että Suomella on myöskin aikaa ja mahdollisuuksia tuon direktiivin sisältöön vielä vaikuttaa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, kaksi kertaa puheenvuorossanne sanoitte, että edellinen hallitus nosti dieselveroa. Näin teki. Mutta eikö olisi reilua, ministeri, sanoa, että edellinen hallitus myöskin kevensi käyttövoimaveroa, kevensi, ei riittävästi varmasti ammattimaisen liikenteen mutta tavallisten autonkäyttäjien kannalta suurin piirtein sillä samalla määrällä? Minusta on kohtuullista, että jos ministeri viittaa historiaan ja kertoo siitä historiasta sen toisen puolen, hän silloin kertoo siitä historiasta myöskin sen toisen puolen. Sen sijaan teidän hellä hallituksenne nosti nyt dieselveroa mutta ei tehnyt vastaavaa kompensaatiota lainkaan. Tämä lähihistoriasta.

Mitä tulee nyt sitten tähän uuteen direktiiviin, hallitus vastatessaan tähän EU:n hankkeeseen nostaa dieselveroa suhtautuu varauksellisesti bensiini- ja dieselveron samanlaistamiseen. Nyt minä kysyn ministeriltä, kun sanotte, että on aikaa vaikuttaa. Se aika on vaikuttaa nyt. Lupaako hallitus, että se pitää huolen siitä, että se tarvittaessa vaikka kaataa tämän hankkeen, jos (Puhemies: Nyt aika tuli täyteen!) vaihtoehto on, että suomalaisen kuljetussektorin kustannukset nousevat, niin kuin nyt näyttää?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomi on aktiivinen EU-vaikuttaja, ja siitä on tuloksia näkyvillä ihan viime päivienkin ajalta. Olen varma, että Suomen hallitus tulee tekemään kovasti töitä sen puolesta, että energiaverodirektiivistä saadaan sen kaltainen, joka on Suomen kannalta mahdollisimman hyvä. En lähde lupaamaan mitään sellaista, mitä en absoluuttisen varmasti pysty pitämään, mutta sen voin luvata, että parhaamme teemme.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Haluan vaan kertoa sen, että viimeksi tiistaina tapasimme EU:n kilpailukomissaarin ja keskustelimme muun muassa rikkidirektiivin vaikutuksista Suomeen, Suomen teollisuuteen ja kilpailukykyyn. Toimme nämä huolemme ja näkemyksemme siitä, että me tarvitsisimme mielellään siirtymäkausia tai ainakin sitä, että näitä korjaavia toimia voitaisiin tehdä ja siihen liittyviä tukijärjestelmiä voitaisiin joustavasti kehittää koskien muun muassa pesureitten laittamista. Tämän keskustelun päätteeksi kuitenkin todettiin, että tekninen valmistelutyö tai pohdinta komission ja Suomen välillä voidaan käydä, löytyykö joitain luovia ratkaisuja tähän kysymykseen, jolla on todella suuria taloudellisia vaikutuksia. Halusin vaan kertoa sen siksi, että kyllä tässäkin asiassa aktiivisesti liikkeellä ollaan.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Suomelle todellakin vienti on tärkeä asia, ja tässä suhteessa sekä verotus kuljetusyrittäjien näkökulmasta mutta myös sitten nämä muut tuet ovat tärkeitä. Nyt, kuten täällä ministeri Urpilainen totesi, Suomi on raivannut itseään Euroopan unionissa niin, että varmaan tälläkin hetkellä olijat tietävät, missä se Suomi sijaitsee, eli pohjoisessa. Siinä mielessä olisin kysynyt, olisiko hallituksella joku tällainen paketti Euroopan unionin osalta, jossa on verotus- ja muitakin asioita ja jossa tämä Suomen pohjoinen sijainti otetaan huomioon ja tätä lähdettäisiin yhdessä ajamaan ihan samalla tavoin härkäpäisesti kuin näitä vakuuksia. Sama asia koskee myös näitä muita asioita, jotka ovat esimerkiksi ministeri Häkämiehen tontilla: että siellä on tämä Suomen pohjoinen sijainti, siihen liittyvät asiat kuljetusyrittäjien näkökulmasta moninaisesti, ja näitä ruvettaisiin sitten ajamaan Euroopan unionissa ja myös tietysti täällä kotimaassa.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Täällä kuvattu kehitys Suomen viennin hiipumisesta on tapahtunut oikeastaan koko 2000-luvun aikana, kaikkien eriväristen hallitusten aikana, ja nyt se konkretisoituu näiden Nokian ja Nokia Siemensin työpaikkojen vähentämisten myötä. On selvää, että tähän tilanteeseen on reagoitu muun muassa tuolla energiaveron alentamisella. Se oli merkittävä edistysaskel. Toinen asia, mikä on myöskin toteutettu, on viennin rahoituksen parantaminen suhteessa kilpailijamaihin. Mutta on selvää, että jos tämmöinen kehitys, siis viennin hiipuminen, tapahtuu kymmenessä vuodessa, niin se käännekään ei tapahdu päivässä eikä kuukaudessa. Näin ollen me tarvitsemme semmoisen pitkäjänteisen, määrätietoisen ohjelman teollisuuden ja muutoinkin elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

No, mitä tulee sitten omiin vastuualueisiini: Esimerkiksi tämä energiatehokkuusdirektiivi — jossa oli esimerkiksi suomalaisen kuntasektorin kannalta huolestuttavia piirteitä, eli että Euroopasta olisi määrätty, että 3 prosenttia vuodessa pitää energiatehokkuuteen panostaa, sen hintalappu kuntasektorille olisi ollut 800 miljoonaa vuodessa — on saatu nyt muutettua paljon joustavampaan muotoon, ja Suomen näkökannat ja huolet on otettu huomioon.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty. Siirrytään seuraavaan kysymykseen.