Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri Koskinen antoi tänään
ilmoituksen siitä, että valtion omistama Metsähallitus
alkaa kiihtyvässä tahdissa myydä maaomaisuuttaan
ja jopa tuottavia talousmetsiä, siis meidän kaikkien suomalaisten
yhdessä omistamaa kansallisvarallisuuttamme. Syynä ilmoititte
sen, että taloustilanne on vaikea ja budjetin katteeksi
ei enää riitä se, että Metsähallitus
vain tulouttaa metsän myynnistä saatavia tuloja.
Suomi on siis tietoisesti tekemässä johdollanne
linjausta, jolla se alkaa tuhota pääomaansa kattaakseen
normaaleja budjettimenoja. Ei riitä enää se,
että syömme enemmän kuin tienaamme, nyt
hallitus alkaa jo realisoida kansallisvarallisuuttamme. Ministeri Koskinen,
pidättekö tällaista linjausta kestävänä toimintatapana?
Jos pidätte, niin perustelkaa se tässä ja
nyt, niin että kansalaiset saavat kuulla perustelunne.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Tämä asia on aika selkeä.
Suomi velkaantuu kovalla vauhdilla joka päivä,
ja olisi ihme, jos ei kaikkia valtion menoja katsottaisi läpi.
Olisi myös ihme, ettei katsottaisi, millä tavalla
valtio voisi saada lisää tuloja. Nämä linjaukset
perustuvat tämän vuoden budjettiin ja uuteen hallitusohjelmaan,
jonka perusteella Metsähallituksen tuloutustavoitetta on
nostettu noin 20 miljoonaa euroa ylöspäin: tänä vuonna
noin 110 miljoonaa euroa, ensi vuonna noin 120 miljoonaa euroa.
Metsähallitus on vuosittain ostanut maata, viimeisinä vuosina
noin 10 miljoonalla eurolla. Nyt emme enää osta
tavallista talousmetsää Metsähallitukselle,
myymme sitä jonkin verran pois ja jatkamme tonttien myyntiä niin
kuin tähänkin mennessä. Myös
Metsähallitus tehostaa omia toimintoja, jotta päästään
näihin tuloutustavoitteisiin.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Luonnonvarat ovat tärkeintä kansallista
omaisuuttamme. Esimerkiksi Norja noustuaan öljyvaltioksi
piti määrätietoisesti suuren osan tuotannosta
omissa käsissään perustamalla Statoilin. Lisäksi
perustettiin vuonna 86 öljyrahasto, ja vajaassa 30 vuodessa
rahastoon on kertynyt yli 450 miljardin euron pääoma,
jolla saadaan keskimäärin 4 prosentin tuotto.
Nykyisin sitä kutsutaan eläkerahastoksi. Norjassa
ajatellaan, että luonnonvarat kuuluvat kansalle ja myös
tulevien sukupolvien on saatava nauttia niiden tuloksesta. Suomen
kulta on vihreä kulta ja sitten nämä mineraalit,
joita maastamme löytyy. Suomessa tulisi luoda rahasto luonnonvaroille
koskien sekä metsää että maasta
kaivettavia mineraaleja. Näin tulevatkin sukupolvet voisivat
hyötyä rikkauksistamme. Nyt on valittu toinen
tie. Valtionyhtiöt on jo pääsääntöisesti
myyty, nyt myydään pois käsistä tuottavia
luonnonvaroja. Valtiovarainministeri Urpilainen, aiotteko ajatella
myös tulevia sukupolvia ja laittaa vireille tällaisen
luonnonvararahastohankkeen sen sijaan, (Puhemies: Ja aika tulee
vastaan!) että hyväksytte maa- ja metsätalousministerin
linjauksen myydä pois tuottavia luonnonvaroja?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Uskon luonnonvaratalouteen. Olen Sitran yliasiamies
Mikko Kososen kanssa monesta asiasta samaa mieltä siinä,
mitä mahdollisuuksia meillä tässä asiassa
on, ja voin kertoa, että tämä asia oli
meillä muun muassa viimeksi tällä viikolla
talousneuvostossa esillä ja päätimme,
että tulemme paneutumaan sekä tähän
metsästrategiaan ja metsätalouden mahdol-lisuuksiin
että luonnonvaroihin laajemmaltikin hallituksena yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa,
jotka myöskin talousneuvoston jäseninä ovat.
Eli tässä suhteessa näen, että tämä on
sellainen toimiala, joka voi olla myöskin tulevaisuuden
toimiala Suomelle.
Mitä tulee sitten Metsähallituksen toimintaan ja
siihen, mitä ministeri Koskinen on tekemässä, niin
se on vaan yksinkertaisesti sellainen asia, että me tarvitsemme
lisää tuloja valtiolle ja me joudumme tekemään
säästöjä. Kun minä nyt
olen kuunnellut tätä keskustelua sekä viime
viikon kyselytunnin keskustelua, jossa silloin arvosteltiin säästöjä,
nyt on arvosteltu veronkorotuksia, nyt arvostellaan säästöjä,
niin minusta olisi sillä lailla reilua myöskin
opposition puolelta sitten kertoa, mistä nuo puuttuvat
rahat oppositio olisi valmis ottamaan, jos ne toimet, joita hallitus
on tekemässä talouden kuntoon saattamiseksi, eivät kelpaa.
(Kauko Tuupainen: Kreikasta!) — Kreikkaan ei mene penniäkään
rahaa tämän uuden tukipaketin myötä.
Tämä on hyvä korjata. (Puhemies: Anteeksi,
aika on vastassa!)
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! On erinomaisen hyvä, että täällä valtiovarainministeri Urpilainen
puhuu luonnonvara-alan mahdollisuuksista. Se on aivan totta, näin
pitäisi menetellä.
Mutta, arvon hallitus, tämä huutaa tekoja. Tämä huutaa
ehdotuksia. Nyt on eduskunnassa suurin piirtein saman verran hallituksen
esityksiä kuin ministereitä on aitiossa tällä hetkellä.
Me tarvitsemme muuta kuin tyhjäkäyntiä näihin
kansallisiin, kotimaisiin ratkaisuihin.
Eräs asia, joka tuli tällä viikolla
selväksi, oli se, että edellisen hallituksen pienpuun
energiatuki menee mönkään. Tätä ei
tämä hallitus ollut viemässä voimakkaasti
eteenpäin. Te olette vesittämässä uusiutuvan
energian pakettia, joka on meille kansallisesti äärimmäisen
tärkeä asia. Eli kivihiilikasat kasvavat ja hakekasat
pienenevät, ja tämän takuuhenkilöinä ovat
vihreät vielä. Jestas, minkälaista energiapolitiikkaa!
Hallitus, mitä te aiotte tehdä ja milloin
te aiotte tuoda näitä esityksiä, joilla
näitä juuri äsken valtiovarainministeri
Urpilaisen esille tuomia hyviä ajatuksia saadaan eteenpäin?
Milloin?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Mikähän mahtoi tämä alkuperäinen
kysymys olla? Mutta kyllä ehkä laveasti voitaisiin
vielä tulkita, että tämä tulisi
ministeri Koskiselle vastattavaksi. — Olkaa hyvä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Herra puhemies! Minä voin aloittaa vastaamisen ja ministeri
Häkämies varmaan jatkaa. Liittyen siihen, mitä edustaja
Rundgren kysyi tässä alkuperäisessä kysymyksessään,
kuuluvatko luonnonvarat kaikille Suomen kansalaisille, kyllä kuuluvat,
ja niitä hyödynnetään kestävällä tavalla.
Mutta niin kuuluvat kaikille suomalaisille nämä velatkin
ja myös ne velkojen korot, joita seuraavat sukupolvetkin
joutuvat maksamaan. Siinä mielessä kannattaa järkevällä tavalla
toimia. Ja myös jos Metsähallitus myy yksittäisiä metsäpaloja
Etelä-Suomesta, niillä on myös lähinnä metsäpoliittisia
tarkoituksia. Ne myydään yksittäisille
metsänomistajille, jotka pystyvät muodostamaan
laajempia kokonaisuuksia, joita hoidetaan hyvällä tavalla.
On luovutettu myös maata yhteismetsille, jolla on saatu
perustettua yhteismetsiä, joissa Metsähallitus
on mukana, ja saadaan tälläkin tavalla yhtä metsäpoliittista
tavoitetta vietyä eteenpäin.
Liittyen sitten tähän petu-kysymykseen, minkä edustaja
Leppä otti esille: se oli tietysti pettymys tällä viikolla,
että tuli selville se, että komissio ei hyväksy
tätä linjausta, mutta ei tämä myöskään
mikään yllätys ollut. Kyllähän
komission kanssa aiemminkin on näitten asioitten kanssa ollut
vaikeuksia. Kun olen saanut vähän briiffausta
siihen, minkälaisia päätöksiä tai
päätöksen perusteluita silloin aikanaan
oli, kun tätä lähdettiin viemään
eteenpäin, niin kyllä ainakin meidän
ministeriön virkamiehiltä tuli selkeä vastaus,
että kyllä tästä varoitettiin
jo etukäteen, tämä ei tule olemaan mikään
helppo asia. (Puhemies: Nytkin taitaa tulla aika vastaan, ministeri!) Toki
olisimme toivoneet, me teimme sen eteen töitä,
että se olisi mennyt läpi, mutta tiedossa oli tämä mahdollisuus.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Edustaja arvioi, että Suomi ei etene tässä uusiutuvan
energian edistämisessä aikataulun mukaisesti.
Kumoan tuon tiedon. Suomi etenee aivan aikataulun mukaisesti. Bioenergian puolella
nimenomaisesti bioenergia vetää, mutta tuulivoimapuolella
meillä on tunnettuja haasteita, erilaisia hallinnollisia
haasteita siinä, minne tuulivoimaa voidaan rakentaa. Tuolta
osin selvitysmies Tarasti tekee selvityksen ihan lähiviikkoina,
lähikuukausina, ja sitten tehdään siitä johtopäätöksiä.
Mutta uusiutuva energia etenee.
Mitä tuli sitten tähän pienpuun energiatuen kaatumiseen,
niin kuin ministeri Koskinen totesi, komission kanta ei ollut yllätys.
Tässä esitetyssä mallissahan tuki kohdistuu
raaka-aineen tuottajalle eikä sille energiantuottajalle,
ja olen aivan vakuuttunut, että hyvinkin lyhyellä aikataululla
löydämme tähän toimivan ratkaisun, joka
myöskin EU:n päässä menee lävitse.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Alkuperäinen kysymys taisi koskea Metsähallituksen
omaisuuden myyntiä. Edustaja Kettunen esittää seuraavan
lisäkysymyksen.
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Jos olen oikein ymmärtänyt,
niin Metsähallitus tulee lähivuosien aikana myymään
omistamiaan maita, metsiä ja rantoja ennen kaikkea yksityiseen suomalaiseen
omistukseen.
Minä, herra puhemies, kannatan kansankapitalismia eli
pienomistusta. Tämä on juuri sitä, jolloin
valtion maita siirtyy suomalaisten omistajien pienomistukseen eli
kansankapitalismiin. Se on hyvä asia. Mutta kysynkin ministeri
Koskiselta: pidättekö te tässä sitten
huolta siitä, että nämä tontit
ja maat, joita Metsähallitus tarjoaa myytäväksi,
eivät ajaudu muun muassa venäläiseen omistukseen?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Kun Metsähallitus myy omaisuuttaan,
on se nyt sitten tontteja tai metsäpaloja, niin tärkeintä on
saada niistä mahdollisimman hyvä hinta, jotta
saadaan kerättyä rahaa tähän
yhteiseen kassaan. Siinä ei voi silloin rajoittaa sitä,
minkämaalainen on ostaja tai mistä päin
hän tulee, vaan se joka maksaa parhaimman hinnan, hän
sen sitten myös saa.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Keskusta, hukkasitte Suomen lannoiteteollisuuden, ja
se oli todella vakava virhe. (Välihuutoja) Tämä hallitus
ei ole hukkaamassa valtion metsiä, vaan niitä käytetään
järkevästi Suomen teollisuuden toimintaedellytysten,
puuhuollon tasaiseen turvaamiseen ja samalla valtiontalouden rahoituksen
hoitoon. Luontopalveluja ei myöskään
alisteta tässä kovalle liiketoiminnalle ja bisnekselle.
Tältä osin olisi erittäin tärkeätä,
että hallitus ja ministeri Koskinen vastaisivat nyt myöskin
siltä osin, miten puuhuollon saatavuutta parannetaan metsälainsäädännön
uudistamisella, kuten hallitusohjelmassa edellytetään,
ja miten toteutetaan metsänhoitoyhdistyslainsäädännön
nopea aikaansaaminen sille tasolle, että kilpailu tulee
markkinoille ja tämä veroluonteinen pakkojäsenyys
poistetaan. Miten nämä hallitusohjelman tavoitteet
nyt etenevät?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rajamäki on siinä mielessä oikeassa,
että Metsähallitus on erittäin merkittävä puun
markkinoilletuoja. Metsähallituksen hakkuut ovat vuosittain
noin 5—6 miljoonaa kuutiometriä, ja ne ovat kuitenkin
kestävällä tavalla hakattuna. Koska metsiä on hoidettu
vuosikausia hyvin ja pitkäjänteisesti, sieltä löytyy
myös enemmän hakattavaa, ilman että mitään
arvokasta asiaa vaarannetaan.
Mitä tulee sitten metsälain uudistamiseen,
itse metsälain uudistaminen on käynnissä.
Työryhmän työn pitäisi valmistua
kesään mennessä. Metsänhoitoyhdistyslain
uudistaminen on myös käynnistetty. Yksi pieni
työryhmä on tehnyt omia ehdotuksiaan, jotka nyt
ovat minulla pöydällä. Nyt lähiviikkojen
aikana keskustellaan kaikkien muiden metsäalan toimijoiden
kanssa, miten he näkevät metsänhoitoyhdistyslain
muutostarpeet. Sen jälkeen vedetään sitten
yhteenvetoa ja ruvetaan kirjoittamaan esityksiä.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Oikeastaan tekisi mieli kysyä, missä on
suurin osa ministereistä, mutta kun en tiedä,
onko sitä sopivaa kysyä, niin jätän
sen kysymättä ja kysyn tähän
aiheeseen liittyen, mistä nyt puhutaan, valtion omistajaohjauksesta.
Tässä viikko pari sitten ministeri Hautala oli
myymässä Finnairia. Nyt ministeri Koskinen on
myymässä Suomen metsiä. Onko tässä taustalla
joku hallituksen linjaus valtion omaisuuden myynnistä?
Mihin tämä linja perustuu? Ja haluaisin kysyä valtiovarainministeri
Urpilaiselta, mitä muuta kansallisomaisuutta hallitus aikoo
laittaa myyntiin.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Hallitus vaalii huolella kansallista omaisuutta,
ja niin kuin viime kyselytunnilla viikko sitten aika perusteellisesti
asian läpi kävimme, Finnairin osalta hallitus
ei ole vielä tehnyt minkäänlaisia päätöksiä,
vaan tuon päätöksenteon aika on myöhemmin.
Nyt on syytä selvittää asia huolella
ja sen jälkeen katsoa, tullaanko tekemään
uusia linjauksia vai pysytäänkö vanhoissa.