Täysistunnon pöytäkirja 12/2012 vp

PTK 12/2012 vp

12. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2012 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Metsähallituksen metsien myynti

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskinen antoi tänään ilmoituksen siitä, että valtion omistama Metsähallitus alkaa kiihtyvässä tahdissa myydä maaomaisuuttaan ja jopa tuottavia talousmetsiä, siis meidän kaikkien suomalaisten yhdessä omistamaa kansallisvarallisuuttamme. Syynä ilmoititte sen, että taloustilanne on vaikea ja budjetin katteeksi ei enää riitä se, että Metsähallitus vain tulouttaa metsän myynnistä saatavia tuloja. Suomi on siis tietoisesti tekemässä johdollanne linjausta, jolla se alkaa tuhota pääomaansa kattaakseen normaaleja budjettimenoja. Ei riitä enää se, että syömme enemmän kuin tienaamme, nyt hallitus alkaa jo realisoida kansallisvarallisuuttamme. Ministeri Koskinen, pidättekö tällaista linjausta kestävänä toimintatapana? Jos pidätte, niin perustelkaa se tässä ja nyt, niin että kansalaiset saavat kuulla perustelunne.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Tämä asia on aika selkeä. Suomi velkaantuu kovalla vauhdilla joka päivä, ja olisi ihme, jos ei kaikkia valtion menoja katsottaisi läpi. Olisi myös ihme, ettei katsottaisi, millä tavalla valtio voisi saada lisää tuloja. Nämä linjaukset perustuvat tämän vuoden budjettiin ja uuteen hallitusohjelmaan, jonka perusteella Metsähallituksen tuloutustavoitetta on nostettu noin 20 miljoonaa euroa ylöspäin: tänä vuonna noin 110 miljoonaa euroa, ensi vuonna noin 120 miljoonaa euroa. Metsähallitus on vuosittain ostanut maata, viimeisinä vuosina noin 10 miljoonalla eurolla. Nyt emme enää osta tavallista talousmetsää Metsähallitukselle, myymme sitä jonkin verran pois ja jatkamme tonttien myyntiä niin kuin tähänkin mennessä. Myös Metsähallitus tehostaa omia toimintoja, jotta päästään näihin tuloutustavoitteisiin.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Luonnonvarat ovat tärkeintä kansallista omaisuuttamme. Esimerkiksi Norja noustuaan öljyvaltioksi piti määrätietoisesti suuren osan tuotannosta omissa käsissään perustamalla Statoilin. Lisäksi perustettiin vuonna 86 öljyrahasto, ja vajaassa 30 vuodessa rahastoon on kertynyt yli 450 miljardin euron pääoma, jolla saadaan keskimäärin 4 prosentin tuotto. Nykyisin sitä kutsutaan eläkerahastoksi. Norjassa ajatellaan, että luonnonvarat kuuluvat kansalle ja myös tulevien sukupolvien on saatava nauttia niiden tuloksesta. Suomen kulta on vihreä kulta ja sitten nämä mineraalit, joita maastamme löytyy. Suomessa tulisi luoda rahasto luonnonvaroille koskien sekä metsää että maasta kaivettavia mineraaleja. Näin tulevatkin sukupolvet voisivat hyötyä rikkauksistamme. Nyt on valittu toinen tie. Valtionyhtiöt on jo pääsääntöisesti myyty, nyt myydään pois käsistä tuottavia luonnonvaroja. Valtiovarainministeri Urpilainen, aiotteko ajatella myös tulevia sukupolvia ja laittaa vireille tällaisen luonnonvararahastohankkeen sen sijaan, (Puhemies: Ja aika tulee vastaan!) että hyväksytte maa- ja metsätalousministerin linjauksen myydä pois tuottavia luonnonvaroja?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Uskon luonnonvaratalouteen. Olen Sitran yliasiamies Mikko Kososen kanssa monesta asiasta samaa mieltä siinä, mitä mahdollisuuksia meillä tässä asiassa on, ja voin kertoa, että tämä asia oli meillä muun muassa viimeksi tällä viikolla talousneuvostossa esillä ja päätimme, että tulemme paneutumaan sekä tähän metsästrategiaan ja metsätalouden mahdol-lisuuksiin että luonnonvaroihin laajemmaltikin hallituksena yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotka myöskin talousneuvoston jäseninä ovat. Eli tässä suhteessa näen, että tämä on sellainen toimiala, joka voi olla myöskin tulevaisuuden toimiala Suomelle.

Mitä tulee sitten Metsähallituksen toimintaan ja siihen, mitä ministeri Koskinen on tekemässä, niin se on vaan yksinkertaisesti sellainen asia, että me tarvitsemme lisää tuloja valtiolle ja me joudumme tekemään säästöjä. Kun minä nyt olen kuunnellut tätä keskustelua sekä viime viikon kyselytunnin keskustelua, jossa silloin arvosteltiin säästöjä, nyt on arvosteltu veronkorotuksia, nyt arvostellaan säästöjä, niin minusta olisi sillä lailla reilua myöskin opposition puolelta sitten kertoa, mistä nuo puuttuvat rahat oppositio olisi valmis ottamaan, jos ne toimet, joita hallitus on tekemässä talouden kuntoon saattamiseksi, eivät kelpaa. (Kauko Tuupainen: Kreikasta!) — Kreikkaan ei mene penniäkään rahaa tämän uuden tukipaketin myötä. Tämä on hyvä korjata. (Puhemies: Anteeksi, aika on vastassa!)

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On erinomaisen hyvä, että täällä valtiovarainministeri Urpilainen puhuu luonnonvara-alan mahdollisuuksista. Se on aivan totta, näin pitäisi menetellä.

Mutta, arvon hallitus, tämä huutaa tekoja. Tämä huutaa ehdotuksia. Nyt on eduskunnassa suurin piirtein saman verran hallituksen esityksiä kuin ministereitä on aitiossa tällä hetkellä. Me tarvitsemme muuta kuin tyhjäkäyntiä näihin kansallisiin, kotimaisiin ratkaisuihin.

Eräs asia, joka tuli tällä viikolla selväksi, oli se, että edellisen hallituksen pienpuun energiatuki menee mönkään. Tätä ei tämä hallitus ollut viemässä voimakkaasti eteenpäin. Te olette vesittämässä uusiutuvan energian pakettia, joka on meille kansallisesti äärimmäisen tärkeä asia. Eli kivihiilikasat kasvavat ja hakekasat pienenevät, ja tämän takuuhenkilöinä ovat vihreät vielä. Jestas, minkälaista energiapolitiikkaa!

Hallitus, mitä te aiotte tehdä ja milloin te aiotte tuoda näitä esityksiä, joilla näitä juuri äsken valtiovarainministeri Urpilaisen esille tuomia hyviä ajatuksia saadaan eteenpäin? Milloin?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Mikähän mahtoi tämä alkuperäinen kysymys olla? Mutta kyllä ehkä laveasti voitaisiin vielä tulkita, että tämä tulisi ministeri Koskiselle vastattavaksi. — Olkaa hyvä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Herra puhemies! Minä voin aloittaa vastaamisen ja ministeri Häkämies varmaan jatkaa. Liittyen siihen, mitä edustaja Rundgren kysyi tässä alkuperäisessä kysymyksessään, kuuluvatko luonnonvarat kaikille Suomen kansalaisille, kyllä kuuluvat, ja niitä hyödynnetään kestävällä tavalla. Mutta niin kuuluvat kaikille suomalaisille nämä velatkin ja myös ne velkojen korot, joita seuraavat sukupolvetkin joutuvat maksamaan. Siinä mielessä kannattaa järkevällä tavalla toimia. Ja myös jos Metsähallitus myy yksittäisiä metsäpaloja Etelä-Suomesta, niillä on myös lähinnä metsäpoliittisia tarkoituksia. Ne myydään yksittäisille metsänomistajille, jotka pystyvät muodostamaan laajempia kokonaisuuksia, joita hoidetaan hyvällä tavalla. On luovutettu myös maata yhteismetsille, jolla on saatu perustettua yhteismetsiä, joissa Metsähallitus on mukana, ja saadaan tälläkin tavalla yhtä metsäpoliittista tavoitetta vietyä eteenpäin.

Liittyen sitten tähän petu-kysymykseen, minkä edustaja Leppä otti esille: se oli tietysti pettymys tällä viikolla, että tuli selville se, että komissio ei hyväksy tätä linjausta, mutta ei tämä myöskään mikään yllätys ollut. Kyllähän komission kanssa aiemminkin on näitten asioitten kanssa ollut vaikeuksia. Kun olen saanut vähän briiffausta siihen, minkälaisia päätöksiä tai päätöksen perusteluita silloin aikanaan oli, kun tätä lähdettiin viemään eteenpäin, niin kyllä ainakin meidän ministeriön virkamiehiltä tuli selkeä vastaus, että kyllä tästä varoitettiin jo etukäteen, tämä ei tule olemaan mikään helppo asia. (Puhemies: Nytkin taitaa tulla aika vastaan, ministeri!) Toki olisimme toivoneet, me teimme sen eteen töitä, että se olisi mennyt läpi, mutta tiedossa oli tämä mahdollisuus.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja arvioi, että Suomi ei etene tässä uusiutuvan energian edistämisessä aikataulun mukaisesti. Kumoan tuon tiedon. Suomi etenee aivan aikataulun mukaisesti. Bioenergian puolella nimenomaisesti bioenergia vetää, mutta tuulivoimapuolella meillä on tunnettuja haasteita, erilaisia hallinnollisia haasteita siinä, minne tuulivoimaa voidaan rakentaa. Tuolta osin selvitysmies Tarasti tekee selvityksen ihan lähiviikkoina, lähikuukausina, ja sitten tehdään siitä johtopäätöksiä. Mutta uusiutuva energia etenee.

Mitä tuli sitten tähän pienpuun energiatuen kaatumiseen, niin kuin ministeri Koskinen totesi, komission kanta ei ollut yllätys. Tässä esitetyssä mallissahan tuki kohdistuu raaka-aineen tuottajalle eikä sille energiantuottajalle, ja olen aivan vakuuttunut, että hyvinkin lyhyellä aikataululla löydämme tähän toimivan ratkaisun, joka myöskin EU:n päässä menee lävitse.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Alkuperäinen kysymys taisi koskea Metsähallituksen omaisuuden myyntiä. Edustaja Kettunen esittää seuraavan lisäkysymyksen.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Metsähallitus tulee lähivuosien aikana myymään omistamiaan maita, metsiä ja rantoja ennen kaikkea yksityiseen suomalaiseen omistukseen.

Minä, herra puhemies, kannatan kansankapitalismia eli pienomistusta. Tämä on juuri sitä, jolloin valtion maita siirtyy suomalaisten omistajien pienomistukseen eli kansankapitalismiin. Se on hyvä asia. Mutta kysynkin ministeri Koskiselta: pidättekö te tässä sitten huolta siitä, että nämä tontit ja maat, joita Metsähallitus tarjoaa myytäväksi, eivät ajaudu muun muassa venäläiseen omistukseen?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Kun Metsähallitus myy omaisuuttaan, on se nyt sitten tontteja tai metsäpaloja, niin tärkeintä on saada niistä mahdollisimman hyvä hinta, jotta saadaan kerättyä rahaa tähän yhteiseen kassaan. Siinä ei voi silloin rajoittaa sitä, minkämaalainen on ostaja tai mistä päin hän tulee, vaan se joka maksaa parhaimman hinnan, hän sen sitten myös saa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Keskusta, hukkasitte Suomen lannoiteteollisuuden, ja se oli todella vakava virhe. (Välihuutoja) Tämä hallitus ei ole hukkaamassa valtion metsiä, vaan niitä käytetään järkevästi Suomen teollisuuden toimintaedellytysten, puuhuollon tasaiseen turvaamiseen ja samalla valtiontalouden rahoituksen hoitoon. Luontopalveluja ei myöskään alisteta tässä kovalle liiketoiminnalle ja bisnekselle. Tältä osin olisi erittäin tärkeätä, että hallitus ja ministeri Koskinen vastaisivat nyt myöskin siltä osin, miten puuhuollon saatavuutta parannetaan metsälainsäädännön uudistamisella, kuten hallitusohjelmassa edellytetään, ja miten toteutetaan metsänhoitoyhdistyslainsäädännön nopea aikaansaaminen sille tasolle, että kilpailu tulee markkinoille ja tämä veroluonteinen pakkojäsenyys poistetaan. Miten nämä hallitusohjelman tavoitteet nyt etenevät?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rajamäki on siinä mielessä oikeassa, että Metsähallitus on erittäin merkittävä puun markkinoilletuoja. Metsähallituksen hakkuut ovat vuosittain noin 5—6 miljoonaa kuutiometriä, ja ne ovat kuitenkin kestävällä tavalla hakattuna. Koska metsiä on hoidettu vuosikausia hyvin ja pitkäjänteisesti, sieltä löytyy myös enemmän hakattavaa, ilman että mitään arvokasta asiaa vaarannetaan.

Mitä tulee sitten metsälain uudistamiseen, itse metsälain uudistaminen on käynnissä. Työryhmän työn pitäisi valmistua kesään mennessä. Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on myös käynnistetty. Yksi pieni työryhmä on tehnyt omia ehdotuksiaan, jotka nyt ovat minulla pöydällä. Nyt lähiviikkojen aikana keskustellaan kaikkien muiden metsäalan toimijoiden kanssa, miten he näkevät metsänhoitoyhdistyslain muutostarpeet. Sen jälkeen vedetään sitten yhteenvetoa ja ruvetaan kirjoittamaan esityksiä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tekisi mieli kysyä, missä on suurin osa ministereistä, mutta kun en tiedä, onko sitä sopivaa kysyä, niin jätän sen kysymättä ja kysyn tähän aiheeseen liittyen, mistä nyt puhutaan, valtion omistajaohjauksesta. Tässä viikko pari sitten ministeri Hautala oli myymässä Finnairia. Nyt ministeri Koskinen on myymässä Suomen metsiä. Onko tässä taustalla joku hallituksen linjaus valtion omaisuuden myynnistä? Mihin tämä linja perustuu? Ja haluaisin kysyä valtiovarainministeri Urpilaiselta, mitä muuta kansallisomaisuutta hallitus aikoo laittaa myyntiin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus vaalii huolella kansallista omaisuutta, ja niin kuin viime kyselytunnilla viikko sitten aika perusteellisesti asian läpi kävimme, Finnairin osalta hallitus ei ole vielä tehnyt minkäänlaisia päätöksiä, vaan tuon päätöksenteon aika on myöhemmin. Nyt on syytä selvittää asia huolella ja sen jälkeen katsoa, tullaanko tekemään uusia linjauksia vai pysytäänkö vanhoissa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.