Arvoisa puhemies! Opetusministeri Gustafsson lausui eilen Ylen haastattelussa, että hän haluaa opiskelijat pois hanttihommista. Ministerin lausunnosta saa sen kuvan, ettei työnteosta ja työkokemuksesta olisi hyötyä. Ministeri lupasi myös kehittää opintotukijärjestelmää siihen suuntaan, että se kannustaisi enemmän opiskeluun kuin tekemään töitä. Monet työnantajat ovat kuitenkin kertoneet korkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden suurimmaksi puutteeksi työ- ja työelämäkokemuksen puuttumisen. Kysynkin ministeriltä, miten hän vastaa työnantajien näkemyksen ja oman ehdotuksensa ristiriitaan. Lisäksi haluan tietää, mitkä ovat ministerin konkreettiset keinot opintotukijärjestelmän kehittämiseksi, kun taloustilanne on nyt todella tiukka uusien kannustimien luomiseksi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! En kyllä tunnista käyttäneeni ilmaisua "hanttihomma". Minä olen itse nuorempana ollut konepuuseppänä, liimaajana, vahtimestarina jne. Se on ollut tärkeä elämänkokemus, josta olen saanut paljon.

Vastasin Lahdessa tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa kysymykseen, joka koski sitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opiskelijat valmistuisivat nopeammin. Silloin totesin, että on tärkeää, että opiskelijat voivat olla töissä, he oppivat sieltä, mutta että tärkeää olisi, että erityisesti opintojen loppuvaiheessa voisivat tehdä sen tyyppistä työtä, hankkia kokemusta, joka palvelee heidän opintojaan ja myöhempää sijoittumista työelämään. Siinä yhteydessä myöskin totesin, että tästä voisi myöskin avautua paljon työpaikkoja työttömille tai vastaaville. Uskon, että tämä vastaa myöskin elinkeinoelämän näkemyksiä ja (Puhemies: Nyt, arvoisa ministeri, taitaa olla aika täysi!) vastaa myöskin koko hallituksen näkemystä siitä, miten tulisi opintoaikoja lyhentää.

Arvoisa puhemies! Kaikki työ ja työkokemus on arvokasta. Hallituksen tavoitteena on myös nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii vahvaa panostusta jatko-opintoihin valmistavaan lukiokoulutukseen. Tätä tukee myös eilen julkaistu koulutuksen arviointineuvoston raportti, jonka mukaan lukio ei valmenna riittävän hyvin opiskelijoitaan korkeakouluun. Mihin toimenpiteisiin te, ministeri Gustafsson, aiotte ryhtyä, jotta lukio valmentaisi tehokkaammin korkeakouluihin päteviä opiskelijoita?

Opetusministeri Jukka  Gustafsson

Tämä eilen julkistettu koulutuksen arviointineuvoston tuore tutkimustulos vahvistaa itse asiassa niitä näkemyksiä, joita on kirjattu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, miten meidän suomalaista lukiokoulutustamme tulisi kehittää. Se nosti muun muassa esille vahvasti opinto-ohjauksen aseman ja merkityksen, koska merkittävä osa lukiolaisista ei saa riittävästi tietoa siitä, mikä olisi tarkoituksenmukainen jatkokoulutuslinja heille.

Toinen iso merkittävä asia, joka nousi esille, oli se, että meidän lukiomme tunnistaa ja tuntee työelämäkehityksen aika kehnolla tavalla, niin että itse asiassa sitä, mitä tapahtuu työelämässä, ammateissa, yrittäjyyden ja muun kohdalta, sitä tulisi myöskin lukion päivittäisessä työssä ja opiskelussa vahvistaa, ja sitten heidän johtopäätöksensä oli minusta oikea. Tämä ei ole yksin opinto-ohjaajien, opinto-ohjauksen asia, vaan itse asiassa (Puhemies: Ja nyt taitaa olla minuutti täynnä!) sen lukion toimintakulttuurin, ja kaikkien opettajien pitäisi vahvistaa tätä puolta.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä opiskelijat tekevät hyvin paljon työtä polkupalkalla ja aika paljon myöskin sellaisella alalla, joka ei valmista heitä siihen tulevaan ammattiin. Tällä hetkellä opiskelijoitten polkupalkka merkitsee sitä, että sen alan ihmiset ovat työttöminä, koska työnantajat käyttävät härskisti hyväksi opiskelijoita. Tästä haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta: mitä aiotte tehdä sille asialle, että tässä maassa kukaan ei joutuisi orjapalkalla tekemään työtä?

Ja lisäksi, jos sallitte, arvoisa puhemies, kysyisin Gustafssonilta, onko koskaan mietitty sellaista ratkaisua, että kun opiskelija on töissä ja hän saa opintotukea, niin sitä mukaa kuin tuo palkka nousee, opintotuki laskisi vastaavasti kuin on sovellettu työttömyyskorvaus silloin, kun ihminen on töissä. Silloinhan pääsisimme pois siitä ajatuksesta, että opiskelija tienaisi sen 6 000 euroa ja saisi siihen päälle vielä tämän opintotuen, vaan että olisi tämmöinen liukuma.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! On selvää, että kenenkään tässä maassa ei pidä tehdä orjapalkalla työtä, ei myöskään opiskelijoiden, mutta yhtä lailla on tärkeätä, että me kehitämme näitä pelisääntöjä. Parasta aikaa me valmistelemme palkattoman työn pelisääntöjä, joita aika paljon tähän harjoitteluun ja työelämätutustumiseen liittyy, että tehdään ero siinä, mikä on opiskelua ja siihen liittyvää harjoittelua ja mikä on sitten työtä, josta hankitaan toimeentuloa. Ja näitä pelisääntöjä ollaan nyt uudistamassa.

Tämän lisäksi tämä nuorten yhteiskuntatakuu, joka on nyt kehysriiheen mennessä tarkoitus valmistaa, sen ehdotukset, pitää sisällään monia hankkeita, ajatuksia siitä, miten me saadaan se ensimmäinen työpaikka tai harjoittelupaikka koulutuksen jälkeen nuorille, jotta ne nuoret eivät syrjäydy. Tämä on se iso ja vakava ongelma tässä yhteiskunnassa, ja siihen me koetamme nyt etsiä yhteisiä ratkaisuja.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Meidän opintotukijärjestelmäämme liittyy tällä hetkellä olennaisesti tulorajat, paljonko opiskelija voi opintokautena ansaita, ja siihen noin yleisesti ottaen ollaan aika tyytyväisiä. Opiskelijat kykenevät sitä seuraamaan. Tämä edustaja Tolppasen esille nostama ikään kuin joustomalliajattelu ainakin äkkiseltään se voisi olla verrattain hankala, että tarvittaessa korjataan ja arvioidaan sitten näitä tulorajoja.

Kun tämä taloustilanne on näin ahdas ja valtiontalous tilanteessa, missä on, niin olen itse keskusteluttanut ja ministeri Arhinmäenkin kanssa sitten sitä mahdollisuutta, kun opiskelijat eivät nosta opintolainaa, jonka ymmärtää 1990-luvun kokemuksista, kun työllistyminen on vaikeaa. Joissakin maissa on kokemuksia siitä, että valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille sijoittumiseen liittyen tavallaan sen lainan takaisinmaksu sidottaisiin sitten siihen ansiotasoon ja työllistymiseen. Ja tämä ei ikään kuin olisi valtiontalouden kannalta huono asia. Jotain tämän tyyppisiä luovia ratkaisuja pitäisi kehitellä.

Arvoisa herra puhemies! Kaikki työurakeskustelu, mitä tässä salissa käydään ja yhteiskunnassamme, on paikallaan. Ja siksi on paikallaan sallia kaikille, jotka haluavat työtä tehdä, myös nuorille, sellaiseen mahdollisuus. Nyt viime päivinä on kuultu monelta eri työnantajajärjestöltä liittyen työurakeskusteluun, että niillä olisi valmiutta pidentää myöskin työuria työntekijöiden kesken. Nyt kuitenkin viestit hallituksesta ovat olleet hieman toisen suuntaisia. Kysyisin: miten hallitus aikoo suhtautua näihin signaaleihin, joita on tullut tuolta työmarkkinakentältä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En tiedä yhtään poliittista puoluetta, jotka ei haluaisi pidentää työuria, koska minulla on syntynyt sellainen käsitys, että tästä on varsin laaja konsensus suomalaisessa yhteiskunnassa. Työuria pitää pidentää. Suomalaisten pitää tehdä enemmän töitä, koska se on välttämätöntä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Kysymys on sitten, että millä tuohon tavoitteeseen parhaalla mahdollisella tavalla päästään. Hallituksen lähtökohta on ollut, että tarvitaan toimenpiteitä sekä työuran alkupäähän, että me saamme nuoret nopeammin työelämään, myöskin tietenkin opintoihin, ja keskivaiheelle, koska jokainen työttömyyspäivä lyhentää työuria. Tämä on myöskin hyvä muistaa.

Eli meidän pitää vähentää työttömyyttä. Meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat työelämässä nykyistä paremmin. Ja sitten myöskin loppupäässä on katsottava, miten me huolehdimme siitä, että eläkkeellesiirtymisikä, eli se todellinen ikä, jolloin ihmiset siirtyvät eläkkeelle, siirtyy. Meillä on loistava järjestelmä tällä hetkellä, joustava eläkeikä 63—68, jonka puitteissa ihmiset voivat itse arvioida, kuinka pitkään jaksavat tehdä töitä, (Puhemies: Ja nyt taitaa tulla aika vastaan!) ja tästä järjestelmästä on syytä pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Kaikki työ on arvokasta, se on ihan selvää. Olisi tietysti toivottavaa, että opiskelijat löytäisivät oman alansa töitä jo opiskeluaikoina, ja tässä tietysti työnantajilla on myös iso vastuu katsoa tulevaisuuteen, ottaa nuoria koulutettaviksi sinne jo aikaisessa vaiheessa. Nyt on toki niin, että jos toimeentulon vuoksi työ alkaa syödä opiskelua ja sitä kautta pidentää valmistumista, niin se ei ole hyväksi, ja siinä mielessä tämä opintotuen kehittäminen on aivan oikea asia, minkä ministeri otti esiin.

Arvoisa työministeri, nuorilla on pelkoja työelämässä, ja niitä tunnutaan haluavan lisää. Tänään taas Suomen Yrittäjät on nostanut esille kastijakojärjestelmän työmarkkinoille, eli nuorille haluttaisiin alepalkat, pois työehtosopimuksen mukaisista turvista. Aikoohan hallitus pitää kiinni siitä, että Suomeen ei luoda kahden kerroksen työmarkkinoita nuorten ale-palkoille ja sitten aikuisten muille palkoille?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ottaisin esille nuorten kannalta kaksi asiaa. Toinen on siis se, että pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten keskimääräinen työura on tytöillä 22 vuotta, pojilla 25 vuotta, kun keskimääräinen työura Suomessa on 34—35 vuotta. Jos ihminen jää peruskoulun varaan, automaattisesti työura on lyhyempi ja asema työmarkkinoilla erittäin heikko. Mitä johtopäätöksiä tästä? Meidän pitää huolehtia siitä, että kukaan nuori ei jää pelkän peruskoulun varaan, saa vähintään sen toisen asteen koulutuksen eikä putoa sinne mustaan aukkoon, ettei ole työssä eikä koulutuksessa. Sillä on suora suhde tähän keskusteluun työurista. Minä alan olla huolissani enempi nuorten työllisyysasteesta kuin ikääntyneiden sen takia, että 55—59-vuotiaitten työllisyysaste on 72 prosenttia, tämä nousee koko ajan, mutta meillä ongelmat alkavat olla täällä nuorten syrjäytymisessä, nuorten ikäluokkien työllisyysasteessa.

Mitä tulee sitten kysymykseen siitä, millä pelisäännöillä työssä ollaan, (Puhemies: Nyt minuutti tulee täyteen!) pitää noudattaa yleisiä työmarkkinoiden pelisääntöjä myöskin nuorten osalta.

Arvoisa puhemies! Olin eilen Varsinais-Suomen osakunnan tilaisuudessa. He kutsuivat minut, halusivat tietää kansanedustajan työstä. Ministeri Gustafssonin lausuma työnteosta puhutti kovin, ja heidän viestinsä on, että näitä hanttihommia pitää saada tehdä. Millä he tulevat toimeen, jos ei näitä lisätöitä saa tehdä vapaasti tai jos ei ministeri ole sitä mieltä? Vielä kun ajatellaan, että opintotuki indeksiin sidottuna on vasta 2014 voimassa eikä 2012 loppuun mennessä niin kuin perussuomalaiset ehdottivat, niin millä tosiaan tulee toimeen opiskelussa, jos ei saa töitä tehdä? On pakko.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Toistan nyt vielä, että tämä "hanttityö" ei sovi minun suuhuni. Hanttityötä ei ole olemassakaan. Kaikki työ on arvokasta, ja moni työ myöskin sopii opiskelijoille. Se antaa heille tunnetta siitä, mitä on tehdä työyhteisössä työtä. Kysymys on vaan nyt siitä — minä luulen, että me olemme kaikki sitä mieltä — että meidän keskimääräistä valmistumisaikaa esimerkiksi akateemisissa opinnoissa, kun se on viisi, kuusi, jopa seitsemän vuotta, keskimäärin yli kuusi vuotta, on tarvetta pyrkiä lyhentämään nyt vähintään vuodella. Silloin pitää rehellisesti myöskin keskustella siitä, millä keinoin voidaan mahdollistaa täysipäiväisempi opiskelu. Nyt ymmärrän, että monet haluavat tehdä työtä, se on myöskin arvokas ja hyvä asia, mutta meidän pitää käydä myöskin eduskunnassa aitoa, syvällistä keskustelua siitä, miten näitä opintoaikoja saataisiin lyhennettyä.