Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhden käsittelyn asiana ovat vahvistamatta jätetyt arpajaislaki ja eräät siihen liittyvät lait. Kuten muistamme, eduskunta hyväksyi arpajaislain ja siihen liittyvän lainsäädännön 19. päivänä kesäkuuta tänä vuonna. Sittemmin tasavallan presidentti jätti syyskuun 7. päivänä lait vahvistamatta, ja ne palautuivat näin ollen uuden perustuslain mukaisesti eduskunnalle hallituksen kirjelmänä.

Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti, että hallintovaliokunta antaa asiasta mietinnön ja että perustuslakivaliokunta antaa asiasta lausunnon. Näin on tapahtunut. Perustuslakivaliokunta totesi antamassaan lausunnossa yksiselitteisesti, että eduskunta voi hyväksyä vahvistamatta jääneen arpajaislain. Hallintovaliokunnan mietintö koskee siis yksinomaan asiaa, voidaanko vahvistamatta jääneet, eduskunnalle palautuneet lait vahvistaa vai hylätä. Hallintovaliokunta on päätynyt yksimielisesti ehdottamaan, että vahvistamatta jääneinä palautuneet lait hyväksytään asiasisällöltään muuttamattomina. Sen sijaan lakeihin on lisätty voimaantulosäännökset johtuen siitä, että lait vahvistuvat nyt eduskunnan päätöksellä. Tämän jälkeen tasavallan presidentti ne allekirjoittaa, ja lait tulevat voimaan ensi vuoden alusta, kuten oli alun perinkin tarkoituksena.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on, kuten totesin, päätynyt ratkaisuunsa yksimielisesti. Tähän liittyen on toki käyty keskustelua, niin kuin muistamme, jo tuolloin kesäkuussa ja sittemmin kirjelmän lähetekeskustelussa syyskuussa. Keskustelu on liittynyt arpajaislain 5 §:n 2 ja 3 momenttiin sisältyviin säännöksiin. Hallintovaliokunta katsoo, että kyseiset momentit, jotka siis koskevat Ahvenanmaan maakunnassa puhelimen, Internetin tai muun niihin verrattavan tietoteknisen sovelluksen välityksellä toimeenpantavia arpajaisia, muodostavat poikkeuksen lainsäädännön välineneutraliteetin periaatteesta. Tähän liittyen, arvoisa puhemies, hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että arpajaislain tulisi olla alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti välineneutraali. Tämän vuoksi 5 §:n 2 ja 3 momentin säännökset olisi syytä kumota tai muuttaa kiireellisesti jo ennen lain voimaantuloa. Tämä voi tapahtua nähdäksemme tämän vuoden aikana, nyt kun lait tulevat vahvistettua eduskunnan päätöksellä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että on erittäin tärkeää, että vihdoin tämä mittava, monipolvinen ja pitkään vireillä ollut lainsäädännön uudistaminen saadaan päätökseen ja että se yksinoikeusmenettely, joka meillä rahapelien osalta on, voi näin ollen jatkua niiden periaatteiden ja linjausten mukaisesti, joita myös EY-tuomioistuin puolitoista vuotta sitten antamassaan päätöksessä tarkoitti.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa on syntynyt varsin harvinaislaatuinen perustuslaillinen tulkintakiista siitä, onko eduskunnan jo kertaalleen hyväksymä arpajaislaki ristiriidassa Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa vai ei. Eduskunta katsoi kesäkuussa, että kyseinen laki on sopusoinnussa edellä mainitun itsehallintolain kanssa, ja perustuslakivaliokunnan mukaan laki voitiin näin ollen säätää normaalina lakina. Tasavallan presidentti jätti vahvistamatta lait ja pyysi niistä ja niiden ristiriitaisuudesta Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa lausunnon korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus katsoi lausunnossaan, että arpajaislain 5 §:n 2 ja 3 momentti eivät olisi sopusoinnussa itsehallintolain mukaisen valtakunnan ja maakunnan välisen toimivallanjaon kanssa. Tästä asetelmasta laki on nyt ollut eduskunnan uudelleen käsiteltävänä. Eduskunnalla ei ole perustuslain mukaan enää mahdollisuutta tehdä muutoksia lain sisältöön, joten kyseessä on lain hyväksymis- tai hylkäämistilanne.

Perustuslakivaliokunta on perusteellisessa ja selkeässä lausunnossaan hallintovaliokunnalle todennut, että huolimatta korkeimman oikeuden lausunnosta arpajaislain 5 §:n 2 ja 3 momentti eivät ole ristiriidassa Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa. Päätös on tarkoin ja ymmärrettävällä tavalla perusteltu. Valiokunnan mielestä valtakunnan lailla voidaan itsehallintolain estämättä säätää arpajaistoimintaa puhelin- tai tietoverkossa maakuntalainsäädännön mukaisesti harjoittavalle velvoitteita siltä osin kuin sen toiminnan vaikutukset ilmenevät valtakunnan alueella, jolloin itse asiassa on kysymys vaikkapa arpojen myynnistä valtakunnan alueella.

Nykyisen tietotekniikan ja Internet-yhteyksien aikanahan rajoilla ei ole tässäkään asiassa suurta merkitystä pelien tarjonnan kannalta, onhan pelien pelaaminen tietoverkossa mahdollista vaikkapa australialaisessa kasinossakin. Valiokunnan mielestä tämän takia hallinnollinen toimivalta ja sen säätely kuuluu valtakunnalliselle tasolle. Hallinto-oikeudellinen säätely on perustuslakivaliokunnan mielestä parempi vaihtoehto toiminnan kontrolloimiseksi kuin korkeimman oikeuden esiin nostama rikosoikeudellisten rangaistus- ja menettämisseuraamusten käyttö. Eihän laki sitä paitsi mitenkään estä verkkopelitoimintaa Ahvenanmaan maakunnan sisällä eikä vie oikeutta päättää verkkopelitoiminnan harjoittamisen oikeudesta maakunnan alueella.

Suomen valtiosääntöperinteeseen kuuluu ja uuden perustuslain mukaisen lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvontajärjestelmän mukaista on, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot otetaan huomioon myös niissä tapauksissa, kun on kyse Ahvenanmaan itsehallintolain ja muun lainsäädännön yhteensopivuudesta. Suomessa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta, joka käsittelisi tämän kaltaiset perustuslaillisuuskysymykset, ja sen vuoksi on täysin selvää, ettei korkeimman oikeuden tasavallan presidentin pyynnöstä antama lausunto asiasta sido mitenkään eduskuntaa. Tulkinta asiassa kuuluu vain ja ainoastaan perustuslakivaliokunnalle. Siitä on turha keskustella enempää.

Arvoisa puhemies! Olen käsittelyssä olevassa asiassa yksiselitteisesti perustuslakivaliokunnan kannalla. Vakiintunut käytäntö on Suomessa ollut, että lakien perustuslaillisuuden valvonnan lisäksi myös lakien yhteensopivuus Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa on kuulunut valiokunnan tehtäviin. Mielestäni päätöksen lainmukaisuudesta ja yhteensopivuudesta itsehallintolain kanssa ei kannata enää keskustella eikä jättää takaporttia tuleville lainmuutoksille, kuten hallintovaliokunta on mietinnössään ihmeekseni tehnyt. Päätös on perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen pelkästään poliittinen ratkaisu. Jos jotkut tahot haluavat muuttaa näiden kahden lain yhteyttä mielestään ristiriidattomammaksi, muutettakoon tältä osin perustuslakia ja itsehallintolakia, jos eduskunnassa riittävä enemmistö niin haluaa. Arpajaislaki pysyköön eduskunnan kertaalleen hyväksymässä muodossa ja sillä hyvä.

Hallintovaliokunta on käsittämättömällä tavalla kirjannut perustuslakivaliokunnan asiantuntevasta lausunnosta huolimatta mietintöönsä kannan, että arpajaislain tulisi olla sisällöltään välineneutraali. Tästä johtuen valiokunta katsoo, että hallituksen tulisi kiireellisesti antaa uusi esitys arpajaislain 5 §:n 2 ja 3 momenttien muuttamisesta. Valiokunta on ottanut kannakseen korkeimman oikeuden lausunnon ja sen sisällön ja jättänyt huomioimatta perustuslain mukaan pääasiallisen perustuslaillisuuden asiantuntijaelimen eli eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan.

Sinä aikana eli runsaan 14 vuoden aikana, kun olen ollut lakeja säätämässä, en muista tapausta, jossa erikoisvaliokunta olisi lähtenyt kikkailemaan perustuslakivaliokunnan selvästä lausunnosta poikkeavasti esittämällä mietintönsä tekstiosassa hallitukselle velvoitteen antaa eduskunnalle kiireellisesti uusi esitys samasta asiasta. Perussuomalaiset eivät hyväksy tätä perustuslain hengestä lipeämistä pelkän Ahvenanmaan mielistelyn takia. Tämän takia ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan sisältöisen lausuman:

"Eduskunta ei hyväksy hallintovaliokunnan mietinnön 15/2001 vp perusteluiden viidettä ja kuudetta kappaletta, jotka kuuluvat seuraavasti:

’Hallintovaliokunta kiinnittää de lege ferenda -näkökulmasta valtioneuvoston huomiota siihen, että arpajaislain tulee olla alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti välineneutraali. Tämän vuoksi lain 5 §:n 2 ja 3 momentin säännökset on syytä kumota tai muuttaa kiireellisesti jo ennen lain voimaantuloa.

Tämän johdosta valiokunta katsoo, että hallituksen tulee kiireellisesti antaa tätä tarkoittava esitys eduskunnalle.’"

Sulo Aittoniemi /alk:

Rouva puhemies! Kannatan ed. Vistbackan tekemää ehdotusta.

Gunnar Jansson /r:

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Järjestys on palautettu. Lakien perustuslainmukaisuutta tutkii perustuslakivaliokunta. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä perustuslain 74 §:n mukaan. Toisaalta lakien itsehallintolainmukaisuutta perustuslakivaliokunta tutkii, perustuslain mukaan totta kai, ja lausuu mielipiteensä niistä, mutta lopullinen ratkaisuvalta kiistatilanteessa kuuluu korkeimmalle oikeudelle.

Nyt kun hallintovaliokunnan arvoisa puheenjohtaja saapui, rohkenen myös lausua kiitokset valiokunnan maltillisesta, hyvin harkitusta ja hyvin tasapainossa olevasta mietinnöstä, kuten myöskin puheenjohtajan oma esittelypuheenvuoro oli.

Puheenjohtaja Väistö sanoi, että perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti lausunnossaan lausui kantanaan, miten voidaan edetä. Se on totta. Perustuslakivaliokunnan kanta on ehkä ollut yksiselitteinen, mutta ei yksimielinen. Muodollisesti siitä ei äänestetty, mutta perustuslakivaliokunnan lausuntoon on liitetty kaksi eriävää mielipidettä. Toinen on minun. (Ed. Väistö: Ratkaisun kannalta sillä ei ollut merkitystä!) — Ei tietenkään.

Sanoisin myöskin, että en nyt perustele laajemmin kantaa siitä, miksi lakien perustuslainmukaisuutta tutkii perustuslakivaliokunta, mutta kun sitten tulee kysymys lakien itsehallintolainmukaisuudesta, asianlaita on toinen. Syyt tähän kantaan ilmenevät juuri tästä eriävästä mielipiteestäni, joka on perustuslakivaliokunnan lausunnon liitteenä.

On myös totta, että hallintovaliokunta on antanut yksimielisen mietinnön, mikä tässä erikoisessa tilanteessa on merkittävä saavutus. Siitäkin kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille. Tämä oli lainsäädäntöä parhaimmillaan, mitä tehtiin viime viikolla, kuten sanottu, varsin hankalassa tilanteessa.

Olen myöskin iloinen siitä, että kun valiokunta päätyi tällaiseen vähän epäortodoksiseen ratkaisuun, rohkenen väittää, että puhemies ei joudu hankalaan tilanteeseen, mikä olisi voinut olla asianlaita toisenlaisessa tilanteessa, siis perustuslain 42 §:n 2 momentin valossa, kun tilanne oli näin kehittynyt tällaiseksi.

Rohkenen myös väittää, että tässä asiassa oikeus eikä Ahvenanmaa on voittanut. Oikeus on voittanut. Niin pitääkin minusta olla oikeusvaltiossa, oikeusvaltiossa, jossa kaikki julkinen valta kuuluu kansalle ja jossa julkista valtaa on harjoitettava lakien alla. Sanoisinko kiistatilanteessa lait määräävät, mikä on totta, eikä valta. Ei voi olla niin, että kun valta puhuu, silloin oikeus vaikenee. Niin ei voi olla oikeusvaltiossa.

Esittelevä ministeri, sisäministeri Itälä, kertoi meille viime viikon kyselytunnilla, ja siihen totta kai pitää voida luottaa, että silloin kun nämä kymmenen lakia ovat presidentin esittelyssä, toivoni mukaan piankin, samassa esittelyssä on myöskin juuri sen tyyppinen esitys, josta puheenjohtaja Väistö kertoi ja josta ilmeisesti ystäväni ed. Vistbacka ei pidä, mutta näin se vaan on politiikassa, eli sellainen kumoamisesitys, jolla ensimmäisen lakiesityksen, siis arpajaislain, 5 §:n 2 ja 3 momentti kumotaan, ja että se kumoamislaki astuu voimaan yhtä aikaa kuin nämä kymmenen muuta lakia, joista nyt keskustelemme.

Yhdyn myöskin siihen, että on korkea aika, että maallemme tulee uudenaikainen arpajaislainsäädäntö, mikä voi astua voimaan 1. tammikuuta vuonna 2002, kuten puhemies äsken ilmoitti. Valmistelu on ollut perusteellista. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että viivytyksettä näin pitää tapahtua. Sitten hyvässä hengessä pyritään eteenpäin. Olen täysin vakuuttunut siitä, että nämä kaksi toimijaa, siis sisäasiainministeriö toisaalta ja maakuntahallitus toisaalta, tämän jälkeen pääsevät rakentaviin vuorokeskusteluihin, kuten pääsevät myöskin Veikkaus ja Ahvenanmaan PAF. Siis nyt ei ole lainkaan kyse siitä, kuka pelaa missäkin. Kyse on suuresta periaatteesta. Kyse on siitä, kuka tutkii eduskuntalakien itsehallintolainmukaisuutta. Oikeus on voittanut, ja siitä olen iloinen.

Värderade talman! Ordningen har återställts, såsom jag uttryckte det i ett tidigare sammanhang. Förvaltningsutskottet har lämnat ett balanserat betänkande. Jag går över huvudtaget inte in på frågan om betänkandets förhållande till grundlagsutskottets utlåtande. Det har jag också sagt att jag inte har för avsikt att kommentera kollegan Vistbackas syn på den här lagstiftningen.

Vi får en modern och fungerande lotterilagstiftning från årets början. Statsorganens medverkan i lagstiftningsprocessen i vårt system har inte satts på prov, men prövats. Vår rättsordning är stabil, vår demokrati fungerar och förvaltningsutskottet har gjort ett bra arbete. Jag tackar ännu en gång dess ordförande och medlemmar. När jag i juni föreslog att lagarna skulle förkastas så är jag nu den första som önskar att de skall godkännas, och jag hoppas att de kan godkännas enhälligt.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun olen saanut olla mukana tässä prosessissa sekä perustuslakivaliokunnassa että hallintovaliokunnassa, haluan lausua myöskin oman käsitykseni asiasta. Alkuun haluan todeta, että ensimmäisen kauden kansanedustajalle tämä on ollut varsin opettavainen prosessi. Toivon vilpittömästi, että tässä nyt ollaan lähestymässä loppuhuipennusta elikkä finaalia.

On helppo yhtyä hallintovaliokunnan puheenjohtajan Matti Väistön esittelypuheenvuoroon, jossa hän kuvasi varsin hyvin syntyneen tilanteen ja prosessin kulun. Mutta hieman vaikeampi minun on yhtyä ed. Vistbackan sinänsä hyvin analyyttisessä puheenvuorossaan esittämään käsitykseen siitä, että hallintovaliokunnan mietintö olisi jollakin tavalla ristiriidassa perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Se tuntuu mahdottomalta, kun perustuslakivaliokuntahan lausuu, että eduskunta voi hyväksyä vahvistamatta jääneen arpajaislain, ja hallintovaliokunta esittää mietinnössään, että lait hyväksytään asiasisällöltään muuttumattomina lukuun ottamatta voimaantulosäännöksiä, jotka on kirjoitettu uudestaan. Minun on vaikea nähdä siinä tämmöistä ristiriitaa, mikä ed. Vistbackan puheenvuorossa tuli esille.

Ed. Janssonin puheenvuorosta, kun on nähtävästi tavaksi tullut arvioida, tämän yhteydessä varsinkin, puheenvuoroja ja kehua vuoron perään toinen toisiamme, haluan todeta sen, että minusta se oli myöskin hänen aikaisempiin esiintymisiinsä verrattuna hyvin maltillinen ja sovinnollinen. Annan paljon arvoa sille, mutta yhteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota. Hän totesi puhemiehen roolista tässä prosessissa, että hallintovaliokunnan mietinnöllä olisi jotakin merkitystä sille, että puhemiehen asema tässä prosessissa olisi jollakin tavalla helpottunut. Siitä asiasta en voi olla yhtä mieltä. Minusta hallintovaliokunnan mietinnöllä ja puhemiehen roolilla tässä asiassa ei ole minkäänlaista yhteyttä. Siinä katsannossa, jos halutaan hakea joitakin perusteita puhemiehen mahdolliselle käyttäytymiselle, ne löytyvät ehkä paremminkin perustuslakivaliokunnan mietinnöstä.

Haluan vielä muutaman sanan sanoa siitä prosessista, mikä hallintovaliokunnassa käytiin. Todellakin erittäin suuri harrastus oli pyrkiä muotoilemaan mietintö sillä tavalla, että siihen kaikki osapuolet voivat yhtyä. Siinä kului hieman aikaa ja neuvottelutaukoa ja neuvotteluja tämän talon eri kerroksissa milloin milläkin kokoonpanolla. Voi kai yhtyä siihen, että se oli ainakin lainsäädäntöprosessi — en ihan varma ole siitä, oliko se lainsäädäntöä aina kaikkein parhaimmillaan.

Vielä hallintovaliokunnan mietinnöstä: Sehän rakentuu käsitykselle siitä, että arpajaislain tulee olla välineneutraali. Tässä ei sanallakaan minun ymmärtääkseni haluta ottaa kantaa siihen osa-alueeseen, joka kuuluu perustuslakivaliokunnan tulkinnan piiriin. Tästä lähtökohdasta käsin hallintovaliokunta on mietinnössään perusteluihin sisällyttänyt näkemyksensä siitä, että saattaisi olla viisasta, että tätä tarkistettaisiin nimenomaan 5 §:n 2 ja 3 momentin osalta. Olen myöskin aivan vakuuttunut siitä, että näin tulee tapahtumaan.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyhän on ollut, kuten puheenvuoroista ilmenee, hieman monipolvinen ja neuvottelujakin vaativa. Olen iloinen siitä, että olemme nyt tässä tilanteessa, ja myös siitä, että mietintö on yksimielinen.

Siihen haluaisin, arvoisa puhemies, kiinnittää huomiota, että perustuslakivaliokunnan lausunto, tämä viimeisinkin lausunto, on yksiselitteinen. Perustuslakivaliokuntahan lähtee ratkaisussaan pohtimaan sitä, voidaanko tämä laki säätää tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä eli onko se ristiriidassa tai pikemminkin sopusoinnussa sekä perustuslain että Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa, ja päätyy siihen, että laki on sopusoinnussa ja että tämä voidaan perustuslain 78 §:ssä säädetyssä menettelyssä päättää.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä huomiota myös samaan asiaan, mihin ed. Ravi jo kiinnitti, eli puhemiehen menettelyyn. Mielestäni tässäkään ei ole mitään moitittavaa, kun on ollut aiempi perustuslakivaliokunnan lausunto silloin, kun varsinaiset lakiehdotukset olivat käsiteltävinä, ja kun on nyt, kun vahvistamatta jätettyjä lakeja koskevaa kirjelmää on käsitelty, myös perustuslakivaliokunnan lausunto. Mielestäni asia on näiltäkin osin hyvin selkeästi ja selväpiirteisesti edennyt.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän ed. Janssonin kannan Ahvenanmaan maakunnan edustajana ja taitavana neuvottelijana ja lobbaajana. Voi vain onnitella ed. Janssonia tästä lobbaustoiminnasta, jonka hän on varmasti oppinut noilla kansainvälisillä kentillä, kun on siellä edustanut Suomea ja eduskuntaa monessa instanssissa.

Olen samaa mieltä myös siitä, että on kyse tärkeästä periaatteellisesta asiasta moneltakin osin, mutta minun mielestäni, kun perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti ilmoittaa näin — niin kuin ed. Jansson tietää ja muistaa edelliseltä kaudelta, vai oliko se sitä edelliseltä kaudelta, että vaikka perustuslakivaliokunnassa arvalla otettiin kanta, niin sitäkin kantaa noudatettiin.

Ed. Raville toteaisin sen, että en ole ekspertti lainsäädännössä varmastikaan enkä mietintöjen kirjoittamisessa, mutta kyllä minä nyt suuresti ihmettelen teidän kannanottoanne, kun sanotte, että saattaisi olla paikallaan muuttaa. Jos minä nyt jotakin suomen kielestä ymmärrän, niin kun sanotaan, että tämän vuoksi sen ja sen momentin säännökset on syytä kumota tai muuttaa kiireellisesti jo ennen lain voimaantuloa ja on annettava kiireellisesti uusi tätä tarkoittava esitys eduskunnalle, ed. Ravi, mitä muuta tämä on kuin sitä, että tulkitaan, että se on ristiriidassa, jos se hyväksytään, mutta halutaan näin ikään kuin varmistaa se, että se saadaan vietyä eteenpäin täällä, mutta ei hyväksytä ennen kuin on tullut muutosesitys tähän lakiin. Minun mielestä tämä on erittäin tökeröä lainsäädäntöä ja kuvastaa sitä, että ei täällä kunnioiteta minkäänlaisia säännöksiä, kun on hyvä lobbari ja sellaiset neuvottelijat, jotka alistuvat siihen.

Arvoisa puhemies! Minun mielestä oikea tapa olisi ollut se, että olisi lobattu hallitus eikä olisi tänne laitettu tällaisia typeriä — anteeksi tällainen sana, mutta minun mielestäni typeriä — kappaleita. Ne olisi pitänyt jättää pois, ja sen johdosta esitin niitä poistettaviksi. Lobbaus olisi voinut tapahtua toisaalta, tässä on niin paha kauneusvirhe.

Gunnar  Jansson  /r:

Arvoisa rouva puhemies! Minä olen viimeinen, arvelisin ja toivoisin, joka moittisi puhemiestä. Sanoin vaan, että tämä olisi voinut johtaa varsin hankalaan tilanteeseen perustuslain 42 §:n 2 momentin valossa. Onneksi niin ei käynyt. Mutta ennen sitä olisi varmasti käyty laajaa keskustelua ja löytynyt paljonkin riitoja.

Toiseksi, jos arpajaislain 5 §:n 2 ja 3 momentit astuisivat voimaan, niistä tulisi itsehallintolain 60 §:n 2 momentin mukainen hallintoriita korkeimmassa oikeudessa. Kyllä rohkenen väittää, että todennäköisesti korkein oikeus tulisi samanlaiseen johtopäätökseen kuin se tuli lausunnossaan tasavallan presidentille elokuussa, josta oli puhetta; tilanne, joka ei olisi ollut kunniaksi kenellekään.

Kolmanneksi, ei kannata onnitella minua, minä olen nöyrä kansani palvelija. Minä olen onnitellut oikeusvaltiota ja oikeutta, ja toivottavasti kollegat voisivat yhtyä niihin onnitteluihin. Minä henkilökohtaisesti en tarvitse onnitteluja. Ilmoitin jo kesäkuussa, että ... — Minä en jatka.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä: Uskoisin että kaikkien meidän kunnioittamamme valtiosääntöprofessori Ilkka Saraviita on mielenkiintoisella tavalla 16. päivä tätä kuuta Ilta-Sanomissa käsitellyt tätä asiaa, nimenomaan tätä niin sanottua etusijaisuusperiaatetta. Myöskin tältä osin minun mielestäni tässä on pikkasen pieni kauneusvirhe. Jos asia olisi mennyt mahdollisesti joko korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen, olisi jouduttu kokeilemaan ensi kertaa tätä uutta etusijaisuusperiaatetta. Olisi nähty, miltä osin uusi perustuslaki toimii.