Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Suuret joukkoirtisanomiset, joista päivittäin saa lukea lehdistä, ovat tämän päivän tosiasiaa. Siinä mielessä nyt eduskunnassa käsittelyssä oleva työttömyysturvalakiuudistus on aika merkittävä. Tähän uudistukseen sisältyy myöskin muutamia sellaisia epäkohtia, mitkä tulisi ehdottomasti korjata. Hallituksen esitys uudeksi työttömyysturvalaiksi sisältää osin perusteltujakin muutoksia työttömyysturvaan. Näitä on muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansaintaehdon lyhentäminen 10 kuukaudesta 8 kuukauteen eräissä tapauksissa.

Mielestäni on kuitenkin hyvin ongelmallista se, että lisäpäiväoikeuden alaikärajaa esitetään nostettavaksi 57 vuodesta 59 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneitä, joille lisäpäiväoikeuden ehdoksi asetetaan myös saman kaltainen työhistoria kuin työttömyyseläkkeen ehtona on. Tämä merkitsee sitä näissä suurissa joukkoirtisanomisissa ja tehtaiden lopettamisissa, joista viime päivinä olemme saaneet lehdistä lukea, että sieltä tulee ikääntyneitä työttömiä, jotka eivät tule koskaan pääsemään työttömyyseläkkeelle, elikkä he joutuvat olemaan työttömyyspäivärahalla, roikkumaan normaaleina työnhakijoina sitten 62 ikävuoteen asti vähintäänkin.

Jos he 62 vuoden iässä jäävät eläkkeelle, niin he saavat hyvin pienen eläkkeen, koska työttömyysaikana tämä eläkekertymä on pienempi, ja tulevan ajan oikeuden he menettävät 65 ikävuoteen asti. Sen lisäksi kansaneläkettä ruvetaan maksamaan, jos heillä on siihen oikeus, vasta 65 ikävuoden jälkeen. Näin ollen heidän toimeentulonsa tulee merkittävästi heikentymään. Tämähän merkitsee sitä, että työttömyyseläkeputken ikärajaa tavallaan nostetaan kahdella vuodella ja itse asiassa työttömyyseläke lopetetaan kokonaan. Näin ollen olen lähtenyt siitä, että tämä kohta hallituksen esityksessä 115/2002 vp tulisi muuttaa tältä osin niin, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeus säilyisi 57 vuodessa.

Nykyisen lisäpäiväoikeuden piirissä on noin 15 000 työtöntä, ja työttömyyseläkkeellä on noin 54 000 työtöntä. Työministeriön tilastojen mukaan elokuussa 2002 työttöminä työnhakijoina oli 50—54-vuotiaita 35 100 työtöntä ja 55—59-vuotiaita 46 300 työtöntä. Näissä ikäryhmissä työttömyys kosketti siten työministeriön tietojen mukaan yhteensä 81 400:aa henkilöä, mikä osoittaa, kuinka vaikeasta ja sitkeästä työttömyystilanteesta on kysymys näissä ikäluokissa.

Näin ollen ei ole mielestäni oikein eikä kohtuullista, että tätä ikärajaa nostetaan, koska se tulee johtamaan uusiin väliinputoajiin 57—59 vuoden iässä. Ottaen huomioon sen, että suuria joukkoirtisanomisia on tapahtunut ja että irtisanomisajat päättyvät vuodenvaihteen tienoissa, pelkään pahoin, että työttömyysluvut synkkenevät huomattavasti nykyisestä.

Näin ollen tulisi jo nyt, kun lakeja säädetään, ottaa huomioon se, että näitä ikääntyneitä työttömiä on vastaisuudessakin hyvin huomattavia määriä eikä ole mitään järkisyytä, että heitä pompotetaan sitten pelkällä työttömyyspäivärahalla vuosikausia. He eivät pääse eläkkeelle. Sitten kun ansiosidonnainen työttömyysturva loppuu, he putoavat työmarkkinatuelle ja sitä kautta pahimmassa tapauksessa toimeentulotuelle pitkäaikaisiksi toimeentulotukiasiakkaiksi. Tämän estämiseksi tämä ikäraja tulisi säilyttää edelleenkin 57 vuoden iässä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ed. Kuoppa on tehnyt kauaskantoisen aloitteen, sillä ensimmäiset joutuvat tämän ikärajamuutoksen uhreiksi vuonna 2009. Sinällään kun ajatellaan, että tässä ollaan purkamassa sellaista järjestelmää, joka on hyvin tarpeellinen ollut, niin kuin ed. Kuoppa äsken perusteli, niin tuntuu arveluttavalta, miksi tämä yleensä hajotetaan. Tiedetään, jotta automaatio kehittyy yhä edelleen, sillä ihmistyövoima tuotantolaitoksissa vähenee joka tapauksessa. Johonkin hoivatöihin tarvitaan lisää työvoimaa, koska porukka vanhenee.

Kuitenkin näen sillä tavalla, jotta tämän tyyppiselle ajattelulle on aina tarve, me tarvitsemme työn jakamista jatkossakin. Työttömyyseläkkeellehän ei pääse, jos ei ole työtön ihminen. Se tarkoittaa, että jos kerta työttömyys poistuu meiltä, niin kukaan ei mene työttömyyseläkkeelle. Minusta sen takia pitäisi ehdottomasti sillä tavalla säilyttää tämä työttömyyseläkejärjestelmä kuin se nyt on ja sillä tavalla, että 57 vuotta on se ikäraja, eikä pidä tehdä semmoista, että ollaan purkamassa järjestelmä hallituksen esityksessä.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että meillä työttömyysongelmassa on paljolti kyse myös rakennetyöttömyydestä, kuten tässä ed. Kuopan ja muiden lakialoitteessa todetaan. Tämä rakennemuutoksesta ja tekniikan kehityksestä aiheutuva ongelma ei poistu kovin helposti. Tästä huolimatta on tietysti tehtävä kaikkensa, että ihmiset pysyisivät mahdollisimman pitkään työn piirissä, jos siihen suinkin on edellytyksiä, mutta mahdollisuuden työttömyyseläkkeeseenkin tulisi mielestäni säilyä. Ongelmia tulee paljolti ja niin sanottuja väliinputoajia, mikäli tämä järjestely viedään niin pitkälle, että työttömyyseläkeikää nostetaan, vaikka rakenteellinen työttömyys jatkuu, ja varsinkin, jos muu työttömyys jatkuu näin huolestuttavan korkealla tasolla.

Mielestäni tarvittaisiin uusiakin toimia. On puhuttu sosiaalisen yrittäjyyden vahvistamisesta. Tänään työministeri Filatov sanoi, että hallituksen piirissä tätä puolta on valmisteltukin mutta että se jää, sekin asia, seuraavalle hallitukselle. On valitettavaa, että tällaisia ratkaisuja, joilla ihmiset pidettäisiin työn ja tekemisen parissa ja sitä kautta estettäisiin syrjäytyminen, pidettäisiin heidät mieleltään ja toimintakyvyltään virkeinä, ei ole saatu liikkeelle. Mielestäni tätä ed. Kuopan lakialoitetta kyllä pitäisi harkita vakavasti, jos ja kun tilanne näyttää sellaiselta, että työttömyyden tasoa ei kyetä yleisesti alentamaan ja nämä rakenteelliset ongelmat jatkuvat.