Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden alusta korotetaan siis alkoholiveroa keskimäärin 10 prosenttia, nyt jo toistamiseen tällä hallituskaudella. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan kuitenkin todennut, että veronkorotusta tulee jatkaa ja tämän vuoden 10 prosentin ja ensi vuoden 10 prosentin jälkeen on alkoholiveroa edelleen korotettava.

On mielenkiintoista nyt viiden vuoden päästä muistella sitä syksyä 2003, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana oli Valto Koski. Silloin hallitus esitti alkoholiveron alentamista, kun tuonti Virosta tuli vapautumaan seuraavan vuoden toukokuun alusta eli vappuna 2004. Eduskunta hyväksyi tällöin veronalennuksen, joka oli kaikkiaan 33 prosenttia. Kossupullon hinta oli ennen alennusta 15 euroa ja putosi alle 10:een.

Tässä viisi vuotta sitten hyväksytyssä veronalennuksessa kaikki meni pieleen. Ensinnäkin veronalennus toteutettiin maaliskuun alussa 2004 eli ennen kuin matkustajatuonti Virosta vapautui. Emme siis koskaan saaneet tietää, mitä vaikutusta tuonnin vapautumisella olisi ollut, mikäli veronalennus olisi toteutettu tuonnin vapauttamisen jälkeen. Toinen iso virhe oli se, että nimenomaan vahvojen alkoholijuomien veroa alennettiin eniten. Senaikainen sosiaali- ja terveysvaliokunta, siis Valto Kosken johdolla, olikin erittäin epäilevä tämän veronalennuksen positiivisista vaikutuksista. Kaikki oppositiopuolueet tekivät tietenkin eriävän mielipiteen valtiovarainvaliokuntaa varten, ja totesimme jo silloin vuonna 2004, että veronalennuksen tulisi olla maltillisempi ja sen olisi parempi tulla voimaan vasta sitten, kun nähdään, miten tuonnin vapauttaminen vaikuttaisi.

Kesällä 2004 alkoholin kulutus rävähti ankaraan nousuun. Poliklinikat täyttyivät humalaisista örveltäjistä, rattijuopumus lisääntyi, alkoholikuolemat kasvoivat vähitellen. Suomi käyttää nyt litran verran enemmän puhdasta alkoholia asukasta kohti kuin mitä me käytimme ennen veronalennusta. Suomalaisen juomatavan mukaan juodaan aina itsensä humalaan. Tämän vuoksi suurkuluttajat ja sellaisiksi pyrkivät juovat aina sitä alkoholijuomaa, josta humala saadaan halvimmalla. Tämän vuoksi Kossun ja muiden väkevien viinojen juominen on erityisen yleistä Suomessa. Nyt tämä hallitus korottaa alkoholiveroa toisen kerran 10 prosenttia ensi vuoden alusta, ja tällöin pitäisi kilahtaa valtion kassaan 65 miljoonaa euroa. Toivottavasti ainakin osa tästä rahasta käytetään alkoholihaittojen ehkäisyyn.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä alkoholiveron, varsinkin vahvojen viinojen kohdalla ja samoin limuviinoissa, joita nuoret juovat, korotuksen pitäisi olla reilumpi. Emme pelkää yhtään, että jo Salpausselän pohjoispuolelta lähdettäisiin kossupullon hakumatkalle Viroon. Salakuljetusta on tietenkin valvottava ja on pidettävä huolta, ettei ravintoloissa myydä salakuljetettua alkoholia.

Alkoholiongelma on tullut Suomeen jäädäkseen. Alkoholihaittoja voidaan parhaiten ehkäistä yleisellä valistuksella ja asenteella siten, että kännissä örveltämistä ei pidetä hyväksyttävänä. Myös aikuisten tulisi olla esimerkkinä lapsilleen joko kohtuukäytöstä tai täydellisestä raittiudesta. Tässä mennään, Suomen kansa, eikä paljon muuta voi tehdä kuin lisätä valistusta ja mahdollisesti keksiä jokin häpeärangaistus rattijuopoille.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara hyvin kategorisesti tuomitsi vuoden 2003 alkoholiveropäätöksen. En voi yhtyä tähän näkemykseen. Silloinhan oli tarkoituksena toimia tavalla, joka estää massiivisen alkoholin tuonnin Virosta tuonnin vapautuessa ja asettaa alkoholivero sille tasolle, että kauppa suuntautuu kotimaan valvottuihin olosuhteisiin. Yleisesti ottaen näin tapahtui, eli tuo päätös toteutti sen tavoitteen, mikä oli asetettu. En kiellä ollenkaan sitä, etteivätkö alkoholihaitat olisi voimakkaasti lisääntyneet ja ongelmat kasvaneet, mutta todennäköisesti ongelmat olisivat vielä suurempia, jos tämä massiivinen tuonti olisi toteutunut, mikä oli vaarana tapahtua.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Entisen ministerikollegan puheenvuoroon on siinä mielessä yhdyttävä, että edellisen hallituksen tilanteessa alkoholin saatavuuden vapautuessa ei ollut hyviä vaihtoehtoja. Mutta toisaalta on kyllä rehellisesti myös tuotava esille, että sisäministerinä toin sen jälkeen säännöllisesti budjettiriiheen poliisin seurantaraportteja, jotka osoittivat kyllä, että tämä alkoholin saatavuus ja hintavaikutus aiheutti erittäin vakavia terveys- ja myös nuoriin kohdistuvia ongelmia. Muun muassa päihtyneiden säilöönotot kasvoivat erittäin rajusti monilla alueilla, ja tämä viittasi selkeästi alkoholin aiheuttamiin vakaviin ongelmiin. Tältä osin mietojen ja väkevien hintasuhde oli väärä, ja esimerkiksi nimenomaan monesti arvosteltiin juuri väkevien juomien hinnan liian voimakasta alentamista, joka aikaansai sitten myöskin hallitsemattomia ilmiöitä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En halua arvostella edellistä hallitusta, vaan koko edellistä eduskuntaa, joka tämän asian päätti, sillä kyllä kaikissa puolueissa oli niitä, jotka uskoivat siihen, että alkoholin tuonti olisi suurempi ongelma kuin meidän Alkosta ostaminen. Meilläkin kokoomuksessa ne, jotka äänestivät tätä lakia vastaan, olivat terveydenhuollon ammattilaisia ja poliiseja. He ymmärsivät sen, että näin tulee tässä maassa käymään, koska meillä on tämmöiset alkoholijuomatavat. Ei tämä todellakaan ole moite edellistä hallitusta kohtaan missään tapauksessa, vaan tämä on koko eduskunnan virhe, joka silloin tapahtui, ja hyvä, että sitä nyt lähdetään korjaamaan.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Itse asiassa esittelin silloisen lain eduskunnalle, ja kun nyt katsoo, mitä on tapahtunut ja mitä silloin ennakoitiin tapahtuvaksi — meillä oli vaihtoehtoja olemassa, valittiin se tie, mikä valittiin — on edetty juuri sillä tavalla kuin silloin saatettiin ennakoida. Ajat ovat toteutuneet aika täsmällisesti niin kuin silloin ajateltiin. Mutta yhtä lailla voidaan sanoa, että jos olisi toimittu toisin, olisivat nekin ennakoinnit toteutuneet. Ne olivat hyvin kielteisiä myöskin. Haluttiin mennä sellaiselle tasolle alennuksessa, ettei ainakaan siitä enää tarvitse mennä alaspäin, että voidaan vaiheittain asiantuntijaseurannan perusteella katsoa tilannetta ja nostaa alkoholiverotusta sitten portaittain riittävän tarkasti eikä liikaa silloinkaan kerralla. Näin on minusta nyt myöskin edetty, ja emme me voi ikään kuin tehdä mitään uusia ihmiskokeita, että kokeiltaisiin, mitä sitten tapahtuu, jos se maahantuonti lisääntyy voimakkaasti, rikollisuus lisääntyy, syntyy uusia kanavia huumeitten salakuljetukseen jne. ja kotimainen alan teollisuus kärsii myöskin.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ota kantaa niihin erellisen hallituksen tekemisihin, mutta se, että nyt alkoholiveroa nostetaan, ja ed. Asko-Seljavaaran puheesta tuolta sain ymmärtää, että sitä myös on tarkoitus jatkossakin nostaa. Kaikki tietää sen, että viina on aina ollu hintansa fäärtti eli ne, jokka haluaa sitä käyttää, ne varmahan sitä ostaa. Mutta se, kumpaako nostetahan enemmän, mietoja vai väkeviä: mä oon sitä mieltä, että nämä miedot juomat ovat kuitenkin esiaste alkoholinjuonnille, jotenka niihin pitäisi kiinnittää huomiota. Saatei jos nuoret oppii tietyn tavan viinan käytössä, niin se jatkuu läpi elämän, ja joillekin on jäänyt siitä koukku, eli jokku pystyy korkin pitämähän paremmin kiinni ku toiset, eikä se kysy, minkä koulutuksen on saanu.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Korkeaoja tuossa totesi, alkoholin tuonti Virosta oli viime eduskuntakaudella todella vakava ongelma, ja nythän sielläkin alkoholiveroa nostetaan ja tullaan korottamaan. Sinänsä tämä alkoholiveron nosto ei ole kovin suuri prosentuaalisesti, mutta tässä tilanteessa, kun alkoholivero nousee ja ruuan alvi tulee alenemaan, kiinnittäisin huomiota, että ravintoloitsijoiden asemaan tämä yhteisvaikutus tulee olemaan aika rankka. Kun viinan hinta nousee, ravintoloitsijoiden mahdollisuus tehdä katetta pienenee. Se on työllisyyskysymys monille työllistäville yrittäjille. Minun mielestäni on parempi tälle Suomen kansalle, että juodaan mieluummin hallituissa olosuhteissa ravintoloissa ja näin voidaan myös alkoholin haittoja kontrolloida.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viinan hintaa laskettiin silloin aika voimakkaasti, ja muun muassa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli laskun kannalla, mutta puolen siitä, mitä silloin laskettiin. Varmasti ravintoloitsijat ja monet muut ovat mielissään viinan hinnan laskusta, mutta on nähtävä, että sillä rahalla on toinenkin puoli. Muun muassa lasten huostaanotot kasvoivat jyrkästi viinan hinnan alentamisen jälkeen. Sitä kaikki alan ihmiset kävivät täälläkin todistelemassa. Kysyä voi näin jälkikäteen, lapsillako maksatettiin se viinan hinnan lasku. Näissä asioissa on monia puolia.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ehkä turha enää katsoa jälkijättöisesti taaksepäin, aika on tällä hetkellä eri. Tiedämme, mitä on tullut eteemme: alkoholinkulutus on kasvanut.

Sinänsä voi todeta, että hinnalla on väliä, varsinkin nuorten kohdalla. Mitä matalampi hinta, sitä pienemmällä kynnyksellä nuori voi sen pullonsa ostaa. Ja voisikin sanoa, että valiokunnan lausumaehdotus on ihan paikallansa, että on syytä veroa nostaa edelleen, vieläkin rutkemmin. Toinen näkökulma tässä on se, mikä on saatavuus, miten helposti pullot ovat saatavilla. Ja kolmas näkökulma nuorten kannalta myös on se, minkälaista mielikuvamainontaa meillä Suomessa harjoitetaan.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ratkaisevinta alkoholinkulutuksessa ja sen lisääntymisessä on alkoholin saatavuus ja hinta, sen me tiedämme. Me maksamme jo nyt mielettömiä summia alkoholisairauksista, puhumattakaan sosiaalisista ongelmista, jotka ovat räjähtämässä monin paikoin käsiin. Tässä jo viitattiin lastensuojeluongelmiin, jotka ovat lisääntyneet huimasti, huostaanotot ja väkivalta. Lähisuhde- ja perheväkivallassa melkein aina on taustalla alkoholi ja päihteet. Nyt on ehdottomasti aika tehdä tämä siirto eli korottaa hintaa, ja tämäkään korotus ei mielestäni kyllä vielä riitä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokemuksia saatiin, kun kerralla rysäytettiin alas väkevienkin viinojen hintoja aika tavalla: Kotipoltto, pontikan keitto, on loppunut. Ei enää ainakaan huhut kerro, että sitä olisi saatavilla tuolta kylänraiteilta. Myöskin pimeä viinanmyynti, sillä tavoin kuin sitä aikaisemmin oli, loppui. Vaarana on minun käsittääkseni se, että jos hintoja lähdetään korottamaan, niin salakuljetus lisääntyy välittömästi ja kotipoltto samaten tuolla reuna-alueilla ja miksei myöskin kaupunkiasunnoissa.

Arvoisa puhemies! Viron hintataso on sen verran alhainen, että vaikka siellä joitakin korotuksia on tehty, niin kuitenkin se ero Suomen viinan hintaan on sen verran suuri, että kun korotuksia tulee, niin tulette huomaamaan, että kyllä rahtaaminen Virosta lisääntyy huomattavasti.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut vähän häiriötekijöitä, ja en ole ihan tarkasti kaikkea kuullut, mitä on sanottu, mutta mielestäni ei ole viitattu siihen, että kun nyt Viro ajoi tämän uusliberalisminsa kanssa vahvasti karille, niin täytyy nyt tietysti toivoa, että Virokin ymmärtäisi veropolitiikallaan hankkia rahaa hoitaakseen omat eläkeläisensä ja köyhänsä. Yleensä olen suhtautunut veronkorotuksiin sillä tavalla myönteisesti. Olisin nytkin nähnyt paikallaan 10—15 prosentin korotuksen, joka olisi ollut paljon vahvempi psykologinen ja poliittinen signaali kansalle ja suomalaisille nuorille, jotka nyt kaikkien mielestä kuitenkin edelleen käyttävät alkoholia holtittomasti. Kyllä meillä varaa olisi ollut tässäkin liikkua ikään kuin isommalla korotuksella.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Alkoholinkulutus on kasvanut kymmenessä vuodessa 9,8 litralla asukasta kohti eli 26 prosenttia. Suomalaiset kuluttivat viime vuonna 100-prosenttista alkoholia ennätykselliset 8,7 litraa asukasta kohti. Kuten ed. Kangas tuossa jo totesi tästä asiasta ed. Paloniemen säestämänä, lapsia otettiin viime vuonna huostaan 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 1997, yhteensä 10 207 lasta. Kodin ulkopuolelle sijoitettiin kaikkiaan 16 000 lasta eli yli 4 000 lasta enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Hyvin usein perheväkivallan ja huostaanottojen takana on vääristynyt päihteidenkäyttö.

Olen kiitollinen Vanhasen toiselle hallitukselle alkoholiveron 10 prosentin korotuksesta. Ed. Vistbackan on turha olla huolissaan kotipoltosta, kyllä ne tavat ovat jo maakunnissa ruostuneet. (Eduskunnasta: Ei ole! — Välihuutoja) Mitä kalliimpaa alkoholi on, sitä vähemmän sitä käytetään tavan vuoksi, ja tavastahan tulee helposti riippuvuus.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto teetti selvityksen nuorten alkoholin ja tupakan käytöstä. Suurin osa seiskaluokkalaisten vanhemmista ei usko lastensa kokeilevan päihteitä lähiaikoina. Kuitenkin joka kolmas nuori on kokeillut alkoholia ja vajaa viidennes tupakkaa. Vanhemmat keskustelevat nuorten kanssa vain harvoin päihteiden käytöstä. Tutkimuksen mukaan alkoholin ja tupakan kokeilu on harvinaisempaa niiden nuorten keskuudessa, joiden vanhemmat ovat kiinnostuneita heidän vapaa-ajanvietostaan. Äidit ovat isiä tietoisempia lastensa tekemisistä.

Suomalaiset lapset kasvavat valitettavasti alkoholimyönteisessä, alkoholia jopa ihannoivassa, ilmapiirissä. Alkoholinkäytön yleisyys ja näkyvyys ylläpitävät käsitystä, että päihteet kuuluvat normaaliin elämään ja ovat osa aikuistumista. Kuitenkin me kaikki tiedämme, että alkoholin ja muiden päihteiden käyttö aiheuttaa lapsille moninaisia fyysisiä ja psyykkisiä terveysriskejä sekä sosiaalisia haittoja.

Meidän tulee lisätä myös niitä toimia, joilla ehkäistään alkoholinkäytön ihannointia. Pullon varoitusetikettiä parempi tapa on aloittaa siitä, että erilaisissa illanistujaisissa tarjotaan muita kuin alkoholipitoisia juomia. Ainakin vaihtoehtoja pitäisi olla useampia eikä vain kivennäisvettä niille, jotka eivät halua valita eri viinien väliltä. Ja kannatan myös ehdottomasti sitä, että alkoholin veroa edelleen tullaan kiristämään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Viinaveron oikea taso on vaikea löytää. Jos alkoholivero on liian korkea, silloin matkustajatuonti tietenkin lisääntyy. Ihanteellista tietenkin olisi, että löydettäisiin sellainen taso alkoholiverotukselle, että käytetty alkoholi hankittaisiin täältä koti-Suomesta. Eli siis se määrä, mikä käytetään, ostettaisiin täältä Alkosta tai muista paikoista, joissa kulutusta voitaisiin seurata. Kuitenkin kaikki ne keinot siis ovat aivan oikeita, jotka tukevat alkoholin maltillista ja kohtuullista käyttöä.

Lääkärikollegat ovat olleet huolissaan alkoholin aiheuttamien tautien lisääntymisestä. Viime päivinä olemme saaneet myös lukea mediasta, kuinka alkoholi on merkittävä tekijä, kun puhutaan työikäisten kuolleisuudesta ja tutkitaan näitä tilastoja.

Euroopassa viini ja olut mielletään osaksi ruokakulttuuria. Ehkä suomalaistenkin olisi syytä opetella maltillista alkoholinkäyttöä. Ajatellaanpa lasten kasvatusta. Tietenkin meillä aikuisilla on siinä oma tehtävämme olla esimerkkinä, hyvänä esimerkkinä tietenkin. Perheen tehtävä on kasvattaa lapset, koulu opettaa. Koulu voisi opettaa alkoholinkäytön haitoista ja hyödyistä. Tätä tietoa voitaisiin antaa terveystiedon oppitunneilla ja myös kotitalousoppitunneilla. Onhan alkoholin oikea käyttö myös osa tapakulttuuria, ja tästä suomalaisten tapakulttuurin ohuudesta on usein puhuttu. Voisi jo olla hyvä, jos koulu pystyisi opettamaan, ellei koti ole siihen kyennyt, että mitä pienempi lasi, sitä väkevämpi viina.

Lääkärinä olen todennut usein, että pitää paikkansa, että kun asioista keskustellaan eikä järki riitä, niin otetaan nyrkit avuksi. Tämä varsinkin sitten korostuu, jos on nautittu vettä väkevämpää eli alkoholia. Silloin tietenkin nyrkit heiluvat ja väkivalta lisääntyy paljon nopeammin, kun asioita selvitellään, kuin silloin, kun ollaan selvin päin.

Tuen hallituspuolueen jäsenenä tietenkin tehtyä esitystä. Oma poliittinen linjani on kuitenkin kaikkien asioiden suhteen se, että tiedottaminen ja niin sanottu porkkana on asioiden hoidossa aina parempi kuin keppi. Valitettavasti ihmisluonne on sellainen, että useimmin keppi, kovat toimet ja niin sanottu kuritus, on ainoa keino saada asioita läpi. Monesti sitä ei sivistyneellä, myönteisellä ja ystävällisellä käytöksellä saa aikaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kalmarille kyllä toteaisin, että uskon, että se taito kyllä tuolla maakunnissa säilyy, niin Kinnulassa kuin Alajärvelläkin.

Arvoisa puhemies! Kun tämän hallituksen esityksen mukaan väkevien viinojen hinta nousee noin 7 prosenttia ja mietojen noin 3,5 prosenttia, minun mielestäni se suhde on oikeansuuntainen, samanlainen kuin meillä oli aikaisemmin, silloin ennen tätä kertarysähdysalennusta. Silloinhan meillä oli tämänsuuntainen alkoholipolitiikka.

Arvoisa puhemies! Vieläkin uskon siihen — niin kuin ed. Mieto täällä totesi, että viina on aina hintansa väärti — että kyllä se hankitaan tavalla taikka toisella. En vastusta tätä hallituksen esittämää korotusta, mutta sen kyllä sanon vielä kerran, että silloin, jos mennään nostamaan liikaa, siinä tulee väistämättä salakuljetus eteen, tulee kontti maakuntaan ja sieltä sitten esimerkiksi jenkkiläistä votkaa ruvetaan välittämään. Tämähän oli ihan yleistä aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Toinen seuraus on se, että pontikankeitto tulee kannattavaksi. Ja kyllä se vaan on niin, että silloin, kun ihminen huomaa, että joku toiminta kannattaa, otetaan pieni riski, että saadaan sitä ainetta myytyä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys nyt korottaa noin 10 prosentilla kaikkien alkoholijuomien veroa. On todella ilo todeta, että hallitus on viimevuotisen lupauksensa pohjalta edennyt nimenomaan alkoholiveron korotuksessa. Jo tuossa syksyllä sai tuntea, mitenkä tämä tärkeä asia jostakin syystä jäi sinne hallituksen pöydälle, ja tuotti ilmeisesti aikamoista ponnistusta, että tämä korotusesitys saatiin tässä muodossa eduskunnalle, ja nyt tätä erittäin merkittävää asiaa pystytään viemään eteenpäin.

Tässä keskustelussa on jo muutamissa puheenvuoroissa viitattu edellisen hallituksen päätökseen merkittävästi alentaa alkoholiverotusta. Voi sanoa, että on käyty aikaisemminkin tämmöistä lähes akateemista keskustelua siitä, oliko se virhe vai olisiko voitu tehdä muuta. Minusta on kuitenkin kohtuullista myöntää se, että joka tapauksessa sen päätöksen jälkeen se yhteiskunnallinen kehitys, mikä on tapahtunut, on ollut kielteistä. Monet alkoholinkäyttöön liittyvät haitat ovat lisääntyneet, ja alkoholinkäyttö on lisääntynyt tämän alkoholiveroa alentavan, merkittävän päätöksen jälkeen. Siinä mielessä on erittäin hyvä, että nyt Vanhasen toisella hallituskaudella tätä tehtyä virhettä on korjattu. Tässä mielessä tämä mietintöön liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto ja toteama, jossa edellytetään edelleen tämän korotuslinjan jatkamista, on varmastikin perusteltu.

Arvoisa puhemies! Haluan erityisesti tässä omassa puheenvuorossani kiinnittää huomiota siihen tahtotilaan, mikä meillä Suomessa on alkoholinkäytön ja ennen kaikkea raittiuden näkökulmasta. Jostakin syystä hyvin vähälle huomiolle on jäänyt se, että viimeisten vuosien aikana Suomessa alkoholinkäytön lisääntyminen on merkinnyt sitä, että me olemme kulutuksessa ohittaneet monia Etelä-Euroopan maita. Muistan sen, mitenkä pari kolme vuosikymmentä sitten aika paljon puhuttiin siitä, mitenkä tämmöinen kohtuullinen alkoholinkäyttö on se, johonka meidän pitäisi pyrkiä. Me monella tavalla jopa ihannoimme Etelä-Euroopan maita, mitenkä siellä on tämmöinen hallittu viinikulttuuri, ja nyt todella tämä tietyllä tavalla tietoinen liberalisointi ja alkoholipolitiikan höltyminen on johtanut siihen, että kulutuksessa olemme nousseet erittäin korkealle tasolle, ja tämän seurauksena erilaiset yhteiskunnalliset haittailmiöt ovat tosiasioina edessämme.

Miksikä erityisesti haluan tähän tarttua? Menen ihan kouluun ja koulun tehtävään. Tässä jo edellä käytetyissä puheenvuoroissa tuotiin esille se, mitenkä luonnollisesti ensisijaisesti koti ja perhe on vastuussa myös lasten kasvatuksesta tässä mielessä, mutta olen havahtunut monta kertaa kasvattajana siihen, että kun omassa perheessä on saanut säilyä täysraittiuden ihanne, niin koulu tuokin esille sen, mitä merkitsee tämmöinen kohtuullinen alkoholinkäyttö, ja tietyllä tavalla on murentamassa tätä täysraittiuden ihannetta.

Minusta tähän on hyvin tärkeä pysähtyä, koska tässä on menty niin pitkälle, että aika monista Suomen kouluista, kunnista, kaupungeista on poistunut kokonaan raittiuskasvatus. Se on korvattu käsitteellä "ennalta ehkäisevä päihdetyö". Minusta on erittäin isosta periaatteellisesta asiasta kysymys siinä, puhummeko ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä vai raittiuskasvatuksesta, koska hyvin monta kertaa siinä tilanteessa, kun tullaan tämän niin sanotun ennalta ehkäisevän päihdetyön piiriin, ollaan jo jonkinasteisissa ongelmissa. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että tämä raittius, täysraittiudenkin ihanne, saisi säilyä koulun ja kotien kasvatuksen piirissä, vaikkakin ymmärrän sen, että ne ihmiset, jotka tämän ihanteen haluavat säilyttää omassa elämässään, ovat jo selvä vähemmistö Suomessa.

Tätä haluan, arvoisat kollegat, konkretisoida sillä, että tämä tupakanvastainen työ on edennyt erittäin hyvin, jos ajatellaan koulujenkin tekemää no smoking -kampanjatyötä viimeisen 10—15 vuoden aikana. Se on todella johtanut siihen, niin kuin ed. Kalmari käytti edellä puheenvuoron ja totesi, että jopa peruskoululaisten poikien ja tyttöjen keskuudessa alkoholikokeilut menevät tänä päivänä tupakkakokeilujen edelle. Minusta tämä kuvaa sitä määrätietoisuutta, sitä tahtotilaa, johonka meidän kannattaa haastaa itseämme myös alkoholinkäytön osalta. Nimittäin tupakan ongelmat, jotka ovat totta kai myös kiistattomia, kuitenkin ovat tietyllä tavalla erilaisia. Jos me ajattelemme alkoholinkäytön synnyttämää murhetta, ongelmaa, perheissä, kodeissa, se on mittakaavaltaan täysin toista luokkaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kyösti Karjula käytti puheenvuoron, jonka ajatuksiin haluan yhtyä. Meidän tulee luoda raittiusihannetta, tavoitetta, esimerkkiä ja tällä tavalla kannustaa myös nuorisoa siihen, mikä edistää kansanterveyttä. Etelä-Euroopan maissa on uudella tavalla nostettu esille raittiusihannetta. Meidän kannattaisi nyt ottaa sieltä mallia, niin kuin takavuosina otettiin ikävin seurauksin. Nyt Etelä-Euroopan maissa on tajuttu alkoholin haitat ja kustannukset ja siellä todellakin nollalinja on yhä enemmän nuorten ikäluokkien suosiossa, ja toivon, että meilläkin edistetään raittiutta ja aivan erityisesti muistetaan raittius liikenteessä. Se on kaikkein paras ilmainen ja tuloksia tuottava liikenneturvallisuuden edistämisen muoto.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholiveroa ehdotetaan korotettavaksi tuo 10 prosenttia. Korotuksen on laskettu johtavan alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen nousuun noin 4,5 prosentilla. Väkevien juomien hinnat nousevat kaksi kertaa enemmän kuin oluen ja viinin. Veronkorotuksilla tähdätään alkoholi- ja terveyspoliittisten tavoitteiden tukemiseen. Toimenpiteen odotetaan johtavan tilastoidun alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen noin prosentilla tähän vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyshaittojen, kuten sairauksien, hoidon tai huostaanottojen, oletetaan vähenevän vastaavassa suhteessa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että alkoholin kokonaiskulutuksen kasvua pitää hillitä. Alkoholin käytön kautta syntyviä monenkaltaisia seurannaisongelmia on vähennettävä järjellisin kons-tein. Liikenteen rattijuopumustilastot ovat yksi surullinen esimerkki. On myös selvää, etteivät alkoholin ongelmat rajoitu vain käyttäjään, vaan ongelmista kärsivät myös kanssaihmiset, niin kuin hyvin tiedämme. Yhteiskuntamme terveydenhuollon varoja menee luvattoman suuressa määrin alkoholiongelmien korjaamiseen. Tietysti täytyy muistaa, että alkoholiverotuotto on selkeästi yli miljardin ja on isompi kuin esimerkiksi autoverotuotto.

Tuo veronkorotus on tällä hetkellä mielestäni kuitenkin oikein ajoitettu ja harkittu. Aiemmin esillä ollut ehdotus hillitä alkoholinkäyttöä esimerkiksi pulloihin lisättävin varoitustarroin oli minusta äärimmäisen epäonnistunut ja typerä. Onneksi toimenpidettä ei kuitenkaan otettu käyttöön. Viinaveron korotus tiedetään tehokkaaksi tavaksi hillitä kulutusta. Siinä on omat ongelmansa, ja iso ongelma on harmaa tuonti, joka on tullut täällä jo esiin. Kasvavat verotulot tietysti voidaan ohjata esimerkiksi terveydenhuoltoon enenevässä määrin.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ajanut vielä huomattavasti nyt ehdotettua suurempaa veronkorotusta. Mielestäni on kuitenkin suhtauduttava varovasti suurempiin kertakorotuksiin, koska ne voivat aiheuttaa räjähdysmäisen kasvun alkoholin tuonnin osalta ulkomailta. Minusta me liikumme tällä hetkellä jäällä, joka kestää kävellä, mutta ei merkittävän paljon lisärasitteita. Alkoholin tuontikiintiöiden poistuminen on kasvattanut matkustajatuontia. Virossa alkoholijuomien hintataso on viimeaikaisista hinnankorotuksista huolimatta vielä merkittävästi alhaisempi kuin meillä Suomessa. Lisäksi on muitakin maita, joista alkoholia voi tuoda. Viinaralli on kasvanut tämänkin vuoden puolella nopeaan tahtiin reaktiona kotimaisten hintojen nousuun. Alkoholin myyntiä ei ole saatu pysymään kotimaisissa käsissä edes aiemmin toteutetun veronalennuksen avulla.

Vastaavasti alkoholin väärinkäyttöä voitaisiin vähentää ohjaamalla ihmisiä ravintoloiden asiakkaaksi. Olen monta kertaa peräänkuuluttanut ravintoloille omaa hinnastoa, jossa huomioitaisiin niin sanottu tukkuhinta, jotta ravintolat voisivat enenevässä määrin suorittaa anniskelua ja sitä kautta ihmiset olisivat ennen kaikkea kaduilta pois. Nykyisin suomalaiset nauttivat alkoholia huomattavasti enemmän kotonaan ja kaduilla ja puistoissa kuin aiemmin. Tuo viinaralli on osasyynä tällaiseen käyttäytymiseen. Se ei ole missään tapauksessa kansantaloudellisesti järkevää.

On syytä ottaa terveysnäkökulman lisäksi huomioon vaikutukset alkoholin kulutuksen rakenteeseen. Kotimaisella alkoholijuomien hintatasolla ja matkustajatuonnilla on edelleen selvä yhteys. Pidän erittäin tärkeänä, että seuraamme matkustajatuonnin kehitystä nykyisten korotusten valossa. Lisäkorotuksia voidaan ja niitä tuleekin tehdä porrastetusti, jos ei tuo matkustajatuonti räjähdä käsiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon sillä tavoin, että tämän hallituksen ja seuraavien hallitusten pitää olla kovasti valppaana näissä viinanhinta-asioissa ja käyttää kaikki saumat, mitä on käytettävissä hinnan nostoon niin, että sen ohjaava vaikutus alkoholinkäyttöön olisi toivon mukaan merkittävä. Nythän on käynyt sillä tavalla, että Viro on siirtynyt vihdoinkin, matalalta tasolta lähtien mutta kuitenkin, tielle kohti verotuksen korottamista. Viimeiset tiedot tuolta lahden takaa viittaavat siihen, että tällä tiellä siellä tultaisiin muista kuin alkoholipoliittisista syistä etenemään.

Tässä katsannossa minun mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunnan kehotuksen mukaisesti tulisi tämänkin hallituksen vielä toimia niin, että aina, kun naapuri toteuttaa korotuksen, Suomi seuraa siinä mukana niin, että se signaali lähtee samanaikaisesti liikkeelle. Kun se lähtee sieltä puolelta liikkeelle, niin siihen vastataan vastaavalla korotuksella tällä puolella. Silloin ei ainakaan tämmöistä matkustajatuontilisäystä olisi tällä perusteella odotettavissa vaan se jouhevasti johtaisi järkevämpään politiikkaan.

Muutoin, arvoisa puhemies, en ole ed. Karjulan kanssa samaa mieltä tämmöisestä absolutismista. Se ei tässä suomalaisessa kulttuurissa oikein tahdo onnistua.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Alkoholkonsumtionen och alkoholvanorna i vårt land är ett hot mot folkhälsan och ur den här synvinkeln bör vi granska alkoholpolitiken. Den stora alkoholkonsumtionsökningen den senaste tiden är nog så oroväckande.

Seuraukset eivät tietenkään ole vielä nähtävissä viime vuosien lisääntyneestä kulutuksesta, joka siis on ollut huolestuttavan suurta. Vaikutukset ilmenevät vasta pitkähkön ajan kuluttua, mutta merkittäviä kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ei voitane välttää. Tiedämme, että kohtuullisella juomisella on vähäiset vaikutukset terveyteen, mutta ei voi sulkea pois sitä tosiasiaa, että suuri alkoholin kulutus johtaa fyysisiin sairauksiin, moniin kansansairauksiin ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Alkoholipolitiikkaa pohtiessamme emme saa ajatella yksipuolisesti niitä, jotka hallitsevat alkoholin käytön vailla riippuvuutta ja kielteisiä seurauksia. On niin paljon niitä, jotka eivät pysty siihen, alkoholia liikaa käyttäviä ja suurkuluttajia. Kyse pitää olla koko kansan terveyden edistämisestä ja vastuun kantamisesta.

Regeringen har lovat vidta många nya hälsofrämjande åtgärder under den här perioden, mera än på länge. Flera program har redan startats och det här är mycket motiverat. Det behövs större satsningar på primärhälsovården när vi är medvetna om att hälsoskillnaderna växer, vi vet att det finns mycket illamående bland uppväxande unga. Vi ska tänka på åldersstrukturen och arbetslivets krav i fortsättningen.

Vi ska vara medvetna om att välfärden i vårt land i fortsättningen kommer att vara mycket beroende av en hög sysselsättning och vad den förutsätter av ett folk som är vid god hälsa, orkar och trivs i sitt arbete. Alkoholpolitiken ska ses som en del av denna hälsopolitik.

Emme voi käyttää verotusta alkoholin kulutukseen vaikuttamisen välineenä samassa määrin kuin ennen, mutta liikkumavaraa on edelleen olemassa ja sitä pitää hyödyntää. Asiantuntijoiden mukaan ehdotettu veronkorotus on liian pieni vaikuttaakseen merkittävästi kulutukseen ja lieventääkseen alkoholin kulutuksen terveydellisiä haittoja.

Själv tror jag att det också skulle vara värt att fundera på att införa ett svagare öl, ett mildare öl i stil med det som är i bruk i Sverige.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä yhdyn tietenkin käsitykseen siitä, että alkoholiverotuksen korottamista on jatkettava edelleen.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys alkoholiveron korotuksesta on oikean suuntainen. Se, että väkevien viinojen veroa ollaan nostamassa eniten, on myös hyvä esitys. Eniten tätä valintaa tukee tietenkin se, että juuri nuorten alkoholinkulutus on aikuisten kulutusta herkempää reagoimaan hinnan muutoksille.

Sisäisen turvallisuusohjelman mukaan meillä Suomessa on tavoitteena olla Euroopan turvallisin maa. Vaikka turvallisuustilanne meillä onkin keskimäärin hyvä, väkivaltarikollisuuden osalta olemme erityisesti länsieurooppalaisittain varsin onneton alue. Suomessa väkivalta ja alkoholinkulutus ovat kulkeneet käsi kädessä oikeastaan aina. Juuri tämän vuoksi kaikki ne toimenpiteet, joilla alkoholinkäyttöä yritetään suitsia, kuten nyt tämä hyvä hallituksen esitys, ovat tarpeellisia.

Muita syitä alkoholiveron korotukselle ja alkoholinkäytön vähentämistavoitteelle ovat tietenkin terveydelliset syyt. Viime viikollahan uutisoitiin siitä, kuinka merkittävä määrä työikäisten suomalaisten kuolemista johtuu nimenomaan alkoholista. Alkoholinkulutus, on arvioitu, on vähenemässä Suomessa ja kääntymässä laskuun, mutta senkään ei pidä meitä estää korottamasta alkoholiveroa, varsinkin kun kasvava joukko suomalaisia on korkeamman alkoholin hinnan takana.

Erityistä huomiota pitää hinnan lisäksi kiinnittää myös saatavuuteen ja niihin vaikutuksiin, mitä alkoholinkäytön lisääntymisellä on ollut suomalaisten lasten hyvinvointiin. Näitä taustoja vasten pidän tätä 10 prosentin veronkorotusta minimitasona.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva alkoholiveron korotus on mielestäni erittäin hyvä asia. Edellisen kerran tällä vaalikaudella alkoholiveroa korotettiin tämän vuoden alusta. Nyt käsittelyssä oleva laki tulee voimaan mahdollisimman pian. Kannatan lämpimästi ajatusta, että tämän vaalikauden aikana palattaisiin vielä tämän asian ääreen ja kolmas veronkorotus tapahtuisi jo tällä vaalikaudella.

Alkoholin hinnalla pystytään toki säätelemään erittäin tehokkaasti kulutusta jonkin verran, mutta on muistettava kuitenkin koko ajan myös se tosiasia, että hinnan korotus ja tuonnin määrä pitää pitää oikeassa, viisaassa suhteessa, ettei tuontiviinoja aleta tuoda liikaa ja sitä kautta saada maahan hankituksi erittäin pahoja sosiaalisia ongelmia. Sitä paitsi sitä kautta monesti tulevat alkoholijuomat, korvikkeet, ovat jopa hengenvaarallisia. Toivon, että tässä asiassa ollaan hereillä ja viranomaiset valvovat tätä tilannetta huolellisesti.

Yhteen asiaan haluaisin kiinnittää vielä erityistä huomiota, se on nämä limuviinat. Kun lapsille monesti juotetaan tai markkinoilta on saatavissa tällaisia limonadivalmisteita, joissa on hyvin pieniä pitoisuuksia alkoholia, niin mielestäni ne juomat joutaisi kieltää kokonaan, koska ne ovat sitten taas se tie, jossa pieni ihminen alkaa varovasti totuttautua alkoholin vaikutuksiin omassa kehossaan, ja myöhemmällä iällä se sitten johtaa erittäin kohtalokkaisiin seurauksiin. Mielestäni alkoholipolitiikassa pitää olla kaik-kien asioiden tasapainossa: Oikea hinta, ja sitten ennen kaikkea, kun pieni lapsi syntyy tähän maailmaan, hänelle aloitetaan se järkevä oikea kasvatus ihan pienestä pitäen, kouluaikana ja ihan koko ajan elämän varrella, (Ed. Nurmi: Kotona!) että alkoholiasiat ovat hänellä hallussa ja tieto on hallussa. Kolmantena asiana on sitten se, että markkinoilla järkevä valvonta pidetään hallussa, ettei pääse tapahtumaan tällaisia vahinkoja, että esimerkiksi limuviinoilla päästäisiin vaikuttamaan ihmisten kulutustottumuksiin jo lapsena.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esittämä 10 prosentin alkoholiveron korotus on varmasti tarpeellinen ja sikäli hyvä, että siinä korotuksen painopiste osuu väkeviin juomiin. Toivottavasti nämä korotusvaikutukset sitten näkyvät myös kokonaiskulutuksessa.

Kaikki tiedämme, että terveysriskit ja sosiaaliset ongelmat sekä päihtyneenä tehdyt rikokset ovat lisääntyneet merkittävästi alkoholinkulutuksen kasvaessa. Täällä ed. Karjula totesi raittiuskasvatuksesta, että kunnissa on tästä työstä luovuttu ja suunnattu työ enemmänkin ennalta ehkäisevään päihdetyöhön. Tämä ja kotien malli varmaan näkyvät tässä kehityksessä.

Meidän alkoholiverotuksessamme joudutaan ottamaan huomioon erityisesti Viron alkoholiverotus. Pelkona on, että jos me korotamme veroa, niin sitten se näkyy matkustajatuonnissa, ja niin kuin täällä on arvioitu, myös kotipolton lisääntymisenä ja salakuljetuksena. Tässä mielessä varmaan tämä 10 prosenttia on tässä vaiheessa paikallaan, mutta lisää keinoja varmaan tarvitaan. Tavalla tai toisella meidän pitää alkoholinkäyttöä saada vähennettyä. Kulutuksen kokonaiskasvun myötä myös terveysriskit ovat kasvaneet. Osa kansalaisista sortuu sitten alkoholismiin, ja vaikutukset yhteiskunnalle ovat kalliit.

Erityisenä huolena meillä on nuorten alkoholinkäytön lisääntyminen. Ed. Hoskonen mainitsi limuviinat. Toinen on kyllä myös keskioluen saannin helppous. Tässä yhteydessä näkyy, että kun Alkossa alkoholin myynti on mieluummin supistunut, niin erityisesti päivittäistavarakaupassa mietojen alkoholijuomien myynnin osuus on kasvanut. Siinä mielessä nostaisin kyllä esiin jo alkoholipoliittisessa keskustelussa olleen keskioluen laimentamisasiankin, että ainakin se olisi tutkimisen arvoinen asia. Sillä voisi olla merkitystä alkoholin kokonaiskulutuksen laskemisessa. Minusta tätä olisi kyllä arvioitava.

Alkoholiongelmien yhtenä lieveilmiönä näkyy myös katukuvassa tapahtuva roskaaminen. Ainakin minun silmääni on pistänyt se, että särkyneitä olutpullon palasia on lisääntyvästi kaduilla ja myös näitä pahvisia olutpakkausten kuoria. Minusta oma vaikutuksensa voisi olla kyllä sillä, kun tähänkin puututtaisiin, että ei sallittaisi tämmöistä roskaamista, joka tavallaan sitten ehkä vaikuttaa nuoriinkin sillä tavalla, että yhteiskunta hyväksyy alkoholin vapaamman käytön myös näin roskaamisenkin muodossa.

Minusta meidän on tavalla taikka toisella saatava Suomessa alkoholin kokonaiskulutusta pienennettyä ja valistusta lisättyä sillä tavalla, että riskijuominen ja siitä aiheutuvat ongelmat saataisiin käännettyä laskuun.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan tätä hallituksen esitystä alkoholiveron korottamiseksi, en tietenkään pelkästään sen takia, että olen hallituspuolueen jäsen, vaan myöskin sen takia, että minusta se on aivan oikean suuntainen toimenpide tässä kentässä, missä Suomessa nykyään toimitaan. Sillä lailla tämä hallituksen esitys on ihan minusta selvä.

Mutta ajattelin vähän muuten kommentoida tätä meidän alkoholipolitiikkaamme Suomessa, koska monet muutkin edustajat ovat sen tehneet. Te, jotka ette halua kuunnella, mutta haluatte minun mielipiteeni tietää, voitte lukea minun aikaisempia puheitani aina, kun näitä veroja on korotettu tai välillä jopa laskettukin.

Koen nimittäin itse niin, että alkoholipolitiikka Suomessa on ollut hukassa varmaan 50 vuotta, ja perustelen sitä nytkin lyhyesti sanomalla, että tässä maassa on aikanaan toiminut erittäin voimakkaasti Alkoholipoliittinen tutkimussäätiö. Siellä on ollut useampikin henkilökohtainen professori, jotka ovat tehneet kansainvälisestikin laajaa ja kattavaa ja ihan hyvää tieteellistä työtä. Se vaan ei ole poikinut mitään kovin jämäkkää tähän maahan, ja yksinkertainen vasta-argumentti on se, että kulutus nousee lähes jatkuvasti. Se on aivan tolkuttomalla tasolla, niin kuin moni teistä täällä on jo tänään sanonut. Sen pitäisi olla selvä huutomerkki, hyvät edustajat.

Ja ihan yhtä selvä on toinenkin asia, ja se on se, että keinotkin ovat kaikki käytettävissä, mutta niihin ei vaan tartuta sillä lailla kuin niihin pitäisi tarttua. Onko se sitten politiikkaa tai mitä tahansa? Tämä ei ole pelkästään poliitikkojen asia. Tämä on koko Suomen kansan asia. Tämä on perheiden asia. Tämä on vanhempien asia, nuorison asia, koululaitoksen asia. Se on uppoutunut meidän maahamme hyvin moneen suuntaan.

Kuinka moni teistä muistaa, että tänä vuonna on 40 vuotta siitä, kun keskiolut vapautui? Silloin oltiin monessa mielessä huolissaan Suomen alkoholisoitumisesta. Toisaalta sanottiin, että se on liberaalia käyttäytymistä, niin kuin se tietenkin oli. Mutta näinpä vaan ollaan siinä, että toistakymmentä litraa vuodessa suomalaiset kuluttavat. Se on aivan mahdoton määrä.

Asenteellisesti tämä istuu meissä kyllä tavalla, jota minä toivoisin jokaisen teistä vähän itsekin miettivän. Nimittäin esimerkiksi tämä hallituksen esitys on käsitelty tässä talossa niin, että se on valtiovarainvaliokunta, joka tekee mietinnön, ja sille onneksi antaa sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnon, mutta se on alisteisessa asemassa. Silloinhan tämä henkii sitä, että rahan kerääminen on tärkeämpää, verojen saaminen on tärkeämpää kuin jotkut muut vaikutukset tästä aineesta, jota tässä verotetaan.

Siitä minun ajatukseni kyllä lähtee eteenpäin niin, että kun tiedetään, että käytön rajaaminen aina toimii, hintapolitiikka aina toimii, niin meillä todennäköisesti on sekä keskusvirastoissa että eduskunnassa laajasti ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä, minkälaisia nämä alkoholinkäytön seurausvaikutukset ovat, ja ovat useita julkaisuja niistä lukeneet. Luulenpa, hyvät kollegat, että asia on niin, että jos nyt edes ne, jotka ovat hoitoalan ja lääketieteen alan edustajia meistä edustajista, jotenkin sitä ymmärtävät sen kautta, mitä he ovat nähneet, niin sekin saattaa olla pieni osa siitä totuudesta, joka on aika hurjaa. On paljon sosiaalityöntekijöitä, jotka voisivat kertoa karmaisevia tarinoita ihan muunlaisista asioista, kuin mitä te osaatte kuvitellakaan.

Varsinaiset alkoholisairaudet ovat vasta nousemassa esille. Kuinka moni teistä osaa tarkkaan kuvitella sen, mitä maksasairaus tarkoittaa tai alkoholikirroosi tai esimerkiksi se systeemi, millä viina vähitellen liuottaa aivot pois, koko meidän keskushermostomme? Näistä siis puhutaan liian vähän. Näistä oletetaan ihan vääriä asioita, ja hyväksyttävää on se, että korotettiinhan veroa. Tulevat uudet murheet sen sijaan. Tämä on erittäin vaikea asia, mutta tämä on myöskin hyvin kuuma pallo, joka aina työnnetään eteenpäin. 50 vuotta tätä on jauhettu, ja edelleen meillä hyvin yleisesti siteerataan, että viina on hintansa väärtti. Eikö niin? Kaikki hyväksymme sen sanontana. Se on fiksusti sanottu. Tai sauna ja terva ja viina, jos eivät ne auta, niin tauti on kuolemaksi. Se on pysynyt samana. Tämä on meidän kulttuurimme syvissä juurissa, kaikki tämä asia.

Puhun oikeastaan näin, en sen takia, että te ette nyt tätä tietäisi, vaan toivoisin, että ehkä tätä käsittelyä jotenkin muutettaisiin, että silloin, kun puhutaan pelkästä verosta, niin puhutaan sitten vaan taloudellisista asioista ja veroista. Ei ollenkaan sotketa siihen mukaan päihdeongelmaa, päihdeongelmaisten hoitoonohjausta tai alkoholipolitiikkaa, miten tahansa nyt se halutaankin. Tässä menee kaksi asiaa päällekkäin, ja verokertymä on aina ollut ilmeisesti mielessä, niin minä sen ymmärrän, minä olen ollut täällä vuodesta 1999 lähtien, ja lopputulos on kyllä, ihan rohkeasti uskallan sen teille sanoa, että verokertymä on aina enemmän mielessä hallituksella, on siellä kuka tahansa istunut, kuin ne lopulliset terveysvaikutukset, jotka ovat aikamoisia niissä yksilöissä, joiden kohdalle ne sattuvat tulemaan.

Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja monien kansanedustajien toimesta näistä osa-alueista, miten tähän kaikkeen mahdollisesti voitaisiin puuttua, mutta jätänpä nämä asiat nyt oikeastaan sitten tähän tilaan jälleen kerran. Eli siis alkoholipolitiikka on täysin hukassa Suomessa, jos ajatellaan, mitä tuloksia sillä saadaan aikaan.

Nyt minä en tiedä, onko meillä tällä hetkellä edes niin hyvää akateemista tutkimusta kuin oli parikymmentä vuotta sitten. Minusta tuntuu, että se on jotenkin vajaampaa. Sen sijaan päihdeongelmaisten hoitoonohjaus taitaa tässä maassa olla paremmin järjestetty kuin 20 vuotta sitten. AA-liike toimii hyvin, ja minä toivoisin, että ed. Paatero, joka täällä hetken kuluttua käyttää puheenvuoron ja joka on alan ammattilainen, kertoo sitten muutaman esimerkin tästä, koska te olette tehnyt siviilityössä lähes päivittäin tätä työtä, miltä teistä tämä kaikki nyt tuntuu.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Kollega loi paineita tänne puhujakorokkeelle tulemiselle. Hyvät kollegat, lyhyesti sanottuna tässähän voisi kuitata, että esitys on oikean suuntainen mutta riittämätön. Tämän itse asiassa kaikki jo edellä käytetyt puheenvuorot ovat vahvistaneet. Ja kun kerran sosiaali- ja terveysvaliokunta on tämän myös mietintöönsä kirjoittanut, niin ihmetellä täytyy, minkä takia sitä korotusta ei tehty 20 prosentin kokoisena silloin jo edellisellä kerralla tai miksi tätä esitystä ei ole esimerkiksi tehty elokuussa, kun budjettiriihtä käytiin läpi, vaan nyt sitten, mutta hyvä, että tulee tälläkin hetkellä.

Mutta käytän myöskin tilaisuutta hyväkseni hieman tähän alkoholipoliittiseen linjaukseen. Kyllähän se aika rankkaa on, jos meillä 500 000 ihmistä tässä maassa kuuluu alkoholin suurkuluttajiin elikkä juo terveytensä kannalta liian paljon. Jakautuminen on kuitenkin niin, että noin 10—15 prosenttia juo puolet tästä viinamäärästä, mikä Suomessa kulkee. Ja en malta, kuten aiemminkin olen tässä sanonut, olla toistamatta sitä, että vaikka huoli meillä on nuorista, niin kyllä suurin ongelma on aikuiset alkoholinkäyttäjät. Aikuiset aiheuttavat tällä hetkellä ne suurimmat kustannukset, ne hoitopaikan tarpeet, ne välilliset vaikutukset myöskin lapsiin. Tällä hetkellä nuorten alkoholinkäyttö on itse asiassa laskenut, ei noussut. (Ed. Nurmi: Niin on! Hyvä!) Myöskään aloitusikä ei ole alentunut, niin kuin valitettavasti vielä joitakin aikoja sitten tapahtui, vaan aloitusikä on noussut.

Nämä tiedot ovat sekä kouluterveystutkimuksesta että nuorten terveystapatutkimuksesta, joten minä en millään halua kuunnella täällä toistuvasti kollegoilta, että nuorten alkoholinkulutus kasvaa, koska näin ei ole. Sitä vastoin vanhusten alkoholinkäyttöongelmat kasvavat, ja se on meillä kaikilla kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta, omaishoidosta ja muualta tulevilla suuri huoli, mitä tulee tapahtumaan näille ihmisille, kun heillä on sekä lääkitystä, vakavia sairauksia että sitten päihdeongelma siinä samalla.

Tupakan osalta on nähty, että hyvin toimivalla systeemillä, jossa lainsäädännöllä varsin rankkojakin päätöksiä viedään eteenpäin ja muokataan samalla ilmapiiriä, on saatu aikaan tupakoinnin selkeä aleneminen kaikissa ikäluokissa. Tällä hetkellä kukaan ei kyseenalaista niitä päätöksiä, että esimerkiksi yleisissä tiloissa ei saa enää tupakoida ja että ikäraja on 18. Ja nyt tällä hetkellä on käsittelyssä myöskin kysymys siitä, tuleeko myynti luvanvaraiseksi.

Saatavuus ja hinta ovat ne kaksi suurinta asiaa, joitten avulla toimien voidaan alkoholinkäyttöä vähentää. Hinta on se, mihin tänään puututaan. 10 prosenttia nostaa varsinaista hintaa joitakin senttejä, ei siis merkittävästi eikä tarpeellisesti. Mutta se, mihin täällä ei ole tänään juurikaan keskitytty, on myyntipaikkojen määrä. Sekä ravintoloiden että alkoholia myyvien paikkojen määrä, kun huoltoasemat, joka ainoa R-kioski ja kaikki muut paikat ovat virallisia alkoholin myyntipaikkoja tällä hetkellä, on kasvanut viime vuosina jopa tuhansia per vuosi. Näin alkoholia on mahdollista saada lähestulkoon jokaisesta paikasta, missä myydään mitä tahansa elintarviketta. Tämä on yksi linja, johonka toivoisi myös tiukennusta.

Samoin täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on puhuttu ravintola-aikojen, erityisesti jatkoaikojen, rajaamisesta, jotta tämä lähes ympärivuorokautinen alkoholin saanti olisi ehkä hieman hankalampaa. Samoin tässä kohtaa on tehty hyvää työtä, mutta vielä toivoisi tarkennusta alkoholin välittämiseen elikkä ikärajan valvontaan. Alkon linja siitä, että kaikilta alle 25-vuotiailta lähtökohtaisesti kysytään paperit, on hyvä, mutta tämän saman linjan toivoisi toteutuvan myöskin erilaisissa marketeissa, kaupoissa ja muualla, niin että se ei ole se 18 vuotta arviolta, vaan katsotaan lähtökohtaisesti kaikilta, jotka näyttävät alle 25-vuotiailta. Se auttaa huomattavasti, samaten se, että tällä hetkellä jo monissa kassajärjestelmissä on mahdollisuus merkata sinne, minkä jälkeen saadaan tilastot, kuinka monelta on kysytty, kuinka paljon on löytynyt yrityksiä tulla väärillä papereilla ostamaan tai muuten tulla kassan läpi. Ne auttavat kaikkia meitä tässä.

Se, mistä olisin toivonut, että olisi myöskin tullut tämän hallituksen osalta jo esityksiä, on se, kun edellinen hallitus teki tämmöisen alkoholipoliittisen toimenpideohjelman, missä oli erilaisia toimenpiteitä, joista siis yksi on jo peruutettu valitettavasti, nämä merkinnät pulloihin. Tämä verotus on edennyt hiljakseltaan, mutta mainonnan osalta ei ole tullut minkäänlaista esitystä nyt. Mielikuvamainonta on kuitenkin se yksi asia, johonka on toistuvasti otettu kantaa, mutta kumma kyllä näissä työryhmissä, jotka valmistelevat näitä alkoholipoliittisia toimenpiteitä, on tällä hetkellä niin vahva edustus sieltä valmistajien puolelta, että mikään mainontaa rajoittava esitys ei tunnu etenevän tämän hallituksen aikana. Se on kummallista, koska kaikki sosiaali- ja terveyspuolen ja etenkin ennalta ehkäisevän päihdetyön järjestöt ovat tähän kiinnittäneet nyt viimeisen puolentoista vuoden ajan toistuvasti huomiota. Jopa päihdepäivillä ja muualla tästä asiasta on käyty keskusteluja.

Valistuksen merkitys tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa on myöskin otettu esille. Suoria vaikutuksia valistuksen merkityksestä alkoholin käyttöön on varmaan vaikeata vetää, siis yksittäisten kampanjoiden suoria vaikutuksia käyttäytymisen muutokseen. Semmoista ei ole olemassa. Ne vaikutukset ovat niin monisuuntaiset, ja sen takia uudenlainen ajattelumaailma kokonaan, mitä siinä oikeasti mitataan, tulisi ottaa huomioon. Mutta kuten kollega Akaan-Penttilä täällä kertoi, niin kyllähän silläkin puolella tehdään paljon. Ja omasta mielestäni ennalta ehkäisevä päihdetyö kuvaa itse asiassa sitä kenttää varsin hyvin, ei niinkään pelkkä raittiustyö, koska se kattaa sen varhaisvaiheen prevention lisäksi myöskin ne kaksi seuraavaa vaihetta ja sisältää myöskin sen siinä alkuvaiheessa, milloin niitä ongelmia ei vielä ole.

Valitettavasti meillä tällä puolella on olemassa raittiuslainsäädäntö, joka ei todellakaan tällä hetkellä käytännössä toimi. Meillä on laki, jota ei noudateta. Meillä käytännössä kentällä se näkyy niin, että 70 vakituista työntekijää tekee päätoimisesti ennalta ehkäisevää päihdetyötä. Kaikissa muissa kunnissa se on hoidettu jotenkin muuten, nimeämällä joko lautakunta tai joku muun alueen työntekijä vastuulliseksi myöskin ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä. Näin ollen, kun katsotaan myöskin esimerkiksi rahoitusta täältä kuntapuolelta tähän ehkäisevään päihdetyöhön, katsotaan sitä täältä valtion tasolta, päihde- ja alkoholiohjelma kyllä jatkuu, mutta siltä vedettiin tältä vuodelta jo kaikki rahat pois. Meillä terveyskasvatuksen rahoja vähennetään. Ei voi olla semmoista logiikkaa, että asennemuutosta tehdään ilman euroja. Se vaatii laajaa kampanjointia sekä lainsäädäntöä, jotta näitä asioita voidaan muuttaa. Se ei onnistu ilman.

Tässä vaiheessa siis tunnelma on se, että tämä keskustelu käydään tänään ja tähän varmaan palataan heti alkuvuodesta jo takaisin, kun kerran hallituskin on todennut, että uudenlaiset korotukset tarvitaan välittömästi.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä alkoholiveron korotus on erittäin tarpeellinen, vaikkakaan esitetyllä veronkorotuksella ei saavuteta kansanterveyden kannalta riittävää kulutuksen vähentymistä, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan. Siksi valiokunta esittää, että on välttämätöntä, että veronkorotuksia vielä jatketaan.

Alkoholin kulutukseen voidaan vaikuttaa alkoholin hinnalla ja saatavuudella merkittävimmin. Silti myös muita toimia tarvitaan. Esimerkiksi alkoholimainontaa, etenkin mielikuvamainontaa, tulisi rajoittaa, liikennepromillerajoja tulisi laskea ja anniskelua koskevia säännöksiä edelleen kehittää ja alkoholiluvan valvontaa vahvistaa, jotta esimerkiksi alaikäisille myyntiä voitaisiin todella vähentää.

Lisäksi haluan nostaa esiin tarpeen satsata päihdepalveluihin ja ennalta ehkäisevään päihdetyöhön. Päihdepalveluiden saatavuus ja erilaisten matalan kynnyksen palvelupisteiden toteuttaminen ja niiden kautta palveluiden saanti tulisi varmistaa eri puolilla maatamme. Perusterveydenhuollon ja työtyöterveydenhuollon mahdollisuuksia puuttua päihdehaittoihin esimerkiksi mini-interventioiden kautta tulee voimistaa. Päihdepalveluiden vahvistamisen tarpeeseen kiinnitti huomiota myös valtakunnallinen päihde- ja raittiusasioiden neuvottelukunta hiljattain.

Päihdepalveluiden puolestapuhujia ei riittävästi ole ollut kunnissa, ja kunnissa onkin suuria päihdepalvelujen eroja eri puolilla maatamme. Etenkin kaikkein heikoimmassa olevien, vaka-vien päihdeongelmien kanssa kamppailevien suurkuluttajien asemasta ja sosiaalisista oloista huolestuneita ei valitettavasti riittävästi ole ollut. Toivon todella, että myös näiden kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan liittyvät kysymykset nousisivat vahvemmin esiin ja ne saisivat entistä enemmän puolustajia.

Erityisesti haluan myös nostaa esiin raskaana olevien naisten päihdepalvelujen saannin. Se tulisi aivan erityisesti varmistaa, mutta sekään ei kaikkialla ja aina riittävässä määrin toteudu. Myös vakavien päihdeongelmien kanssa kamppailevien osalta on suuria ongelmia riittävien ja riittävän pitkien päihdekuntoutusjaksojen saannissa.

On hyvä, että ed. Paatero otti esiin myös ikääntyvän väestön kasvavat päihdeongelmat. Se on seikka, joka kyllä tulisi huomioida ikäihmisten palveluiden kehittämisessä nykyistä vahvemmin.

Ed. Karjula taisi täällä aiemmin ottaa esiin ennalta ehkäisevän päihdetyön sekä raittiustyön vähenemisen. On totta, että raittiussihteerien tehtävistä luovuttaessa ei kunnissa ole riittävästi panostettu ennalta ehkäisevään päihdetyöhön. Vain harvassa kunnassa on edes ennalta ehkäisevän päihdetyön tekijää tai tekijöitä.

Arvoisa puhemies! Kannatan siis lämpimästi veronkorotusta. Meillä ei todella ole varaa inhimillisesti, sosiaalisesti eikä taloudellisesti niihin kustannuksiin, joita kasvavat päihdeongelmat aiheuttavat. Sairauksina ja jopa kuolemina, työpoissaoloina, työkyvyttömyytenä, perheiden pahoinvointina, lastensuojelullisina kysymyksinä, väkivaltana jne. päihdehaitat koskettavat aivan liian suurta joukkoa suomalaisia. Tämän ryhmän hätähuuto tulisi kuulla nykyistä vahvemmin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kuunneltuani näitä puheenvuoroja tuli halu vielä tulla käyttämään toinen puheenvuoro.

Aloittaessani edustuksellisen urani absolutisti eli täysraitis kenraali suositteli harkitsemaan maltillista alkoholin käyttöä, koska hän koki, että se saattaisi olla sosiaalisesti helpompi tapa asioida ja hoitaa ihmisten asioita kuin täysraittius. Tämä tuli kokeneelta kenraalilta, joka oli jo siirtynyt reserviin. Hän koki ehkä helpommaksi maltillisen käytön kuin täysraittiuden.

Kuten täällä otettiin esille, päihdeongelmissa tulee erottaa tietenkin nämä sekakäytöt, huumeen käytöt, tupakan käyttö ja alkoholin käyttö, ja kun täällä verrattiin — muistaakseni ed. Karjula puhui tupakan käytöstä — niin tupakkahan on vaarallinen juuri huumeiden kannalta siinä, että kun aloittaa tupakan polttelun, niin porttiteorian mukaan henkilö on alttiimpi tulevaisuudessa käyttämään huumausaineita.

Yksi ongelma alkoholin väärinkäytössä on se, että jos ihminen on todella alkoholiongelmainen, niin hänen on vaikea hakeutua hoitoon. On harva paikka, missä hänet otetaan vastaan silloin, kun hän on alkoholin vaikutuksen alaisena. Usein ainoa paikka, mihin vastaanotetaan, on kirkon toimipisteet.

Itse kannatan raittiusliikettä. Kannatan sitä ajatusta, että "kun otat, niin et aja". Tämä olkoon periaate autonajossa.

Kuten ed. Paatero täällä totesi, minkä olen itse jo todennut aiemmin näistä asioista täällä puhuessani, esimerkiksi 16—25-vuotiaitten joukossa on runsaasti henkilöitä, jotka eivät käytä alkoholia tai mitään muitakaan aineita, jotka sekoittavat ajatuksenjuoksua, niin että ei voi tuomita, että nuoret ovat lisääntyvässä määrin alkoholin käyttäjiä. Juuri kuten ed. Paatero sanoi, pikemminkin ongelmana on, että ikäihmisillä eli vanhuksilla on alkoholiongelma, ja tähän tulisi puuttua ja löytää ratkaisu.

En voi olla toteamatta, että itse ainakin aion tulevaisuudessa nauttia Malagan-viinini ehtoollisen yhteydessä kirkossa ennen puoltapäivää. Joku muu voi ottaa sen alkoholittoman vaihtoehdon. Jokainen meistä saa tehdä valintansa raittiuden, maltillisen alkoholin käytön ja alkoholin suurkulutuksen suhteen.

Ehkä kuitenkin olisi syytä paneutua tutkimaan päättäjänä myös, miksi alkoholia käytetään enemmän kuin on soveliasta, onko taustalla ongelmat työoloissa, työpaikkakiusaaminen, koti- ja perheongelmat, erilaiset kiputilat. Tämäkin saattaa olla syynä niissä tapauksissa, jolloin alkoholi auttaa, mutta lääkkeet eivät sovi. Olen tämän lääkärinä joutunut kokemaan. Siis ongelma "miksi jeppe juo" olisi myös ratkaistava.

Väärinkäytöstä vapautumisia ja sitä, kuinka on päästy siihen, että ihminen ei enää käytä alkoholia väärin, positiivisia tuloksia, tulisi käyttää ja niitä tulisi palkita, ja tässä työssähän ovat mukana eivät vain sosiaali- ja terveystoimi vaan myös poliisi ja kirkko AA:sta ja muista erinomaisista kolmannen sektorin toimijoista puhumattakaan. Haluan vielä kerrata: Ehkä tulisi kuulla enemmän alkoholin liiallisen käytön johdosta ongelmaisia hoitavia ja niitä onnistumistarinoita ottaa opiksi ja palkita niitä henkilöitä, jotka ovat pystyneet tukemaan ja saamaan niitä tuloksia, että ihmiset eivät enää käytä alkoholia väärin. Sinne meidän tulisi ohjata resursseja, niin taloudellisia kuin henkilöresurssejakin.

Kuten ed. Akaan-Penttilä sanoi, on aivan oikea tieto, että viina liottaa aivot, esimerkiksi pikkuaivot, ja kävely muuttuu tietynlaiseksi, kun on liikaa alkoholia nauttinut. Mutta rohkenen murjaista tähän loppuun vanhan vitsin, joka lienee teille kaikille tuttu: Miten saadaan kansanedustajan aivot herneen kokoisiksi? Vastaus on, arvoisa puhemies: turvotetaan ne viinassa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Suomen alkoholipoliittinen historia todistaa, että viinan hinnan suhdanteet vaikuttavat suoraan sen kulutukseen ja samalla hintoihin. Vuonna 2004 voimaan tullut alkoholiveron kevennys on aiheuttanut kulutuksen kasvun kaikkien aikojen ennätykseen eli yli 10 litraan puhdasta alkoholia henkilöä kohti vuodessa useamman vuoden ajan. Jokaiselle suomalaiselle jyvitettynä tämä tarkoittaa siis yli Koskenkorva-pullollista viikossa.

Alkoholin aiheuttamat kuolemat ja sairauseläkkeet, pahoinpitelyrikokset, rattijuopumukset ja lasten kaltoinkohtelu ovat lisääntyneet samassa suhteessa kulutuksen kanssa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on arvioinut, että 1 litran li-säys alkoholin keskikulutuksessa merkitsee 1000:ta uutta pahoinpitelyrikosta eli noin 4 prosentin kasvua niissä. Alkoholin haitat ovat kansanterveyden ja hyvinvoinnin suurin yksittäinen uhkatekijä. Voi sanoa, että Vanhasen edellisen hallituksen veronkevennyksistä on aiheutunut jo nyt alkoholihaittojen kasvun myötä merkittävää lisälaskua kunnille. Lastensuojelu ja päihdesairaudet nielevät yhä suuremman osan kuntien menoista. Useammat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alkoholin verotus, vähittäismonopolimyynti ja mainonnan kieltäminen ovat kustannustehokkuudeltaan parhaita keinoja vähentää alkoholihaittoja ja alkoholiongelmaa. Veronkevennys oli näiden tietojen perusteella virhe.

Mielestämme hallituksen esitys, mikä nyt tehdään, on siinä suhteessa oikean suuntainen, että alkoholiveroa on korotettava, sillä alkoholihaittoja on mahdotonta vähentää puuttumatta alkoholin hintaan ja markkinointiin, mihin muun muassa ed. Paatero asianmukaisesti tänään salissa viittasi. Kansanterveyden vaaliminen on alkoholipolitiikassa tärkeämpää kuin veropohjan säilyttäminen.

Kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet viime vuonna 20 prosentin korotusta ja tänä vuonna tulevat ehdottamaan sitä samaa, mitä asiantuntijat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esittävät, eli alkoholiveron korottamista 10 prosenttia hallituksen esitystä korkeammaksi. Alkoholiveron korottamista puoltavat varsinkin terveys-, sosiaali-, perhe-, työllisyys- ja liikennepoliittiset syyt. 18—20 prosentin korotus ei ainakaan merkittävästi näkemystemme mukaan lisäisi matkatuomisten määrää. Korotus vähentäisi jonkun verran kulutusta ja ainakin rajoittaisi kulutuksen kasvua.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tääl on kansanviisauksia murjaastu muutaman kerran. Yks on jääny sanomata. On vanha sanonta, että alkoholi ei oo ongelmana niin kauan kun sit on saatavilla.

Mutta kaiken lähtökohtana kuitenkin mä oon huolissani lasten tulevaisuuresta. Ja kuitenkin, vaikka nyt viimeaikaiset tutkimukset on osoottanu, että nuorten alkoholinkäyttö on hivenen ehkä vähentyny ja vanhusten lisääntyny, niin kuitenki kyllä melekonen prosentti viel on, eli liian suuri, nuorisossa, joka opetteloo viinan käytön. Kotikasvatuksella täs on kaikista suurin merkitys, puhutahan mitä hyvänsä, mitä liberaalimmaksi tämä yhteiskunta on täs vuosikymmenten aikana menny.

Minä oon kauhulla seurannu sellaasia perheitä, kun ne sanoo, notta hyvin pienestä kun nuorena opetetahan niille kotona ottamaan, että ottakaa täälä se viinilasi tai kunnon väkevä ryyppy, ettei tartte tual kylillä juora. On vain monesta tullu sattumalta, kuulkaa, sellaasia juoppoja, jotta alta nelikymppisenä on viety jo maan majoille, valitettavasti. Eli kyllä se näin on, jotta kotikasvatus kuitenki, mieluummin ei pauhaaminen alkohoolista, mutta kuitenkin. Jos kotona opetetahan juomahan, niin sen tietää, kuinka siinä saatetahan käyrä. Eli kyllä se nuorella sinne jää mukavasti soimahan. Se ottaa sitä jossakin vaiheessa, ei sitä tartte välttämättä kotona ottaa, niin siitä tuloo kuitenki ne oikiat tavat.

Mutta kuitenki oon sen verran iäkäs kaveri, jotta koulut oli silloon tietynlaises avaanasemas. Silloon oli kouluissa raittiusviikkoja. Ehkä se osittain johtuu siitä — äskön otin huomiohon sen, kun on aina vaan yhteiskunta menny liberaalimpahan suuntaan — jotta silloin oli jöö koulussa vähän toisenmoinen.

Kiitos, anteeksi, mä lopetan tähän. — Mutta viimeset sanan sanon, jotta ed. Kalmari otti sen asian esiin, notta naiset on paljo parempia kasvattajia tämän suhteen kun miehet. Mä väitän, että kyllä miehekki osaa kasvattaa lapset alkoholin suhteen siinä kun naisekki.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä kaikki edustajat täällä salissa ovat lämpimästi kannattaneet tätä alkoholiveron korotusta, mikä on hyvä viesti meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, kun haluamme korottaa sitä vielä lisää joko ensi tai seuraavana vuonna.

Halusin vähän kommentoida tätä Viron alkoholin hintatasoa. Valitettavasti kossupullo maksaa Tallinnassa puolet siitä kuin Suomessa, joten ei ole kovin todennäköistä, että he nostavat sitä hintaa niin paljon, että sillä olisi tässä suhteessa merkitystä. Mutta onko alkoholin tuonnilla fiskaalista merkitystä? Ei ole Suomelle, sillä Suomessa alkoholihaittojen hoito ja muut asiat, mitä alkoholi aiheuttaa meidän maassamme, ovat niin paljon kalliimpia, että antaa tulla vaan viinaa sieltä. Jos joku haluaa itse rahdata itselleen syntymäpäiväviinat, niin se ei ole niin vaarallista kuin se, että ihmiset ostavat sen omasta Alkostansa. Verratkaa tilannetta Ruotsissa, missä tätä hinnanalennusta ei tapahtunut. Siellä on suuri tuonti, mutta siellä on paljon vähemmän alkoholihaittoja.

Sitten vielä tämä ravintolajuominen, mistä ed. Paajanen puhui. Todellakin, ihmiset nykyisin juovat pohjat kotona ja sitten vasta menevät ravintolaan, mikä on erittäin epäsuotavaa käytöstä. Tämän vuoksi huomautus ravintoloitsijoille: voisivatko he myydä niitä viinipullojaan hieman halvemmalla, niin että ihmiset joisivat viininsä ravintolassa eivätkä kotona?

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ollut aiemminkin ja olen tällä hetkellä sitä mieltä, että alkoholin hinnan raju alentaminen, joka tapahtui aikoinaan, oli suuri virhe, mutta samanlainen virhe tehtäisiin, jos alkoholiveroa nostettaisiin hyvin rajusti kerralla. Nythän tässä on asteittain menty ja ollaan myös korottamassa lievästi alkoholiveroa. Kuitenkaan tätä ed. Asko-Seljavaaran mainintaa matkustajatuonnista en täysin ymmärtänyt. Mielestäni juuri sillä on myös oma merkityksensä. On niitä ammattimaisia rahtaajia, ja toki kotimaisella alkoholin hinnalla ja tosiaan tällä matkustajatuonnilla on ollut ja on edelleen välitön yhteys. Muissa puheenvuoroissa on tuotu esille paitsi tämä hinta myös saatavuuskysymys, ja niillä on merkitystä. Tähän tulisi myös voimakkaammin kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies! Tälle vuodelle arvio alkoholiveron tuotosta on lähes 1,1 miljardia. Täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa on todettu, että nämä välittömät haitat ovat noin 900 miljoonaa. Jos otetaan myös välilliset, niin varmasti koko summa vähintäänkin menee, mikä tuottoa on, eli niin monella tavalla negatiiviset vaikutukset tässä on.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, ed. Miedolle. Kyllä kotonani, kun nuoret olivat nämä iät täyttäneet ja siellä muitakin oli, meillä myös viiniä nautittiin, enkä minä sitä niin pahana nähnyt, jos nuoret siellä kokoontuivat, enkä tiedä, että yksikään heistä olisi tullut ainakaan tässä vaiheessa alkoholistiksi. Myönnän, että perheitten kasvatuksella on merkitystä, mutta kun itsekin alkoholia silloin tällöin nautin, niin en minä pahana näe, että olen ohjannut myös nuoria oikeisiin tapoihin. Mutta tästä voimme varmaan keskustella ed. Miedon kanssa muutenkin.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Mo- nien tutkimusten mukaan, kuten täällä on todettu moneen kertaan, alkoholin kulutukseen vaikuttavat eniten alkoholin saatavuus ja hinta. Näin siis tutkimukset meille osoittavat. Ja kulutusta voidaan parhaiten vähentää saatavuutta rajoittamalla ja hintaa korottamalla.

Tästä syystä on tärkeätä tavoitella sellaista hintatasoa, joka parhaiten vähentää alkoholin käyttöä ja saatavuutta. Uskon, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa ja myös tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tätä tavoitetta kohti kuljetaan. Hallituksen nyt tekemä esitys on siten oikean suuntainen. Tasapainon löytäminen hintatason ja vapaan matkustajatuonnin välillä vain on vaikea tehtävä.

Alkoholin hintakeskustelussa helposti on vaarassa unohtua — ei nyt kuitenkaan aivan kokonaan unohdu tänäänkään täällä — se, että alkoholin kulutukseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin saatavuus ja hinta. Ei se nyt ihan pelkästään siitä ole kiinni, kuinka paljon ihmiset juovat. Kaikkein tärkein tekijä alkoholin kulutuksessa itse asiassa ei ole hinta ja alkoholin saatavuus vaan yksilön myönteinen asenne alkoholiin ja halu käyttää alkoholia. Jos myönteinen asenne puuttuu eikä henkilö halua alkoholia käyttää, niin ei hän sitä osta, vaikka se olisi edullistakin.

Miten tämä ratkaisevassa asemassa oleva asenne ja halu syntyy, siitä puhutaan liian vähän. Suomalainen alkoholiongelma on keskeisiltä osiltaan asennekysymys. Raittiusaatteen arvostuksen vahvistamiseen olisi paljon mahdollisuuksia. Kannatan sen aatteen vahvistamista, vaikka itse en ole raivoraitis, niin kuin hyvin tiedätte te, jotka linnassa kanssani boolia maistelitte. Mutta hyväkään alkoholivalistus ei yksin riitä asenteiden muuttamiseen. Kaikkea ei voi tehdä valistuksella, jos samaan aikaan on muita asenteisiin vaikuttavia virtauksia, joita pidetään yllä ja tuetaan ja mahdollistetaan.

Tärkeä alkoholiasenteisiin vaikuttava tekijä on alkoholimainonta. Suomella on EU:n lainsäädännön puitteissa mahdollisuus alkoholimainonnan merkittävään rajoittamiseen nykyisestä. Meidän ei tarvitsisi sallia niin vapaata mainontaa kuin nykyään sallimme. Suomessa tulisikin kokonaan kieltää alkoholijuomien niin sanottu mielikuvamainonta sekä alkoholijuomien mainonta televisiossa. Tätä mahdollisuutta tulisi käyttää. Meidän tulisi rajoittaa alkoholin mainonta Ranskan, siis keskeisen EU-maan, esimerkin mukaan pelkästään tuoteinformaation antamiseen. Tämä selkeyttäisi myös alkoholiin liittyvää valistus- ja kasvatustyötä.

Arvoisa puhemies! Emme tarvitse viinimainoksia, joissa alkoholijuomaa markkinoidaan slogaanilla "vapauta sisäinen peikkosi". Tuolla päihdetyön puolella ihmiset uupuvat, kun näitä sisäisesti vapautuneita peikkoja on jo ihan liiankin paljon.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on kuunnellut useampia puheenvuoroja alkoholin turmiollisesta vaikutuksesta — itse en ole lääkäri, mutta tiedän kyllä entisissä tehtävissäni oltuani, mitä vaikutusta alkoholilla ihmismieleen on — niin tuli mieleen, kun muutamia vuosia sitten Pekka Puska — onko ex-kansanedustaja Pekka Puskan titteli tällä hetkellä pääjohtaja — oli täällä eduskunnassa ja kertoi niistä Pohjois-Karjala-projektin asioista ja siitä, kuinka turmiollista alkoholi on.

Omassa työssäni nimismiehenä eräässäkin tilanteessa oli kaksi ruumiinavausta, suoritettiin kahdelle aivan erilaiselle henkilölle. Toinen oli hyvin aktiivi osallistuja vapaaehtoistoimintaan ja hyvin esimerkillinen, ja toinen oli hieman laitapuolen kulkija, ja sattuivat poistumaan ajasta iäisyyteen samana päivänä, ja samalla aikaa suoritettiin oikeuslääketieteellinen avaus. Tämän, joka oli laitapuolen kulkija ja käytti alkoholia, ruumiinavauspöytäkirjassa luki, että suonet olivat helakanpunaiset. Ja tällä esimerkinomaisella henkilöllä olivat valtimot täysin tukkeutuneet, ja tämä johti kuolemaan.

Kysyin tästä, ja silloinen edustaja Puska totesi minulle, että se kyllä pitää paikkansa, mutta niistä ei pidä puhua. (Ed. Pulliainen: Miksi puhutte sitten?) — Minä olen puhunut niistä, mutta hänen ei pitänyt puhua lääkärinä ollessaan, kun hän teki näitä tutkimuksia. — Eli saattaa olla, että alkoholilla on jotakin muutakin merkitystä sitten, kun sitä käytetään. Liottaako se sitten jotakin, valtimon seinämiä niistä kalkkeutumisista tai muusta, en osaa sanoa, mutta tämä on ainakin suoraan siitä avauspöytäkirjasta, jonka satuin silloin lukemaan.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu myöskin nuorten tilanteesta ja siitä, onko hyvä, jos kotona sallitaan joskus ottaa viiniä, vai ei. Itse konkreettisena havaintona totean sen, että kun olin aikoinaan Hämiksen ovella hyvinkin paljon ovimiehenä yhteen aikaan, niin karmea oli aina se syksy, kun uudet yliopisto-opiskelijat tulivat Hämikselle. Silloin, kun he vapautuivat ja saivat ensimmäisen kerran ottaa kunnon kännit, se oli karmeaa, kun he eivät tienneet eivätkä tunteneet, millä tavoin alkoholi vaikuttaa heihin. Jäin vaan silloin pohtimaan, olisiko ollut paikallaan, että olisi jonkinlaista kokemusta, ennen kuin tänne suureen maailmaan tullaan. Monen kohdalla tuli hyvinkin ikäviä tilanteita.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu valistuksen vaikutuksesta, ja hämmästyksekseni totesin tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnosta, että valistuksen vaikutuksen alkoholin kulutukseen on todettu olevan varsin vähäistä. Minua hämmästyttää kyllä se. Niin kuin täällä kävi ilmi, enää ei pidetä raittiusviikkoja ja muita vastaavia niin kuin ennen vanhaan kouluissa pidettiin. En tiedä, onko sillä sitten merkitystä, mutta minun mielestäni koulumaailmassa ei nyt sitten ihan riittävästi, minun mielestäni, ole siihen raittiuspuoleen paneuduttu, koska sitä ei sillä tavoin arvosteta.

Siitä, mitä täällä ed. Kantola totesi mainonnasta, olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Tällainen mielikuvamainonta ei ole hyvää. Se johtaa kyllä hyvin herkästi nimenomaan nuorten osalta kiinnostukseen vielä enemmänkin kuin voisi olla paikallaan.

Arvoisa puhemies! Täällä on vähän vähätelty tuontiviinojen osuutta, mutta täällä kuitenkin valiokunnan mietintöön sisältyvässä lausunnossa todetaan, että tuonnin vähenemisestä huolimatta matkustajien tuoman alkoholin määrän arvioidaan esityksessä olevan edelleen yli 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 2005. Ja mikä on vaikutus, jos lähdetään hintoja liikaa nostamaan? Itse en ole pitkään aikaan Virossa käynyt, mutta olen kuullut, että jo tällä hetkellä siellä pakataan autot täyteen ja tuodaan näitten uusien säännösten mukaan, ja on ilman muuta selvää, että jos hintoja liikaa nostetaan, se lisääntyy, koska helppo raha houkuttaa aina ja koska tulkinnat tällä hetkellä ovat varsin ongelmalliset siitä, että pitää pystyä näyttämään, onko tuotu omaan käyttöön vai ei.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Kantola ja Vistbacka nostivat esille mielikuvamainonnan. Tietysti voi kysyä, mitä muuta mainontaa on olemassa kuin mielikuvamainontaa. Tässä mainonnassa usein viitataan ehkä kyseenalaisesti varsinkin lapsiin taikka nuoriin henkilöihin, mutta tämähän on jo nykyisessäkin alkoholimainonnassa kiellettyä. Itse näen niin, että nykyinen lainsäädäntö tuossa mielessä on riittävä.

Tänään esillä on alkoholin verotuksen kiristäminen. Tämä on varmasti tietynlaista taiteilua sen oikean tasapainon löytämiseksi. Silloin vuonna 2004, kun alkoholiveroa alennettiin, oltiin erilaisessa tilanteessa. Tämän jälkeen vuoden 2008 alussa tehtiin ensimmäinen korotus, joka oli varsin perusteltu, ja varsin oikea on myös tämä seuraava korotus. Mutta koko ajan pitää seurata sitä, mitä tapahtuu muualla Euroopan unionissa ja lähinnä Virossa, sillä liian ronskissa korotuksessa on aina se vaara, että viinan tuonti sitten siirtyy entistä enemmän Virosta tapahtuvaksi ja näin tulokset ovat monta kertaa huomattavasti kohtalokkaampia kuin nykymallilla.

Aivan lyhyesti, arvoisa puhemies, loppuun: Muun muassa ed. Asko-Seljavaara on puhunut ravintoloista ja siitä, miksi viini ei siellä voisi olla halvempaa. Olen täysin samaa mieltä. Minun mielestäni voisikin pohtia sitä, voisiko verotuksessa olla erilainen vero ravintoloille ja ulospäin suuntautuvalle vähittäismyynnille, sillä ravintoloissa juominen tapahtuu kuitenkin valvotuissa olosuhteissa. Tämä kannattaisi ottaa vielä kerran mietintään.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka onneksi suurimmalle osalle suomalaisista alkoholi ei muodosta mitään ongelmaa, kulutuksen kasvu viime vuosina on huolestuttava asia. Niin kuin tiedetään, hintapolitiikka on yksi parhaimmista, toimivimmista keinoista rajoittaa alkoholin kulutusta. Tässä suhteessa, niin kuin hyvin tiedetään, me olemme ulkoisten tekijöitten vaikutuksen alaisina, eli taso, mikä Suomessa voidaan alkoholin hinnalle asettaa, määräytyy Viron hinnan perusteella.

Olen ed. Asko-Seljavaaran kanssa hyvin voimakkaasti eri mieltä siitä, kun hän sanoi puheenvuorossaan, että antaa tulla vaan viinaa Virosta. Kyllä minusta hallitsematon tuonti, johon korkeat hinnankorotukset Suomessa johtaisivat, tuottaisi paljon ja vielä suurempia ongelmia kuin kotimaasta ostettu alkoholi. On päivänselvää, että harmaata tuontia, kertajuomisen kasvamista, erilaista rikollisuutta syntyisi tämän tuonnin ympärille.

Se politiikka, joka Suomessa on omaksuttu, on ehdottomasti se oikea, eli joudumme, niin kuin lausunnossa todetaan, käyttämään sitä pientä liikkumavaraa, joka meillä on ehkä nyt olemassa, hyväksemme ja nostetaan kotimaista veroa niin paljon kuin voidaan ilman, että tuonti kasvaa hallitsemattomaksi. Periaatteessa myöskin se, että verotetaan mietoja vähemmän kuin väkeviä, on oikea periaate.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minäkin kiinnitän huomiota ed. Asko-Seljavaaran varsin reippaaseen puheenvuoroon vähän aikaa sitten, jossa hän kehotti suurin piirtein tuomaan alkoholia tuolta Viron puolelta ihan niin paljon kuin sielu sietää, kuin rahkeet ja pörssi kestää.

Arvoisa puhemies! Tässä on sitten se veteen piirretty viiva aika mielenkiintoisessa paikassa jo tällä linjalla. Nimittäin poliisi kertoi viikko pari sitten, että ne määrät, joita tuodaan, ovat sellaisia, että ne ihmiset, jotka ovat omaan tarpeeseensa tuoneet, ovat kyllä vainaita varmaan kaikki, mutta yllättäen he eivät ole vainaita, vaan varsin hyväkuntoisia, ja pankkitili pullottaa. Elikkä siis toisin sanoen tuollaiset lausunnot ovat mielenkiintoisia eduskunnassa esitettyinä, mutta ed. Asko-Seljavaaralla niihin on ilmiselvästi varaa ja niillä tulee lisää ääniä, kun tuollaisia käyttää.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Aihe on sen verran tärkeä, että toivoisin, että täällä olisi ministereitäkin paikalla. (Ed. Pulliainen: Ei sitä nyt sellaisia pidä toivoa!)

Ennen maaliskuun eduskuntavaaleja, jos mietitään, mitä me kaikki poliittiset liikkeet pohdimme, niin tämä oli yksi asia, joka nousi. Lähes kaikilla poliittisilla liikkeillä oli kanta kyseessä olevaan asiaan. Voi sanoa, että kaikki poliittiset liikkeet olivat tulleet jossain määrin kristillisdemokraattien linjoille.

Nyt kun on katsottu tätä vuoden 2004 tapahtumien jälkeen, voidaan siis todeta, että viinaveron alennus oli suuri virhe. Liikakäytön haitat ovat kaikkien suomalaisten nähtävissä ja veroina maksettavissa. No, mitä tekee nyt, voi sanoa, hallitus? Kun me katsomme tätä hallituksen esitystä ja nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoa, niin Koskenkorva-pullo nousee eurolla, olutpullo joillakin senteillä. Voi sanoa, että tämä on aika erikoinen, liberaali vastaus tilanteessa, jossa alkoholisairauksista on muodostunut suurin ja ylivoimaisesti kallein kansanterveysongelma.

Suosittaisin erityisesti valtiovarainministerille tutustumista dosentti Martti Häikiön ajatuksiin, kun sama puoluetausta heitä yhdistää. Häikiö koki, voi sanoa, kd-herätyksen alkoholiverohaitoista nelivuotisen Alkon historia-projektinsa kuluessa. Häikiön mielestä nykyisessä alkoholikeskustelussa on vallalla vapautuksen teologia, jossa Suomen kansa on vihdoin päässyt holhoa-misesta. Mitään rajoittavia toimia ei saisi ehdottaa. Häikiö on nyt useiden tutkijoiden kannalla — voi sanoa, että kd:n kannalla — siinä, että kulutusta voidaan alentaa vain puuttumalla saatavuuteen ja hintaan. Kun tavoite on haittojen vähentäminen, nämä ovat keinot.

Olen samaa mieltä Häikiön kanssa siitä, että viinaveron korottamisen lisäksi olisi keskusteltava alkoholijuomien myyntipaikkojen lukumäärästä ja aukioloajoista. Voisi kysyä, onko täysin välttämätöntä, että kaljaa ja siideriä saadaan jokaiselta huoltoasemalta.

Mielestäni alkoholijuomien myyntioikeutta ei tulisi myöntää erityisesti perheille suunnattuihin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Myös meidän kasvattajien jämäköityminen sekä myynnin ikävalvonnan tehostaminen voivat kääntää lasten ja nuorten alkoholinkäytön laskuun.

Kasvava päihteiden käyttö ja siitä seuraavat ongelmat heijastuvat laajasti kuntien toimintaan, ja päihdehuoltopalvelujen merkitys kasvaa entisestään kunnissa. Mielestäni valtion ensi vuoden talousarviossa tulisi lisätä päihdehuollon resursseja niin, että vähintään 20 prosenttia tästä hallituksen esittämästä viinaveron korotuksesta tai tuotosta voitaisiin käyttää päihdehuollon resursseja vahvistamaan.

Tänä syksynä on kohistu liikennekuolemien lisääntymisestä. Onhan se näyttävää, kun lehti repäisee etusivu-uutiseksi kuolonkolarin Leppävirralla tai Heinävedellä. Jokainen meistä sen lukee ja keventää kaasupoljinta ehkä hetkellisesti.

Liikenteessä on kaikkia koskeva totaalikontrolli vähemmistössä olevien kaahareiden vuoksi. Tätä kontrollia ei paljonkaan kyseenalaisteta. Puheen sävy on paljon voimakkaampaa ja kriittisempää, jos alkoholipolitiikkaan yritetään saada tolkkua viinan saatavuuden vähentämisellä. Ongelmaton enemmistö kärsisi vähemmistön ongelmakäytöstä.

Parasta viinavalistustyötä olisi varmasti, kun etusivun jutuiksi vedettäisiin pultsareiden ja muiden ongelmakäyttäjien kuolemat. Viina vaan ei tapa heti vaan vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Siltikin kirittäisin suomalaista mediaa kirjoittamaan enemmän alkoholistien kohtaloista. Vuonna 2006 Suomen tieliikenteessä kuoli 337 ihmistä. Viinavainajia oli noin 2 000. Nyt tänä vuonna tieliikenteessä on kuollut noin 300 ihmistä, ja huoli on kova, miten liikennekuolemien määrä saataisiin laskuun.

Arvoisat kansanedustajat, alkoholin suurkuluttajia on arviolta noin 250 000—500 000 eli noin 6—12 prosenttia aikuisväestöstämme. Kysyn: mikä tekisi meistä suomalaisista yhtä huolestuneita kuusi kertaa enemmän tappavan viinan suhteen, jokaisen elämä kun on yhtä tärkeä?

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on arvosteltu sitä aikanaan tehtyä päätöstä, jossa tuli oltua mukana. Äänestin hallituksen esityksen puolesta, koska minusta siinä se ajatus oli kuitenkin löytää sitä veteen piirrettyä viivaa, millä tavalla saadaan ulkomailta tulevaa viinaa vähennettyä. Ennen kaikkea silloin puhuttiin Virosta, mutta itse puhuin täällä siitä, kun asun tuolla ihan itärajalla, että meillehän tulee Venäjän puolelta kanssa aika paljon. Nytkin, vaikka sitä hintaa on laskettu, niin siitä huolimatta sitä tulee sieltä. Se on tietyntapainen matkailujuttu, jota näköjään ei vieläkään ole saatu hallintaan. Välttämättä se ei aina ole ihan terveellistä, mitä sieltä on tullut. Siinä ovat osin suomalaiset toimijat mutta sitten ovat naapurimaan toimijat, vähän samalla tavalla niin kuin tässä Viron keississä tässä hiljattain, jossa oli tuotu aika isoja määriä Suomeen ja jobattu täällä sitten. Sen takia minä en ole sitä ratkaisua pitänyt sillä tavalla vääränä. Nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan: nyt haetaan semmoista suuntaa, mikä on se raja. Minusta pitää seurata kyllä tarkkaan, mihin se johtaa, ettei tehdä semmoista isoa nostoa. Jos nyt olisi nostettu reilusti enemmän, niin minä väitän, että siinä olisi tapahtunut semmoista jobbaustoimintaa ja taas siihen suuntaan, että se on kannattavaa toimintaa.

Toinen asia, mikä on näkynyt tässä ihan kulttuurista lähtien — minä olen Kiteeltä kotoisin — ilmeisesti tämmöinen omatoimisuus on vähentynyt huomattavasti. Siellä ei ole kotipolttoa enää, en ole ainakaan tavannut enää siellä tämmöistä. Siinä mielessä se kulttuuri on Kiteeltä näköjään ainakin häviämässä kokonaan. En pidä sitä sinällään pahana, mutta noin kulttuurillisesti se on muuttamassa meidän seutukuntaa. Valitettavasti venäläinen alkoholi on tullut sinne näköjään jäädäkseen. Se toimii hyvin ammattimaisesti. Se kuulemma toimii niin, että voi tekstiviestillä tilata ja tuodaan kotiin. Se meidän pitäisi saada jotenkin kitkettyä pois, koska se ei ole kanssa tervettä toimintaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! En tietenkään puolusta hallitsematonta tuontia, mutta monet asiantuntijat valiokunnassa sanoivat, että meillä olisi vielä varaa korottaa alkoholin valmisteveroa, jolloin tämä tilastoimaton tuonti luultavasti vähän kasvaa, mutta että meillä on mahdollisuus vielä hallita se tilanne aivan hyvin. Ehkä kuitenkin palaaminen siihen verotasoon, mikä meillä oli ennen vuotta 2004, voisi olla oikea. Nythän me olemme vielä jotkut 30 prosenttia siitä jäljessä. Jos nyt ihminen lähtee Seinäjoelta saakka hakemaan 60-vuotisviinalastinsa Tallinnasta, niin en pidä sitä hirveän pahana asiana, sehän on tavallaan tällainen turistimatka. Mutta kaikenlainen salakuljetus ja sen tyyppinen tietenkin täytyisi kitkeä pois.

Ed. Heinoselle sanoisin, että todellakin koko ravintolamyynninhän pitäisi olla arvonlisäverossa vähän alempana. Niin kuin me nyt laskemme tätä ruuan arvonlisäveroa, niin joskus sitten, kun meillä on varaa siihen, me laskemme ravintolamyynnin arvonlisäveroa. Tällöin ihmiset hakeutuvat ravintolaan, mikä on sosiaalisestikin paljon parempi asia. Mutta katsotaan sitten, kun varaa tulee tähän.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos missä niin alkoholijuomien verotuksessa Euroopan unionissa pitäisi olla yhtenäinen, riittävän korkea taso. Silloin me välttyisimme kaikilta näiltä tässäkin keskustelussa olevilta ongelmilta tuonnin osalta, ja se olisi varmasti meitä kaikkia eurooppalaisia ajatellen varmasti myös terveydellisesti huomattavasti paljon parempi järjestelmä. Toivottavasti siihen jossain vaiheessa päästäisiin.

Toinen asia, mikä täällä jo tulikin esille, on mainonta. Alkoholinkulutuksesta on erittäin paljon mielikuvia, ja kysymys on siitä, minkälaisen mielikuvan me haluamme lapsille ja nuorille antaa alkoholin vaikutuksesta, sen vaaroista, ja kuinka hyväksyttävää se meille on. Tässä mainonnan kielto olisi kyllä mielestäni yksi merkittävä askel eteenpäin, parempaan suuntaan. Luulen näin, että me löydämme kyllä viinamme ilman mainontaakin, ja se vaikuttaisi varmasti myönteisellä tavalla.

Puhemies! Lopuksi toiseen hieman eri asiaan liittyen alkoholipolitiikkaan, tilaviineihin. Mielestäni tässä asiassa meidän pitäisi katsoa asiaa sen oikeiden mittasuhteiden mukaan niin, että me emme rajoittaisi sellaista elinkeinotoimintaa, jolla ei ole mitään tekemistä alkoholipolitiikan kanssa. Tässä mielessä laajempi mahdollisuus tilaviinien myyntiin olisi mielestäni ihan perusteltua. Kun teemme näitä äsken mainittuja asioita, niin varmasti tämä mittaluokkana ei vaikuta meidän suomalaisten alkoholinkulutukseen minkään vertaa. Päinvastoin se lisää meidän maaseutuyrittäjyyttä.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme tänään hallituksen esityksestä alkoholiveron korotukseksi. Mielestäni alkoholin tuonti Virosta oli kyllä pieni haitta ja heikko peruste veronalennukselle edellisellä hallituskaudella siihen nähden, että tämä kansa on ratkennut ryyppäämään ja sadattuhannet ihmiset kärsivät välillisesti tai välittömästi alkoholiriippuvuudesta. Alkoholin kulutukseen vaikuttaa hinnan lisäksi myös sen saatavuus, ja alkoholimyymälöitä on perustettu joka niemeen ja notkelmaan. Alkojen perustaminen on ollut jonkin aikaa jonkinlaista aluepolitiikkaa ja sen aluepolitiikan välineitä: kirkonkyliä on virkistetty perustamalla sinne Alkoja. Kyllä meidän pitäisi löytää toisenlaista elinkeinopolitiikkaa maaseudulle kuin Alkojen perustaminen. (Välihuutoja oikealta) — Kyllä pitäisi myös alkoholin ja varsinkin väkevien hintaa nostaa aivan reippaasti. Minun mielestäni koskispullo voisi hyvin maksaa 20 euroa. (Ed. Pulliainen: Reipas puheenvuoro!)

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Äskön jäi viel sen verran sanomata: Mä kannatan ehrottomasti erustaja Heinosen ajatusta siinä, että kun viime laman jälkehen ravintolohon ruvettihin menemähän entistä myöhemmin pikku kekkerissä ja sitten sielä sen loppuillan aikana otettihin yhrestä korkeintaan kolmeen, niin ei tämäkää kulttuuri oo sen suhteen ihan oikeen, jos ajatellahan, että ravintoloottenki pitää kuitenki elää ja pärjätä.

Mutta onko tutkittu, paljoko alkohooli aiheuttaa sairauksia siinä mieles, jotta töistä ollahan pois? Se on hirvittävä kansantalourellinen tappio ja ennen kaikkia se, kuinka paljon se tuottaa näille ihmisille ja läheisille mielenterveyshäiriöitä. Tämä olis kans sellainen selvittämisen aiheinen asia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edelliselle edustajalle voin sanoa, että on tutkittu vähän liikaakin, jos uskaltaisi sanoa, että on tutkittu liikaakin. Suomessa tutkitaan nimittäin hyvin paljon asioita ja sitten ei todellakaan tehdä oikeastaan mitään. Kaikennäköiset valiokunnat sitten käyvät sanomassa, mutta kunnon päätöksiä ei asioista uskalleta tehdä, koska kyse on politiikasta. Tässäkin asiassa tietysti Viro on luvannut, että heidän veronsa nousee, ja samaa ovat luvanneet muut Baltian maat. Mutta nyt, kun lama on iskenyt todella verisesti kyseisiin valtioihin, niin on ehkä turha odottaa apua siltä kannalta. Sen takia ... (Ed. Asko-Seljavaara: Voi se olla päinvastoin!) — Ja päinvastoin, miten niin? — Anteeksi, tässä oli kommentti välillä toiselle edustajalle.

Suomen tämän kaltainen suunta, tai hallituksenkin, tällä kertaa on aika oikeaan osunut, että pikkuhiljaa katsotaan vähän kerrallaan tätä. Jos me rupeamme tässä keskustelemaan siitä, minkälaista mielenterveydellistä ja ihmisihanteellista politiikkaa Suomessa pitäisi näillä lääkitsemisaloilla ajaa, niin se vaatisi sitten jo taas monta muuta valiokuntaa, jotka sitten jotain käyttäisivät näistä tutkimuksista. Mutta tosiaan tämä on oikean suuntainen juttu. Tässä täytyy tarkkailla sitten jo seuraavan lisäbudjetin yhteydessä, mitä tosiaan Baltian maat tekevät ja minkälainen Ruotsin reaktio tähän on, ja ehkä Venäjältäkin alkaa uusi ralli, jos tämä on väärin mitoitettu.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Nuorten, varsinkin miesten, kohdalla alkoholin iso annostus kerrallaan, usein harvoinkin, on kovin tuhoisaa esimerkiksi raa’an väkivallan ja liikennekuolemien suhteen. Tämä on äärimmäisen vaikea asia ratkaistavaksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käydyssä keskustelussa on tullut ilmi ne monet haitat, joita alkoholi aiheuttaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Tätä keskustelua olisi todella tarvittu silloin, kun viime vaalikaudella alkoholiveroa alennettiin. Olisi tarvittu tätä äänenpainoa, jossa myös sen haitat olisivat tulleet korostetummin esille, ja siltä pohjalta olisi voitu tehdä ratkaisuja.

Mutta erittäin hyvä, että nyt käymme tätä keskustelua, ja on annettava tunnustus hallituksen esitykselle. Se on aivan oikean suuntainen, ja aivan kuten valiokunta on tuonut esille, tulee kansanterveydellisistä syistä katsoa asiaa melko pian myös uudelleen ja katsoa, mitä toimia on silloin tehtävä, jotta edistetään kansanterveyttä. Lähtökohdan tulisi olla se, että ne haitat, joita alkoholi aiheuttaa, saataisiin kustannettua alkoholista koottavilla erilaisilla veroilla. Tällä hetkellä on mitä ilmiselvin tosiasia se, että vain pieni osa niistä haitoista, jotka voidaan rahaksi laskea, saadaan tuolla verolla korvattua. Kyse on paljon enemmän myös inhimillisestä kärsimyksestä ja sen seurannaisvaikutuksista, joita ei voida rahassa mitata.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä käyty keskustelu antaa suuntaa raittiuden edistämiseksi ja alkoholin käytön ja sitä kautta alkoholin käytöstä johtuvien haittojen vähentämiseksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt ed. Lauri Oinosella pätkii, kun hän väittää, että näitä asioita ei olisi silloin viinaveroaleshow’ssa tuotu esiin. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä varmaan puhuttiin!) Kyllä, arvoisa ed. Lauri Oinonen, kyllä nämä tuotiin esiin, ja kaikki ne negaatiot, jotka saattoivat ylipäätään tulla kysymykseen, kaikki tuotiin, ja vielä kaiken lisäksi on todistettu, että ne ovat toteutuneet. Mutta puheenvuoronhan Lauri Oinonen sai siitäkin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto tuossa totesi, jotta pitäisi tutkia, mitä se vaikuttaa työelämässä ja sillä puolella haittoja. Minusta pitäisi kanssa samalla katsoa se, jotta miten nuo kapakat, eikö ne pitäisi laittaa kiinni jo viimeistään kahdelta yöllä, vaikka mieluummin yhdeltä, koska se aamuyö kyllä pitäisi jättää nukkumiseen, niin ihmiset eivät sitten mahdollisesti jäisi sen takia pois töistä ja jää riittävästi aikaa. Tämähän opettaa siihen tietysti, jotta kauppojen pitää olla läpi vuorokauden auki, ja voi kysyä, jotta kenen hyöty se on. Minä väitän, että tämä ainakin johtaa nuoremmille ihmisille semmoiseen väärään käyttäytymiseen, joka voi johtaa siihen, mitä ed. Mieto tuossa totesi. Sen takia ehdottomasti, kun tämä eduskunta tekisi päätöksen, jotta pannaan kapakat kahteen mennessä jo viimeistään kiinni, niin se olisi kaikkein järkevin päätös tässä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran mainitessa syntymäkaupunkini Seinäjoen ajattelin käyttää vielä yhden puheenvuoron.

Kun olut rahdataan ensiksi tuolta Pohjois-Suomesta Viron-laivoille, josta sitten ympäri Suomea kansalaiset lähtevät linja-autoilla sitä edullisesti ostamaan, niin mielestäni se ei ole suinkaan mitenkään kestävää kehitystä. Olisi parempi, että viinavero olisi sillä tasolla, että ihmiset voisivat ihan rehellisesti ostaa oluensa kohtuuhinnalla täällä Suomessa. Se olisi ympäristöystävällisempääkin. Tietenkin matkailu sinänsä on aivan eri asia, ja on hyvä, että käydään Virossa. Siellähän oli jo kukoistava kulttuuri, kun Suomessa sitä ei vielä ollut niin korkealla, onhan Tallinna hansakaupunki.

Kun puhutaan nuorten ongelmista, niin tuli mieleen tässä istuessani, että olen tämän syksyn aikana kuullut kolmen nuoren miehen itsemurhasta, jotka ovat tapahtuneet tänä syksynä, ja olen saanut ymmärtää, että alkoholi ei ollut yhdenkään näistä itsemurhista takana, vaan perheongelmat, rikostausta, siis ystävien kautta, ja huumeiden käyttö.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Uskon ed. Pulliaisen todistusta siitä, että tästä varmaan on puhuttu, mutta kuitenkaan en voinut olla provosoitumatta.

Tänään oli justiin lehdissä, että alle 35-vuotiaista miehistä 20—25 prosenttia, viidesosa, neljäsosa, kärsii kaikennäköisistä ongelmista. Onhan se nyt selvää, että Suomessa kun uusi uljas maailma on kehitetty, niin meidän somamme, jos joku muistaa kirjaa, on edelleen viina. Sitten tämä Kelan politiikka ikäihmisten, vanhusten, suhteen on ollut tätä lääkitsemistä, että makuutetaan ihmisiä siellä ja annetaan enemmän ja enemmän lääkkeitä, niin kuin muillekin. Ei ole lähdetty tekemään mitään todellista kansanterveystyötä. Kun täällä ei ole uskallettu tehdä kunnon päätöksiä terveistä elämäntavoista, koululiikunnasta ja muusta, niin täällä on ihan turha hurskastella sillä jotenkin tai puhua, että alkoholi on jotenkin vaarallista. Totta kai se on vaarallista, ja se on viisasten juoma, mutta kun tuntuu, että viimeaikaiset hallitukset eivät ole lähteneet siihen, että annettaisiin tämmöinen yleissivistys ja nuorten kasvaa sille tasolle, että he kasvaisivat aikuisuuteen ja ihmisyyteen ja vastuullisuuteen, niin totta kai he tarvitsevat tämmöisen kemiallisen paimenen. Täällä on turha hurskastella sillä, että jos ei ole rakennettu sen kaltaista yhteiskuntaa, jossa on välittävää, rakastavaa ja opastavaa kuria ja koulutusta, niin tarvitsevathan ihmiset sitten jonkun kohtuullisen lääkityskeinon tähän asiaan. Eli ei tässä nyt kannata siitä lähteä, että vietäisiin ihmisiltä lääkkeet pois ja jätettäisiin heidät sitten tyhjän päälle ja heitteille ja juomaan kaiken näköisiä, mitä lienee, viinoja, joita tuotetaan noissa vieraissa maissa, noissa viereisissä maissa, ja kaikkea tuon kaltaista. Toivon, että ei nyt tästä hurskastelemaan ruveta tästä hallituksen oikean suuntaisesta pienestä koitosta, johon toivoisin liittyvän myös tämmöisen humaanimman, inhimillisemmän ja syvemmin terveen ihmisnäkemyspaketin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Pulliaiselle: On varmasti niin, että ed. Pulliainen ja monet muut, kuten allekirjoittanutkin, toimme esille ne epäkohdat, mihin alkoholiveron alentaminen johtaa, ja voimme todeta, että näin on myös paljolti käynyt, mitä esille toimme. Varmasti näin silloin oli edustajia, jotka tämän haittapuolen toivat esille, mutta henki tuolloin käydyssä keskustelussa eri yhteyksissä oli se, että meidän nyt vaan täytyy tehdä tämä ratkaisu, että meidän on nyt pakko, että me emme voi mitään, ja oli murheellinen tie, jota me silloin kuljimme. Sen seuraukset me olemme nähneet, ja onneksi nyt on nähty, että asioita voidaan korjata ja tehdä muutos ja lähteä tielle, jossa voidaan löytää tie, jolla alkoholihaittoja yritetään edes eliminoida, ja tämä on aivan oikea tie.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä kun silloin vuonna 2003 laadittiin, hallituksen piirissä käytiin erittäin laaja keskustelu siitä tilanteesta, mitä voidaan tehdä, kun matkustajatuonti käytännössä kokonaan vapautui. Tavoitteena oli asettaa kotimainen vero sille tasolle, että tällainen massiivinen tuonti lähinnä Virosta voitaisiin estää. Tiedettiin täysin selvästi se, että haitat tulevat lisääntymään, ja pyrittiin siihen, että tässä muutoksessa alkoholinkulutuksen kasvu olisi niin pieni kuin mahdollista. Se oli tavoitteena. Kaikki nämä ongelmat, mitä esillä oli, tiedettiin aivan hyvin silloin, kun tehtiin, mutta olimme (Puhemies: Minuutti!) tämän Viron tilanteen muutoksen vankeja.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Seppälän kanssa aivan samaa mieltä, että ravintoloiden aukioloaikaa voidaan kyllä tuntuvastikin lyhentää. Yksi hyvä syy monista on esimerkiksi se, että saadaan yritysten kannattavuuttakin paranemaan.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen ykköshallitus kevensi todellakin maaliskuussa 2004 alkoholiveroa kolmanneksella ja väkevien osalta jopa 44 prosenttia. Tällöin alennusta perusteltiin Viron hinnoilla, niin kuin tässä ed. Korkeaoja totesi. Pelättiin nimenomaan viinan tuonnin lisääntymistä. Mutta niin kuin puhuimme tuossa äsken, Suomen alkoholipoliittinen historia todistaa, että viinan hinnan suhdanteet vaikuttavat suoraan sen kulutukseen ja samalla haittoihin, ja vuonna 2004 voimaan tullut alkoholiveron kevennys on aiheuttanut merkittävän kulutuksen kasvun, kaikkien aikojen ennätyksen, yli 10 litraa puhdasta alkoholia henkilöä kohden vuodessa. Jokaiselle tämä siis tarkoitti yhtä Koskenkorva-pulloa viikossa.

Arvoisa puhemies! Haluaisin puuttua tässä muutamaan asiaan. Ed. Virtanen totesi, että viina on viisasten juoma. Se on totta, mutta tämä viisaus ei valitettavasti näy tilastoissa. Kun katsomme, että meillä on 2 000 alkoholikuolemaa vuosittain ja, niin kuin totesin äsken, että tieliikenteessä kuolee noin 350 henkilöä vuosittain, niin merkittävä kansanterveydellinen haitta, 2 000 ihmisen kuolema, ei valitettavasti nouse mielestäni riittävästi otsikoihin. Tästä meidän kansanedustajien ja median tulee kantaa entistä suurempaa huolta, että me nostamme nimenomaan tätä epäkohtaa esiin myöskin suuremmin kirjaimin ja etusivun otsikoin esille.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun on puhuttu nuorten alkoholinkäytöstä, nuoret hakoo varmahan sieltä tuollasta hyvänolontunnetta, rohkeutta ja voimaa. Mutta niin kuin ed. Virtanen otti tuos esille, niin nuoret ku rupiais harrastamahan liikuntaa, sais sieltä hyvänolontunteen. Mä väitän, että ku siellä oikein pullistellaan fyysisesti, lähtöö hyvänolon hormoonit liikkeelle, ne saa siitä huomattavasti pitempiaikaisen hyvänolontunteen ja itsetunto nousoo.

Enkä voi olla ottamatta kantaa siihen, mitä ed. Lahtela sanoi. Mä oon täysin samaa mieltä, jotta ravintolat pitää laittaa mieluummin ... Ennen vanhaan oli puoli yhreltä valomerkki ja yhreltä potkaastiin pihalle, ja sen jälkihin yöt on nukkumista varten. Aamulla pitää mennä töihin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran toteaisin kristillisten edustajalle, että se viisaus, se ei sieltä Siirakin kirjasta ihan varmaan tule. Sanoin äsken, että eduskunta ja kansanedustuslaitos ei ole tehnyt sen kaltaisia päätöksiä, että meidän nuoret, lapset kasvatettaisiin yleissivistykseen ja viisauteen enemmän kuin ennen vastapainoksi sille, että meille tuotiin tämmöinen EU-viinalaki, joka ikään kuin pahimmillaan näyttää siltä, että ihmisiä on vähän niin kuin tyhmistetty ja yksinkertaistettu eivätkä he pärjää enää yleissivistysjutuissa, meidän nuoremme ja lapset. Eli silloin viina maittaa enemmän, kun he eivät olekaan niin viisaita kuin he ehkä ennen ovat olleet, mitä kuvaa koko alkoholin 10 litran yli mennyt kulutus. Eli tässä jää helposti semmoinen kuva, että EU on tavallaan hyväksytetty Suomessa nuorisolla sillä, että kansanedustajat, päättäjät, ovat ruvenneet tarjoamaan halpaa viinaa niin, että nuoret pysyisivät hiljaa eivätkä osallistuisi päätöksentekoon ja olisivat kunnottomia eivätkä liikkuisi ja ottaisivat seksuaalisuuden ja erotiikan kaikki netistä ja potisivat sitten näitä vaivojaan. Minun mielestäni tämä vaikuttaa siltä, jos ajatellaan ed. Korkeaojan — uskon täysin, mitä hän äsken sanoi — tilitystä, että nämä asiat on tiedostettu ja nähty ja on yritetty löytää tämmöinen hieno nuoralla tanssiva juttu, ettei tämä katastrofi laukeaisi niin pahana kuin se on nyt tavallaan laukeamassa, onneksi ei niin pahana varmaan kuin monet ovat pelänneet. Minä uskon kyllä, että tässä on tarkoitettu hyvää ja etsitty sen kaltaista kompromissia, että tämä homma olisi toiminut, ja tiedän, että sitä on etsittävä edelleen.

Mutta vielä kerran peräänkuulutan sitä, että meidän olisi löydettävä tämmöinen yhteinen linja, jolla me saamme nuorisollemme ehkä ei nyt aivan yhtä oikoisesti kuin täällä ed. Mieto sanoi pelkästään, mutta ne kuuluvat tähän asiaan, vaan tämmöisen kulttuurillisen, fyysisen, metafyysisen, henkis-transkendenttiä myös, tämmöisen maanpäällisen paketin, jotta sitten nuoret viihtyisivät tässä maassa ja olisivat ylpeitä suomalaisuudestaan muutakin kuin pienessä nousuhumalassa ... (Puhemies: 2 minuuttia!)

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Mielelläni kuuntelisin, mikä on se perussuomalaisten linja tässä alkoholipolitiikassa, minkä tyyppisiä ratkaisuja te haluatte. Tällaisella ei pidä hurskastella, mutta pitää tosiasiat kuitenkin tunnustaa luvuista ja pitää kysyä, onko välttämätöntä, että kaljaa ja siideriä saa jokaisella huoltoasemalla, ja pitää tehdä toimia ja ehdotuksia siitä, miten me saisimme kulutusta vähenemään tuosta yli 10 litrasta. Meidän täytyy myöskin nuorten kasvattajina jämäköityä ja pohtia keinoja, miten myynnin ikävalvontaa voidaan tehostaa ja miten me voimme kääntää lasten ja nuorten alkoholinkäytön laskuun. Tämä on tulevaisuuden kysymys, johon toivon, että myös perussuomalaiset löytävät omissa ohjelmissaan vastauksia.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kärkkäiselle voisin sanoa suoraan, että edustajan kannattaisi muistella, minkälaisia puheenvuoroja käytin silloin, kun hallitus alensi tätä veroa kerralla yli 30 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Voisin ed. Kärkkäiselle sanoa sen, että on elämänkokemusta sen verran paljon tuolta työskentelystä sellaisten henkilöitten kanssa, joihin alkoholi on vaikuttanut sangen turmiollisesti, että tiedän ne haitat, mutta en ole sitä mieltä — enkä usko, että myöskään perussuomalaiset ovat sitä mieltä — että nostetaan viinan hintaa ja kaikki ongelmat poistuvat siinä. Siinä pitää etsiä tasapainoa sillä tavoin, että ne muut haitat ja ongelmat eivät ole suurempia sitten kuin sen viinan hinnannoston aiheuttamat.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen vähän perusteella, mitä olen tässä nyt ihan perussuomalaisten linjaa katsellut, olen nähnyt oikeastaan harvinaista kirkasotsaisuutta. Se muistuttaa vähän niin kuin esivanhempiemmekin ihannetta, sen kaltaista, että juhlat ovat niitä päiviä, jolloin tarvitaan kohotusta ja helpotusta ja nousuhumalaa, kunnioitetaan maata ja elämää ja esivanhempia ja jääkäreitä ja muuta. Silloin juodaan, kun on juhlat, ja sitten muuten ei lutrata eikä pilata maata ja mennä kaikennäköisiin kapulakielisiin höpönpöpön byrokraattipapereihin nimeä panemaan, myydä maata vieraille kännipäissä tai krapulassa.

Eli tämä on kaukana siitä, mitä nykyään tapahtuu tässä maassa, siitä linjasta, mikä on, voisi sanoa, yleensäkin ollut Suomen linja suhteessa alkoholiin. Kun meillä on ollut sitten näitä tapoja, johtuen jostain genetiikastamme, perimästämme, humalahakuisuudestamme, joka on todistettu, niin sitten tuolla vieraissa maissa on semmoisia piirteitä ... Täytyy aina muistaa se, että jotkut ruotsalaisetkin ovat aina pyrkineet leimaamaan jo kielestä lähtien, kun mennään uskonnossa kauemmaksi, suomalaisten kielen velho-, noitakieleksi, saatanan pakanalliseksi Luciferin kieleksi. Tavallaan suomalaiset ovat jo sen oman erinomaisuutensa takia juhliessaan erottuneet joukosta, mutta se, että sen ovat sitten hienommat ihmiset leimanneet ja tehneet sen jotenkin muka alkoholin ansioksi, miten sitä aikoinaan käytettiin, on naurettavaa, että me täällä Suomessa uskomme tänä päivänä tämmöisiä juttuja.

Eli perussuomalainen linja, uskon ja kuulin, on opastava, ohjaava, kurinalainen ja selkeyttävä, ja sen mukaan juhlapäivinä alkoholi kuuluu tavallaan siihen ihmisten hyvään oloon mukaan niin, että se ei haittaa elämää vaan, päinvastoin, jos ja kun sitä joskus tarvitsee, niin sitten sitä osaa käyttää.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Totean vaan vielä vastauksena, että eivät kristillisdemokraatitkaan usko siihen, että pelkästään alkoholiveroa nostamalla saadaan tämä asia ratkaistua. Mutta useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että kulutusta voidaan alentaa vain puuttumalla saatavuuteen ja hintaan. Siihen pitäisi myös keskustelun painopistettä pistää kd:n mielestä, miten alkoholijuomien myyntipaikkojen lukumäärän ja aukioloajan osalta voitaisiin päästä nopeasti järkevämpiin ratkaisuihin kuin mikä on tilanne tällä hetkellä.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! En voi olla sanomata, ku oon täs kristillisten ja perussuomalaasten välissä ja kuunnellu niiren sanahelinää, haluanpahan olla pienenä tuomarina. Mä oon ainakin kuunnellu ja aistinu sen, että te puhutta kumpakin samasta asiasta, jotenka teillä vain hernehet meni keskenänsä nenähän turhanpäiten.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa asiassa on hyvin tärkeä ihanne: Suhteessa alkoholiin ihannetta loi satakunta vuotta sitten Santeri Alkio, jonka ajatuksia on monissa kirjoissa, ja eräs ajatus liittyi tähän käsiteltävänä olevaan alkoholikysymykseen. Hän sanoi vapaasti siteeraten, että juoppoutta ei levitä ojassa rypevä puliukko vaan sievistelevä ja hienosteleva alkoholinkäyttö. Asia on niin, että kukaan ei ota esimerkkiä siitä ihmisestä, jolle alkoholi on tullut näkyväksi ongelmaksi. Meidän pitääkin sen takia nähdä se vaaratekijä, mikä alkoholiin liittyy. Jos puhutaan sievistelevästä, hienostelevasta alkoholinkäytöstä, se on se tie, joka ohjaa monia sitten niihin ongelmiin, joita alkoholi aiheuttaa. Siksi meidän on luotava vanhaa kunnon raittiusihannetta ja pidettävä kirkkaasti sitä esillä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itsenäisyyspäivän juhlista ei ole pitkä aika, ja just tuli tämä sama mieleen, mitä ed. Oinonen puhui, että jos ihan lähdetään puhtaasti esimerkin voimin tekemään tätä työtä, niin sitten pitäisi katsoa, että tuolla Linnan juhlissakin varmaan puolukkamehu olisi oikein hyvä tarjottava. Kaksi kertaa olen eduskunnassa ollessani käynyt oopperassa, ja sielläkin pitää kansanedustajien tötterehtiä semmoiset pitkät lasit kädessä, missä on hirveän pitkä jalka — onko se nyt samppanjalasi, vai mikä mahtaa olla. Ehkä tämä esimerkin voima olisi se, joka tehoaisi tässä. En tiedä, tehoaako se, mutta ilmeisesti näin on, että kun nähdään esimerkkejä, niin sitten pitää ylioppilasjuhlissa ja kaikissa olla samanlaiset lasit siellä käsissä. Se on tavallaan hienoa, se kuuluu vähän niin kuin kulttuuriin. Tämänhän voisi katsoa, että eikös kehitetä parempi kulttuuri, että ei tarvita tämmöisiä ihmeellisiä laseja. Se ei ole oikein ympäristöystävällistäkään, kun nykyisin on vielä tämmöisiä kertakäyttömuovilaseja, jotka hajoavat sitten, kun yhdesti käytetään. Sehän on hirveätä tuhlausta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun Alkio mainittiin, niin ollessani läänintaiteilijana aikoinaan nuorisoa kouluttamassa tai opettamassa tai jotain Etelä-Pohjanmaalla lempikirjani oli kyseisen herran Nuoriso ja elämä — eräällä tavalla lempikirjani, jossa mielestäni Santeri Alkio jo silloin visioi todella hyvin nämä kasvun rajat ja muut. Mielestäni hän näki myös sen, että juhla on juhla. Sen takia ed. Lahtelan saivartelu siitä, että Linnassa juodaan viinaa, on justiin tätä toimittajien ja mediamaailmaan, EU:n höpönpöpöä. Meille on vaan tullut sitä viestiä, että ei missään saisi enää olla muka oma itsensä, kun se on väärä esimerkki sitten taas jollekin muulle. Eihän siitä tässä asiassa ole kyse, vaan siitä, että aikuiset aikuistuisivat lopultakin ja päättäjät rupeaisivat päättäjiksi ja rupeaisivat olemaan sen kaltaisia esimerkkejä, että kun sitten jotain jossain tilassa nauttii tai rakastaa tai jotain, niin on kanssa sitten siinä mukana, siitä, että sana tulee lihaksi kanssa ja lihastuu niin, että tajuaa, että lapset ja kasvava nuoriso aistivat ennen kaikkea epäaitouden ja epärehellisyyden näissä asioissa. Tämä viinanjuonti liittyy, aivan niin kuin tässä puhuttiin, kasvatuksellisesti näihin kysymyksiin.

Mutta mitäs minun nyt pitikään tästä nyt oikeastaan varsinaisesti sanoa? Nämä olivat kommentteja. Joo, siitä vielä, että kun ihannoidaan tämmöistä EU-juomista ja Rkp-juomista, niin kaikissa psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että hidas kittaaminen tuhoaa moraalin. Eettinen ja moraalinen ihminen, kun jatkuvasti juo vähän, pikkuhiljaa, menettää tavallaan sen moraalisen, kristillisen elimensä, eettisen elimensä, jotta voisi olla yhteiskunnallisesti vastuussa asioista, jolloin tavallaan eräänlainen poliittinen kovuus (Puhemies: 2 minuuttia!) on perua tämänkaltaisesta hienosta EU-juomisesta. Ehkä meillä Suomessa (Puhemies: 2 minuuttia!) pahin rakenteellinen, asenteellinen yhteiskunnallinen tekijä on, että on sallittu tämänkaltainen pikkuhiljainen kitkuttamislitkiminen, joka sitten meidän muitten käsityksessä ... (Puhemies: 2 minuuttia on mennyt!)