Juha Korkeaoja /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on nyt laki Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Maanpuolustuskorkeakoulusta on tarpeen säätää omalla erillislailla, jotta muissa laeissa olevat säädökset saadaan koottua yhteen. Näitä säädöksiä on erityisesti Puolustusvoimia koskevassa lainsäädännössä, ja Puolustusvoimia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä nyt nämä maanpuolustuskorkeakoulutusta koskevat lait säädetään erillisellä lailla, mikä on, niin kuin totesin, tarpeen. Tässä myös varmistetaan se, että kaikilta osin lainsäädäntö tulee uuden perustuslain vaatimusten mukaisiksi.

Laki on ollut lausunnolla peruslaki- ja sivistysvaliokunnassa. Puolustusvaliokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan näkemykset täysimääräisesti huomioon mietinnössään. Sivistysvaliokunta toi esille näkemyksen, johon myös puolustusvaliokunta yhtyi, ettei tässä laissa ole tarkoituksenmukaista pyrkiä ennakoimaan valmisteilla olevan yliopistolain säätelyä. Kun yliopistolaki aikanaan tulee, on todennäköisesti tarpeen tehdä joitakin tarkennuksia myöskin nyt käsiteltävänä olevaan lakiin. Lakiesitys on asiantuntijakuulemisen perusteella todettu hyvin valmistelluksi, ja sidosryhmät on otettu hyvin huomioon.

Valiokunta pitää hyvänä, että siviiliopiskelijoita otetaan vuosittain noin kymmenen henkeä, avataan mahdollisuus suorittaa tutkintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Käytännössä kandidaatin tutkinnon suorittamisen voi aloittaa kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2012 alussa. Puolustusvaliokunta teki lakiin joitakin täsmennysehdotuksia, jotka koskivat erityisesti opiskelijoiden ja henkilöstön asemaa. Esimerkiksi opiskelun keskeyttäminen opiskelijan aloitteesta maksimissaan kahden vuoden ajaksi johtuen muun muassa perhesyistä nähtiin liian tiukaksi, ja näin yläraja päätettiin poistaa kokonaan.

Valiokunnassa erityistä keskustelua herätti kolme asiaa: upseerien sitoutumisajat Puolus-tusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palvelukseen opintojen päättymisen jälkeen, toiseksi upseereiden mahdollisuus hoitaa Maanpuolustuskorkeakoulun professuureja ja kolmanneksi rahastotalouskysymys.

Sitoutumisajasta säädetään lakiehdotuksen 29 §:ssä. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että esitetty sitoumusjärjestely ei ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen. Myös puolustusvaliokunta pitää perusteltuna, että upseerit sitoutuvat tietyksi ajaksi koulutuksen päättymisen jälkeen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palvelukseen. Upseerithan saavat ilmaisen koulutuksen ja ylläpidon, ja lisäksi Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos kouluttavat upseereita juuri oikeaan tarpeeseen eli siis kaikki pääsevät töihin, ja vielä sitoutumisaikakäytäntö on jo nyt voimassa. Puolustusvaliokunta toteaa mietinnön yleisperusteluissa, että se pitää kohtuullisena sitoutumisaikana kandidaatin tutkinnon jälkeen enintään kolmea vuotta ja maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen kahta vuotta. Pykälässähän säädetään enimmäisajoista. Valiokunta haluaa korostaa sitoutumisaikakeskustelussa, että ensisijaisen keinon pätevän henkilöstön sitouttamisessa tulee olla aina hyvä henkilöstöpolitiikka.

Professorina toimiminen oli toinen keskustelun aihe. Tässähän on taustalla se, että tietyissä professorin tehtävissä upseeritausta on lähes välttämätön edellytys tehtävän hoitamiselle. Ajatellaanpa vaikka operaatiotaidon tai taktiikan opetusta. Tätä silmälläpitäen on luotu järjestely, jossa upseerit saavat virkavapaata tehtävästään, hoitavat viiden vuoden professuurijakson ja palaavat sen jälkeen Puolustusvoimien palvelukseen. Upseerin pitää olla puolustusvoimien palveluksessa vähintään kolme kalenterivuotta ennen eläköitymistään saadakseen sotilaseläkkeen. Upseeri ei siis voi jäädä eläkkeelle professorin tehtävästä, ja usein näin ollen kahden professuurijakson hoitaminen ei tule käytännössä mahdolliseksi. Everstin osalta esimerkiksi eläkeikä on 60 vuotta, ja kun on kolmen vuoden toimimisaika Puolustusvoimien palveluksessa ennen eläkkeelle siirtymistä, tämä jossain tapauksessa ehkäisee tehtävän vastaanottamista.

Tämä kysymys on ollut hyvin pitkään keskustelussa, ainakin 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta asiaa ei ole saatu lopullisesti ratkaistua. Valiokunta esittää, että puolustushallinto jatkaa asian selvittämistä hallinnonalan sisäisin toimenpitein.

Sitten tästä rahastotaloudesta. Asiantuntijat toivat esiin, että rahastotalousmalli yliopistomaailman käytännön mukaisesti olisi myös Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnassa hyvä ajatus. Tätä kysymystä ei kuitenkaan vielä ollut käytännössä riittävästi valmisteltu, ja niinpä valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö, Pääesikunta ja Maanpuolustuskorkeakoulu jatkavat kolmikantaneuvottelujen avulla asian selvittämistä ja tuovat tarvittavat esitykset myöhemmin eduskuntaan.

Yhteenvetona voi todeta, että laki antaa Maanpuolustuskorkeakoululle ja sen opiskelijoille hyvät toiminnalliset edellytykset ja se tulee saattaa voimaan ensi tilassa. Mahdollisiin täsmennystä vaativiin kysymyksiin voidaan palata muun muassa yliopistolain kokonaisuudistuksen valmistuttua.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnassa, jonka puheenjohtaja Juha Korkeaoja juuri selvitti antamaamme mietintöä Maanpuolustuskorkeakoulua koskevasta laista ja muista siihen liittyvistä laeista, asiaa käsiteltäessä saattoi havaita, että hallituksen esitys on onnistunut ja tällä tavalla tapahtuu suurta uudistusta perinteisessä sotilasoppilaitoksessa, Maanpuolustuskorkeakoulussa. Nämä näkökohdat, joita puheenjohtajamme Juha Korkeaoja toi esille, tulivat valiokunnassa esille. Täytyy nähdä opetuksen erityisluonne, oppilaitoksen erityisluonne, ja sitä soveltaa myös näissä virkaratkaisuissa.

Tämä tuli mielestäni hyvin esille myöskin sivistysvaliokunnassa, jossa samaa hallituksen esitystä olin tilaisuudessa käsitellä. Kadettikouluhan on käsite. Äsken täällä puhuttiin perinnöistä ja maatilojen perinnöistä. Kadetit olivat aikanaan Ranskassa niitä nuorempia maatilojen poikia, joille ei sitten maata jäänyt, kun tila annettiin vanhemmille pojille. Heille ryhdyttiin, näille nuorille kadeteille, maatilojen perillisille, järjestämään sotilaskoulutusta. Ja näitten maattomien talonpoikien nimityksestä kadetti tuli sitten kadettikoulu, sotilaskoulu, jota Maanpuolustuskorkeakoulu yhtenä yksikkönä myös uljaasti vaalii.

Sopii toivoa, että tämä monessa suhteessa mielenkiintoinen, osaltaan haasteellinenkin laki Maanpuolustuskorkeakoulusta osoittautuu käytännössä toimivaksi siten, että siviiliyliopiston ja sotilasoppilaitoksen yhteiset piirteet voidaan niveltää hyväksi kokonaisuudeksi.