Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Esittelin lain ensimmäisessä käsittelyssä näkemyksemme kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen liittyvistä kriittisistä näkemyksistä ja ongelmista, minkä takia en tässä yhteydessä niihin enemmälti kiinnitäkään huomiota. Silti muutamia asioita, jotka liittyvät nimenomaan lausumiin, haluan kuitenkin tässä puheenvuorossani tarkentaa ja käydä niitä asioita läpi.

Lakiesityksellä olisi ollut hyvät perusteet myös hylkäykseen. Päädyimme kuitenkin esittämään lain hyväksyntää, mutta halusimme tuoda kahden lausuman kautta kuntouttavan työtoiminnan kriittiset kysymykset esille. Jos näitä lausuman sisältöihin kuuluvia asioita ei toteuteta, lain tavoite ei toteudu. Näin on myös tällä hetkellä voimassa oleva laki. Nykyisin voimassa oleva laki ei myöskään toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Se tarvitsee selkeitä parannuksia.

Ensimmäinen lausuma puuttuu kuntouttavan työtoiminnan sisältöön, joka ei vastaa kuntouttavan työtoiminnan tarvetta. Toinen lausuma vaatii kuntouttavaan työtoimintaan nykyistä korkeampaa kuntarahoitusta. Ilman riittävää rahoitusta sisältöä ja sen kehittämistä ei pystytä parantamaan. Nämä ovat ydinongelmat lain toteuttamisessa.

Kuntouttavan työtoiminnan ydinkysymyksenä on se, että jos me tarjoamme ihmiselle kuntouttavaa työtoimintaa, sen on sisällöllisesti oltava suunniteltua jokaiselle yksilöllisesti ja tavoitteellisesti. Kuntoutuksen on oltava räätälöityä juuri ihmisen omia tarpeita silmälläpitäen. Tuolloin ihmiset usein tarvitsevat työn ohella myös erilaisia kuntouttavia ja ohjaavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Työ voi olla tätä kokonaisuutta kokoava, tukeva ja kuntouttava. Kyse on palvelukokonaisuudesta, jossa työ on yksi elementti tässä kokonaisuudessa.

Suurena ongelmana on, että toiminnan sisältöön ei ole pystytty panostamaan, minkä takia ihmiset eivät ole välttämättä kokeneet sitä mielekkääksi. Kuntouttavan työn sisällön on oltava tavoitteellista ja vaikuttavaa. Ihmisen täytyy saada kokea, että tämä on juuri häntä varten ja että hän voi sen avulla suunnitella elämäänsä eteenpäin. Tavoitteet ovat usein hyvin pieniä. Kyse voi olla elämänhallinnasta, siirtymisestä palkkatuelle. Läheskään aina ei ole kyse avoimille työmarkkinoille siirtymisestä.

Suurena ongelmana tällä hetkellä on täysin riittämätön kuntarahoitus. Kuntouttavaan työtoimintaan maksettava kuntakorvaus on tällä hetkellä 10 euroa 9 senttiä. Se on täysin riittämätön, jotta rahoituksella voitaisiin rahoittaa kuntouttava työtoiminta ja jotta se vastaisi ihmisten kuntoutukselle asetettuja tarpeita ja tavoitteita. Todellisuudessa realistinen rahoitus kuntouttavaan työtoimintaan on jo tällä hetkellä 35—50 euroa per päivä. Tämä kuvaa asiakkaiden palvelutarpeen moninaisuutta. Kyse ei ole vain työn tekemisestä. Kyse on ihmisistä, jotka tarvitsevat työn lisäksi myös muita tukitoimia, jotka myös maksavat mutta onnistuessaan tulevat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti.

Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaiset lausumaehdotukset, jotka ovat seuraavat:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii kuntouttavan työtoiminnan sisällön kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti."

"Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapäiviltä kunnille maksettavaa korvausta."

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Katsoin tämän esityksen valiokuntakäsittelyssä ja ensimmäisessä käsittelyssä, että tähän kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä velvoite, itse asiassa pakko yli 25-vuotiaille, ei ole perusteltu. Siinä käytännössä joudutaan tilanteeseen, jossa ihmisiä, joita ei edes tämän tyyppisillä toimilla pystytä saamaan kelpoisiksi ylipäätään tekemään työtä, pakotetaan sanktioin toimintaan, josta heille ei välttämättä ole mitään hyötyä. Tästä syystä tästä on tulossa kannustavan lainsäädännön sijasta, jota se toki saattaa olla, pakottavaa lainsäädäntöä, jolla on pikemminkin vain huonoja seurauksia sen kohteeksi joutuville. Tästä syystä esitin valiokunnassa, että tämä lakiesitys pitäisi hylätä. Esitän sitä myöskin tässä ja nyt vastalauseeni mukaisesti.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Kahteen kohtaan huomio. Kuntarahoituksen riittävä määrä tulee taata vastaamaan tarvetta ja todellisuutta ja toisaalta kuntouttavan työn järjestämisen sisällön asiallinen kehittäminen tarvitsee saada asiakaskunnan todellisten tarpeiden mukaiseksi. Näin ollen kannatan täällä ed. Anneli Kiljusen tekemää vastalauseen 2 mukaista kahden lausumaehdotuksen esitystä.

Leena Rauhala /kd:

Herra puhemies! Kannatan myös tämän vastalause 2 mukaisia lausumaehdotuksia. Niissähän lähtökohta juuri on se, että meillä on kuntouttava työtoiminta laissa. On todella tärkeätä, että kuntouttavaa työtoimintaa on mahdollisuus saada ja kehittää. Nyt kuitenkin sillä tavalla kuin tässä laissa se kokonaisuus on esitetty ei kuntien mahdollisuus lain täysimääräiseen toimeenpanoon toteudu. Sen vuoksi, jos jo nyt pystytään arvioimaan se, että lain tarkoitus ei toteudu, niin tulisi se ottaa huomioon. Niinpä nämä lausumaehdotukset, nämä kaksi ehdotusta, ovat tärkeitä. Toinen koskettaa rahoitusta ja toinen koskettaa sisältöä siten, että sisältö on suunnitelmallista ja todella vastaa siihen tarpeeseen, että pystytään myös saamaan vaikuttavuutta aikaan niin, ettei ole vain jotakin ns. pakkokuntoutusta tai on vain ikään kuin lain kirjain täytetty. Tässä on tärkeää, että sen kuntoutettavan ihmisen tarpeet otetaan huomioon ja tehdään suunniteltu ohjelma.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Myös kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää hylkyehdotusta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Herra puhemies! Tämä kuntouttava työtoimintahan on toissijainen toimenpide ja niitä ihmisiä varten, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä. Heillä on usein myöskin jokin sairaus tai puute takana, ja he tarvitsevat paljon muutakin kuin tätä työtä. He tarvitsevat muutakin hoivaa. Tässä on nyt työn alla se sisältö, mitä tämän pitäisi olla. Mehän kuulimme juuri Etelä-Karjalasta, mistä ed. Anneli Kiljunen on, miten hyvin siellä kuntouttava työtoiminta on tähän saakka onnistunut. Mielestäni tämä ensimmäinen ponsi ei ole perusteltu. Jos toinen toteutetaan, niin ed. Anneli Kiljunen esittää sitten, mistä se raha otetaan kunnille, jotta niille voisi maksaa enemmän.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa herra puhemies! Myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli tätä lakia kuntouttavasta työtoiminnasta hyvin perusteellisesti, ja annoimme lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Valiokunnan yhteinenkin mietintö oli monilta osin aika kriittinen. Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin hyvin vakavasti huomiota siihen, että olemassa olevan kuntouttavan työtoiminnan laatu ja se sisältö ei ole kaikilta osin senlaatuista, että sitä voisi pitää hirveän hyvänä tälle erittäin vaativalle kohderyhmälle, joka tätä saa. Sitä paitsi asiantuntijat totesivat myöskin, että ei käy selkeästi edes hallituksen esityksestä ilmi, mitä tällä uudistuksella itse asiassa tavoitellaan.

Toinen esimerkki oli se, että Kuntaliitto omassa lausunnossaan totesi, että tämä kohderyhmä on yli 50 000 ihmistä. Hallituksen esityksessä on laskettu, että sen toiminnan piiriin tulisi noin 2 000 kansalaista, ja tämä haarukkahan on tavattoman iso.

Mutta yhteenvetona totesin, että täällä ed. Anneli Kiljusen esittämät lausumat vastaavat erittäin hyvin sitä sisältöä ja henkeä, joka oli sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä että myöskin meidän jättämässämme, siis sosialidemokraattien valiokuntaryhmän jättämässä eriävässä mielipiteessä, jossa vielä voimallisemmin halusimme ottaa kantaa näihin kriittisiin ongelmakohtiin. Eli haluan myöskin omalta osaltani kannattaa ed. Anneli Kiljusen lausumaesityksiä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle: Todellakin minulla on se hyvä kokemus Etelä-Karjalasta, ja sen takia halusinkin tuoda tämän teille kaikille valiokuntaan kuultavaksi, miten hyvin kuntouttava työtoiminta voidaan järjestää, jos sen sisältöä halutaan aidosti parantaa. Tästä syystä esimerkiksi siinä kuulemisen yhteydessä todettiin, että jos sisältöä halutaan kehittää, ne kustannukset per asiakas ovat noin 35—50 euroa per päivä, ja jos hallitus haluaa todellakin aidosti kehittää toimintaa, aivan kuten se on hallitusohjelmassakin kirjannut, niin toivoisi, että tässä hallituksen esityksessä olisi ollut sisällöllisiä panoksia, mutta valitettavasti näin ei ole. Sen takia halusimme kannustaa hallitusta sen hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin.

Toinen asia, joka on myös selkeästi osoitettu meidän valiokuntakuulemisissa, on, että rahoitus on aivan riittämätön juuri ensinnäkin määrien osalta mutta myös sisällön puolesta. 10 euroa ei riitä sen sisällön parantamiseen, mitä tämä toiminta aidosti vaatisi.