Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys jatkaa sitä linjaa, jota tämä hallitus on noudattanut, elikkä suurituloisille, hyvätuloisille, säädetään lisää erilaisia verovapauksia.

Hallitus esittää, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaan eläkesäästämiseen sovellettavaa verokohtelua laajennettaisiin koskemaan sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain mukaiseen säästämissopimukseen perustuvaa säästämistä. Tällaiset maksut olisivat tuloverotuksessa vähennyskelpoisia, ja tämä vähennyskelpoisuus merkitsee sitä, että valtio menettää noin 12 miljoonaa euroa ja kunnat ja seurakunnat loput noin 2 miljoonaa euroa verotuloja vuosittain. Tämä järjestelmä suosii hyvätuloisia ja laskee heidän verotustaan, vaikka he sitten, kun nostavat tätä eläkevakuutusta, joutuvat siitä maksamaan veroa, mutta täytyy muistaa, että progression vaikutuksen johdosta tämä merkitsee heille kuitenkin selvää verojen alentumista.

Suomessa ei ole eläkekattoa. Monissa maissa se on. Täällä ministeri Hyssälä tyrmäsi eläkekaton. Hieman ihmettelen sitä, että monissa muissa maissa se voi olla. Täällä, kuten muistetaan, aikanaan Kelan pohjaosa pystyttiin leikkaamaan kivuttomasti pois kyllä suhteellisen pienistäkin eläkkeistä, mutta kun puhutaan suurista eläkkeistä, niin silloin tulee vastaan, että eläkekattoa esimerkiksi ei voi säätää.

Tässä hallituksen esityksessä on näkyvissä se, että tällä esityksellä pyritään luomaan hyvätuloisille mahdollisuudet edulliseen verokohteluun eläkesäästämistä varten. Sen sijaan tavalliset pienituloiset ja keskituloiset kansalaiset eivät tästä juuri hyödy, koska heillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen ylimääräiseen eläkesäästämiseen, ja näenkin vaarana, että tässä samassa yhteydessä, kun tätä kehitetään, tulee paineita lakisääteisen eläkejärjestelmän vaikuttavuuden vähentämiseen ja yksityisellä eläkejärjestelmällä pyritään korvaamaan lakisääteistä eläkejärjestelmää ja sen edelleen kehittämistä.

Mielestäni ei ole mitään perusteita periaatteellisesti eikä muutoinkaan, että tällainen lisäetuus annetaan. Päinvastoin tulisi näistä aikaisemmistakin tämän tyyppisistä eduista päästä eroon ja kehittää lakisääteistä eläkejärjestelmää, joka koskee kaikkia suomalaisia.

Herra puhemies! Edellä esitetyn perusteella esitän, että tämä hallituksen esitys hylätään.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aiheesta on käyty lähetekeskustelu ja ensimmäisen käsittelyn keskustelut sekä tämän että talousvaliokunnassa olleen ehdotuksen perusteella. Ne ja tässä mietinnössä oleva vastalause 2 perustelevat sen, että esitän, että asia hylätään.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on siitä, että nykyisin vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki laajennetaan koskemaan myös muuta pitkäaikaissijoittamista. Me olemme tietyllä tavalla Suomessa vähän outo lintu EU-alueella, koska me olemme ainoita maita, joissa tämä on vain vakuutuslaitoksille kohdistettu. Tämä avaa mahdollisuuksia muillekin, ja tietyllä tavalla saadaan ihan tervettä kilpailuakin tälle sektorille.

Ed. Kuoppa tuossa hyvin jyrkästi hyökkäsi sitä vastaan tai käytti sitä argumenttia, että tämä on nimenomaan hyvätuloisille tehty ja heille suunniteltu. Kuitenkin pitää muistaa se, että selvityksen mukaan tällä hetkellä eläkevakuutusten keskiarvo naisilla on 1 060 euroa ja miehillä 1 210 euroa vuodessa. Eli kyllä me puhumme kuitenkin varsin maltillisista summista verrattuna siihen voimakkaaseen kritiikkiin ja kohdistamiseen suurituloisten suosimiseen. Eli kyllä tämä on päinvastoin keskituloisia suosiva, jotka haluavat pitkäaikaissäästämisen kautta kerryttää itselleen sitten suurempaa eläkettä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Paasion tekemää vastalauseen 2 mukaista hylkyesitystä.

Tähän ed. Lintilän puheeseen: Kyllä muistaakseni viime viikolla oli juuri tämmöinen selvitys siitä, että yli 40 prosenttia ihmisistä vastaa, että heillä ei ole minkään näköistä käytännön mahdollisuutta tällaisiin omaehtoisiin säästöihin jonnekin tulevaisuuden varalle, sillä heidän koko elämisensä on niin tiukalla niillä nykyisillä tuloilla. Siitä syystä tämä ajatus, että tämä todellakin on tehty niille, joilla jo on, vielä lisää nykyisestä.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä todellakin on ollut käytössä jo pitkään vapaaehtoiset eläkevakuutukset. On pelkästään asiakasystävällistä tuoda niiden rinnalle vaihtoehtoja, joilla saadaan myöskin kilpailua avoimemmaksi ja asiakkaiden etuja sillä tavalla paremmaksi. Ymmärrän huolen siitä, keihin tämä kohdistuu, mutta selvityksen mukaan tätä eivät käytä, aivan niin kuin ed. Paatero sanoi, kaikkein pienituloisimmat, mutta toisaalta tätä eivät myöskään käytä kaikkein suurituloisimmat, eli kyllä tämä lakiehdotus on nimenomaan nyt sitten keskituloisia varten.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää muistaa se, kun tässä nyt hyvin jyrkästi tuodaan tätä, että pienituloisia sorsitaan, että tämä hallitus teki perusvähennyksen nostamisen. Se on 195 miljoonaa, ja se tulee kohdistumaan nimenomaan pieni- ja keskituloisille. (Ed. Gustafsson: Ei siitä nyt puhuta!) Eli kyllä tämä hallitus on tehnyt erittäin hyvää veropolitiikkaa, joka on nimenomaan huomioinut pieni- ja keskituloiset.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että kyllä kun katsotaan, ketkä näitä vakuutuksia ottavat, ei niitä tavallinen myymälän kassa, siivooja tai pienituloinen ihminen ota. Kyllä se on vähintäänkin keskituloinen tai suurituloinen. Kaikkein suurituloisimmathan eivät tarvitse näitä vakuutuksia, koska heillä työnantajat maksavat eläkevakuutusmaksut, niin että he pääsevät alle kuusikymppisinä eläkkeelle ja saavat 40 000 euron kuukausieläkkeitä, jopa suurempia. Siellä sitä ei tarvita, mutta tässä annetaan verohelpotus kuitenkin hyvätuloisille ihmisille. Sitähän tämä merkitsee kaiken kaikkiaan.

Jos kerta ylimääräistä rahaa on, miksei sitä normaalilla tavalla sitten säästä ja talleta vanhuuden varalle. Täytyy olla tämmöinen erityinen palkkio vielä siitä, että hyvätuloinen saa rahaa säästöön, jemmaan, tuonne jonnekin vakuutusyhtiöön tai sijoitusrahastoihin. Siitähän tässä on kysymys.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen, asiakasystävällisyyttä on monenlaista. Voi olla, että asiakkaat ovat vähän epäystävällismielisiä sen jälkeen, jos suomalainen työeläkejärjestelmä, joka on kuitenkin suomalaisen eläkevakuuttamisen keskeinen perusta ja aika ainutlaatuinen Euroopassa, alkaa romuttua. Tämän tyyppiset ratkaisut nakertavat sitä pohjaa, jolle suomalainen työeläkejärjestelmä rakentuu. Eivät keskituloiset ottaisi lisävakuutuksia, jos työttömyyseläkejärjestelmä olisi riittävä, jos sillä pystyttäisiin turvaamaan riittävä eläke, mutta valitettavasti aika monen suomalaisen palkka, johon työeläke perustuu, on ollut tähän saakka niin matala, että se ei anna sitä riittävää turvaa.

Olisi paljon järkevämpää käyttää nämä verohelpotukset — vaikka nykyisessä järjestelmässä se on vähän vaikeata, mutta toki sitä aina voi muuttaa — työeläkejärjestelmän kehittämiseen niin, että tällaisia lisäeläkkeitä ei tarvittaisi. Lisäeläkkeet tuovat, vaikka tämä ei kohdistuisi rikkaisiin, kuitenkin sen mahdollisuuden, että se, kenellä on eniten rahaa, voi ostaa itselleen parempituottoisen eläkkeen, ja jos siitä saa verohelpotuksen, silloin saa absoluuttisesti suuremman veroedun ja -helpotuksen. Näin se vaan valitettavasti menee, ja siitä se epätasa-arvo syntyy, ja tästä syystä, arvoisa puhemies, kannatan ed. Kuopan ehdotusta lakiesitysten hylkäämiseksi.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun mietin omaa ystäväpiiriäni, sieltä löytyy esimerkiksi noin 2 000 euroa kuussa ansaitseva lastenhoitaja, jolla on vapaaehtoinen eläkevakuutus. Sieltä löytyy myös perhe, jossa toinen toimii lääkärinä, toinen on kotona ilman mitään sosiaaliturvaa. Tälle kotona olevalle säästetään vapaaehtoisella eläkevakuutuksella pientä eläkettä. En pidä näitä ratkaisuja lainkaan huonoina.

Mitä tulee siihen, romutetaanko tällä eläketurva, päinvastoin, kaikkein tärkeintä on se, että huolehditaan niistä kaikkein pienituloisimmista eläkeläisistä, ja sitä varten on tulossa voimaan takuueläke, 685 euroa. Näitä ihmisiä on noin 120 000 ja vielä vähän päälle, joita se tulee koskemaan. Se on ehdottomasti kaikkein tärkein eläkeratkaisu, mitä ollaan tekemässä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se takuueläkejärjestelmäkin tullaan rahoittamaan verovaroin, ja kun verotusta kevennetään, sen takuueläkkeenkin rahoittaminen on entistä vaikeampaa.

Arvoisa puhemies! Kyllähän se nyt niin on, että sillä 600—700 euron takuueläkkeellä ei turvata kenellekään riittävää eläketasoa. Siitä syystä meidän on huolehdittava siitä, että kansaneläkejärjestelmä ja työeläkejärjestelmä yhdessä turvaavat riittävän toimeentulon siten, että kenenkään ei tarvitse ostaa rahalla ostettavaa eläketurvaa, joka on aina epäoikeudenmukainen perusteiltaan, ei sille vaan mitään voi.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Hallituksen ikäviä jälkiä on se, että kansaneläkemaksu poistettiin työnantajilta, kaikilta työnantajilta, ja tällä tavalla heikennettiin vakuutuspohjaa ja rahoituspohjaa. Se on selvä. Sitten siitä, millä tavalla se kompensoidaan, voi tulla lisäongelmia nyt tällä hetkellä verotukselle.

Nyt jälleen etsitään kuitenkin parempituloisia ihmisiä, joilla on ylimääräistä laittaa eläkesäästämiseen ja sitä kautta varmistaa ehkä hiukan omaa tulevaisuuttaan tai enemmän sen mukaan, miten paljon on käytettävissä olevia varoja, mutta joka tapauksessa verohelpotuksen avulla. Ne, joilla ei ole mahdollisuuksia verohelpotuksella toteutettaviin eläkesäästöjärjestelmiin, ovat edelleen suhteellisesti entistä huonommassa tilanteessa.

Oikeaa politiikkaa olisi se, että varmistettaisiin eläkkeiden taso, niin että ei tarvitsisi ylpeillä 600 euron kuukausitakuueläkkeellä, vaan sellainen eläketaso, jolla tulee myös kaupunkiympäristössä Suomessa kohtuullisesti toimeen. Myös työeläkkeiden huono taso on hyvä pitää mielessä. Se tarvitsee kompensaatiota. Keskieläke Suomessa kuitenkin on vain jonkin verran yli 1 000 euroa kuukaudessa, joka on siis vähän, se ei ole suomalaisella kustannustasolla paljon etenkään kaupunkialueella, kaupungeissa asuttaessa, joissa on huomattavasti suuremmat menot kuin maaseudulla. Tämä on tärkeä asia, tämä on periaatteellinen asia, ja hallitus ei tässä nyt kyllä saa ainakaan punaista ruusua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä on perusteltu nimenomaan kilpailusyillä ja niillä syillä sitä voidaankin perustella. Se varmasti koskee keskituloisia, jos se 2 tonnista ylöspäin lasketaan. Eräät laskevat kyllä sen rajan ihan toisella tavalla, olemme viime aikoina sen huomanneet. Heitä, joilla on todella varallisuutta, tämä ei tietysti koske ollenkaan, sillä he käyttävät sijoitusvakuutussysteemiä, jossa he syövät sitä sijoitusvakuutuksen pääomaa, kun tarvitsevat rahaa, ja tuotot jäävät verottomina sinne kasvamaan.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä ed. Järviselle. Tämä takuueläkejärjestelmähän ei tule turvaamaan tyydyttävää eläketasoa, ainakaan, mikä nyt on tähän asti tiedossa. Toisekseen on syytä muistaa, että meillä Suomessa eläkkeet ovat erittäin pieniä, työeläkkeet ovat noin 1 200 euroa tällä hetkellä keskimäärin ja naisilla noin 1 000 euroa kuukaudessa. On muistettava, että tämän lisäksi mediaanieläke on huomattavasti pienempi.

Mitä tulee näihin yksittäisiin tapauksiin, varmasti on niin, että jollakin on tämmöinen eläkevakuutus, mutta minä uskallan sanoa, että valtaosalla suomalaisista ei ole tällaista eläkevakuutusta ja suurella osalla suomalaisista ei ole edes mitään mahdollisuutta tämmöiseen eläkesäästämiseen. Tämä lisää varmasti erilaisten rahalaitosten kilpailua keskenään, mutta ei tämä mitään oikeata eläkepolitiikkaa ole. Lakisääteisen eläkejärjestelmän kehittäminen olisi kaikkein keskeisintä ja tärkeintä.