Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! On todettava tyytyväisenä, että alueiden kehittämislain muutos on saatu tähän vaiheeseen. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan yksimielinen mietintö. Tätä muutosesitystä on pitkän aikaa odotettu. Siinähän oli lähtökohtana selvitysmiehen työn tulos. Tosin tämä muutosesitys on varmasti eräänlainen kompromissi selvitysmiehen ja saatujen lausuntojen välillä. On todettava niin ikään, että tässä lakiesityksessä on otettu huomioon se, mitä eduskunta lausui aluepoliittisen selonteon yhteydessä. Siinähän eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että alueellisen kehittämisen kannalta merkittäviä taloudellisia voimavaroja kootaan yhteen, alueellistetaan ja lisätään sitomattomien maakunnallisten kehittämisvarojen osuutta, sekä niin ikään siitä, että maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina vahvistetaan alueellistettujen voimavarojen suuntaamisessa muun muassa lisäämällä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien sitovuutta ja vaikuttavuutta.

Tämä säädettävä lakihan merkitsee sitä, että keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat on nyt koottava valtion talousarviossa nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Maakunnallisen päätöksenteon asema vahvistuu. Päätöksenteon kokonaisuudessa tämä tapahtuu kahta kautta. Ensinnäkin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma muuttuu maakunnan talousarvioesitykseksi, mikä parantaa maakunnan oman ehdotuksen asemaa valtion talousarvioesityksen valmistelussa. Toisaalta aluekehityksen voimavarojen suuntaamisen kokonaisuus on aluetasolla maakunnan liitoissa helpommin priorisoitavissa ja aikataulutettavissa mahdollisimman tuloksellisesti.

Hallintovaliokunta korostaa päätöksenteon yhteensovittamisen merkitystä sekä keskushallinnossa että aluetasolla. Hallintovaliokunta on aiemminkin kiinnittänyt huomiota ja on siihen kiinnittänyt moni muukin taho, etenkin keskushallinnon liian sektoroituneeseen asioiden tarkastelukulmaan. Siinä meillä on merkittävää tekemistä. Tämän sijaan on tärkeä hallinnon toiminnassa omaksua laaja-alaisempi lähestymistapa. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä lakiehdotukseen sisältyvää sääntelyä, joka merkitsee aluekeskusten kehittämisen jatkamista aluekeskusohjelmilla ja vastaavasti osaamiskeskusten kehittämisen jatkamista osaamiskeskusohjelmilla.

Herra puhemies! Haluan vieläkin todeta tyytyväisenä sen, että tämä lakimuutos on nyt saatu tähän vaiheeseen.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta käsitellessään tätä hallituksen ehdotusta alueiden kehittämislain muuttamisesta osoitti tyytyväisyytensä erityisesti siitä, että hallituksen ehdotus oli eduskunnan hengen mukainen. Kun eduskunta käsitteli aluepoliittista selontekoa, niin tuolloin hyväksyimme lausuman, jossa eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että alueellisen kehittämisen kannalta merkittäviä taloudellisia voimavaroja kootaan yhteen. Sen lisäksi me edellytimme alueellistamista ja myöskin sitä, että lisätään sitomattomien maakunnallisten kehittämisvarojen osuutta. Tämän lisäksi eduskunta edellytti maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina vahvistettavan alueellistettujen ja alueellistettavien voimavarojen suuntaamisessa muun muassa lisäämällä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien sitovuutta ja vaikuttavuutta.

Hallintovaliokunta käsitellessään tätä hallituksen ehdotusta kiinnitti huomiota yhteen yksityiskohtaan, joka sisältyy hallituksen ehdotuksessa 10 §:n a-kohtaan. Pykälän 1 momentin mukaan niiden ministeriöiden, joiden on alueiden kehittämislain 8 §:n nojalla määriteltävä alueellisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, on koottava keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahaehdotukset. Tämä on näin hyvä.

Hallituksen ehdotuksen momentin toinen virke on sikäli ongelmallinen, että siinä annettaisiin lailla yleinen valtuus antaa kokoamisen yksityiskohdista määräyksiä erikseen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoitus on, että tarkemmat määräykset antaisi valtiovarainministeriö valtion talousarvion laadinnasta antamissaan määräyksissä. Saadun selvityksen mukaan kysymys on valtion talousarviosta annettuun asetukseen vuodelta 1992 sisältyvästä sääntelystä. Hallintovaliokunta toteaa, ottaen samalla huomioon edellä todetun säännösehdotuksen ongelmallisuuden, ettei samasta asiasta ole asianmukaista antaa sekä lakitasoista normia että asetustasoista sääntelyä. Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 a §:n 1 momentin toisen virkkeen poistamista. Muilta osin hallintovaliokunta oli hyvin tyytyväinen hallituksen ehdotukseen, ja hallintovaliokunta oli tämän toisen virkkeen poistamisesta yksimielinen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun kaksi edellistä puhujaa ovat keskustapuolueesta ja kovasti kehuvat tätä lakiehdotusta, niin haluaisinkin kysyä heiltä, onko tämä nyt ensimmäinen askel siihen aluekuntamalliin, jota ministeri Manninen niin innokkaasti ajaa tähän maahan, koska jos nyt nämä miljardi euroa kasataan, ehkä enemmänkin, kokonaan maakuntien hallintoon ja laitetaan jopa maakunnille oma talousarvio, niin eikö se sitä tarkoita, että paras hanke toteutuu tässä aluekuntamallissa.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole ollenkaan kysymys siitä, että tämä olisi kannanotto kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sen aluekuntamallivaihtoehtoon. Kyllä tässä on noudatettu täysin eduskunnan omaa tahtoa liittyen aluepoliittisen selonteon sisältöön.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että tämä lakiesitys perustuu hallitusohjelmaan eikä sillä ole, niin kuin ed. Hautala totesi, mitään tekemistä kuntamallien kanssa. Tämä toteutuu täysin riippumatta niistä.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Näin on, niin kuin täällä ed. Hautala ja ministeri Manninen vakuuttivat. Tällähän ei ole mitään tekemistä tulevan kunta- ja aluerakenteen rakenneuudistuksen kanssa. Saattaa olla, että jonkin verran kuitenkin on tekemistä mahdollisesti tulevaisuudessa; riippuu sitten siitä, millä tavalla toteutetaan kunta- ja aluerakenneuudistus, mutta itse tämän kysymyksen osalta ei varmastikaan viitoiteta tietä aluekuntamallille. Tämä on hallitusohjelmassa, ja eduskunnan tahdon mukaisesti valiokunta nyt tässä toiminut, ja toimenpiteenä tämä on ihan oikein. Tiedän, että jos ei Helsingissä tällä ole merkitystä, niin maakunnissa joka tapauksessa on suuri merkitys, että näitä voimavaroja voidaan koota ja koordinoidusti myöskin näitä voimavaroja sitten jakaa. Ihan oikeansuuntainen toimenpide, vähän riittämätön.

No, tähän liittyy myöskin sitten tämä alueellistaminen, joka ei kyllä ole, ministeri Manninen ja hallitus, edennyt sillä tavalla kuin me kansanedustajat ja maakunnassa toimivat ihmiset odotimme. On otettu erittäin pieniä askeleita alueellistamisen saralla. Tässä hallituksen on syytä terästäytyä. En tällä tarkoita sitä, että alueellistamisella alueiden esimerkiksi työttömyysongelmat ratkeavat, ei sinne päinkään, mutta kyllä sillä merkitystä kuitenkin alueiden kehittämisen kannalta on, että alueellistaminen saisi vähän voimakkaampaa vauhtia. Ministeri Manninen on omalta osaltaan hoitanut kohtalaisen hyvin omaa tonttiaan.