Raimo Vistbacka /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joitakin aikoja sitten eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä sotilasvammalain muuttamisesta ja siinä yhteydessä puhuttiin hyvinkin paljon näistä prosenteista, työkyvyttömyysasteesta sotainvalidien kohdalla. Sen keskustelun jälkeen kentältä on tullut paljon yhteydenottoja nimenomaan siitä, kuinka on mahdollista, että keski-iältään 84—85-vuotiaiden henkilöitten kohdalla keskustellaan tällaisista prosenteista yleensäkään.

Sen perusteella lähdimme selvittämään hieman sotainvalidien historiaa tämän päivän osalta. Meillä on noin 16 000 sotainvalidia, ja viime vuonna heistä kuoli noin 2 000. Sotilasvammalain mukaan 1 300:lle myönnettiin lain mukaista hautausavustusta. Loppujen 700 sotainvalidin kohdalla valtio ei osallistunut hautausavustuksen maksamiseen eli heidän kohdallaan ei täyttynyt tämä prosenttimäärä, mikä lain mukaan tällä hetkellä on 20.

Tältä pohjalta tämä lakialoite on rakennettu, ja meidän mielestämme periaatteessa kaikille sotainvalideille olisi myönnettävä tasavertaisesti hautausavustus. Meidän mielestämme olisi kunnia-asia valtiovallalle osallistua kaikkien sotainvalidien hautauksen kustannuksiin ilman että rajataan vamman vakavuuden perusteella pois osa vammautuneista, koska kuitenkin niistä tapahtumista on kulunut hyvin pitkä aika ja on vaikea määritellä sitä, onko se vanhuuden aiheuttamaa vai sen sodassa invalidisoidun vamman vakavoituminen. Kun useimmiten Valtiokonttorin niin sanottu asiantuntijalääkäri papereitten perusteella sitten arvioi näitä prosentteja, niin ainakin näitten sotainvalidien oman näkemyksen mukaan ne lausunnot ja kannanotot ja päätökset Valtiokonttorissa ovat olleet sangen epäoikeudenmukaisia.

Tässä lakialoitteessa on lähdetty periaatteessa siitä, että kaikki sotainvalidit saisivat tasavertaisesti kuoleman sattuessa hautausavustusta, ja tässä työkyvyttömyysaste on määritelty 1 prosenttiin. Valtiokonttorista kun asiaa tiedusteltiin, niin käytännön toimien kannalta tällainen määritelmä on mahdollista ja silloin, kun puhuttaisiin 1 prosentin vamma-asteesta, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki sotainvalidit pääsisivät tasavertaisesti tämän pykälän piiriin.

Arvoisa puhemies! Tässä ihan lyhyesti tämä lakialoite, ja tietysti voi esittää omana toiveena myöskin sen, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan tämän suuntaista lakia, emmekä panisi varmasti pahaksemme, vaikka siihen kaikki sotaveteraanit ja kotirintamanaisetkin sisällytettäisiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vistbacka ynnä muut tuovat aloitteessaan esille sen törkeän virkamieskäytännön, jonka perusteella joiltakin sotainvalideiltä kielletään hautausavustus. Kuitenkin kysymyksessä ovat keskimäärin 85-vuotiaat henkilöt, jotka ovat isänmaatamme puolustaessaan saaneet pysyvän vamman ja invalidisoituneet. Pelkästään käsite työkyvyttömyysaste on sotainvalideja rienaavaa. Osa invalideista ei ole vammautumisen jälkeen koskaan päässyt töitä tekemään, ja kun kysymys on 85-vuotiaista vanhuksista, ei työkyvyttömyydestä voi puhua. Siksi virkamiesten pitäisi osata muuttaa sana työkyvyttömyys haitta-asteeksi, että asia kävisi ymmärrettävämmäksi.

Minusta jokainen sotainvalidi ansaitsee oikeuden valtion järjestämään hautaukseen. Siksi pidän ed. Vistbackan ynnä muiden aloitetta enemmän kuin perusteltuna ja kannatan sitä.

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Sotilasvammalain muuttaminen ed. Vistbackan lakiehdotuksen mukaiseksi on vähintä, mitä voimme sotainvalideille antaa. Kärsimysten sijasta sotainvalidien kuuluukin saada osakseen enemmän kunnioitusta myös valtiovallan puolelta. Ed. Vistbackan tekemä lakiehdotus ei pelkästään kunnioita vaan myös osoittaa yhteiskuntamme välittävän sotiemme sankareista.

Lisäksi mielestäni olisi aiheellista, että kaikille sotiemme veteraaneille ja kotirintamanaisille tulisi taata todelliset vuosittaiset kuntoutukset niin kauan kuin heitä vielä keskuudessamme on.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Juuri niin kuin ed. Vistbacka sanoi esittelypuheenvuorossaan, oli kyllä häpeän päivä muutama viikko sitten, kun äänestettiin näistä prosenttiosuuksista. Pykälä oli auki ja neljä ääntä jäi puuttumaan. Ei tällaista saisi tapahtua näin näillä elämän kalkkiviivoilla. Silloin puolustettiin kotia, uskontoa ja isänmaata, jotka ovat perusarvoja vielä ja hyväksyttäviä arvoja tänä päivänäkin.

Tämä ryhmämme tekemä lakialoite on kädenojennus. Nimenomaan sen takia tässä vielä tämä terminologia on, että sitten olisi jouduttu lähtemään joka pykälää ... Nyt se käytännössä on prosentilla kaikkien saatavilla. Siinä ed. Laxell luonnehti aivan oikein, että ei tällaisia sanontoja, ne voidaan ymmärtää väärin, ja todellakin työkyvyttömyydestä puhutaan, 84—85 vuotta keskiarvo, ja siellä on ihmisiä, jotka ovat yli 90-vuotiaita.

Mutta näistä asioista näköjään täytyy jatkuvasti puhua ja aloitteita tehdä, kun näitä ei ole hoidettu kuntoon. Tässä vielä näin viime viikolla ylimääräisen rintamalisän suuruuden lohjalaiselta sotaveteraanilta, 41 euroa 38 senttiä. Ansaitsisivat kymmenkertaisen määrän.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä lakialoite sisällöllisesti, se on aivan oikein. Näiden haitta-asteiden kanssa käydään jatkuvaa jatkosotaa, voisi sanoa. Sotainvalidit joutuvat turvautumaan jatkuvasti uusien e-lausuntojen hakemiseen. Siis ne ovat lääkärinlausuntoja, joissa pyritään asiallisesti tarkastelemaan kulloistakin tilannetta. Haitta-asteet ovat nousseet samalla, kun ikää on tullut lisää. Voi sanoa, että sotainvalidien vanhentuessa vanhenemisen myötä vaivat nuortuvat ja todellinen haitta kasvaa, mutta Valtiokonttori tämän asian kyllä vahvasti sulkee mielestään, sekä silmänsä että korvansa tässä asiassa, ja näitä valituksia joudutaan jatkuvasti sitten myös tekemään. Joskus ne johtavat tulokseen, eivät suinkaan aina.

Tämä mainittu 17 § on selkeä hautauskustannuksien tukeminen, ja tässä mielessä huolimatta pykälän sisällön kummallisuuksista — "työkyvyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähintään 1 prosentti" — huolimatta tarkoitus on selvä, ja kannatan tätä esitystä.