Arvoisa puhemies! Viime viikon aikana kansalaisten tunteita on kovasti kuohuttanut julkisuuteen tullut tieto siitä, että Tallinkin laivat ovat laskeneet pesu- ja viemärivetensä keskelle Suomenlahtea. Puhdistamattomien käymälävesien jättäminen Helsingin ja Tallinnan välille on siis lehtitietojen mukaan, kuten kaikki tiedämme, laillista puuhaa. Itämeri on kuitenkin ekosysteemiltään erityisen herkkää aluetta, jonne yksikin tämän tyyppinen päästö on mielestäni erittäin vakavaa ja varsin vakavaa. Miten hallitus aikoo nyt kiirehtiä jo mahdollisesti työn alla olevaa lainsäädäntöä koskien tätä asiaa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Tallink on joutunut itse korjaamaan tapansa käsitellä näitä asioita. Mutta tämä tapaus on kuitenkin johtanut siihen, että tulen ehdottamaan, että Suomi tekee Itämeren suojelukomissiossa eli Helcomissa aloitteen siitä, että Itämeren rantavaltiot ryhtyisivät toimeen, esimerkiksi Helcom-suosituksen muuttamiseen, päästömääräyksen tiukentamiseksi Itämerellä. Tarvittavilta osin toimet edellyttäisivät niiden hyväksymistä Imossa. Merenkulkuhan on kansainvälistä, ja kansallisesti ei voida yksipuolisesti tämän kaltaisia päätöksiä tehdä, ja siksi olen päätynyt siihen, että Helcom on se oikea kanava tässä toimia.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä uutinen. Miten hallitus aikoo valvoa Imon uudistetun Marpol-yhteistyösopimuksen valvontaa, ja milloin sen uskotaan tulevan voimaan?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Paljon tietenkin riippuu siitä, miten Helcomin piirissä tällainen esitys käsitellään. Tiedetään, että kaikissa näissä kansainvälisissä elimissä edellytetään yksimielisyyttä, mutta luulen, että tämä istuisi aika lailla hyvin, koska nyt Itämerellä on pssa-status ja nyt ollaan esittämässä konkreettisia toimenpiteitä tämän statuksen konkretisoimiseksi. Tietenkin tässä joutuu varmasti lobbaamaan Helcom-jäsenvaltioitten kanssa, jotta saataisiin riittävä tuki. Minusta kuitenkin tämä on sen luokan asia, että kannattaa vakavasti yrittää.

Herra puhemies! Tämä Itämeren saastuminen laivojen toimestahan on ollut jo kovin pitkään tiedossa. Esimerkiksi varmasti jokainen, joka pienveneellä liikkuu Itämerellä, on täällä Suomen vesilläkin nähnyt sen, miten yöaikaan — itsekin olen nähnyt — muun muassa SeaWind-laivan perässä on pitkä vana, joka ei suinkaan ole normaalia kuohuvettä, ja sen lisäksi myös Superfast Ferries tiettävästi toimii samalla tavoin. Eli olisin kovasti kiinnostunut, miksi ministeri vasta nyt ryhtyy toimiin, kun tämä ei ole mikään uusi asia. Ja sen lisäksi on tietenkin ihan oikein, että pienveneille vaaditaan septitankit, mutta siitä huolimattakin olisin kiinnostunut tietämään, aikooko ministeriö tehdä jotakin, jotta myös olisi tyhjennyspaikat näille septitankeille. Tällä hetkellähän niitä ei ole.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Parempi myöhään kuin vielä pitempi odottaminen. Tämä asiahan on nyt konkretisoitunut ja siksi nämä toimenpiteet. Mitä tulee pienveneilyyn, niin ensi vuoden budjetissahan on määräraha, joka on tarkoitus kohdistaa Pidä saaristo siistinä ry:lle, ja sen vastuulla olisi tällaisen vastaanottojärjestelmän järjestäminen. Pidä saaristo siistinä ry:n kanssa on jo käyty keskusteluja tästä aiheesta.

Arvoisa puhemies! Pilssivesien päästöjen kanssa on ollut samantapaisia ongelmia, ja sehän ratkaistiin niin, että pilssivesien jättäminen satamaan kuuluu satamamaksuun. Ei ainakaan kannata olla jättämättä niitä satamaan, koska se kuuluu siihen hintaan. Silloin on ainoastaan se, että aika on rahaa, elikkä jos se paikka, mihin jätetään, on vaikeasti löydettävissä, niin se vie aikaa.

Voisiko samalla systeemillä ajatella, että harmaat vedet kuuluisivat satamamaksuun, että laivat eivät maksa erikseen niistä, vaan ne olisivat automaattisesti mukana satamamaksussa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Tähän asiakokonaisuuteen liittyen kannattaa kaikkia mahdollisia parannusehdotuksia selvittää, myöskin tämä.

Arvoisa herra puhemies! Itämeren alue on maailman saastunein merialue, ja viime hallituksen aikana tehtiin erinomainen Itämeren suojeluohjelma, mutta rehevöitymisen osalta tämän ohjelman kanssa on edetty ainoastaan välttävästi. Näin esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt ovat arvioineet. Nyt kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa, niin kysynkin nyt:

Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt, että me saisimme Euroopan unionin vahvasti sitoutumaan Itämeren suojeluun? Kysyisinkin ihan niitä konkreettisia tavoitteita, mitä ympäristöministeriössä ja valtioneuvostossa on asetettu sen eteen, että todellakin Itämeren suojelu etenisi ja koko EU sitoutuisi siihen ja jopa EU:n budjetista saataisiin voimavaroja, niin kuin esimerkiksi kokoomuksen mepit ovat Itämeri-strategian sisällössä esittäneet.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Ympäristöneuvoston epävirallisessa kokouksessa, joka järjestetään Turussa, Itämeri on yhtenä teemana, ja siitä on tarkoitus silloin myöskin keskustella. Kuitenkin päävastuu Itämeren tilasta on Itämeren rantavaltioilla, ja on vaan tiukennettava niitä toimenpiteitä, joita käytössä on, ja niitten toimesta pistekuormitus on saatu aika lailla hyvään malliin. Sen sijaan hajakuormitus ei ole odotetulla tavalla parantunut, ja siksi tässä Itämeren seurantaohjelmassa, nimenomaan kansallisessa sellaisessa, siihen kiinnitetään huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Satamat kuitenkin vähän eri tavalla ilmeisesti suhtautuvat tähän tilanteeseen, ja oli aika hätkähdyttävää lukea, että Tallink-ryhmä ei tiennyt ikään kuin mahdollisuudesta jättää harmaita ja mustia jätevesiä Helsingin satamaan. Toisaalta myöskin pidetään edelleen omia jätemaksuja satamissa esimerkiksi öljyisillekin jätteille, muun muassa konehuonejätteelle, ja näin ollen tämä no special fee -ajattelu ei oikein toimi. Kysyisin arvoisalta ympäristöministeriltä:

Kun 23.11. on tämä Itämeren maiden ympäristöministereiden kokous Ruotsissa, niin miten painokkaasti otatte tämän ongelman esiin nimenomaan siitä näkökulmasta, että voitaisiin Itämeren alueella katsoa, miten säännöllisessä liikenteessä olevat alukset, joilla on kaksi satamaa Itämeren alueella, noudattavat yleensäkin pilssivesien jättämistä ja muuten myös näiden pesuvesien jättämistä satamiin?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Otan tämän ongelmakokonaisuuden hyvinkin vakavasti ja vahvasti esille puheessani siinä tilaisuudessa.

Arvoisa herra puhemies! Suomella on ihan kohta edessään Euroopan unionin puheenjohtajuuskausi. Tietenkin on kunniakasta, että kun olemme puheenjohtajana, niin tuomme myös ympäristöasioita näkyvästi esille ja omalle agendallemme.

Miten ympäristöministeri Enestam on ajatellut nimenomaisesti tämän Itämeri-kysymyksen nostaa sitten esiin EU:n puheenjohtajuuskaudella, eli minkä tyyppisiä toimenpiteitä tämän asian tietoisuuden eteenpäinviemiseksi ja myös Itämeren pelastamiseksi voimme juuri omalla puheenjohtajuuskaudellamme edesauttaa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesin, Itämeri on yksi painopistealue ympäristöneuvoston epävirallisessa kokouksessa Turussa, jossa on tietoisku ja jossa on aiheesta esitelmiä, ja sitten varsinaisten kokouspäivien aikana on tarkoitus ihan tutustua Itämeren tilaan.

Arvoisa puhemies! Ympäristötöillä ja niiden määrärahoilla on myös merkitystä Itämeren tilanteeseen, koska ympäristötöillä pystytään nimenomaan kuormitusta osittain vähentämään. Ympäristötöiden kehys romahtaa vuonna 2007. Se on 10 miljoonaa vuodelle 2006, ja kehyksen mukaan se tulee laskemaan 7,3 miljoonaan.

Ovatko arvoisa ympäristöministeriö ja ympäristöministeri todella esittämässä ensi syksynä vuodelle 2007 sellaista budjettia, jossa ympäristötöihin varatut määrärahat laskevat yli 25 prosenttia ensi vuoden tasosta? Se olisi erittäin kohtalokas ja huono signaali sekä ympäristöasioiden osalta yleensä että myöskin Itämeren suojelun kannalta.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Kehyshän on ollut viime vuosien aikana koko ajan laskeva ja kuitenkin on sitten pystytty neuvottelemaan parempaa tasoa. Minun pyrkimyksenäni on tietenkin näin menetellä myöskin nyt, mutta kehysriihen yhteydessä katsotaan. Nythän lisätalousarviossa on lisää rahaa tähän tarkoitukseen, niin että tämän vuoden ja ensi vuoden osalta tilanne on hallinnassa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä mietintöä varten Marpol-sopimus merten pilaamisesta, ja siinä tilanteessa meillä on tietysti kaikilla mahdollisuus ottaa kantaa tähän asiaan. Mutta siinä mietinnössä on varmasti vähän vaikeaa ottaa sellaista yksityiskohtaa esille, kun Venäjä on tässä kuitenkin aika avainasemassa. Voitaisiinko ajatella nyt tässä nimenomaisessa tapauksessa sillä tavalla, että arvoisa ympäristöministeri keskustelisi aivan erityisesti Venäjän viranomaisten ja ministereiden kanssa, niin että se yhteisrintama lähtisi tämmöiseltä bilateraaliselta pohjalta sitten Helcomissa jnp. ja sitten Imossa liikkeelle ja uuden Marpol-sopimuksen aikaansaamisessa liikkeelle?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Puhemies! Ed. Pulliainen on oikeassa siinä, että Venäjä on aivan ratkaisevassa asemassa, ja siksi aion jatkaa niitä kahdenkeskisiä neuvotteluja kollegani kanssa, joita olen koko ajan harrastanut nimenomaan nyt tähän liittyen.

Arvoisa herra puhemies! Paljon suurempi ongelma ovat ne Venäjän öljykuljetukset Suomenlahdelta Itämeren kautta muualle maailmaan. Kysyn, herra ympäristöministeri:

Minkä takia Venäjä ajaa sellaista linjaa, että Itämeren rannikkovaltioitten tehtävänä on suorittaa öljyntorjunta? Venäläiset vievät öljyä noin 100 miljoonaa tonnia tänä vuonna, seuraavan viiden vuoden aikana 200 miljoonaa tonnia. Millä tavalla te puututte tähän? Tämä on se ympäristöongelma tulevaisuudessa. Toivotaan, ettei näin käy, mutta kun aluksia valtavasti kulkee poikkiliikenteessä Helsingistä Tallinnaan jnp., niin öljyonnettomuuden vaara on hirvittävän suuri. Mitä aiotte tehdä, herra ministeri, tämän venäläisten ongelman ratkaisemiseksi?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa ed. Kuosmaselle, että jokaisessa tapaamisessa ihan riippumatta siitä, onko se pääministeritason tapaaminen tai ympäristöministerin tapaaminen, tämä asia on agendalla, sekä Itämeren rehevöityminen että öljykuljetusten turvallisuus. Tähän liittyen yhteistyötä on myöskin harrastettu käytännön tasolla ja on myöskin saatu tuloksia aikaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Taisi olla viime kevätkaudella, kun Suomen, Viron ja Venäjän välillä yhteisesti avattiin uudenlainen Suomenlahden meriliikenteen valvontajärjestelmä, joka on vähän niin kuin lennonjohtojärjestelmän kaltainen, joka on kaikissa näissä kolmessa kaupungissa. Jokainen alus, joka Suomenlahdelle tulee, joutuu lähettämään tiettyä signaalia, jonka avulla kaikissa näissä pisteissä pystytään valvomaan liikennettä ja vähentämään sitä riskiä, että risteävässä liikenteessä tapahtuu onnettomuuksia. Tämä on erittäin tärkeä ennalta ehkäisevä toimenpide, jolla on saatu järjestystä tähän Suomenlahden laivaliikenteeseen. Koko ajan tiedetään, viranomaiset kolmessa kaupungissa, mikä laiva missäkin liikkuu, ja voidaan myös varoittaa, jos uhkaa käydä niin, että laivat osuvat toistensa reiteille.