Arvoisa puhemies! Suomessa on varattu satoja neliökilometrejä maata vuodesta 2004 alkaen uraanikaivostoimintaa varten Lappia, Pohjois-Karjalaa ja Uuttamaata myöten. Asialla on ruotsalainen Agricola Resources, joka on rekisteröity Englannissa, ja sitten viidennen ydinvoimalan rakentaja Cogema Areva -ryhmä Ranskasta. Nyt haluaisinkin kysyä kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselta:

Onko tämä nyt tämän Suomen ydinvoimamyönteisyyden tulosta, että Suomi alkaa kaikin muinkin tavoin kiinnostaa kansainvälistä ydinvoimateollisuutta? Missä vaiheessa sitten tämä polttoaineketju on täydellinen? On jo merkkejä siitä, että Suomi alkaa kiinnostaa ydinjätteiden kansainvälisenä sijoituspaikkana, ja nyt sitten ympyrä sulkeutuu, kun uraaninlouhinta alkaa kiinnostaa. Voisiko ministeri Pekkarinen vähän selostaa, miten tämä oikein kulkee, koska tiettävästi näitä keskusteluja on käyty äärimmäisen salassa ja paikallisia asukkaita ja päättäjiä ei ole juurikaan informoitu näistä hankkeista eri puolilla Suomea?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näin on. Suomi kiinnostaa ei vain uraanin etsijöitä vaan monien muidenkin malmien ja mineraalien etsijöitä. Viime vuosien aikaan ulkomaiset yhtiöt ovat laittaneet tänne vuosittain noin 30 miljoonaa euroa erilaisiin malminetsintätöihin. Uraanin etsintään siitä on käytetty tietojeni mukaan mitättömän suuruinen summa, mutta kiinnostusta myöskin uraanin suhteen Suomi tällä hetkellä herättää eri puolilla maailmaa.

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole tapahtunut minkäänlaista politiikan muutosta, ei minkäänlaista. Yhtäkään säädöstä ei ole muutettu niistä ajoista, jolloin myöskin vihreät olivat hallituksessa. Tänne voi olemassa olevan lainsäädännön mukaan tulla, täältä voi saada luvan näiden etsintöjen tekemiseen. Eri asia on sitten, jos täällä jotain sellaista kaivetaan, uraanin tapaista, jota meinataan täältä ulos viedä, se ei ole ilman mitään erillistä lupaa mahdollista. Siihen tarvitaan lupa. Enpä usko, että Suomi erityisen innokas sitten siihen puuhaan on lähtemään. Mutta siinäkään ei ole mitään sellaista lainsäädäntöä olemassa, joka estäisi sen tekemisen, myös viennin täältä.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin teollisuusmaissa yleisesti on vastustettu uraaninlouhintaa sen takia, että siitä on aiheutunut suuria ympäristöhaittoja ja toki kyse on myös radioaktiivisista aineista.

Eikö ministeri Pekkarinen näe, että tässä on aika iso riski Suomelle, että siitä huolimatta, että tässä todellakin edetään lakien — ja huomautan: vanhentuneiden lakien — mukaan, esimerkiksi Lapin matkailumaine kärsii? Eikö nyt olisi paikallaan miettiä sitten näiden ydinvoiman käyttöön liittyvien kaikkinaisten lakien, myöskin kaivoslain, uudistamista, koska ne eivät näytä mahdollistavan minkäänlaista kansalaisten osallistumista siinä vaiheessa, kun asioihin vielä voidaan vaikuttaa? Myöskin haluaisin kysyä ministeri Enestamilta:

Eikö tämä kuulu vähän ympäristöministerillekin, minkä tyyppisiä ympäristövaikutuksia tämmöisistä hankkeista tulee, ja oletteko te perehtynyt näihin suunnitelmiin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voisi periaatteessa sanoa, että jos ja kun Suomen eduskunta on tehnyt äänestyksen jälkeen päätöksen siitä, että Suomeen voi rakentaa uudenkin ydinvoimalan, 1 600 megawatin ydinvoimalan, minusta jotenkin tuntuu — minusta, joka äänestin aikanaan sitä hanketta vastaan — kuitenkin vähän epärehelliseltä se, jos me sen jälkeen, kun enemmistöllä on tehty päätös, että meillä voi ydinsähköä tuottaa, sanomme, että okei, muualla kyllä voidaan kaivaa se uraani ylös mutta ei meillä Suomessa. Periaatteessa asennoidun näin tähän asiaan. Ei se ole meillä yhtään enemmän tai vähemmän ympäristöpäästöjä aiheuttavaa, jos se kaivetaan meillä tai jos se kaivetaan joissain muissa maissa.

Muuten olen sitä mieltä ja henkilökohtaisesti toivon, tai sanotaan näin, että minulla ei ole mitään erityistä intressiä edistää näitten intressien toteutumista. Sen voin aivan vilpittömästi sanoa.

Arvoisa puhemies! Kaivannaisteollisuuden potentiaali Pohjois-Suomessa on erittäin merkittävä. Kansainvälisesti arvioidenkin meillä on Pohjois-Suomessa todella hyviä löydöksiä.

Onko valtiovallalla nyt erityisiä suunnitelmia esimerkiksi riskirahaston avulla vauhdittaa näitten esiintymien käyttöönottoa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Todellakin on monia hyviä hankkeita eri puolilla Suomea, ei vain Lapissa vaan vähän siellä täällä muuallakin. Meillä paraikaa ihan ollaan sulkemassa tällaista kaivosrahastoa. En ole ihan varma, tuleeko se valmiiksi, mutta aika mittavasta ja merkittävästä kaivosrahastosta on kuitenkin kysymys, useitten kymmenien miljoonien eurojen suuruisesta kaivosrahastosta. Ajatus on lisäksi ollut, että ellei sen täyttäminen onnistu, niin sitten Teollisuussijoitus voisi suoraan taseista tehdä näitä sijoituksia tässäkin muodossa, tälläkin tavalla. Mutta meillä on hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan tulossa tämmöinen linjapäätös niistä kaikista eri hallinnonaloilla toteutettavista toimista, joilla kaivostoiminnan elpymistä ja liikkeelle saamista Suomessa pyritään edistämään olemassa olevien resurssien puitteissa.

Arvoisa puhemies! Myös Sotkamon—Kajaanin alueella on iso kaivoshanke suunnitteilla, Talvivaaran kaivos, ja se tarkoittaisi noin tuhatta työpaikkaa käytännössä, mikäli se toteutuu. Se kuitenkin edellyttäisi ratainvestointeja ja tieinvestointeja jonkun verran. Nyt ministeri Pekkarisen vastauksesta ei oikeastaan saanut selvää vielä, että jos tällaisiin investointeihin tarvitaan rahoitusta, niin löytyykö sitä vai ei, koska niidenhän täytyy olla valmiina ennen kuin tuotanto voidaan siellä aloittaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on jo tähän mennessä tehnyt eräitä päätöksiä, ei kovin mittavia, jotka ovat sukua juuri tuohon kysymykseen myönteiselle vastaamiselle. Suhangon kaivoksen tapauksessa valtiovalta oli mukana rahoittamassa tiehanketta. Nyt tässä periaatepäätöksessä, mihin viittaan, idea on, että me kartoitamme erilaiset infrahankkeet teiden, rautateiden tai sitten myöskin esimerkiksi sähkölinjojen rakentamiseen liittyen, mahdollisuudet avustaa jossakin mitassa, ei kovin suuressa mitassa mutta jossakin mitassa. Itse kaivosfasiliteettien rakentamisessa linja on ollut, että niitä ei avusteta — kaivoskuilujen rakentamisessa on oltu mukana esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, mutta suurin piirtein ne ovat olleet tämän tyyppisiä. Lisäksi myöskin nämä lähinnä Tekesin rahoitukseen perustuvat teknologiahankkeet ovat kuuluneet ja tulevat jatkossakin kuulumaan Suomen valtion, sanoisinko nyt, tukitoimiin tai auttamistoimiin tällä toimialalla.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Hautalan kysymykseen ympäristöministeriön osalta.

Olen perehtynyt sillä tavalla asiaan, että tiedetään, että yksi tällainen esiintymä on hyvin lähellä pohjavesialuetta ja se edellyttää kunnon ympäristövaikutusten arviointia. Siksi Uudenmaan ympäristökeskus on valppaana tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Uraanikaivostoiminta aiheuttaa tiedettävästi suuria haittavaikutuksia terveydelle lähialueen ihmisille. Yksi näistä alueista on Eno—Kontiolahti Pohjois-Karjalassa. Haluaisinkin kysyä:

Missä vaiheessa paikallista väestöä informoidaan mahdollisen kaivostoiminnan potentiaalisesta avauksesta, ja missä vaiheessa paikalliset päättäjät saavat ottaa osaa asiaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Paikallista väestöä informoidaan hyvissä ajoin. Nyt en osaa aivan tarkkaan sanoa, onko se sen jälkeen, kun nämä alustavat tutkimukset on tehty. Joka tapauksessa, ennen kuin kuokkaa maahan lyödään siinä lopullisessa tarkoituksessa, että ruvetaan jotain kaivamaan, niin jo olemassa olevien lakien mukaan hyvin tarkkaan on määritelty, että asianomaisten kuuleminen on toteutettava, mikäli Suomessa niin pitkälle jonkun hankkeen kohdalta edettäisiin. Näitä on yhtä useampi kiinnostava kohde, ei vain yksi, vaan niitä on muutama kohde kieltämättä Suomessa. Mikäli jostain syystä joku niistä menisi niin pitkälle, niin hyvin tarkalla siivilällä kyllä katsotaan, että kaikkien voimassa olevan lain ehtojen pitää täyttyä, ennen kuin hankkeet lähtevät käytännössä liikkeelle.