Herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että maamme energiapolitiikka ja osin ilmastopolitiikkakin on enemmän kuin tuuliajolla. Päästökauppa on kriisissä. Saastuttajat piti panna maksamaan, mutta nyt maksetaankin saastuttajille. Hallituksen strategia-asiakirjassa luvattiin energia- ja ilmastoselonteko eduskunnalle jo viime kevääksi, ei tullut. Sitten se luvattiin syyskuun alussa, ei tullut, sitten lokakuussa eikä tullut silloinkaan. Vieläkään se ei ole eduskunnan käsittelyssä. Ongelmat näyttävät vain kärjistyvän, ja hallitus on juuttunut sisäisiin riitoihin. Kysyn ministeri Pekkariselta ja ministeri Heinäluomalta:

Onko kohtuullista, että noin 30 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha ei löydy kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn parantamiseen? Milloin aiotte saada tämän selonteon eduskuntaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ihan voin lohduttaa ed. Kankaanniemeä, että sitä budjettiesitystä, joka täällä eduskunnassa on ja jossa on 30,2 miljoonaa energiainvestointeihin, ei hallituksella ole minkäänlaisia tarkoitusperiä vetää pois täältä. Voitte nukkua, ed. Kankaanniemi, tässä mielessä yönne hyvin rauhallisesti, hyvin rauhallisesti.

Mitä tulee sitten itse tähän ilmastostrategiaan, siihen varsinaiseen tähtäimeen, se koskee vuosia 2008 ja siitä eteenpäin, ja jos nyt jostain syystä kävisi niin, että tässä aivan lähiviikkojen aikaan ei ratkaisuja energia- ja ilmastostrategiasta syntyisi, niin sittenkin vielä on tuo ensi talvi kyllä ihan hyvin aikaa. Viimeinen tällainen ehdoton takaraja tässä asiassa on itse asiassa suurin piirtein huhti-toukokuu. Silloin kohta sen jälkeen Suomen pitää esittää Euroopan komissiolle oma päästökauppasuunnitelma, ja toimitaan hyvissä ajoin ennen sitä, mutta siihen on vielä aikaa pitkästi yli puoli vuotta. Mutta minä uskon, ed. Kankaanniemi, että huomattavasti aikaisemmin hallitus löytää yhteisymmärryksen tästä asiasta.

Herra puhemies! Näyttää siis siltä, että eduskunta ei pääse käsittelemään selontekoa ennen kuin vasta joskus ensi keväänä, ehkä ei silloinkaan, ja tämä kyllä kertoo nyt siitä, että hallituksen toimintakyky on aika lailla heikko. Kuukaudesta toiseen lykätään ja lykätään.

Herra pääministeri, kysyn teiltä: Milloin te aiotte puuttua ministereittenne keskinäisiin riitoihin, jotka antavat huonon kuvan hallituksen toimintakyvystä? Aiotteko te toimia siten, herra pääministeri, että eduskunnan yksimielinen bioenergian käytön edistämistä edellyttävä niin sanottu risupakettiponsi toteutuu järkevin tuki- ja veropoliittisin keinoin, kun ministeri Heinäluoma pitää näköjään kehyksistä kiinni kynsin hampain ja kehykset estävät järkevän toiminnan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kehys on hallituksen ja eduskunnan yhteinen kehys. Sen mukaan toimitaan. Mutta kun kysymys koski sitä, milloin aiotaan puuttua, niin puututaan vaikka tässä nyt.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti, kun ed. Kankaanniemi on huolissaan tästä vanhasta risupaketista ja sen toteutumisesta. Vaikka meillä kenties ovatkin vielä ehkä jollakin tavalla auki jotkut yksityiskohdat, niin minä rohkenen sanoa, että voitte olla, ed. Kankaanniemi, siinä aika lailla huoleton, että todellakin ennen vuotta 2010 ne tavoitteet, jotka aikanaan asetin, tulevat reilusti toteutuneiksi ja että meillä on hyvät edellytykset todella saavuttaa ne tavoitteet.

Arvoisa puhemies! Silloin kun päästökauppajärjestelmää luotiin ja keskusteltiin täällä eduskunnan suuressa salissa, niin hyvin monelta taholta asetettiin kyseenalaiseksi se järjestelmä. Nyt tänä päivänä, jos asiaa käsiteltäisiin, yhä enemmän meistä kansanedustajista löytyisi kriittisiä kannanottoja. Tämä on aiheuttanut yrityksille vaikeuksia, koko maalle vaikeuksia. Kun katsomme Kiinaan ja Kaukoitään, niin kyllä me olemme tehneet kiltin tytön ja pojan työtä, mutta omien voimiemme kustannuksella. Minä kysyisin:

Onko hallituksella aikomusta tai kanttia tuoda asiaa uudelleen esille sillä tavalla, että me toimimme myöskin realistisesti oman etumme mukaisesti emmekä tuhlaa suomalaisia voimavaroja liian paljon?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sellaisia suunnitelmia hallituksella ei ole. Ei ole tarkoitus hankkiutua irti Kioton velvoitteista eikä päästökauppajärjestelmästä, joka tällä hetkellä on se väline, josta EU on hyväksynyt direktiivin, jonka kehittelyssä ja hyväksymisessä se hallitus, jonka puolueisiin kuului myöskin ed. Vielman puolue, oli vahvasti mukana. Tässä on tällainen tausta, ja tämä hallitus on sitoutunut siihen, että niistä velvoitteista pidetään kiinni. Jos on mahdollisuuksia EU:n puitteissa siihen, että nykyistä päästökauppajärjestelmää voidaan kohentaa ja parantaa, jos löytyy joku tapa, millä sitä parantaa, niin minä uskon, että Suomi on siinä hyvin hanakasti mukana ja tekee omalta osaltaan Suomessa vastaavat ratkaisut. Yksipuolisesti irrottautuminen ei kuulu hallituksen suunnitelmiin.

Arvoisa puhemies! On tietysti hauskaa, että hallitus taas ilmoittaa, että vuoteen 2010 mennessä asiat paranevat. Seuraaville hallituksille näytetään asetettavan aika paljon toiveita, mutta tässä aikataulun venymisessä on se vika, että erilaiset toimijat eivät pysty oikein varautumaan ja suunnittelemaan omaa politiikkaansa. Tämä on yksi syy siihen, että päästökauppojen hinta on noussut aika korkealle, koska kukaan ei uskalla investoida mihinkään, kun ei tiedä, miten pelisäännöt ovat tästä eteenpäin.

Mutta, arvoisa puhemies, silloin kun hallitus pani tämän päästökaupan käyntiin hallitusohjelmassaan, erityisesti luvattiin, että päästöoikeudet annetaan kaikki ilmaiseksi, nekin, mitkä olisi ollut mahdollista myydä, ja näin on saatu aikaan aikamoinen tulonsiirto nyt sähköntuottajille, lähes miljardi euroa. Se olisi voitu verottaa yhteiskunnalle. Jos meillä olisi tämä miljardi euroa käytettävissä, me olisimme voineet palauttaa sen kuluttajille veronalennuksina. Kysyn:

Onko jatkossa tarkoitus myydä näitä päästöoikeuksia? Onko jatkossa tarkoitus puuttua näihin windfall-voittoihin, jotka ovat täysin perusteettomia ja vääristävät aika paljon meidän tulonjakoamme?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En oikein ole perillä sellaisesta mallista, joka olisi voinut tuottaa sellaisen tuloksen, että sähkön hinta ei meillä tai jossakin muussa maassa olisi noussut. Esimerkiksi windfall on ilmiö, jonka perässä juoksevat kaikki ne maat, jotka ovat meidän tapaisessamme tilanteessa. Me olemme yrittäneet käynnistää työn, jolla sitä leikattaisiin. Ruotsi tuli perässä. Saksa on tehnyt vastaavanlaiset päätökset. Hollannin kollega on kutsunut EU:n jäsenmaita yhteisiin toimiin tämän jutun hoitamiseksi, jos me keksimme yhteiset keinot, millä sitä voidaan hoitaa.

Sillä mallilla, sillä muutoksella siihen päästökauppalakiesitykseen, mitä aikanaan, jos sitä vanhaa muistan, ed. Soininvaara esitti, ei, ed. Soininvaara, näitä ongelmia olisi voitettu. Perussyy on se, että meillä on erittäin kova taakka kannettavana. Meidän pitää rajusti painaa alas, toisin kuin juuri minkään muun maan, niin kovasti seuraavien vuosien aikaan, päästöjä, ja siitä selviytyminen on kova ja haastava juttu, ja hallitukselta tulee, uskon, erittäin hyvä energia- ja ilmastostrategia, joka auttaa osaltaan, pieneltä osaltaan, näitten haasteitten voittamista.