Täysistunnon pöytäkirja 121/2005 vp

PTK 121/2005 vp

121. TORSTAINA 17. MARRASKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys ehkä sosiaali- ja terveysministerille. Viime aikoina on kansalaisilta tullut lukuisia yhteydenottoja, jotka ovat koskeneet Kelan päätöksiä vammaisetuuksista ja vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Tarkastushakemusten yhteydessä sangen usein on etuuksia leikattu alaspäin, vaikka tietojeni mukaan lainsäädännössä ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Tällaiset lääkinnällisen kuntoutuksen kielteiset päätökset huonontavat merkittävästi kyseisten henkilöiden toimintakykyä, ja seurauksena voi olla jopa toimintakyvyn menetys ja pysyvä laitoshoidon tarve, joka tulee yhteiskunnalle erityisen kalliiksi.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä, onko hänellä käsitystä siitä, kuinka on mahdollista, että vaikka lainsäädäntöä ei tietojeni mukaan ole muutettu, niin aiemmin myönnettyjä etuuksia on heikennetty, vaikka lääkinnällisen kuntoutuksen tarve on lisääntynyt entisestään.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kun lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksiä tehdään, niin siinä tietysti ovat aina taustalla asiantuntijalausunnot. Sen pohjalta arvioidaan tuon kuntoutuksen tarve.

Määrärahoissa ei ole tapahtunut vähennyksiä, mutta tietysti niitä joudutaan suhteuttamaan siihen määrään, minkä verran uusia hakijoita tulee. Mutta kriteerit ovat yhteneväiset. Tietysti sen eteen, että me käyttäisimme koko maassa täysin yhteneväisiä kriteereitä, on Kelassakin tehty työtä. Minusta on tärkeää, että sitä työtä edelleenkin jatketaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin ministerin vastauksen ja kannanoton, mutta kun on tullut hyvin paljon yhteydenottoja kentältä, niin eikö nyt kannattaisi harkita ainakin sitä, että ministeriöstä lähtisi ohjauskirje, sillä tavoin tulkinta tavallaan siitä lainsäädännöstä, että ihmiset eri puolilla maata eivät joutuisi täysin eriarvoiseen asemaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta, kun on olemassa tietyt käytännöt, tällaiset lisäohjeistuskirjeet eivät välttämättä ole se oikea tapa ja keino. Mutta siinä, miten eri päätöksiä tehdään näissä asioissa, on tärkeää jatkuva koulutus ja viranomaisyhteistyö sekä se, että kaikki tietävät ne yhteneväiset periaatteet, miltä pohjalta päätöksiä myös tehdään. Sitten asianomaisella henkilöllä, joka päätöksen saa, on aina valitusoikeus, ja sitä kautta hän voi myös hakea muutosta tehtyyn päätökseen.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.