Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä niin sanottu viimeinen raippavero, joka säädettiin 18 vuotta sitten. Sitä käsitellään nyt 17:nnen kerran täällä, koska se on joka vuosi säädetty yksivuotisena. Jokaisella 17 kerralla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunut, että lakia ei pitäisi säätää yksivuotisena. Joka vuosi valiokunta on myöskin todennut, että tämä lakiesitys ei ole oikeudenmukainen, se kohtelee kaltoin päivärahan saajia. Tästä syystä valiokunta on aina suhtautunut tähän nyrpeästi. Siitä huolimatta 16 kertaa hylkäysesitys on täällä hylätty äänestyksessä. Jotta lainsäädännön läpinäkyvyys, uskottavuus ja arvovalta ihmettelevän kansan silmissä voisi parantua tai edes säilyä, ehdotan, että tämä lakiesitys hylätään.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää hylkäysehdotusta. Ja minkä tähden? Tämä laki on vuodesta 93 lähtien ollut yksivuotisena lakina, on kyse leikkauslaista, joka leikkaa 82 miljoonaa euroa köyhien ihmisten etuisuuksia eli ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa jne. Tämä lainsäädäntö, jos mikä, olisi sen tyyppinen ojennus pienituloisille ihmisille, että jos me sen täällä yhtenäisesti hylkäisimme, niin se toisi ehkä joulun tullessaan myös heille. Mutta kun tiedän sen, että hallituspuolueet eivät tämän taakse tule, niin kannatan tosiaan tätä vastalauseessa olevaa hylkäysesitystä, jonka takana ovat olleet sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka ilta on jo pitkällä, on tämä lakiesitys sen kaltainen, että on syytä suureen hämmästelyyn. Nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan niissä päivärahaetuuksissa, jotka lasketaan henkilön palkan perusteella, vähennettäisiin ensi vuonna maksettavasta sosiaalivakuutuksen ja muun muassa työttömyysturvan päivärahasta työntekijän eläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus. Hallitus esittää leikkausprosentiksi ensi vuodelle 4,5 prosenttia.

Kuten täällä on todettu, tämä on yksi niistä 1990-luvun lamaleikkauksista, joita ei ole poistettu, vaikka maa on elänyt ennätyksellisen talouskasvun jakson. Tässä on jo suurta historiallista symboliarvoa. Taloudellisen kasvun synnyttämä vauraus on kanavoitu rikkaille, mutta lama-ajan leikkausautomaatit on pidetty köyhien ja pienituloisten osalta voimassa. 1990-luvun alun jälkeen hallitukset, Ahot, Lipposet ja Vanhaset, ovat olleet uskollisia uusliberalismissaan. Päivärahan varassa elävät sairaat ja työttömät ovat olleet hallitusten erityisen kuristuskannustuksen kohteena. Saman politiikan hedelmiä ovat saaneet maistaa myös lapsiperheet vanhempainvapaakorvausten osalta.

Työttömyysturva on Suomessa Pohjoismaiden heikoin. Erityisesti perusturvan varassa olevat on ajettu lohduttomaan taloudelliseen ahdinkoon, leipäjonoihin, moniin sairauksiin ja todelliseen kurjuuteen. Hallituksen esityksen ja arvion mukaan 4,5 prosentin leikkauksesta luopuminen lisäisi ensi vuonna sairausvakuutusmenoja 56 miljoonaa euroa ja työttömyysturvamenoja 26 miljoonaa euroa. Mitä nämä summat ovat suurituloisille myönnettyjen verohelpotusten rinnalla? Mitä nämä summat ovat työttömyysturvamenoissa viime vuosina syntyneiden valtavien säästöjen rinnalla?

Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyyskorvauksia viime vuonna 696 miljoonaa euroa vähemmän, siis vähemmän, kuin vuonna 2004. Syyt säästöjen syntyyn ovat selviä. Työttömyys väheni, mikä tietenkin on ollut hyvä asia, mutta työttömyysturvaa ei ole korotettu ja työmarkkinatuelta on pudotettu vuoden 2006 alun jälkeen yli 40 000 työtöntä kuntien toimeentulotuen varaan. Työttömien toimeentuloa halutaan kiristää koko ajan. Sitä on kiristetty systemaattisesti. Pysymistä ansioturvan piirissä on vaikeutettu, lisäpäiväikärajaa on nostettu jne. Myös tuoreet tiedot sosiaaliturvaa uudistavasta Sata-komiteasta kertovat työttömyysturvan kokonaiskeston olevan oikeiston ja työnantajien hyökkäilyjen pääkohteena.

Tässä yhteydessä vanhana ay-miehenä ihmettelen suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen levollisuutta. Johtajien lepoasentoa en ihmettele, se on minulle tuttua vanhasta työstäni. Heille paikat kolmikantapöydässä ja eläke- ja muissa vakuutusrahastojen johtoelimissä ovat perinteisesti olleet jäsenten asiaa ja toimeentuloa tähdellisempiä. Mutta nyt, kun parhaillaan kymmenettuhannet työssäkäyvät suistuvat työttömyysturvan varaan, pitäisi myös etujärjestöeliitin käsittää, että siirtyminen palkkatuloilta heikkotasoisen työttömyysturvan varaan johtaa kymmenettuhannet perheet vaikeaan elämäntilanteeseen, taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin.

Työntekijöiden lomautuksia ja irtisanomisia vastaan on saatava laaja liike. Pk-yritysten konkurssikierre on estettävä. Se on pankkien ja valtiovallan vastuun asia. Mutta myös työttömyysturvan korottaminen on tärkeä osa talouden elvyttämistä. Työttömiksi joutuvista on kannettava huolta.

Tämä käsittelyssä oleva lamaleikkuri voitaisiin todellakin nyt poistaa ja kohentaa päivärahoilla elävien asemaa edes vähän. Mutta täällä jo aiemmin tämän lain käsittelyn yhteydessä käytetyistä puheenvuoroista päätellen porvari haluaa edelleenkin ministeri Kataisen sanoin välittää oikeasti, kuunnella ja kannustaa pienituloisia, köyhiä, sairaita, työttömiä ja lapsiperheitä perimällä heiltä jatkossakin lamaveroa suurituloisten veroalen kattamiseksi.

Kannatan täällä tehtyä tämän lakiehdotuksen hylkäämisehdotusta. Tästä häpeästä on todellakin päästävä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Yrttiaho sanoi, työmarkkinajärjestöthän ovat valvoneet tätä asiaa ja valitettavasti ne eivät vieläkään ole päässeet yksimielisyyteen siitä, kuka maksaa tämän sairausvakuutuksen työtulon vakuutuslisäyksen siinä tapauksessa, että tämä verotus poistetaan. Mutta valiokunta tietenkin toivoo, että saamme viimeistään vuonna 2010 pysyvän lainsäädännön tälle asialle.