Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lentoliikenteen päästökaupasta. Tämän lain tarkoituksena on panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ilmailutoiminnan sisällyttämisestä yhteisön kasvihuonekaasupäästöoikeuksien kaupan järjestelmään. Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää lentoliikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti, ja kuten yleinen päästökauppa, myös lentoliikenteen päästökauppa perustuu vaihdannan piirissä oleviin päästöoikeuksiin.

Lentoliikenteen päästöoikeuksista 85 prosenttia jaetaan ilma-alusten käyttäjille yhteisötasolla tehtävän vertailun perusteella maksutta. Maksuttomien päästöoikeuksien jakomenetelmässä määräävät tekijät ovat ilma-aluksen tonnikilometrit, ja jäljelle jäävät 15 prosenttia lentoliikenteen päästöoikeuksista huutokaupataan.

Lentoliikenteen päästökauppa on puoliavoin järjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoyhtiöt voivat käyttää muilta päästökaupan piiriin kuuluvilta toimialoilta hankkimiaan päästöoikeuksia päästöistään johtuvien velvoitteidensa täyttämiseen, mutta muut toimialat eivät voi käyttää lentoliikenteen päästöoikeuksia päästökauppalain mukaisen velvoitteensa täyttämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat ne perusteet, mistä lain sisältö lähtee liikkeelle, ja yleisellä tasolla, kun valiokunta käsitteli tätä, tämän näkökulman, jota Euroopan unioni on pitänyt ilmailun ympäristövaikutuksien osalta ensisijaisena tavoitteenaan, kansainvälisen ja kattavan järjestelmän luomista lentoliikenteen päästöjen rajoittamiseksi, pitäisi tietenkin olla se peruslähtökohta, mutta tähänhän ei ole ainakaan vielä päästy. Tämän kaltaista järjestelyä on valmisteltu ja valmistellaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö Icao:n toimesta, mutta neuvottelut ovat edelleen pahasti kesken, ja se tuo tiettyjä haasteita ja jopa ongelmia sitten eurooppalaiseen ja myös tähän suomalaiseen lentämis- ja liikennejärjestelmään.

Tästä syystä valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä edetään. Se on se peruslähtökohta. Mutta lentoliikenteen kansainvälisen luonteen ja lentoyhtiöiden kireän kilpailutilanteen vuoksi valiokunta pitää edelleen välttämättömänä nyt ehdotettua kattavamman kansainvälisen päästöjen rajoitusjärjestelmän luomista tulevaisuuteen, ja tähän voisi sanoa, nopeasti Suomen kannalta.

Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin päästökauppajärjestelmää lähtökohtaisesti kustannustehokkaana ja toimivana järjestelmänä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Valiokunta kuitenkin painottaa järjestelmän kustannustehokkuus- ja vaikutusarviointien merkitystä. Ilmailun päästöjä voidaan vähentää myös investoinneilla nykyistä vähempipäästöisempään kalustoon, tehokkaammalla lennonohjauksella ja mahdollisimman suoralla reitityksellä kohteeseen sekä myös ympäristöohjaavalla ja esimerkiksi biopolttoaineiden käytön huomioon ottavalla kerosiinin verotuksella, niin että myös muita mahdollisuuksia on. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että Suomessa turhaa odottelua ilmatilassa ennen laskeutumista on varsin vähän, mutta Euroopan tasolla lennonohjauksen parantamisella on arvioitu voitavan vähentää polttoaineen kulutusta jopa 8—18 prosenttia. Valiokunta korostaa EU:n käynnistämän yhtenäisen lennonvarmistuksen kehitysohjelman merkitystä nimenomaan lentoliikenteen ruuhkautumisessa ja päästöjen vähentämisessä.

Kun tätä asiaa on neuvostossa käsitelty ja siellä on neuvoteltu, niin Suomi on ollut aktiivinen ja esittänyt vaihtoehtoisia päästöoikeuksien jakomalleja, mutta neuvosto ja Euroopan parlamentti pitivät alkuperäistä, niin kutsuttua rtk-mallia parhaana ympäristön kannalta. Hallituksen esityksellä saatetaan kansallisesti lentoliikenteen päästökauppadirektiivin velvoitteet voimaan, joten päästöoikeuksien jakomenetelmiin ei enää tässä vaiheessa voida kansallisella lainsäädännöllä vaikuttaa.

Jos tämän vaikutuksia suomalaiseen lentoliikenteeseen sitten arvioi lyhyesti, niin lähtökohta, tämä rtk-malli, on suomalaisille lentoyhtiöille epäedullinen, se on sanottava. Se heikentää niiden suhteellista kilpailuasemaa verrattuna esimerkiksi Manner-Euroopan sisäisiä lentoja lentäviin lentoyhtiöihin. Järjestelmän laskutapa on epäedullinen nimenomaan pitkien etäisyyksien maille, joissa koneiden käyttöaste jää usein vajaaksi. Suomen oloissa lentoliikenteellä ei kuitenkaan ole yleensä realistista vaihtoehtoa esimerkiksi matkustettaessa muualle Eurooppaan. Lentäminen on silloin täältä katsottuna melkein se ainoa tapa, nopea tapa ainakin.

Uudistuksesta johtuvat suurimmat kannattavuusongelmat tulevat rasittamaan erityisesti niitä kotimaan reittejä, joilla koneet ovat täynnä vain lennettäessä yhteen suuntaan. Lentoyhtiöt kuitenkin voivat omilla kalustovalinnoillaan, rahtikuormillaan sekä muilla strategisilla päätöksillään vaikuttaa siihen, millaisen vertailuluvun ja kuinka paljon päästöoikeuksia ne sen perusteella saavat.

On arvioitu, että lentoliikenteen päästökauppa nostaa lentolippujen hintoja lentomatkan pituudesta riippuen noin 4—40 euroa. Hallituksen esityksessä esitetyn arvion mukaan, jos päästöoikeuden hinta olisi noin 30 euroa, lisäkustannukset olisivat noin 20—30 miljoonaa euroa. Arviosta on sanottava kuitenkin, että se on äärettömän epävarma tässä vaiheessa. Päästöoikeuden hinta on vaihdellut voimakkaasti, ja asiantuntijakuulemisessa on esitetty kyllä suurempiakin arvioita lisäkustannuksista. Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on tasolla 10—12 euroa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että uudistuksen seurauksena eurooppalaisten lentoyhtiöiden kustannusrasite nousee ja tätä kautta suhteellinen kilpailukyky heikkenee. Eurooppalaisessa vertailussa kotimaisten lentoyhtiöidemme asema heikkenee keskimääräistä enemmän valitun päästöoikeusjaon vertailumenetelmän seurauksena. Päästökauppa tulee nostamaan sekä lentolippujen että lentorahdin hintaa ja vaikeuttaa kansallisia lentoliikennepalveluitamme.

Vaarana on, sekin on sanottava, että kotimaan reittejä joudutaan karsimaan ja samalla joudutaan heikentämään maakuntien toimintaedellytyksiä. Tästä syystä valiokunta korostaa lentoliikennettä osana valtakunnallisesti kattavaa liikennejärjestelmää ja maamme nykyisen laajuisen lentoasemaverkoston suurta aluepoliittista merkitystä. Kattavat ja toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä vientiin panostavilla yrityksillä ja matkailuelinkeinoilla ja edesauttavat alueiden tasavertaista kehitystä.

Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää talousvaliokunnan tapaan vakavaa huomiota tarpeeseen seurata tarkoin sääntelyn vaikutuksia ja tarvittaessa ryhtyä pikaisiin toimiin alueellisen tasapainon ja liikennepalvelujen ja niiden kautta elinkeinotoiminnan ja työllisyyden turvaamiseksi myös maakunnissa.

Valiokunta korostaa eri liikennemuotojen yhteentoimivuutta ja maamme suuria etäisyyksiä. Ilmaston ja ympäristön kannalta suositeltava raideliikenne ei yksin riitä tyydyttämään nopeita pitkän matkan joukkoliikennetarpeita, minkä johdosta meillä on oltava myös toimiva lentoliikenneverkosto.

Liikennepalvelujen yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee kiinnittää huomiota muun muassa raideliikenteen lisäämiseen lentoasemien yhteysliikenteessä ja lentoliikennettä täydentäviin nopeisiin junayhteyksiin.

Edellä olevaan viitaten liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja ennakoi lentoliikenteen päästökauppaa koskevan sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimiin tasapuolisten lentoliikennepalvelujen ja verkostoperiaatteella toimivan lentoasemaverkon turvaamiseksi ja sitä kautta elinkeinojen ja työllisyyden turvaamiseksi myös maakunnissa."

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi tästä on vielä sanottava se, että tämän vaikutus voi olla myös kriittinen ja ikäväkin vaikutuksien kautta kolmansiin maihin, jos tämä ei ulotu globaalisti kaikkia maita koskevaan muotoonsa. Velvoitteet välttääkseen kolmansien maiden lentoyhtiöt voivat ryhtyä vähentämään välilaskuja EU:n alueella, ja tätä kautta uudistus voi vakavasti uhata Suomelle merkityksellistä gateway-liikennettä Aasiaan, kun EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole tätä ylimääräistä kustannusrasitetta. Tässä mielessä nyt Kööpenhaminan kokous on myös todella merkittävä, jotta päästäisiin kansainvälisiin, globaaleihin ratkaisuihin näiltä osin.

Viimeisenä seikkana päästökauppamaksujen kautta kerättävät varat. Valiokunta korostaa ja pitää tärkeänä, että ainakin osa päästökaupalla kerättävistä varoista ohjataan lentoliikenteen päästökaupan kulujen kattamiseen sekä alan päästövähennyshankkeiden tukemiseen, kuten biopolttoaineiden kehittämiseen, koneiden tehokkuuden parantamiseen ja muihin päästövähennystoimiin sekä ilmailun infran kehittämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Näillä muutoksilla ja tällä lausumalla valiokunta esittää tätä lakia hyväksyttäväksi. Tähän sisältyy myös vastalause, jossa on hylkäys sisällä, mutta vastalauseen allekirjoittaja varmaan esittelee sen.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä laiksi lentoliikenteen päästökaupasta esitetään, että kaikki EU:n lentoasemilta lähtevät ja saapuvat lennot tulevat päästökaupan piiriin vuoden 2012 alusta. Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on EU:ssa vaivaiset 3 prosenttia. Tämäkin määrä on toki otettava huomioon, mikäli uskomme sokeasti nykyisin vallassa olevaa tulkintaa ilmastonmuutoksesta. Tästä muutoksesta on olemassa myös täysin toisenlaisiakin tulkintoja, joissa väitetään, ettei ihmisen toiminnoilla ole paljonkaan merkitystä ilmaston lämpenemiseen.

Lentoliikenne jos mikä on globaalia toimintaa. Mikäli päästökauppaan mennään, se on toteutettava täysin maailmanlaajuisesti, ettei kenellekään synny kilpailullista etua. Tässä esityksessä EU ja Suomi etunenässä ajavat mallia, joka antaa päästökaupan ulkopuolelle jääville maille kilpailuedun, joka tulee vaikuttamaan kielteisesti Suomesta operoivien lentoyhtiöiden kilpailukykyyn.

Finnairin antamassa lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että ehdotettu päästökauppamalli eli päästöoikeuksien jaon vertailumenetelmä, rtk, tukee olemaan Finnairin kilpailukyvylle haitallinen. Samaa toteaa myös eduskunnan ympäristövaliokunta omassa lausunnossaan laajemminkin suomalaisten lentoyhtiöiden kilpailukyvystä. Suunnitellun kaltaisesti toteutettuna lentoliikenteen päästökauppa tulee olemaan taloudellinen riippakivi Suomelle johtuen maamme maantieteellisestä sijainnista.

Herra puhemies! Energiamarkkinavirasto toteaa lausunnossaan, että lailla olisi myös sen toimintaan vaikuttava ulottuvuus. Vastuu päästökaupan seurannasta sälytettäisiin Energiamarkkinaviraston harteille, vaikkei sillä ole taloudellisia eikä henkilöstöllisiä resursseja asian hoitamiseen — eikä niitä ole lausunnon antamisaikaan ollut tulossa lisää. Tämä lienee sitä hallinnon tehostamista. Lausunnossa todetaan myös, että jos heidän rekisterinsä olisivat tarkoitukseen sopivat, se edellyttäisi muutoksia. Nämä muutokset pitäisi toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä eli ajassa, jota ei pidetä realistisena, onhan kyse EU:n laajuisesta rekisteristä. Vastuu rekisterin toiminnasta on kuitenkin virastolla, joten riski sille, että päästökauppaa ei voida käydä Suomessa ja mitä ilmeisimmin koko EU:ssa, on suuri. Asiasta kärsivät ennen kaikkea suomalaiset lentoyhtiöt.

Herra puhemies! Lakiesityksessä ei ole huomioitu Suomen kansallisia erityisolosuhteita. Eikä se ole mikään ihme, onhan kyse EU:n direktiivitehtaan tuotoksesta. (Ed. Rönni: Siellä se Soini tekee niitä!) Päästökauppamaksu lisää lentojen kustannuksia lentoyhtiöille, ja on pelättävissä, että ylimääräinen maksu johtaa reittiliikenteen kannattamattomuuteen ja jopa joidenkin yhteiskunnallisesti tärkeiden lentoreittien lopettamiseen. Ainut keino ylläpitää näitä reittejä olisi yhteiskunnan tuki, jonka EU suuressa viisaudessaan varmasti kieltäisi kilpailua vääristävänä. (Ed. Kallio: Meillähän tuetaan tällä hetkelläkin!)

En voi liikaa korostaa sitä seikkaa, että ollakseen reilu ja tasapuolinen kaikille lentoyhtiöille, toimivat ne sitten missä päin maailmaa hyvänsä, on päästökaupan oltava globaalia. Suomi ja EU voivat mielestäni hyväksyä lain vasta silloin, kun muutkin maailman maat ottavat päästökaupan käyttöön. Muunlainen toiminta olisi oman kilpailukykymme tietoista tuhoamista.

Arvoisa puhemies! Päästökaupan tarkoitus on hyvä, mutta toteutustapa umpisurkea. Edellä kerrotun perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että ilmastoskeptikoita löytyy edelleen, mutta ed. Pentti Oinosen puheenvuoro olisi sopinut paljon paremmin 1970-luvulle, jolloin hänen kanssaan samankaltaisia ajattelijoita olisi löytynyt enemmän.

On totta, että tämäkin esitys päästökaupasta on osaltaan ongelmallinen, mutta on ilman muuta selvää, että haaste päästöjen vähentämiseksi on maailmanlaajuinen ja rikkaiden länsimaiden pitää näyttää esimerkkiä. Näin EU on toiminut. EU on sitoutunut, kaikki EU-valtiot ovat sitoutuneet, uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Olisi täysin käsittämätöntä, jos lentoliikennettä ei pistettäisi samoihin rajoihin, joten lakiesitys lentoliikenteen päästökaupasta on välttämätön, mutta on erinomaista, että hallitus ohjeistetaan seuraamaan päästökauppaa koskevan sääntelyn vaikutuksia ja ryhtymään tarvittaviin toimiin lentoliikennepalvelujen ja verkostoperiaatteella toimivan lentoasemaverkoston turvaamiseksi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lentoliikennettäkin pitää verottaa, ja pitää rajoittaa päästöjä, niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja ed. Martti Korhonenkin tuossa toi esille. Mutta se on Suomelle aika kohtalokasta kyllä, kun nyt jo ovat nämä maan sisäisessä liikenteessä olevat lentovuorot hyvin siinä, että säilyvätkö ne vai eivätkö ne säily, ja monilta paikkakunnilta on lopetettu.

Talousvaliokunnassa, kun olin käsittelemässä lausuntoa liikenne- ja viestintävaliokunnalle, lausunnonantajat kertoivat, että Kokkola—Joensuu-linjan alapuolella tullaan junilla hoitamaan yhteydet Helsinkiin ja Etelä-Suomeen. No, sekin käy, jos Pendolinot laitetaan, että ne 200:aa pyyhkivät ja radat ovat kunnossa. Mutta nyt, kun aiotaan ajaa lentoliikennettä alas Suomessa, niin radat ovat siinä kunnossa, että Pendolinoilla 120:tä—130:tä ajaa körötellään. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Radat pitää ensin saada kuntoon, ennen kuin tällaisia ruvetaan valiokunnassakin puhumaan, että lentoliikennettä ajetaan Suomessa alas. Se on niin merkityksellinen meille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että uudistuksen seurauksena eurooppalaisten lentoyhtiöitten kustannusrasitus nousee ja suhteellinen kilpailukyky heikkenee. Eurooppalaisessa vertailussa kotimaisten lentoyhtiöittemme asema heikkenee keskimääräistä enemmän valitun päästöoikeuksien jaon vertailumenetelmän seurauksena.

Päästökauppa tulee nostamaan sekä lentolippujen että lentorahdin hintaa ja vaikuttamaan kansainvälisiin lentoliikennepalveluihimme. Vaarana on, että joudutaan karsimaan kotimaan reittejä ja samalla heikentämään maakuntien toimintaedellytyksiä. Valiokunta korostaa, että kattavat ja toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä vientiin panostaville yrityksille ja matkailuelinkeinolle ja edesauttavat alueiden tasavertaista kehittymistä.

Juuri nyt Finnair taistelee jopa olemassaolostaan. Työtaistelutoimenpiteet ovat rampauttaneet lentoyhtiötä ja sen mainetta. Ulkomaiset matkustajat ovat ihmetelleet sitä menoa, jolla sekä lentäjät että lentokentän työntekijät tekevät kymmenien miljoonien eurojen haittaa kotimaiselle lentoyhtiölle. On ikävää, että yhtiössä on ajauduttu nykytilanteeseen eikä pystytty neuvottelemalla sopimaan. Toivottavasti pian pystytään.

Arvoisa puhemies! Olen jo monissa yhteyksissä tuonut esille sen, että päästökauppa ei ole tehokas väline päästöjen vähentämiseksi, koska kaupan kulut tulevat suoraan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Näin käy tässäkin tapauksessa. Päästöt eivät vähene, mutta lentäminen tulee kalliimmaksi. Suomi kärsii erityisesti lentoliikenteen päästökaupasta, koska matkustajamäärät eivät ole riittäviä maan sisäisessä liikenteessä, mutta matkat ovat suhteellisen pitkiä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön lentoliikenteen päästökauppadirektiivi. Mielestäni hyvä lähtökohta on, että kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ilmastonmuutoksen torjumiseksi, myöskin lentoliikenteen. Lentoliikenteen päästöt ovat tänään merkittäviä, toisin kuin ed. Pentti Oinonen totesi. Sitä voi konkretisoida muun muassa siten, että yhden hengen meno—paluu-lento Lontoosta New Yorkiin aiheuttaa lähes yhtä suuret päästöt kuin eurooppalaisen keskivertoperheen asunnon lämmitys vuodessa.

Lentoliikenteen hiilidioksidi- ja muita päästöjä voidaan verrata myös siihen päästöjen määrään, mikä kuuluu nykyiseen Euroopan unionin päästökauppaan. Kaikkien Euroopan sisäisten lentojen, mukaan lukien maiden sisäiset lennot, päästöt ovat noin 2,4 prosenttia päästökauppaan kuuluvista päästöistä. Kaikkien Euroopan unionista lähtevien ja sinne saapuvien sekä Euroopan unionin yli lentävien lentokoneiden päästöt ovat noin 7,4 prosenttia päästökauppaan kuuluvista päästöistä, eli kyse on todellakin erittäin suuresta päästöjen määrästä.

Suomessa lentoliikenne kulutti noin 5 prosenttia kaikesta maan liikenteeseen käytetystä energiasta vuonna 2007. Lentoliikenteen päästöt ovat myös kasvaneet erittäin voimakkaasti, Euroopan unionissa peräti 87 prosenttia vuodesta 1990 lähtien, ja päästöjen ennustetaan edelleen kasvavan lentojen lisääntymisen myötä. Euroopan unionin konsulttiselvityksellä, joka tosin tehtiin ennen lentoliikenteen nykyisiä vaikeuksia ja ennen talouslamaa, ennustettiin, että lentoliikenne kasvaa vuosittain 4 prosenttia. Uskon, että talouden elpymisen myötä kasvu-uralle tullaan palaamaan.

Lentoliikenteen energiatehokkuudessa on viime vuosikymmeninä otettu pitkiä edistysaskeleita. Polttoaineen käyttö on matkustaja- ja matkakilometriä kohden noin 70 prosenttia tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Uskon, että nykyiselle polttoaineelle ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole nähtävissä vaihtoehtoja, mutta energiatehokkuutta voidaan lisätä monella muulla tavalla. Näitä liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen esittelypuheenvuorossaan toi esiin. Eli lennonjohtomenetelmiä ja lentoreittejä voidaan kehittää. Energiatehokkuutta voidaan lisätä myös optimoimalla koneen nopeutta ja lentokorkeutta. Konevalinnoilla on suuri merkitys. Suomessa kotimaan lennoilla käytetään paljon potkuriturbiinikoneita, jotka ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin suihkukoneet. (Ed. Mustajärvi: Lennetään hitaasti ja matalalla!) — Pääasia, että energiaa säästyy.

Päästöjen vähentämisessä tarvitaan kuitenkin taloudellisia ohjauskeinoja, ja tässä mielessä lentoliikenteen sisällyttäminen Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään on hyvä ja perusteltu keino. Onkin arvioitu, että lentoliikenteen päästöt voivat vähetä jopa 46 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, kun lentoliikenne on mukana päästökauppajärjestelmässä. Tämä olisi mittava päästöleikkaus.

Vaikka direktiiviä sovelletaan paitsi Euroopan unionin sisäisiin myös Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin lentoihin, niin mielestäni on tärkeää, että me pystymme jatkossa sopimaan myös globaaleista pelisäännöistä. Tässä mielessä olen ed. Pentti Oinosen kanssa täysin samaa mieltä. Kuten mietinnössäkin todetaan, tällainen kattava, kansainvälinen järjestelmä on ollut jo valmistelussa, mutta lopulliseen ratkaisuun ei vielä toistaiseksi ole päästy. Toivottavasti mahdollisimman pian päästään.

Lentoliikenteen päästökaupan toimivuutta on myös epäilty ja arvosteltu. Erityisesti lentoyhtiöiden taholta on esitetty epäilyä siitä, että päästökauppa voi vääristää yhtiöiden välistä kilpailua. Näin varmaan jossain määrin tulee käymään. EU-maiden yhtiöihin kohdistuu päästökaupan vuoksi suurempi kustannusrasitus kuin EU:n ulkopuolisiin yhtiöihin, joilla on päästökaupan ulkopuolista liikennettä.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on epäilemättä Suomelle ongelmallinen. Kuten mietinnössä hyvin kuvataan, niin päästöoikeuksien jaon vertailumenetelmä on suomalaisille lentoyhtiöille epäedullinen. Kilpailuasetelma heikkenee suhteessa Manner-Euroopan sisäisiä lentoja lentäviin lentoyhtiöihin. Tällä epäilemättä voi olla seurausvaikutuksia meidän omaan sisäiseen lentoliikenteeseemme. Meillähän on tällä hetkellä jo useita kannattamattomia reittejä, joita tuetaan julkisin varoin, ja on selvää, että monet reitit tulevat jatkossa tarkkailuun.

Suomessa kuitenkin toimivat lentoyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä. Meillä on pitkät etäisyydet. Itse en tällä hetkellä lentoliikenteelle näe realistisia vaihtoehtoja. Totta kai nopeat junayhteydet olisivat jonkinlainen ratkaisu — täällä on puhuttu tästä Kokkolan ja Joensuun alapuolisesta Suomesta — mutta meillä ei valitettavasti tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa ole mitään edellytyksiä nopeisiin junayhteyksiin. Se vaatisi mittavia panostuksia niin ratoihin kuin junakalustoihinkin. Eli jos me saisimme tgv:n kaltaisia junia tänne Suomeen, niin siinä tapauksessa lentoliikennettä voisi Etelä-Suomessa karsia hyvinkin.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Kallio antoi erittäin hyvän esimerkin, Helsinki—Lontoo-lentoesimerkin, ja sen jalanjäljen verrattuna eurooppalaisen perheen normaalin kulutuksen jalanjälkeen vuodessa. Aiemmin ed. Pentti Oinonen toi esille, että Suomen ei pitäisi osallistua lentoliikenteen päästökauppaan, kun kerran muutkaan eivät osallistu. Minusta se lähtökohta on todella väärä. Kyllä meidän täytyy olla edelläkävijämaa näissä asioissa, kun puhutaan päästökaupasta ja muista vastaavista toimenpiteistä, joilla voimme ennalta ehkäistä ilmastonmuutosta. Minusta on erittäin hyvä tämä liikenneministeriön raportti, jossa on otettu huomioon myös lentoliikenne. (Puhemies: Minuutti on jälleen täyttynyt!) — Okei, mutta raportti on joka tapauksessa hyvä, tiedot löytyvät sieltä.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Hurskainen mainitsi äsken, että Suomi on aina etunenässä, mutta neuvottelijat ovat etunenässä. Jos ajatellaan näin, että kaikki ne, jotka osallistuvat Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, olisivat käyttäneet esimerkiksi junaa, olisivat he esimerkillään näyttäneet, kuinka päästöjä vähennetään. Mutta ei. Toistakymmentätuhatta kokoukseen osallistujaa matkusti Kööpenhaminaan herroiksi lentämällä, eikä varmasti tullut kenenkään mieleen, kuinka paljon päästöjä tulee. (Ed. Hurskainen: Ehdota Soinille!) Eli puheet osoittavat herroilla ja neuvottelijoillakin toista kuin teot.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi ed. Laxellille: On selvää, että tämä päästökauppasääntö tulee nostamaan lentolippujen hintoja, mutta peruslähtökohdan pitää olla, että saastuttavat, hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat palvelut ja tuotteet olisivat aina käyttäjälleen kalliimpia kuin vähäpäästöiset, ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Tämä on ainoa keino saada kaikki ihmiset mukaan näihin säästö- ja päästötalkoisiin, ja nyt ei niin ole. Esimerkiksi junalippu meille kotiin Kerimäelle maksaa enemmän kuin lentolippu Savonlinnaan, ja se tietysti on vääristävä keino.

Ed. Pentti Oinoselle haluaisin sanoa: Kööpenhaminan ilmastokokoukseen osallistunee noin 15 000 ihmistä, ja väitän, että näistä kyllä suuri osa matkustaa junalla. Hyvää esimerkkiä näyttää esimerkiksi hallituksen oma ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen, joka lähti Kööpenhaminaan junalla ja jäi siitä syystä pois presidentin linnan juhlista.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Päästökaupan laajentaminen on välttämättömyys, ja todella täytyy toivoa, että siellä Kööpenhaminan kokouksessa saadaan jonkinlainen linjaus nimenomaan kansainväliselle lentoliikenteen päästökaupalle. Eli tämä meillä nyt keskusteltavana oleva lakiesitys on vain EU:n implementaatio, ikään kuin tarjous muulle maailmalle siitä, että näin tämä voitaisiin toteuttaa. Meidän on kyllä hyväksyttävä myöskin se, että tällaisessa maassa, missä on vähän asukkaita ja pitkät matkat, lentoliput tulevat kalliimmiksi, ja niiden tuleekin tulla kalliimmiksi, koska hiilidioksidipäästöjä tulee taivaalle, ja tämä täytyy nyt vain hyväksyä, että tällaisesta palvelutasosta joudutaan maksamaan enemmän.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulen käyttämään puhujalistan aikana oman puheenvuoroni tästä mietinnöstä, ja olen itse periaatteesta eri mieltä ed. Pentti Oinosen kanssa, joka ei tätä ilmastonmuutosnäkökulmaa näin hyväksy, mutta siinä mielessä haluaisin tukea hänen äskeistä puheenvuoroaan, kun hän mainitsi tämän Kööpenhaminan kokouksen. On hyvä asia, jos Suomen edustaja on noudattanut niitä periaatteita, joista aina puhutaan ainakin vihreiden keskuudessa, että pitäisi käyttää näitä päästöttömämpiä kulkumuotoja, ja mennyt tänne kokoukseen junalla. Nimittäin olen aina ihmetellyt ja kritisoinut sitä, että maailman parhaimmat ilmastoasiantuntijat kokoontuvat Balille keskustelemaan ilmaston saastumisesta. Veikkaisin, että sinne kovinkaan moni ei pääse millään muulla kuin lentokoneella. Laiva kulkisi, mutta mahtaako olla aikaa näillä henkilöillä matkustaa. Eli siinä mielessä ymmärrän jossain määrin ed. Pentti Oinosen näkökulman. Ja myös näitä asioita olisi syytä miettiä silloin, kun tämmöisiä ilmastofoorumeita järjestetään, että oltaisiin sellaisessa paikassa, jonne on fyysisesti mahdollisuus mennä niiden periaatteiden mukaisesti, joita (Puhemies: Ja minuutti täyttyy!) siinä kokouksessa yritetään edistää.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhulle ensinnäkin sanoisin, että kun Kööpenhaminasta on tullut sellaisia viestejä, ettei siellä kuitenkaan päästä lopulliseen tulokseen, niin eiköhän nämä neuvottelut olisi tullut halvemmaksi puhelimella hoitaa kuin lähettää 15 edustajaa sinne Kööpenhaminaan. (Naurua) Ja minä ihmettelen tuota kokoomuksen ed. Perkiön puheenvuoroa, kun hän mainitsi, että lentolippujen hinnat saavat noustakin. Tämäkö on kokoomuksen yrittäjäpolitiikkaa, tämäkö?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hieman ulkokultaista puhetta, kun puhutaan muiden lennoista. Kyllähän ihmiset tänä päivänä joutuvat lentämään, niin myös ed. Pentti Oinosen puolueessa, taitaa olla europarlamentaarikkojakin siellä. Mutta edelleen nostan esille tämän ilmastopoliittisen ohjelman, joka on liikenne- ja viestintäministeriön tekemä. Siellä on myös muita toimenpiteitä, joita Suomessa tehdään ilmailuhallinnon ja eri laitosten puolella lentoliikenteen osalta ilmaston parantamiseksi.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on ollut eturintamassa, edelläkävijä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Unionissa on nähty, että ilman todellisia toimenpiteitä ilmaston lämpenemistä ei voida estää. Tätä kovasti aikanaan kritisoitiin, ja tämä nähtiin suurena ongelmana, suurena uhkana eurooppalaiselle teollisuudelle. Näin ei käynyt ainakaan suuremmassa määrin, ja nythän muut maat ovat tulossa mukaan yhteisiin talkoisiin. Tässä lentoliikenteen päästökaupassa on vähän samasta kysymys. Uskon, että ennemmin tai myöhemmin me tulemme tässäkin saamaan kansainvälisen kattavan järjestelmän. Totta kai olisi huomattavasti helpompi mennä mukaan, jos sellainen olisi jo tällä hetkellä, mutta sitä nyt ei vaan ole, mutta on ihan perusteltua, että päästökauppa ulotetaan lentoliikenteeseenkin.

Mitä tulee sitten suomalaisten neuvottelijoiden toimintaan, niin tämä päästöoikeuksien jakojärjestelmähän on tietysti ongelmallinen, ja minulla on kyllä se käsitys, että suomalaiset ovat parempaa (Puhemies: Minuutti!) meidän kannaltamme yrittäneet, mutta eivät siinä valitettavasti ole onnistuneet.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Lentoliikenne on ollut pitkään ilmastopoliittinen vapaamatkustaja. Tätä oikeastaan aika hyvin kuvaa tämä ed. Järvisen äsken esille nostama esimerkki siitä, että on halvempaa mennä lentokoneen avulla Kerimäelle Helsingistä kuin maakulkuneuvoilla. Tässä tämä vapaamatkustajuus tulee kovin selväksi. Elikkä lentoliikennehän ei maksa polttoaineveroja eikä tähän saakka ole myöskään ollut päästökaupassa mukana, niin että veroluonteista kustannusrasitusta ei lentoliikenteellä ole ollut.

Kuitenkin lentoliikenne aiheuttaa EU:n mitassa suorista hiilidioksiinipäästöistä noin 3 prosenttia, ja tämä täytyy vielä kertoa eri lähteistä saadun tiedon mukaan joko 2:lla, 3:lla tai 4:llä. Koska nämä päästöt tulevat korkealle ilmakehään suihkuvanojen johdosta, niin se lämmittävä vaikutus on 2—4-kertainen. Tässä mielessä tämä osuus ei ole aivan niin vähäinen kuin täällä muun muassa ed. Pentti Oinonen antoi ymmärtää.

Tällä hetkellä Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen yhteydessä lentoliikenteen asiat ovat esillä. Siellä muun muassa ollaan miettimässä sitä, josko tavoiteltaisiin 10 prosentin vähentymää lentoliikenteessä, lentoliikenteen päästöissä, vuoteen 2020 mennessä, ja myöskin mietitään sitä vaihtoehtoa, että lentoliikenteestä kerättävillä maksuilla rahoitettaisiin sitten kehitysmaiden ilmastotoimia. Tämä on yksi osa näistä paljon puhutuista innovatiivisista rahoituslähteistä.

Jos Kööpenhaminassa, niin kuin toivon, saadaan aikaan kattava sopimus koskien myös lentoliikennettä, niin silloin tämän täällä käsittelyssä olevan lain merkitys kyllä raukeaa, jos tässä päästään nopeassa tahdissa globaaliin systeemiin. Globaali järjestelmä, niin kuin täällä varsin monet edustajat ovat tuoneet esiin, olisi tämän luontoiselle toiminnalle mitä tärkeintä. Tämä on globaalia toimintaa, aiheuttaa globaaleja ongelmia, ja niin muodoin myöskin ratkaisujen pitäisi olla globaalitasolla. Sillä tavoin myös tämän lain yhteydessä esitetty uhka hiilivuodon syntymisestä siitä tietysti ehkäistyisi, jos tämä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.

Joka tapauksessa on hyvä, että EU on nyt lähtenyt liikkeelle. Niin kuin täällä todettiin, tämä meillä käsittelyssä oleva laki on vaan EU-direktiivin toimeenpanoa, tässä ei kovin paljon näitten yksityiskohtien kanssa liikkumavaraa meillä tässä salissa ole. Silti en malta olla kommentoimatta tätä, että tämä nyt ehdotettu järjestelmä ei kyllä kovin vahva ohjausvaikutukseltaan ole. Kun tässä peräti 85 prosenttia päästöistä on ilmaisjaon piirissä, niin tämän ohjausvaikutus ei tule sen johdosta olemaan niin voimakas kuin olisi tarpeen. Arvioissa on aika laaja haarukka siinä, mitä tämä tulee vaikuttamaan lentolippujen hintaan, on puhuttu 4—40 eurosta. Se jää vähän arvailujen varaan, kuinka paljon kulkumuodon valintaan tällainen hinnannousu sitten mahdollisesti vaikuttaa. Oletan ja pidän toivottavana, että jatkossa tämä ilmaisjaon osuus, oli järjestelmä mikä hyvänsä, tulee pienenemään tästä ratkaisevasti.

Sitten täällä on tuotu esiin tätä suomalaista murhetta ja keskusteltu siitä, että täällä lennetään vajailla koneilla ja sen johdosta tämä esitetty laskentamalli ei ole oikein oikeudenmukainen. Mutta aivan kuten EU-komissio on tässä todennut, tämä on ympäristön kannalta parhaaksi nähty ohjausmenetelmä, että tonnikilometrit ovat laskennan pohjana. Totta kai matkustajaa kohden se faktinen päästö on aika paljon suurempi, jos on vaan pari harvaa matkustajaa siinä koneessa. Niin muodoin en osaa pitää tätä sinänsä epäoikeudenmukaisena. En kyllä ole mikään oikea edustaja puhumaan kokoomukseen yrityssiiven puolesta, mutta yhdyn silti siihen näkemykseen, jonka ed. Perkiö täällä toi esiin näitten lentolippujen hinnanmuodostuksesta. Minusta on niin, kun täällä on monessa kohtaa korostettu sitä lentoliikenteen, lentämisen, välttämättömyyttä, että jos se kerran on välttämätöntä, niin kyllä siitä sitten voidaan maksaakin.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun, ja siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että pikaisesti saadaan niin sanotut kolmannet maat — Yhdysvallat, Japani, Venäjä kärkipäässä — tosiaan mukaan tähän lentoliikenteen päästökauppajärjestelmään.

Suomi hävisi jakomallikantansa direktiivin valmistelussa ja joutuu nyt sitten sopeutumaan tähän kansallisille lentoyhtiöille epäedullisempaan, niin sanottuun rtk-malliin. Päästökauppa tulee kiistatta nostamaan lentolippujen, kuten myös rahdin, hintaa ja vaikuttaa totta kai siten mahdollisuuksiin ylläpitää lentoliikennettä osana kattavaa liikennejärjestelmää. Tämä on tämän tärkeän asian negatiivinen kääntöpuoli.

Valiokunta toisti mietinnössään talousvaliokunnan lausumaehdotuksen sääntelyn seurannasta, ja tämä on ehdottoman tärkeä asia.

Lentoliikenteen päästökauppajärjestelmä on siis kaiken kaikkiaan tärkeä, tarpeellinen edistysaskel, johon sitten muut maat on saatava mukaan. Kuten myös mietinnössä viestitetään, osa huutokaupasta kerättävistä varoista tulee käyttää muun muassa alan päästövähennyshankkeiden kulujen kattamiseen ja teknologian kehitystyöhön ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n tasolla vaaditaan myös ponnekkaita toimenpiteitä esimerkiksi tämän Single European Sky -hankkeen edistämiseksi. Mielestäni tällaiset toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on niitä yksiniitisiä EU:n esityksiä, joita EU on tuonut tänne meille kaikille oikein päätettäväksi, ja pöhlöt suomalaiset olemme heti täällä hyväksymässä ja maksamassa sitten tätä ihanuutta ja autuutta, että saadaan olla oikein kärjessä toimimassa, ja kaikki muut viittaavat kintaalla siellä Kööpenhaminassa, taitavat niillä kintailla meille viittailla, ja me pojat vaan maksamme, ja tytöt, täällä ihan kaikessa rauhassa, ja esittelemme jos jonkinlaista huuhaata, että miten pitää toimia.

Viime päivinä kun on tähän koko päästökauppaan ja hiilijalanjälkiin liittyen katsellut ohjelmia televisiosta ja kuunnellut näitä juttuja, kyllä minulle alkaa tulla semmoinen mielikuva, että varmaan seuraavaksi meidän täytyy laittaa koirille joku käyttömaksu, koska niitten hiilijalanjäljet näyttävät olevan niin isoja, että yksi koira enempi kuluttaa kuin katumaasturi. Minä en tiedä, miten sitä pitäisi verrata tähän lentoliikenteeseen, mutta kyllä, kun katselee, noita koiria on aika paljon täällä kaupungissakin, niin että varmaan ne yhden lentokoneen verran saastuttavat, kun ne tässä kuljeskelevat. Ehkä siinä on seuraava esitys, mikä EU:sta tulee sitten. (Ed. Karhu: Riippuu siitä, mitä se koira syö!) — Niin, joo, siitä se varmaan vähän kyllä riippuu, mitä se koira syö.

Mutta itse tähän esitykseen. Kyllähän minusta Finnairin lausunnossa oli oikein selkeä eväs. Kuten valiokunnan puheenjohtajakin esitteli tässä avauksessaan minusta hyvin nämä todella kriittiset ja kielteiset kuviot, mitkä meillä kuulemisessa tulivat esiin, niin pätkän luen tästä Finnairin lausunnosta, joka liittyy nimenomaan tähän läpi kulkevaan liikenteeseen ja erityisesti tuonne Aasian suuntaan menevään. Jos EU:n alueelle asetetaan tämä kuvio, niin sehän tietää sitä, että kannattaa muutama tuhat kilometriä kiertää kauempaa, että sen välilaskun voi tehdä jossain muualla, mutta tonneja kyllä kuluu huomattavasti enempi. Meille esiteltiin kuvio, missä reitti New York—Helsinki—Delhi, suoraan Suomen kautta, on 11 800 kilometriä ja siitä se jalanjälki ilmeisesti on tämä 293 tonnia, ja jos mennäänkin sitten Dubain kautta, niin se tuo 1 300 kilometriä lisää matkaa ja jalanjälki on 325 tonnia, elikkä semmoinen 30 tonnia hiilidioksidia enempi lisää tulee tavaraa ulos, ja kun 8 800 euroa halvempi on lentää sieltä pidemmän matkan kautta, niin eihän tässä järjen hiventäkään ole.

Sitten meidät suomalaiset vielä laitetaan maksamaan näitä eurooppalaisten ongelmia, kun he eivät osaa laittaa lentoliikennettään järjestykseen tuolla Euroopassa. Se on myöskin osaltaan, kuten valiokunnan puheenjohtaja sanoi, aika isosta rahasta kiinni, kun siellä koneet pörräävät ympäri taivasta, kun he eivät saa niitä alas sieltä. Kyllä joku tolkku pitäisi olla siinä, mitä kannattaa meidän tehdä ja miten toimia. (Ed. Erkki Virtanen: Kyllä ne ennemmin tai myöhemmin tulevat alas!) — Tulevat, tulevat, joo, kun polttoaine loppuu, toivottavasti ennemmin, etteivät jää myöhäisempään.

Niin, siitä Finnairin lausunnosta: täällä lukee, että jos EU:n päästökauppa runnotaan läpi väkisin pakottaen muut valtiot ja lentoyhtiöt osaksi järjestelmää, jota ne eivät tue, tulee tästä aiheutumaan monimutkainen tilkkutäkkijärjestelmä, kilpailun vääristymistä sekä mahdollisesti jopa kauppasotia. Ja kun tässä tiedetään, että tuossa on naapurimaa, joka on aika kohtalaisen iso, ja tiedetään, kuinka hyvin se osallistuu, niin kyllä minä olen kannattamassa ed. Pentti Oinosen esitystä ja tulen tekemään sen kannatuspuheenvuoron sitten kakkoskäsittelyssä. Minun mielestäni tässä ei ole tällä hetkellä mitään tolkkua, että me lähdemme etukäteen puuhaamaan ja väkisin runnomaan tätä. Olisi odotettu kunnolla sitä asiaa, että tästä saadaan kunnon kansainvälinen sopimus, niin että siihen sitoutuvat kaikki. Näitten lentoliikennejärjestöjen, Iatan taikka tämän Aea:n, kautta minun mielestäni pitäisi tämä hoitaa niin, että se asia hoituu ja kaikki sitoutuvat siihen, jolloinka kilpailu on neutraali, eikä suinkaan niin, että me menemme tässä etunenässä. Meidän virkamiehemme ovat kyllä tottuneet aina ilmoittautumaan, että me hoidamme ja me otamme etunenässä ja me maksamme vielä teidänkin maksunne. Meillä on näitä virkamiehiä kyllä ihan riittävästi, jotka käyvät siellä ilmoittautumassa. Heillä on vaan tämmöinen käsitys tästä asiasta, että kaikki hoituu.

Kyllä joku tolkku pitäisi olla siinä, mitä kaikkea kannattaa tehdä, ja täällä puhutaan kyllä kauniisti kaikista biopolttoaineista ja kaikista muista lentokoneisiin liittyen. Kohta varmaan meillä on hakekasoja ja kantokasoja tuolla lentokentän nurkassa ja häkäpöntöllä koetetaan lähteä ilmaan. Saahan sitä kokeilla, mutta ehkä nyt voi olla, että ne jäävät paremminkin yrityksen puolelle sitten. (Ed. Erkki Virtanen: Savolaismallinen rakenne!)

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli tämän meidän mietintömme aika seikkaperäisesti tuossa alussa, mutta ihan joihinkin asioihin haluan tässä ottaa kantaa.

Ihan yhdyn niihin näkökulmiin, mitä täällä on sanottu, että ei ketään pidä lähteä syyllistämään siitä, että käyttää lentokonetta. Suomen kokoisessa maassa saattaa olla se tilanne, että on jopa asumisen, elämän ja elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä, että niitä maakuntakenttiäkin on, ettei kaikki elämä keskity tähän Helsingin ympäristöön.

Raideliikennettä on toki kehitettävä tämänkin jälkeen vielä erityisesti, mutta uskon ja toivon, että meidän lentoliikenteemme, vaikka tätä kautta aikamoiseen tilanteeseen saattaa joutua, pysyy hengissä ja voimissaan.

Tässä meidän mietinnössämme todetaan se, mikä meille todettiin ministeriöstä, että Suomi pyrki aktiivisesti direktiivistä neuvostossa neuvoteltaessa meille edullisempaan jakomalliratkaisuun kuin nyt sovellettava rtk-malli. Siinä kohtaa kun se luki, niin uskoa täytyy, kun tämmöinen painettu teksti on, mutta mukavaa olisi tietysti tietää, mikä oli aktiivisuuden taso, sillä nyt olemme siinä tilanteessa, että kansallinen parlamentti on sitonut tuolla päätöksellä sitten kätensä, ja vaikka ratkaisu on Suomelle huono, niin päästöoikeuksien jakomenetelmiin ei enää tässä vaiheessa voida kansallisella lainsäädännöllä vaikuttaa.

Mainittu rtk-malli tiedetään siis ihan annetuista asiantuntijalausunnoista — ja sen tiesi toki hallituskin neuvotellessaan, mutta ilmeisesti sitten vaihtoehtoja ei kovasti ollut — suomalaisille lentoyhtiöille epäedulliseksi. Hallituksen arvioimat lisäkustannukset olisivat noin 20—30 miljoonaa euroa, mutta asiantuntijakuulemisissa on puhuttu suuremmistakin summista, ja ne ovat todella suuria lukuja jo tällä hetkellä kannattavuusongelmissa painivalle lentoliikenteelle.

Selvää onkin, että päästökauppa tulee nostamaan sekä lentolippujen että lentorahdin hintaa ja vaikuttamaan kansallisiin lentoliikennepalveluihin. Täytyy toivoa tässä, että tämä päästökauppa vaikuttaisi sitä kautta, että nyt myös tämä jossain määrin järjetön hinnoittelu — enkä nyt puhu kansallisesta hinnoittelusta vaan kansainvälisestä hinnoittelusta — oikenisi niin, että todella nämä suorat ja päästöjen kannalta parhaat yhteydet olisivat edullisempia. Tällä hetkellähän on se tilanne, että jos lentää tuonne jonnekin kauemmas, niin saa sitä halvemmat lennot, mitä mutkikkaamman matkan tekee, eli tilanne on todella päästöjen näkökulmasta järjetön, ja toivottavasti myös tämä sitten vaikuttaisi osaltaan siihen, että reitit oikenisivat, ja se olisi myös matkustajan etu ilman muuta.

Mutta tämän mallin kautta, niin valiokunnassa on kerrottu, vaarassa ovat todellakin esimerkiksi maakunnille tärkeät kentät. Monista niistä on nyt jo aiemman aiheen yhteydessä todettu, että ne ovat kannattamattomia tai kiikun kaakun kannattavia. Siellähän on ristisubventio menossa Helsinki-Vantaan, ainoan oikeasti ja isosti kannattavan kentän, kanssa. Tämä on aika pelottava skenaario, jos mietitään jokaista maakuntakenttää ja sitä, että ne, jotka niiden liepeillä asuvat, tietävät niiden merkityksen alueen elinvoimalle. Jos ne suljetaan, niin sitten on kyllä, ihan niin kuin valiokuntakin painottaa: raideliikenteen edelleen ja voimakkaammin kehittäminen nousee arvoonsa, mutta lentoliikennettä se ei kyllä tule korvaamaan.

Koska kuitenkin ilmastonmuutos on tosiasia, mielestäni Suomen pitää tehdä myös omia päätöksiä samalla, kun peräänkuulutetaan muita maita mukaan näihin yhteisiin talkoisiin. Tämähän on globaali asia. Ei tässä yksi maa pysty mitään tekemään, mutta jos kaikki heittäytyvät syrjästäkatsojiksi ja odottavat, että toiset tekevät jotain, niin siinä ollaan sitten väärällä tiellä, näitä omiakin päätöksiä pitää tehdä.

Tärkeää on kuitenkin palauttaa ainakin osa päästökaupalla kerättävistä varoista lentoliikenteen kulujen kattamiseen, jotta energiatehokkaampia koneita ja toimintoja voitaisiin kehittää. Tärkeää on myös, että lentokentät toimivat ongelmitta, etteivät esimerkiksi ruuhkat tai lentely kenttien päällä aiheuta turhia päästöjä.

Tulin tässä jokunen aika sitten Tampereelta transitina Helsinkiin, ja matka kestää 25 minuuttia. Kiersimme 30 minuuttia Helsinki-Vantaan yläpuolella, ennen kuin pääsimme alas. Suomessa tämä kenttien päällä kiertely ei ole niin yleistä kuin Euroopassa, mutta valiokunnassa saadun tiedon mukaan 8—18 prosenttia, parhaimmillaan jopa viidesosa, polttoainekuluista voitaisiin säästää, jos tämä lentokenttäinfra olisi paremmassa hoidossa. Tässä onkin nyt erittäin tärkeää vauhdittaa tätä EU:n yhtenäisen lennonvarmistuksen kehitysohjelmaa eli tätä Single European Sky -hanketta.

Ihan tässä lopuksi haluaisin vielä kiinnittää huomiota tähän mietintöön liittyvään lausumaan, jossa kulminoituu valiokunnan tähän mietintöön mukaan menneen joukon ennakoitu huoli siitä, että on ryhdyttävä pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jos ollaan menossa asiassa huonoon suuntaan.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhu sanoi, että on hyvä, että kaikki asiat eivät keskity Helsinkiin vaan että myös muualla tapahtuu jotain. Tästä me voimme tietysti kaikki olla yhtä mieltä.

Mutta otanpa esille esimerkiksi ratkaisut hajasijoituspäätöksistä, joita on tehty viime vuosien aikana, eli valtion virastoja on hajasijoitettu ympäri maata. Kun tarkastusvaliokunnassa kuulimme asiantuntijoilta, miten tämä on onnistunut, mainitsi eräs heistä, että joutuu Porista matkustamaan noin kolme kertaa viikossa lentäen Helsinkiin, koska muut osapuolet tähän toimintaan liittyen ovat Helsingissä. Asioissa on siis monta puolta, joten kun ratkaisuja tehdään, täytyy myös nämä muut näkökohdat ottaa huomioon.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ed. Karhu otti esiin tehokkaan lennonohjauksen merkityksen. Valiokunta on painottanut myöskin investointeja vähäpäästöiseen kalustoon, mahdollisimman suoraa reititystä kohteeseen sekä tietysti kerosiinin verotusharkintaa. Nämä kaikki ovat hyviä keinoja.

Itse haluaisin muistuttaa vielä yhdestä asiasta näiden lisäksi, ja se on se, että kun valtio tukee erilaisia lentoreittejä, näitä sopimuksia tehtäisiin mahdollisimman hyvin tarpeen mukaan. Esimerkiksi kun tehtiin valtion ohjausjärjestelmää Savonlinnan lennoille, sinne puoliväkisin jouduttiin hankkimaan päivälennot, joiden tarve on paljon vähäisempi kuin aamu- ja iltalennon. Tämän kaltaisesta toiminnasta tietysti pitäisi pyrkiä eroon.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy toivoa, että tämä hajasijoitukseen liittyvä työkulkeminen ajan oloon vähenee ja ihmiset löytävät kotinsa lähempää näitä työpaikkoja. Varmasti siirtymävaiheessa on sellaista liikehdintää, mitä sitten myöhemmin ei välttämättä ole, mutta todettava on, että tämmöinen erilainen pendelöinti on tätä päivää. Jotkut käyvät töissä Porista päivittäin, jotkut Tampereelta, jotkut vielä kauempaa, ja sitä varten meidän on kehitettävä myös raideverkostoa. Nopeat yhteydet ovat tärkeitä, ja siellä on paljon tehtävää. Jossain kohtaa näin semmoisen VR:n suunnitelman, jonka mukaan Vaasaa etelämmästä ei kannattaisi lentää, jos VR saisi raideratkaisut siihen malliin kuin se toivoo.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on käyty värikäs keskustelu lentoliikenteen päästökaupasta ja päästöoikeuksista. Valiokunnan jäsenet, edustajat Pertti Oinonen ja Rönni varsin värikkäin sanankääntein käsittelivät asiaa, ansiokkaasti heidän mielestään. Itsekin peesaisin valiokunnan jäsenen, ed. Harkimon, näkemystä siitä, että tähän globaaliin ongelmaan pitää saada kaikki maat mukaan. Siinä voi tietysti ed. Pentti Oinosta tukea, että pitääkö Suomen olla etunenässä tässä sopimukseen mukaan lähtemisessä.

Päästöoikeudet ja päästökauppa ovat mielenkiintoisia asioita. Se, jolla on oikeuksia, mutta liian vähän, voi ostaa niitä, ja taas toinen kilpailija, jolla on päästöoikeuksia liikaa, voi myydä niitä. Ajan mittaan tästä tulee mielenkiintoinen bisnes. Ja vuonna 2012, kun kauppa alkaa ja vuosi kokeillaan, on kiva nähdä, mikä tulee päästöille niin sanotuksi kauppahinnaksi. Tuleeko niistä pörssitavaraa, vai mitä ne ovat?

Tämä on raskaassa metsäteollisuudessa jo kokeiltu asia. Täällä on arvioitu, että päästökaupalla ei ole mitään merkitystä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle, mutta olen siitä vahvasti toista mieltä. Metsäteollisuus on kovan hinnan maksanut päästöoikeuksista, ja kuten tiedämme, se on osittain siirtänyt tuotantoaan jo alueille, missä päästöoikeuksista ei niin piitata ja päästökauppaa tehdään vähän toisella periaatteella kuin täällä EU:n sisällä.

Päästökauppa on epäedullinen EU:n reuna-alueilla olevalle valtiolle, kuten Suomi. Olemme hyvin riippuvaisia lentoliikenteestä ja lentokenttäverkostosta, esimerkkinä matkailu, rahtiliikenne ja tämän tyyppinen teollisuus. Me tarvitsemme lentokoneita, lentokenttiä, ja tässä mielessä muun muassa korkeat lipunhinnat tulevat olemaan kilpailukykyasia, missä menettäjinä ovat suomalaiset, suomalaiset lentoyhtiöt ja suomalainen teollisuus.

Vaikeuksia tämä tuo myös kotimaan alueille työllisyysnäkökulmista ajatellen. Ilmailulaitos Finavian vaikeudet saattavat lisääntyä, kun se joutuu vastaamaan kotimaisen lentoasemaverkoston ylläpitämisestä. Täällä on esitettykin muun muassa, että Savonlinnaan on halvempi lentää kuin mennä muilla julkisilla. Voi se mahdollista olla. Itse pidän tärkeänä, että Savonlinnassa on lentokenttä, mutta jos joku on sitä mieltä, että Savonlinnan lipun hintaa pitää nostaa niin, että se vastaa kustannuksia, niin Savonlinnan lentokentän valot voidaan sammuttaa. Ei sillä kentällä ole mahdollisuutta tulla toimeen ilman erityistä subventiota, joten pitäisin tärkeänä, että tämmöisiä pieniä kenttiä Suomessa on ja Finavian toimintaa siltä osin tuetaan.

Täällä otettiin hyvä esimerkki, miksi ilmastokokoukseen Köpikseen ei mennä junalla. Köpis on Euroopassa sellaisessa paikassa, että sinne pääsee junalla niin täältä Ruotsin, Suomen alueelta kuin tuolta Saksankin alueelta. Erityisesti vihreät ihmiset olisivat hyvin voineet näyttää esimerkkiä menemällä junalla Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, ja näin ollen olisi omalla tavalla tullut uskottavuutta tälle heidän päästökauppaintoilulleen, (Ed. Lahtela: Pääseehän veneelläkin!) mihin itse haluan kriittisesti suhtautua. Pidän päästökauppaa tärkeänä, mutta nimenomaan se on globaali kansainvälinen ongelma, siihen tulee kaikkien maiden lähteä yhtä aikaa mukaan, ei yksin Suomen.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jottei syntyisi väärää vaikutelmaa, en ole sanallakaan maininnut sitä, ettei valtion pitäisi tukea heikosti kannattavia lentovuoroja ja lentoliikennettä sellaisille paikkakunnille, joille se on elintärkeää, mutta se ei missään tapauksessa voi tapahtua ilman sitoutumista päästökauppaan ja päästöjen merkitykseen. Tuen vilpittömästi muun muassa valtion tukea Savonlinnan lentovuoroille, siinä puhutaan aivan eri asiasta, mutta totuutta on siitä huolimatta vaikea kiertää.

Yritin laskea vaikealla matemaattisella kaavalla lentojalanjälkeäni verrattuna junajalanjälkeen. Kaava on hankala, mutta Finncommin ja VR:n omilla lukemilla sain tulokseksi sen, että lentoliikenteessä aiheutan lennollani 29,3 kiloa hiilidioksidia, junalla 2,4 kiloa. Jos huomioidaan vielä se, että juna käyttää vesivoimaa eikä keskimääräistä Suomessa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tuotettua sähköä, luku olisi 7,6 kiloa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mielestäni erittäin merkillistä, että vihreiden mielestä olemalla mukana päästöoikeuksissa voitaisiin tappaa suomalaisia lentoyhtiöitä. Tämäkö on teidän linjanne?

Sitten ihmettelen myös sitä, jos täällä Finnairin lausunnossa sanotaan näin, että jos EU:n päästökauppa runnotaan läpi väkisin pakottaen muut valtiot ja lentoyhtiöt osaksi järjestelmää, jota ne eivät tue, tulee tästä aiheutumaan monimutkainen tilkkutäkki järjestelmiä, kilpailun vääristymistä sekä mahdollisesti jopa, ed. Järvinen, kauppasotia, tätäkö te haluatte tällä päästökaupalla.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on pikkuisen huvittavaa täällä vertailla erilaisia jalanjälkiä. Kysymyshän on kuitenkin näin, haluammeko liikkua nopeasti paikasta A paikkaan B, ja siinä minä uskon, että me kaikki olemme sitä mieltä, että lentoliikenne on välttämätöntä ja tarvitsemme sitä ja sitä tuetaan. Onko esimerkiksi Savonlinnan lentokenttä nyt sitten tärkeä piste? Mielestäni on, mutta jos näkemys on se, että sitä voidaan verovaroilla tukea ja kuitenkin ilmastopolitiikassa kannattaa maksaa tästä, nämä ovat hiukan ristiriitaisia näkemyksiä. Pitääkö meidän kaikkien veronmaksajien nyt sitten tukea sitä Savonlinnan lentokenttää? Minun mielestäni pitää, mutta silloin pitää olla reilu myös näin, että hiilijalanjäljen hinta on kallis ja sitä käytetään.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni meidän pitää verovaroin tukea kaikkia niitä energiamuotoja, liikkumismuotoja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä. Sen tulee olla peruslähtökohta.

Mitä tulee ed. Pentti Oinosen väitteisiin siitä, että haluamme kauppasotia ja haluamme tappaa lentoliikenteen, päinvastoin haluaisimme vain, että päästöt ja matkojen hinnat ovat suhteessa, päinvastoin haluaisimme lopettaa kaikki maailman sodat, sillä sillä rahalla, mikä siitä säästyisi, saisimme kaikki ilmastotavoitteet toteutettua.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti Oinonen pelkää, että tämä laki tappaa suomalaisen kilpailukyvyn, mutta siitä ei suinkaan ole kysymys. Valiokunta on mietinnössään korostanut hyvin voimakkaasti sitä, että Euroopan pitäisi olla aktiivisesti edistämässä, että saisimme koko maailman kattavan kansainvälisen päästövähennysjärjestelmän.

On aivan selvää, että me olemme huolissamme siitä, että kolmansista maista tulevat lentoyhtiöt saattaisivat vähentää välilaskuja Helsinkiin ja näin uhata Helsinki-Vantaan gateway-asemaa muun muassa Aasian-liikenteessä. Niin ikään täällä on kannettu huolta siitä, että meidän maakuntien lentokentät säilyvät, ja tässä yhteydessä onkin tärkeää korostaa, että verkostoperiaatteella jatketaan jatkossakin, sillä kansainväliset yhteydet ovat vientivetoisen maan jokaiselle maakunnalle erittäin tärkeä asia.

Sen lisäksi, että ne lentokentät ovat maakunnissa tärkeitä, on myös syytä kehittää raideliikennettä. Käsiini osui tutkimus, jonka mukaan juna syö merkittävästi lentokoneen markkinaosuutta, jos matka-aika jää alle kolmen tunnin. Espanjassa luotijuna ajaa noin 500 kilometrin matkan Madridista Sevillaan 2,5 tunnissa. Ennen luotijunaa lentokoneen osuus reitin matkustajista oli 70 prosenttia, ja nyt se on 10 prosenttia.

Tämän lisäksi meillä on paljon muita keinoja päästöjen vähentämiseen, muun muassa investoinnit vähäpäästöiseen kalustoon, tehokkaampi lennonohjaus, kuten jo täällä olemme useaan otteeseen kuulleet. On syytä myös korostaa päästömaksuvarojen käyttöä, että niitä pystyisi käyttämään esimerkiksi biopolttoaineiden kehittämiseen ja muutenkin tehokkuuden lisäämiseen.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virolaiselle: Kun me olemme saaneet valiokuntaan erilaisia lausuntoja asiantuntijoilta, muun muassa Finnairilta ja Finncommilta, he painottavat sitä, että tämän päästökaupan myötä lentoliikenne saattaa loppua määrätyillä reiteillä. Kyseenalaistatteko te, ed. Virolainen, asiantuntijoitten lausunnot?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En suinkaan kyseenalaista asiantuntijoiden lausuntoja. Mutta kuten ed. Pentti Oinonenkin itse sanoi, kuulimme monia erilaisia lausuntoja, ja painotitte sanaa "saattaa", mikä oli Finnairin lausunnossa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kaupankäynnissä on aina kyse siitä, jotta se, kellä on rahaa, voi ostaa. Tämähän tarkoittaa sitä, jotta tässäkin on yksi semmoinen perusasia, jotta rikkaat tupsuttavat kyllä yhä edelleen päästöjä, koska heillä on varaa ostaa, ja köyhimmillä ei sitä ole. Jos joku on eri mieltä, niin esittäköön paremman väittämän, mutta olen sitä mieltä ehdottomasti.

Tämä tarkoittaa taas sitä, kun katsoo koko maailman laajuisesti, mitä tässä tulee tapahtumaan, että jo tällä hetkellä tiedetään, mikä on kasvu Kiinassa ja Intiassa, sieltä Kaukoidän näkövinkkelistä. Nyt muu päästökauppa jo on tehnyt sen, jotta meiltä ovat karanneet sen lisäksi, jotta siellä on iso väestömäärä, jolla on ostovoimaa, paljon kysyntää ja halpaa työvoimaa, myös halpaa energiaa, meidän suomalaiset ihmiset kanssa. Luulen tässäkin salissa olevan henkilöitä, jotka ovat rahan kiilto silmissään laittaneet erinäköisiin rahastoihin rahaa, koska siitä tulee aika hyvä tuotto. Siinä on lisäksi muitakin valtioita jo olemassa ja maanosia, joissa ei kunnioiteta yhtään ympäristöä eikä ihmisten perusoikeuksia. Ne ovat niin kuin orjan asemassa siellä, ja meidänkin sijoitusrahastot vaan, kun ollaan tämmöisessä globaalissa markkinataloudessa, sijoittavat rahastoihin, ja tehdään laitoksia, ja työpaikkoja meiltä Suomesta häviää.

Tässä yksi lisäpointti, elikkä nythän tässä tulee käymään niin, jotta mitä enemmän me teemme kustannuksia meidän teollisuudelle, tuotannolle, niin tämä on yksi semmoinen viimeinen oljenkorsi siinä kamelin selässä, joka voi katkaista sen ja tekee lisäkustannusta. Ennen kaikkea tuolla syrjempänä asuvana kysyn niiltä, jotka ovat kauempana: haluammeko me sitä? Siinä mielessä meidän pitäisi nähdä tämä isompana kysymyksenä, ei sillä tavalla, onko tässä nyt kyse jostakin lentolipusta, onko se kaksikymppiä tai kolmekymppiä kalliimpi, koska se vaan katsotaan näinpäin, koska se, missä ei näitä tämmöisiä lisäkustannuksia ole olemassa, on edullisempi paikka yrittää ja olla siellä ja tehdä tuotantoa. Kyllä markkinatalous on puhtaasti sitä, että mennään sinne, mikä on edullisempi.

En ole koskaan kannattanut koko päästökauppajärjestelmää. Aikaisemmin puhuin siitä, jotta jos on tämä muu laajempi päästökauppasysteemi, ei pelkästään tämä, niin eikö pidä olla normitus. Siis jos jätevesillä olisi lähdetty ennen käymään kauppaa, niin meidän järvet olisivat aika likaisia ja Suomenlahti ja Itämeri olisivat varmaan aika likaisia kanssa, koska joku olisi ostanut päästöoikeuksia, jätevesien laskuoikeuksia, ja sinne olisi vaan laskettu vesiä putsaamatta. Mutta kun tehtiin tiukka normitus ja valvonta, niin se homma hoituu tänä päivänä. Me olemme saaneet Suomen yllättävän hyvin kestämään puhtaana, ja vedet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa.

Autokatsastus on hyvä esimerkki. Siellä vaan isketään tötterö pakoputken päähän ja katsotaan, mitäs siellä nyt tulee näitä päästöjä, ja jos eivät ole riittävän hyvät, niin ei tule leimaa, menee seisontaan. Niin tässäkin pitäisi tehdä. Eikö tässäkin pidä normitus tehdä sillä tavalla, että katsotaan semmoiset koneet? Jos ne eivät katsastuksessa mene läpi, niin ei kun tötterö vaan sinne ja mitataan, mitä sieltä tuleekaan, kone seisomaan tuohon Helsinki-Vantaan kentälle, ja sanotaan, että eipä lähe ilimaan, jos eivät ole puhtaammat nämä arvot tässä, jolloin me valvoisimme sen systeemin, jotta tämä tekniikka on hyvä ja koneet semmoisia, jotta ei tule ylimääräisiä päästöjä, jolloin ei vaarannettaisi tätä kilpailukykynäkökulmaa, josta aikaisemmin puhuin.

Sitten yksi asia, mistä ei kukaan ole vielä puhunut täällä. Minusta pitäisi miettiä tämä liikkumisen tarpeellisuus sitten. Meillä on sanottu, jotta meillä on helkatin hyvät nämä systeemit, tietoliikenneyhteydet, ja voidaan toimia videoneuvottelun välityksellä ja sekunnissa maapallon ympäri menee tavaraa vaikka miten paljon. Miksi sitä ei käytetä enemmän? Niin kuin joku sanoi, Porista käy joka päivä joku virkamies täällä, kun on hajasijoitettu toimintoja. Miksi hänen pitää käydä täällä, kun meillä on järjestelmät olemassa, että voidaan ainakin osa tehdä siis etätyönä, tehdä sillä omalla paikallaan eikä lähteä, hypätä johonkin lentokoneeseen, että pitää tänne nopeasti päästä joku paperi tai joku nenäkkäin näkemään? Kun tuo tekniikka on aika hyvä, niin kun tuntee ihmisen vielä, kun noita videoneuvottelulaitteita on katsonut, voi ottaa niin ison kuvaruudun, että alkaa näkyä, jos ei ilmeitä ihan näy tarkkaan, ja voidaan hoitaa se sillä tavalla, vai onko kyse jostakin muusta sitten? Onko tämä ehdotonta, että meidän pitää matkustaa pääsääntöisesti tänne Helsinkiin Suomesta, koska tämä on yksinapainen maa, Helsinkiin vaan Utsjoelta ja Porista ja Joensuusta, tämä se paikka, jossa pitää nenäkkäin nähdä joku ihminen?

Sen takia näen yhtenä merkittävänä asiana, että näitä systeemeitä pitää kehittää siihen suuntaan, että tämä tämmöinen etätyö on mahdollinen ihan oikeasti eikä vaan juhlapuheissa, jolloin tekniikan avulla voidaan hoitaa tämä, vähentää huomattavasti näitä päästöjä ja tehdä järkevästi asioita siten, mitkä voidaan hoitaa. On tietysti sellaisia asioita, vaikka joitain henkilökohtaisia asioita, että ei voi oikein videoneuvottelun kautta ihan kaikkia hoitaa, tai jos olkapäälle halutaan taputtaa, niin sitten pitäisi olla semmoinen keinokäsi, mikä taputtelisi, jos tämmöistä ehdottomasti vaatii.

Sitten ed. Järviselle voisi todeta tästä, kun Savonlinnasta on kyse, että se on aika lähellä, Savonlinnaankin kyllä kulkee juna. Minäkin olen joskus sinne junassa kulkenut. Tosin se on vähän hitaampi systeemi ja joutuu vaihtelemaan joskus bussia, joskus junaa, mutta kyllä siinä se hiilitassu on huomattavasti pienempi, kun kulkee junassa. Se on ihan oikein. Mutta odottaisin kyllä, että siinä VR:kin katsoisi sitten, ja tähän lopetan, jotta voisi kyllä pysähtyä tuolla meikäläisenkin kotikulmilla. Pendolino pyyhältää Kiteen ohi siitä viimeisen päälle, ja pitää 80 kilometriä ajaa takaisinpäin, kun Joensuusta hyppää omaan autoon. Siinä ei paljon ole järkeä. Soitin päällikölle, joka järjestelee aikatauluja tässä, ja hän sanoi, että se vie 3—6 minuuttia. Ei siitä voisi pudota kuulemma kuin ed. Lahtela kyydistä, (Ed. Mustajärvi: Soita Väyryselle!) mutta se on aika kallista juttua. Sen takia minusta pitää vaan ajaa sitten Kiteen ohi, ja minä sitten teen ison tassunjäljen tuolla lentokoneella.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten mietintövaliokuntakin tuossa ansiokkaassa mietinnössään toteaa, niin on aivan selvä asia, että myös lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä edetään, mutta sekin on aivan kiistatonta, että tämä valittu päästöoikeuksien jakomalli on erittäin ongelmallinen meidän suomalaisten kannalta. Itsekin lukeudun siihen edustajien joukkoon, joka on erittäin huolissaan siitä, mitä kaikkea myös tämä lakiesitys sitten tulee tarkoittamaan maan tasapainoisen kehityksen kannalta. Onkin todella tärkeää, että valiokunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota ja on tehnyt siitä oman lausumaehdotuksen, ja yhdyn kyllä täysin tähän lausumaehdotuksen kantaan.

No, ehkä sitten ihan pari kommenttia aikaisempiin puheenvuoroihin. Arvostamani ed. Juurikkala tuossa omassa hyvässä puheenvuorossaan totesi jotenkin niin, että jos lentoja sitten tarvitaan, niin on oltava valmis myös siitä maksamaan. Ehkä nyt en kuitenkaan ihan näin kevyesti tähän suhtautuisi. Kysymys on kuitenkin monella tavalla Suomen kilpailukyvystä maailmalla, ja kysymys on mitä suurimmassa määrin maan sisällä maan eri alueitten kehittämisedellytyksistä, ja siihen tällä lentoliikenteellä on aivan ehdottoman tärkeä merkitys, ja tämäkin vaan korostaa sitä, että tuo valiokunnan lausumaesitys on äärettömän hyvä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ilmastonmuutos ja sen torjuminen tuottavat monenlaisia asioita meille tänne käsittelyyn, ja nyt meillä on yksi sellainen. Lentoliikenne, niin kuin liikenne muutoinkin, on ilmaston kannalta tietysti haitallista, ja siksi on ehkä perusteltua, että se on tässä järjestelmässä osana. Mutta pientä kohtuullisuutta voisi odottaa ja todeta, että sellaiseen Suomen hallitus ei ole päässyt näissä neuvotteluissa, jotka ovat pohjana, kun tämä päästökauppa lentoliikenteelle on sovittu ja jaettu maiden kesken.

Hallitus epäonnistui siis niin globaalisti kuin Euroopan unionin neuvotteluissa, ja nyt olemme tässä tilanteessa, että meillä on asiantuntijoiden lausuntojen mukaan erittäin huolestuttava, suorastaan vaarallinen, tilanne suomalaisten maakuntien lentoliikenteen tulevaisuuden näkökulmasta ja jo vuonna 2012, jolloin tämä päästökauppa on tulossa voimaan.

Talousvaliokunnassa tätä asiaa käsittelimme. Annoimme lausunnon liikenne- ja viestintävaliokunnalle, ja siellä talousvaliokunnassakin tuli tämä aivan selvästi esille lentoyhtiöiden, niin kuin monien muidenkin, taholta, että tämä järjestelmä on Suomelle tuhoisa. Se on Suomelle kaiken kaikkiaan, ja sitten Suomen sisällä vielä erityisesti, ongelmallinen ja johtaa suurella todennäköisyydellä lentoliikenteen rajuun saneeraukseen. Tässä on kierre päällä. Kun lentoliikennettä rasitetaan lisämaksuin, silloin matkustajien määrä vähenee, ja kun matkustajien määrä vähenee, niin lentoasemat joutuvat vaikeuksiin. Finavia joutuu vaikeuksiin ja joutuu purkamaan organisaationsa ja ajamaan alas kenttiä, ja se on jokaiselle paikkakunnalle, maakunnalle, jossa kenttä joudutaan sulkemaan ja lentoliikenne lopettamaan, suuri menetys. Erityisesti se on sitä tietysti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa, Länsi-Suomessakin tietyillä alueilla, joissa lentoliikenne esimerkiksi elinkeinoelämälle, kansainvälisille yrityksille on korvaamattoman tärkeä.

Tämä puoli tässä tämän asian käsittelyssä oli varsin heikolla pohjalla sen takia, että hallituksen lakiesityksen, siis HE 209/2009 vp:n, perusteluja kun luki, niin siellä oli kyllä kohtuullinen kappale tämän vaikutuksista viranomaistoimintaan ja vaikutuksista ympäristöön. Sitten oli otsake Muut yhteiskunnalliset vaikutukset, ja siinä oli hyvin lyhyesti tekstiä, ja se teksti totesi vain, että ongelmia tulee lentoliikenteelle ja kotimaan vuoroille ja lentoasemille, mutta siihen se päättyikin. Eli hallitus oli kyllä aivan käsittämättömän kevyesti ohittanut eduskunnalle esitystä laatiessaan tämän vaikutukset suomalaiseen aluepolitiikkaan, elinkeinopolitiikkaan, liikennepolitiikkaan — ei pätkänkään selvitystä siitä, mitä hallitus aikoo tehdä korvatakseen ne vahingot, jotka ovat tässä syntymässä. Aivan edesvastuutonta.

Näin nyt meillä kuitenkin tämä hallituksen esitys on käsillä ja valiokunnan mietintö. En halua ylpeillä, mutta totean, että talousvaliokunnassa nostin ääntäni, yhtä lailla kuin nyt täälläkin, todella suomalaisten maakuntien puolesta, jotka liikenneministeri ja hallitus olivat unohtaneet. Ehdotin siellä talousvaliokunnassa, että lausuntoon pannaan lausuma, jolla edellytetään ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä hallitukselta selkeä toimenpideohjelma, -suunnitelma, miten liikenne, joukkoliikenne, nopeat yhteydet, ovat ne sitten maata pitkin tai ilmassa, järjestetään, turvataan vuoden 2012 jälkeen, kun tämä päästökauppa lentoliikenteelle tulee ja kun toteutuvat ne synkät näkymät, jotka asiantuntijat meille kertoivat. Ehdotin tällaista lausumaa, ja talousvaliokunta sen hyväksyi ja sisällytti lausuntoonsa, ja olen sinänsä tyytyväinen, että vaikka sitä vähän vesitettiin eli tuo päivämäärä otettiin pois, niin liikenne- ja viestintävaliokunta on sen sisällyttänyt nyt yksimielisesti mietintöönsä, ja näin se on meillä nyt sitten tulossa päätökseksi varmaankin toisen käsittelyn jälkeen. Tuskin sitä nyt kukaan esittää hylättäväksi.

Herra puhemies! Tämä on kyllä nyt sellainen kohta ja tilanne, että tämä kertoo siitä, että Suomen asiat ovat erittäin hankalassa mallissa alueellisen kehityksen osalta. Hallitus ei kanna vastuuta koko maasta. Otan nyt esimerkiksi oman maakunnan ja Jyväskylän seudun, jossa on huomattava määrä kansainvälistä teollisuutta, Metsoa, Vapoa ja monia muita yrityksiä. Niiden myyntimiehet ja johtajat eivät lähde junalla tai bussilla ajamaan Helsinkiin päästäkseen Hongkongiin taikka Amerikkaan liikematkoille. He tarvitsevat nopeita lentoyhteyksiä suoraan Helsinki-Vantaan kentälle ja sieltä yhteydet maailmalle, se on välttämätöntä tänä päivänä, ja tämä vaarantuu nyt tällä hallituksen esityksellä, joka perustuu epäonnistuneisiin neuvotteluihin Suomen erityisolojen huomioon ottamisesta, kun tällaisia ratkaisuja pannaan täytäntöön.

Me varmasti kaikki olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta ja haluamme taistella sitä vastaan, mutta kohtuus, oikeudenmukaisuus, vastuu pitää olla mukana, ja tästä esityksestä ei niitä löydy. Tämä on häpeäksi Vanhasen toiselle hallitukselle, että näin on asia päässyt menemään.

Herra puhemies! Täällä on valiokunnan mietinnössä kolmannella sivulla tähän kiinnitetty onneksi kyllä hyvin paljon huomiota, ja sitten tuo ponsi on todella paikallaan, vaikka siinä pitäisi olla se päivämäärä, johon mennessä hallitukselta nämä korvaavat toimenpiteet olisi esitettävä eduskunnalle, mutta sitä nyt eivät ole sitten hallituspuolueet rohjenneet panna. Eli hallituspuolueet nukkuvat, mutta onneksi me oppositiosta vielä vähän edes herättelemme heitä ja odotamme toimenpiteitä, ettei olisi pelkkiä juhlapuheita, vaan myös todella toimenpiteitä Suomen koko maan kaikkien alueiden tasapuolisen kehittämisen eteenpäin viemiseksi.

Herra puhemies! Totean, että olen pientä tukkimiehen kirjanpitoa pitänyt ja tänä syksynä on ollut yhdeksän esitystä, jotka ovat kirkkaasti Suomen etujen vastaisia ja jotka on Brysselistä meille syötetty. Eli me joudumme nyt nielemään aivan liian paljon Suomen kansan etujen vastaisia ratkaisuja, päätöksiä, jotka muualla valmistellaan, ja meidän hallituksemme ei ole riittävän hereillä, kun niitä valmistellaan, puolustamaan Suomen kansaa. Eduskunnan tehtävä on puolustaa Suomen kansaa. Sillä ei muuta tehtävää olekaan. Mutta paineet ovat kovat, ja selkäranka taipuu liian usein, mutta tässä asiassa on syytä nyt nostaa kissa pöydälle ja todeta, että kelvoton mikä kelvoton, tuhoisa mikä tuhoisa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä kun puhutaan nyt tästä EU:n lentoliikenteen päästödirektiivistä, niin tietenkin yhdyn niihin puheenvuoroihin, jotka sanovat, että tavoitteena pitää olla se globaalipäästökauppa lentoliikenteen päästöille.

Nythän tosiaan, niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu, vaarana on asiantuntijoiden kuulemisen mukaan, että kotimaan reittejä joudutaan karsimaan. Sen takia pidän erittäin tärkeänä, että tämä lausuma, mihin ed. Kankaanniemikin viittasi, on täällä mukana, että seurataan näitä säätelyn vaikutuksia ja ryhdytään sitten pikaisiin toimenpiteisiin, jotta maakunnissa saadaan myös lentoliikenne säilymään ja sitä kautta turvataan sitä elinkeinotoimintaa, teollisuutta, mitä siellä on, ja sitä kautta myös työpaikkoja. Se on erittäin tärkeää varsinkin tässä taloustilanteessa.

Haluaisin tässä yhteydessä myös esittää kyllä kiitoksia liikenneministeri Vehviläiselle siitä, että hän, kun tulee tuolta maakunnista ja käyttää itsekin maakuntalentokenttää, on ymmärtänyt ihan hyvin näitä maakuntien tarpeita lentoliikenteen osalta liittyen erilaisiin maksuihin. Esimerkiksi tämä Varkaus—Savonlinna-lentojen kilpailutuskausi on sujunut mielestäni melkoisen hyvin. Nyt vain täytyisi sitten saada tuo seuraava kausi kilpailutettua ja turvattua lentoliikenne Savonlinnaan ja Varkauteen jatkossakin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Päästökauppamaksut ovat rasite, jonka vaikutukset tullaan aikanaan näkemään — ikävä kyllä, pelkään — kielteisinä. Pelkään, että lennot Suomessa Oulun eteläpuolelta vaarantuvat. Nyt jo tällä hetkellä lennot esimerkiksi Jyväskylän etäisyydelle Helsingistä ovat tuntuvasti vähentyneet, ja jos näille lennoille vielä tulee kustannusrasitetta lisää, niin tuo on varmasti lentoja vähentävä tekijä jatkossa. Saattaa olla, että tässä nyt on sellainen lisä tulossa kotimaan lentoliikenteelle, joka niin sanotusti taittaa aasin selän. Jo nyt muun muassa Jyväskylän lentoliikennettä pääosin hoitavan Finncommin osalta on todettu, että saatte olla kiitollisia, että me yleensä edes lennämme sinne, silloin, kun on lentovuoroja tahdottu lisää. Tämän ymmärtää, jos katsoo ihan käytetympien vuorojen rinnalla olevia muita, vielä jäljellä olevia vuoroja. Pelkään pahoin, että tässä maakuntien lentoyhteydet Oulun eteläpuolelta Suomea ovat vakavasti vaarantumassa, tästäkin syystä, näitä muitakin syitä on olemassa. Ihmiset jatkuvasti kannattavat yksityisautoa. Aivan oikein, junat kulkevat nopeammin, on parempia junia. On ratoja, joilla on mahdollista liikennöidä nopeammin. Junaliikenne on kasvussa, mutta lentoliikenteellä on aivan oma tehtävänsä kansainvälisen liikenteen syöttöreittinä. Erityisesti liike-elämä sitä tarvitsee ja kansainväliset lentoliikenteen jatkoyhteydet.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Mehän elämme täällä saaressa. Täältä pääsee joko sitten meritse tai lentämälle tuonne maailmalle. Junalla pääsee aika huonosti maailmalle. Sen takia me tarvitsemme lentoliikennettä. Toki ymmärrän sen, että taakanjaossa pitää olla Suomen mukana lentoliikenteenkin osalta näissä päästöissä, mutta ne Suomen päästöt ovat aika pienet.

Sitten kumminkin meillä eletään viennistä, yli 40 prosenttia bkt:sta tulee viennistä. Meidän on pakko käyttää, jos täällä Suomenniemellä meinaa elää ja pärjätä, nimenomaan lentoliikennettä. Finnairin ja Finaviankin toimesta on kerrottu, että kotimaan lentoreittejä tullaan sulkemaan vastaisuudessa, että ne eivät kannata. Oulu nyt kannattaa jotenkuten, koska sieltä on niin pitkä matka Helsinkiin, että sieltä ei junalla ja omalla autolla tulla, mutta kaikki muut lentoasemathan ovat tappiollisia. Nyt kun tulee lisärasitetta, pitäisi huolehtia siitä, että nämä säilyvät.

Täällä ed. Kankaanniemi jo otti esille Jyväskylän. Sieltä itsekin olen, ja siellä on vientiteollisuutta, niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, Metso, Valtra, Vapo, suuria metsäteollisuuslaitoksia, jotka lähes kaikki vievät vientiin. Eivät ne rupea linja-autolla ja hitailla, 120:tä menevillä Pendolinoilla ajelemaan. Ne muuttavat pääkonttorinsa jonnekin muualle, jos eivät lentoyhteydet pelaa. Metsollakin on vielä keskitetty Jyväskylään maailmanlaajuinen paperikoneiden huolto. Sieltä jatkuvasti on miehiä ympäri maailmaa huoltamassa paperikoneita. Eli vaativat jatkolentoa. Rahti laitetaan Jyväskylästä, ja se menee milloin Aasiaan, milloin Etelä-Amerikkaan ja milloin minnekin. Jo tämän takia tarvitaan näitä lentoyhteyksiä kotimaassa, ja tästä pitäisi nyt pitää huoli sitten.

Kyllä näyttää, niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, että tämä hallitus ei pidä kyllä nyt kehittyvien maakuntien Suomen puolta, kyllä tässä taitaa käydä siten. Täällä kerrottiin, ed. Komi sanoi, että liikenneministeri Vehviläinen on tietenkin tehnyt hyvää työtä, mutta kyllä hänen pitäisi parantaa tuota juoksuaan. Jos nyt uhataan, että Kokkolan ja Joensuun alapuoliset liikenneyhteydet suoritetaan junilla, ja nyt ollaan jo kertomassa, että lentokenttiä suljetaan, niin nyt olisi jo pitänyt kiireesti olla rakentamassa näitä junayhteyksiä Pendolinoille, että ne yli 200:aa menevät. Se varmasti nyt sitten kuljetuksen voisi hoitaa, mutta sekään ei täysin korvaa tuota lentoliikennettä, mitä tuossa aikaisemmin totesin.

Nyt on esitetty uutta pohjois—eteläsuunnassa olevaa ratalinjausta: Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Jämsästä Lahteen ja siitä lentokentälle. Se on suorin reitti Oulusta lentokentälle ja Helsinkiin. Tämä pitäisi tehdä, ei niin, että nyt ollaan tekemässä Tampereen ja Helsingin välillä jo neljättä raideparia, ne ovat muutenkin tukossa, vaan nyt pitäisi katsoa uusi pohjoinen—etelä-suunta, ja tulevat uudet alueet sitten.

Kaiken kaikkiaan tässä on kohtalonkysymyksiä suomalaiselle lentoliikenteelle. Aasian-lennot ovat luku erikseen, ja sieltä tietenkin rahaa tulee, ja niitäkin pitää lentää, mutta, kun katsoo eri maiden taakanjakoa, toivottavasti siellä on ... Täällä on puhemies Niinistö kuuluttanut, että pitäisi niitä viisaita miehiä valita järkeilemään näitä Suomen asioita. Lähtikö sinne lentokoneeseen nyt viisaita miehiä tätä asiaa puolustamaan siellä Kööpenhaminassa, ettei nyt ihan ikään kuin pudottaisi kelkasta?

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin kansallisesti meille erittäin tärkeä asia on tänään käsittelyssä. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on välttämätöntä, mutta samalla, kun siihen vastataan, ei sovi olla sinisilmäinen ja unohtaa, että eri ratkaisumalleilla on suuria eroja niin rasitteen kansallisen jaon kannalta kuin sitten kansakuntien sisälläkin siinä, kuka joutuu maksumieheksi.

Meille maana, joka on täällä Euroopan rajalla ja meren takana, näillä liikenteeseen liittyvillä rasitteilla on aivan erityinen merkitys. Tämä koskee sekä lentoliikennettä että laivaliikennettä. Suomi on kuitenkin saari, ja jotta täältä päästään maailmalle kauppaa tekemään tai tuotteitamme viemään, niin se edellyttää pitkien etäisyyksien voittamista. Ja, ikävä kyllä, se ratkaisu, joka nyt Suomen eduskunnalle on tuotu, tuottaa meille, niin kuin muillekin suurten etäisyyksien maille, erittäin suuria vaikeuksia ja tulee haittaamaan suomalaisen tuotannon asemaa tulevaisuudessa.

Tämä on monella tapaa ongelmallinen. Ensimmäinen koskee tätä laskentamenetelmää, joka tässä on valittu. Tämä vertailumenetelmä tosiasiassa on sellainen, että se johtaa siihen, että pitkien etäisyyksien maassa tulee suuria päästöjä ja sitä kautta suuria maksuja maksettavaksi. Siis konsulit ovat nukkuneet, kun tätä ratkaisua on EU:ssa hyväksytty.

Meillä vienti kulkee melkeinpä 90-prosenttisesti laivojen kautta, ja yhä enemmän on sitten tärkeätä pikatoimitusta lentoliikenteen kautta, ja kaikille näille on tulossa tästä huomattavia lisäkustannuksia. Tämä on ongelmallinen myös siltä kannalta, että on mitä ilmeisintä, että kun tässä eivät ole kaikki mukana, niin on suuri riski, että tulee vapaamatkustajailmiö, joka saattaa johtaa päästöjen ei vähenemiseen vaan lisääntymiseen. Eli Euroopasta esimerkiksi Aasiaan mentäessä tehdään välilaskuja, millä voidaan kiertää nämä päästökauppaan liittyvät maksut ja rajoittaa ne yksinomaan eurooppalaiseen osioon. Sekin kertoo kyllä huonoa kieltä siitä, miksi tällainen esitys on kovalla kiireellä tuotu tänne, ja nyt sitten edellytetään tämän hyväksymistä.

Tämä ei kuitenkaan ole sarjassamme ainut tällainen asia, vaan päiväjärjestyksen seuraavassa kohdassa sitten saadaan käsittelyyn asia, joka koskee laivaliikenteen samanlaista ongelmaa, jossa Suomea ei kohdella oikeudenmukaisella tavalla ja joka seurauksiltaan tulee olemaan koko maan kannalta vielä kovempi kuin mitä tämä lentoliikenne on. Lentoliikenteeseen liittyen meille tulee vaikea tilanne. Meidän kotimaan monen lentokentän tulevaisuus on tässä vaarassa. Olen itse joutunut paneutumaan muutaman paikkakunnan tilanteeseen. Tiedän, mikä merkitys vaikkapa Varkaudessa on vientiteollisuuden sijoittumiselle sillä, että on olemassa lentoyhteys, jolla tämä bisnes tulee myös Varkaudessa mahdolliseksi.

Nämä asiat eivät ole tulleet kunnolla tässä päätöksenteossa esille, ja pidän sitä suurena puutteena. Ihmettelen, että tässä ei neuvotteluissa ole Suomen toimesta oltu tiukempana kuin mitä nyt on nähty. Tässä ei ole pienintäkään aihetta antaa minkäänlaista tunnustusta tätä asiaa hoitaneelle ministerille. Päinvastoin, tässä on hoidettu huonosti, meidän kansallisten etujemme vastaisesti, tämä asia, jolla on merkitystä sekä Suomen pärjäämiselle ylipäänsä että sitten meidän aluepolitiikallemme ja tulevalle aluekehityksellemme.

Olisikin siis aiheellista pohtia oikeastaan laveammalti kuin tuossa ponnessa — mikä sinällänsä on hyvä, että se on tehty, ja olen iloinen, että oppositio on voinut tältä osin vaikuttaa tähän valiokunnan mietintöön — voidaanko tätä lentoliikenteen päästökauppaa ottaa paremmin esille niin, että se ottaisi huomioon näiden pitkien etäisyyksien maiden tilanteen. Meille ei ole mitään etua siitä, että me keskitämme Keski-Eurooppaan koko eurooppalaisen asujaimiston. Tavallaanhan tämä johtaa siihen tulokseen, että täältä reunoilta niin ihmisten kuin tavaroidenkin liikkuminen tehdään entistä kalliimmaksi.

Sitten meillä on monia muita tapoja kerätä rahaa hyviin tarkoituksiin ja uskon, että paljon tehokkaampia tapoja myös päästöjen vähentämiseksi kuin nämä kaksi, jotka kuitenkin luonteeltaan, siis laivaliikenne ja lentoliikenne, ovat välttämättömiä niille maille, jotka sijaitsevat kaukana. Eli meillä on mahdollisuus edetä vaikkapa asuntojen ja rakennusten lämmitystehokkuudessa. Siellä päästöjen vähentämisessä voidaan tehdä erittäin paljon edelleenkin. Esimerkiksi puurakentaminen on materiaaliltaan sen tyyppinen, että meillä on paljon tällä alueella edettävissä. Sen voisi sanoa, että kun aikaisemmin puurakentamista on kohdeltu kaltoin, niin parantamalla vihdoinkin tällä alueella säännöksiä voitaisiin saavuttaa myös päästömielessä erittäin huomattavia parannuksia, tosin edellyttäen, että Kööpenhaminan neuvotteluissa ei käy tässä metsien nielukysymyksessä samalla tavalla kuin on käynyt tässä lentoliikenteen sopimuksessa elikkä että sieltä ei tulla semmoisella ratkaisulla, jossa Suomen metsät katsotaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviksi eikä hiilidioksidia sitoviksi. Tämäkin siis edellyttäisi, että hallituksessa olisi tiukempi tahto kuin mitä tähän mennessä olemme nähneet. Ei sovi siis unohtaa, että sen ohella, että ilmastonmuutos pitää torjua, sen ohella, että päästökauppajärjestelmää tarvitaan, aina jää jäljelle kysymys, miten taakka jaetaan oikeudenmukaisesti sekä eri kansakuntien välillä että sitten eri väestöryhmien välillä.

Tällä on siis suora vaikutus lentoliikenteen tulevaisuuteen Suomessa, ja se johdattaa kysymykseen Finnairin asemasta ylipäänsäkin. On syytä olla todella huolissaan meidän kansallisen lentoyhtiön ja lentopolitiikan tulevaisuudesta. Meillä on käsittämätön tilanne nyt syntynyt, että Finnair on pahassa alakierteessä, joka ei johdu vain siitä, mitä maailmalla on tapahtunut laman, taantuman myötä, vaan myös siitä, miten on onnistuttu Finnairin johtamisessa.

Ne taloudelliset rasitteet ovat huomattavia, jotka tulevat lisäkustannuksina ja joita nyt täällä joudutaan pakkotilanteessa hyväksymään, mutta sitten tulee myös kysymys, miten lentoyhtiötä johdetaan. Olisin pitänyt toivottavana, että meillä olisi ollut täällä tämänkin asian käsittelyn yhteydessä myös valtionyhtiöpolitiikan ohjauksesta vastaava ministeri paikan päällä.

Finnairin viestintäjohtaja antaa Finnairin henkilöstölehdessä lausunnon, että tulevaisuudessa Finnairille riittää se, että toimitusjohtaja, ehkä ylin johto, on suomalainen ja lentokoneet omistetaan. Kaikki muu voidaan ostaa ulkoa. Finnairin tiedotusjohtaja antaa tämmöisen lausunnon asiasta, joka on mitä suurimmassa määrin strateginen kysymys ja kuuluu omistajalle. En ole vielä nähnyt, että omistaja olisi puuttunut tähän kysymykseen millään tavalla. Finnairissa on nyt jatkunut pitkään tämmöinen käsittämätön välitila, jossa ei ole oikein tietoa, mihin suuntaan yhtiötä ollaan kehittämässä. Henkilöstö on levoton, huolissaan. Ei ihme, että vastakohtaisuuksia syntyy, jos yhtiöjohto ei anna arvostusta työntekijöille ja sille osaamiselle, joka Finnairin koko henkilöstöllä on. Miltä tuntuu lukea lehdestä, että 98 prosenttia henkilöstöstä ei enää tarvita? Se voidaan korvata mistä tahansa tulevalla ostopalvelulla tai vuokratyövoimalla. Ei varmaan kovin suurta motivaatiolähtökohtaa ole.

Ymmärrän, että kun hallituksessa on yhdistetty puolustusministerin tehtävät ja omistajaohjaustehtävät, niin kiirettä piisaa. Ja varsinkin, jos vielä on paljon ulkomaanmatkoja olemassa, niin sekin vaikuttaa siihen, että kotimaan päivät jäävät vähäisemmiksi. Mutta meidän omistajaohjaus valtionyhtiöiden osalta on siksi tärkeä asia meidän kaikkien tulevaisuudelle, että siihen pitäisi nyt käyttää kyllä ihan eri tavalla aikaa kuin mitä olemme nähneet. Meille on tärkeätä, että meillä on kansallinen lentoyhtiö tulevaisuudessakin, meillä on hyvin toimiva lentoliikenne kotimaassa ja että Suomesta pääsee maailmalle mahdollisimman moneen kohteeseen suoraan, aivan erityisesti Euroopassa, mutta Aasia-yhteydet ovat myös yhä tärkeämmät. On syytä pelätä, että jos joudutaan tekemään epätoivottavia rakennejärjestelyjä, niin Suomesta tulee syöttöliikennemaa, josta maailmalle pääsee sitten Kööpenhaminan tai Frankfurtin kautta, ja sitä kautta yhteyksiin menevä aika lisääntyy.

Tälläkin ratkaisulla, kun lentoliikenteelle pannaan lisää maksutaakkaa, ikävä kyllä, on sitten vaikutus siihen, miten tämä kohtaantuu myös omaan kansalliseen lentoyhtiöömme ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin pärjätä. Sitä kysymystä tässä ei ole oikeastaan avattu ollenkaan.

Finnairia koskevilla ratkaisuilla kaiken kaikkiaan nyt on selvästi joka tapauksessa kiire, valtion omistajaohjaus pitäisi selkiinnyttää. Jos hallitus ei tällä alueella tee mitään, niin sitten pidän perusteltuna, että eduskunta osaltaan vaatisi selvityksen siitä, miten meidän valtionyhtiöistä yhtä tärkeintä, Finnairia, aiotaan johtaa, mikä on Finnairin strategia näiden haasteiden keskellä lentoyhtiön tulevaisuuden menestykselliseksi järjestämiseksi.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoman puheenvuoron Finnairia koskevaan osaan voisi kai todeta, että puolustusministerin johtaman valtion omistajaohjauksen ilmatorjuntapatteristo uhkaa ampua Finnairin koneet alas.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma otti tärkeän asian esille, että EU on ajamassa Suomen lentoliikennettä vaikeuksiin. Se pitää paikkansa. Viime kaudella olin liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja silloin jo Finnairilta viestitettiin, että kun Suomi on menestynyt lentoreittien sopimisessa Kiinan ja Intian kanssa paremmin kuin monet muut EU-maat, niin EU sitten kertoo, että hei, niiden kautta nämä hoidetaan eikä Suomen kautta. Jotenkin tuntuu nyt siltä, että tässä ollaan taas EU:ssa mallioppilaita ja tehdään, mitä ne suuret maat käskyttävät siellä. Puolustusministeri hoitaa valtion omistajaohjausta ja valtionyhtiöitä, mutta eihän nyt ole sotatila, että olisi semmoista kiirettä, ettei näitäkin asioita voisi hoitaa.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Eero Heinäluoma otti esiin tärkeän asian, eli vähän samaa tuossa kyselin oman puheenvuoroni alussa: minkälaisella aktiivisuudella tätä Suomen vaihtoehtoa neuvotteluissa ajettiin, kun päädyttiin näin valitettavan huonoon ratkaisuun, jota ei liene kukaan tässä salissa kehunut? Hämmästyttää todella, että tässä on kaksi meidän huoltovarmuudenkin kannalta mutta myös Suomen työllisyyden kannalta ja ylipäätään myös maakuntien elinkeinoelämän elämisen kannalta tärkeää hallituksen esitystä ja mietintöä käsittelyssä ja ministeriaitio ammottaa tyhjyyttään. Valitettavasti tämä ei ole ainoa kerta vaan näin on verrattain usein, elikkä tuntuu siltä, että nämä hallituksen esitykset lähetetään valiokuntiin ja sitten ne tulevat tänne saliin ja menevät omalla painollaan läpi ja kukaan ei ole lisävalaisemassa asiaa sitten enää tässä vaiheessa, toisin kuin ehdottomasti pitäisi olla. Nyt meillä on tilanne se, että meillä on erittäin hankala esitys, (Puhemies: Minuutti!) joka pohjautuu ... — Voinko jatkaa pienen hetken vai tulenko sinne ihan?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma kehitteli puheenvuorossaan kansallisista eduista, ja tuli vain tuossa mieleeni, ovatko nyt suomalaiset neuvottelijat tuolla EU:ssa päin ja suomalaiset virkamiehet ja jopa Suomen kansanedustajat tämmöisiä lakeja laatiessaan, jotka ovat kansallisia etuja vastaan, ottaneet huomioon sen, että hehän toimivat sitä luottamustehtävää vastaan, mihin heidät on tänne asetettu kansalaisten etuja ajamaan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma kiinnitti puheenvuorossaan hyvin moneen tärkeään asiaan huomiota. Nythän elinkeinoelämän kannalta nämä maakuntakentät ja toimiva lentoliikenne ovat erittäin tärkeitä. Täällä on aiemmin kiinnitetty huomiota myös junaliikenteeseen ja näiden vuorojen tarjontaan, ja ne ovat varsin puutteellisia. Jos ajatellaan kuormaa reessä, niin siellä on riittävästi kiviä jo ennen tätä lakiesitystä, ja todella aidosti voimme olla huolissamme. Jos sitten tämä syöttöliikenne — ja toki, niin kuin viittasin elinkeinoelämään — ei toimi, niin sillä on sitten heijastukset myös kansallisen lentoyhtiön muualle suuntautuvaan liikenteeseen.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni Finnairin ylin johto ei ole ollut aivan tehtäviensä tasolla henkilöstönsä kanssa.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tuota äskeistä vastauspuheenvuoroa todeten, että olemme todella hankalassa tilanteessa, meidät on ikään kuin maalattu nurkkaan, meillä on nyt kansallisesti aivan mitätön mahdollisuus vaikuttaa tähän asiaan. Kaikilla on kuitenkin yhteinen huoli ilmastonmuutoksesta, ja sitä kautta tämä päästökauppa on tässä esillä, ja sitten vaihtoehtona vastalause, joka perustuu ilmastoskeptisyyteen, eli olemme todella siellä seinän ja tapetin välissä tämän asian kanssa. Ja kun tähän kokonaisuuteen, jota täälläkin on spekuloitu, mitä tämä merkitsee maakuntien kentille, lisätään vielä se, että tässä jokunen aika sitten hallituksen päätöksellä esimerkiksi Ilmailulaitos yhtiöitettiin ja siellä tulee nyt sitten kovat taloudelliset näkökulmat eteen, kannattavuuskysymykset ym., ja siihen tulee tämä päästökauppa, niin voi ounastella, että vaikeuksia tulee kasaantumaan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että eduskunta tuntuu olevan tästä asiasta aika yksimielinen. Kyllähän tässä on riski olemassa, että ensin Euroopan unioni ampuu meidän kansallista lentoyhtiötä toiseen jalkaan ja sitten me ammumme itse siihen terveeseen jalkaan, ja puhun nyt Finnairin johdon toiminnasta koko tämän syksyn aikana ja osin jo aikaisemminkin. Eli Finnairin johdon toiminta on tullut tilanteeseen, että ei kukaan tiedä, mikä on Finnairin strategia tällä hetkellä, miten se aikoo tästä lamasta tulla ulos. Sen sijaan on käynnissä jatkuvia työtaisteluja, jotka kertovat siitä, että henkilöstöpolitiikka on hoidettu erittäin huonosti. Kysymyshän ei ole niissä palkkaerimielisyyksistä vaan henkilöstöpolitiikan hoitamisesta ja tästä ulkoistamisesta, joka ilmeisesti nyt parhaillaan on menossa mahdollisesti sen vision mukaan, jonka ei suinkaan toimiva johto vaan tiedotusjohtaja kertoo henkilöstölehdessä, että kaikki muu paitsi toimitusjohtaja voidaan ulkoistaa ja lentokoneet pysyvät sinivalkoisilla väreillä maalattuina.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jottei syntyisi aivan väärää mielikuvaa, on hyvä muistaa, että niin liikenne- ja viestintävaliokunta kuin ympäristövaliokuntakin pitää päästökauppajärjestelmää lähtökohtaisesti kustannustehokkaana ja toimivana järjestelmänä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ymmärrän hyvin suomalaisten huolen toimivasta maaseudusta ja alueellistamisesta ja pidän erinomaisena sitä, että hallitus on nyt sitoutunut seuraamaan ja ennakoimaan sääntelyn vaikutuksia ja lupaa myöskin ryhtyä tarvittaviin toimiin. Valtion pitää kantaa vastuu seurauksista, ja on ilman muuta selvää, että me kaipaamme tätä sääntelyä globaalisti, maailmanlaajuisesti, ja toivon, että Suomi, joka valvoo osaltaan 25 lentoyhtiön toimintaa, ryhtyy neuvotteluihin ja yhtä suuresti toivon, että Kööpenhaminassa myös tämä asia otetaan esiin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä eduskunta on ainakin puheissaan aika lailla yksimielinen, lukuun ottamatta nyt sitä, mitä ed. Järvinen tästä asiasta esitti. Hampaaton oppositio on kyllä yrittänyt tuoda nämä asiat esille, mutta ei synny keskustelua, kun ei ole vastaväittelijää. Se on ollut sellainen tyyli koko tämän eduskuntakauden ajan, että jos hallituksen edustaja poikkeuksellisesti on salissa, hän puhuu hallituksen esitystä vastaan. Oppositio yrittää parhaan kykynsä mukaan tuoda nämä kielteiset ja huonot asiat esille.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluoma totesi, että pitää huolehtia siitä, ettei Suomea kohdella epäoikeudenmukaisesti. Minä olen siitäkin samaa mieltä, mutta olen myöskin erittäin huolestunut, jos Suomi kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti. Minusta tässä tapauksessa tullaan todennäköisesti kohtelemaan suomalaisia ja suomalaisia kuntia epäoikeudenmukaisesti. Ed. Heinäluoma mainitsi asumiseen ja lämmitykseen liittyvät päästöt. Minä pelkään, että kun ruvetaan rajoittamaan päästöjä, mitä syntyy lämmityksestä, silloin taas kohdellaan suomalaisia epäoikeudenmukaisesti. Ne, joilla ei ole varaa eristää paremmin taloaan, joutuvat siitä maksamaan, ja ne, jotka asuvat tuolla pohjoisessa, joutuvat maksamaan enemmän kuin etelässä asuvat maksavat. Eli kyllä tässä on paljon, paljon asioita, mitä pitäisi ottaa huomioon.

Uskommeko me sitten siihen, että YK:n Ipcc:n paneelin kauhuskenaariot toteutuvat, uskommeko? (Puhemies: 2 minuuttia!) — No, minä jatkan. (Puhuja siirtyy korokkeelle)

Niin, arvoisa puhemies, jos me uskomme, niin kyllä me silloin ryhtyisimme paljon, paljon voimakkaampiin toimenpiteisiin kuin mihin me olemme ryhtyneet. Jos Ipcc:n kauhuskenaario toteutuu, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että mikäli ei todella koviin otteisiin ja toimenpiteisiin ryhdytä, elämä maan päällä loppuu, se tulee mahdottomaksi. No, tuleeko se mahdottomaksi, pitääkö se paikkansa? Minä luin, mitä eräs ruotsalainen fyysikkoprofessori lausui ihan muutama päivä sitten — tai hän on kyllä sen lausunut monta kertaa aikaisemmin, mutta muutama päivä sitten se oli lehdessä — ja siinä hän totesi, että Ipcc:n kauhuskenaario on täysin mahdoton ajatus, ei voi tulla niin paljon hiilidioksidipäästöjä kuin mitä oletetaan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei maapallolta löydy niin paljon hiiltä ja öljyä, jotka tuottaisivat tuollaisen määrän hiilidioksidia, siis ei löydy niin paljon hiiltä ja niin paljon öljyä. Hiilituotannon pitäisi kuusinkertaistua vuoteen 2100 mennessä, öljyntuotannon, jota pidetään tänä päivänä maksimaalisen suuruisena, pitäisi kaksinkertaistua. Tämä professori väittää, että se on sula mahdottomuus, että hiilestä ja öljystä tulisi sellaisia päästöjä, joista Ipcc:n paneeli puhuu. Pitääkö tämä paikkansa? En minä tiedä, mutta ei ole kukaan kyllä vastaväitteeseen ryhtynyt, eikä ole kukaan kumonnut hänen väitteitään, yhtä vähän kuin kyseenalaistetaan yleisesti Ipcc:n kauhuskenaarioita.

Mutta, arvoisa puhemies, jos me nyt todella uskomme, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka — minä uskon, että se pitää paikkansa — niin silloin meidän pitää kyllä ryhtyä toimenpiteisiin, mutta meidän pitää aloittaa itsestämme, myöskin eduskunnan pitää aloittaa itsestään. Kyllä tässä talossa tuhlataan ja kyllä me eri päätöksillä tuhlaamme hirveästi energiaa, ja kyllä energiankulutusta voitaisiin huomattavasti alentaa eduskunnan omilla päätöksillä.

Ajattelen nyt lähinnä sitä, mitä edellisellä kaudella eräät, sanoisinko, huolestuneet kansanedustajat esittivät, että muutetaan perjantai-istunnon aikataulua niin, että kansanedustajat siirtyisivät lentokoneista juniin. Ei olisi tarvinnut aikaistaa istuntoa kuin noin puolella tunnilla, kun kirjallisesti noin 40 kansanedustajaa ilmoitti, että jos näin tapahtuu, he siirtyisivät junaan. Ihan yksinkertaisuuden vuoksi totean, että 300—500 kilometrin päässä sijaitseviin kaupunkeihin lentää tunnissa, itse matka plus nämä muut — matkat lentokentälle, turvatarkastukset ja matkat kentältä kotiin — tekevät yleensä 3 tuntia ja junalla pääsisi noin 3—3,5 tunnissa. Meidän tulisi panostaa enemmän ratoihin, ja meidän pitäisi huolehtia siitä, että väki siirtyisi lentokoneista juniin silloin, kun se on mahdollista.

Kyllä kauhupuheita on pidetty myöskin muissa Pohjoismaissa. Ruotsin ympäristöministeri Carlgren esitti vuosi kaksi sitten, että lopetetaan kaikki kotimaan lentoliikenne Kiirunaa lukuun ottamatta ja siirrytään juniin, samanaikaisesti kun esitti, että pitäisi nostaa bensiinin hintaa 50 kruunuun litralta. Eli on paljon puheita, mutta ne puheet eivät oikein realisoidu teoiksi.

Lopetan tämän puheen toteamalla, että ryhtykäämme itse ja ryhtyköön eduskunta niihin toimenpiteisiin, mihin se kykenee, jotta edes meidän oma energiankulutuksemme saataisiin alenemaan.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jottei jää väärää mielikuvaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin Ipcc:n asenteista ja tavoitteista ja ennusteista, muistutan siitä, että Ipcc:hen kuuluu ensinnäkin maailman arvostetuimpia ilmastotutkijoita. Myönnän, että edelleenkin on joitakin ilmastoskeptikkoja. Heidän osuutensa on kuitenkin ehkä noin 1:100, kun puhutaan maailmanlaajuisesti arvostetuista ilmastotutkijoista. Siis jos 1 epäilee, niin 99 on varmoja, että ilmasto on pahasti muuttumassa.

Mitä tulee sitten kauhuskenaarioon, niin niitäkin on olemassa, mutta Ipcc ei niitä esitä. Ipcc:n arvio on se, että jos emme tee mitään, niin ilmasto lämpenee noin 2 astetta. Kauhuskenaarikot puhuvat siitä, että ilmasto lämpenee jopa 6—7 astetta, jos mitään ei tehdä. Eli tämä on ikään kuin se haarukka, missä toimitaan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja Ipcc:n arvio on hyvin maltillinen.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle en malta olla hänen puheitaan kommentoimatta. Tosiaan, vähän niin kuin ed. Järvinen sanoi, tässä on hyvin pitkäaikainen ja hyvin perusteellinen tutkimus. Tuhannet tutkijat ovat tämän Ipcc:n takana, ei se ihan tuulesta temmattua ole.

Sitten tähän ruotsalaiseen tutkijaan, johon ed. Kallis viittasi. En osaa sitä asiaa suoraan kommentoida, mutta lämpeneminenhän ei ole pahimmissa skenaarioissa enää pelkästään kiinni hiilidioksidin lisääntymisestä vaan muun muassa siitä, että jos napajäätiköt sulavat, niin silloin tämä heijastusvaikutus pienenee, tulee itseään vahvistava kehitystrendi koskien myös ikiroudan sulamista ja mahdollisia metaaniklatraatteja, jotka purkautuvat sitten ilmakehään ja edelleen vahvistavat lämpenemistä.

Sen verran haluan vielä lisäksi tästä keskustelusta todeta, että kyllä ilmastouhka on niin vakava, että meidän tarvitsee toimenpiteitä tehdä ja ne aiheuttavat meillä käyttäytymismuutoksia. Joidenkin eduista joudutaan tinkimään, ja kyllä tämä päästökauppaesitys lentoliikenteen osalta (Puhemies: Minuutti!) on yksi esimerkki siitä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinäpä se on. Joidenkin edusta joudutaan tinkimään, ja silloin tietysti kysymys on, kuka tässä tuodaan maksupenkille. Kysymys on kansakuntana tästä ja sitten myös oman kansakuntamme sisällä. Kyllä täytyy katsoa, että tätä taakkaa jaetaan oikeudenmukaisella tavalla. Ei ole mitään järkeä siinä, että kaikki ihmiset pakataan Keski-Eurooppaan, maailman metropoleihin, joissa on lyhyet etäisyydet eikä tarvitse käyttää lentokonetta.

Lentoliikenteestä ja laivaliikenteestä: Ne ovat kuitenkin pohjoiselle, Euroopan reunalla olevalle kansakunnalle täysin välttämättömiä, jotta me voimme ylipäänsä olla mukana tässä maailman kanssakäymisessä. Sen takia kovien rasitteiden laitto sinne ei mielestäni ole oikeudenmukaista eikä hyvä asia. Me voimme tehdä erittäin paljon päästöjen vähentämiseksi, paljon tehokkaammalla tavalla kuin nyt tässä olevilla ratkaisumalleilla. Ilmastonmuutos pitää sinänsä ottaa vakavasti. Palaan vielä myöhemmin (Puhemies: Minuutti!) ed. Kalliksen toiseen asiaan.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis puhui mielestäni ihan perusteltuja asioita. Minä en ymmärrä sitä, niin kuin televisio-ohjelmassa toimittaja Backman toi hyvin esille sen, minkä tautta niitä tietokantoja ei ole saatettu kansainvälisten tiedemiesasiantuntijoiden vapaaseen arvosteluun, siis vapaaseen tieteelliseen keskusteluun, niin kuin tapana on, että kun tieteellinen tutkimus tehdään, sen koodit ja sen lähdetiedostot, kaikki, ovat vapaasti tarkasteltavissa kaikkialla maailmassa, jolloin tieteen avoimuus säilyy. Sitä en ymmärrä ollenkaan.

Mutta mitä tulee sitten tähän ilmaston puhtaana pitämiseen, ilmastopolitiikkaan yleensä maailmassa, niin ed. Heinäluomalle voi todeta, että jos kerran ilmastopolitiikkaa tehdään — tekin olette Helsingin kaupungissa merkittävä päättäjä, varmaan raskasta sarjaa sanan varsinaisessa mielessä — niin omalta osaltanne voisitte tehdä tässä kaupungissa vaikka kivihiilestä luopumispäätöksen. Kyllä ne toisten nurkat on helppo puhdistaa, mutta omaan nilkkaan kun käy, niin sitten rupeaa menemään globaaliksi, heti on naapurin vika ja jonkun muun vika. Mutta te voisitte itse omalla politiikallanne omassa kotikaupungissanne tätä edistää ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on vakava tosiasia, ja siihen on puututtava. Ja niin kuin monet ovat täällä toistaneet, yhteiset toimet ovat ne kaikkein parhaat. Itse ainakin uskon siihen, että pikkuhiljaa mennään parempaan suuntaan. Tuossa tuli tv-ohjelma, jonka mukaan esimerkiksi yksi suurimmista saastuttajista, Kiina, on satsaamassa voimakkaasti raideliikenteen, nopeiden junayhteyksien, rakentamiseen. Se olisi jo hyvä alku sillä puolella. Paljon on tehtävää siellä, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, ja se antaa kyllä uskoa siihen, että näitä pahoja saastuttajiakin saadaan mukaan. Toivottavasti tilanne ei tule sitten pienelle Suomelle tässä välissä liian vaikeaksi. Sen takia olisi hyvä, että meidän puoltamme pidettäisiin siellä Euroopassa vähän paremmin.

Mitä ed. Kallis totesi tästä edustajien lentämisestä contra junamatkustamisesta, niin en voi itse myöskään muuta kuin ihmetellä, kuinka tämä talo ei taivu puolen tunnin aikataulumuutokseen, kun näin paljon voitaisiin tehdä hyvää sillä, että me itse toimisimme niin kuin täällä puhumme.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa sen verran, että eilen MOT:ssä — tai toissa päivänä — ja pari päivää aikaisemmin toisessa ohjelmassa tuli selkeästi esiin, että Ipcc on pimittänyt, väärentänyt, estänyt tietoihinsa pääsyn. Näytettiin ohjelma, kuinka Jonesin, tämän pomon, sähköpostissa oli, että tuhotkaa kaikki aineistot kolmen neljän vuoden ajalta, ja viimeisenä terveisenä se, että toivottavasti tämä ilmastonmuutos tapahtuu, että meidän laskelmamme osoittautuisivat oikeiksi. Oikeastaan kaikki on osoitettu täysin vääristetyksi. Kaikkien niitten tyyppien nimet näytettiin. Tällä hetkellä Amerikassa kaksi yliopistoa yrittää saada toukokuuhun mennessä oikeat, selkeät tiedot nytten, kun nämä ovat vapaita tietoja, mitä on Ipcc:llä ollut hallussaan. Se on ollut uskomatonta, kahdeksan vuotta on laskettu sisäpiirin kusetusarvo — arvoisa puhemies, käytin rohkeata sanaa — siitä, mitä on heitetty poliitikoille, jotka eivät tiedä tästä asiasta mitään. Ja kyse on ennen kaikkea siitä, että on päädytty siihen tietyn suuntaisesta poliittisesta keinottelusta, johon niin sanottu vanhempikantainen politiikka (Puhemies: Minuutti on mennyt!) on lähtenyt mukaan.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen totesi puheenvuorossaan, että vain yksi tutkija on ollut eri mieltä ilmastonmuutoksesta, mutta entäs jos juuri tämä yksi on ollut oikeassa eivätkä nämä muut 99? Haluatteko te, vihreät, että Suomesta tulee tulevaisuuden kehitysmaa, jossa liikutaan välimatkat pyörillä ja hevosilla, koska näyttää siltä, että teidän politiikkananne on tappaa suomalaiset yritykset tämän päästökaupan myötä?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on iso ja tärkeä asia, se on varmasti, ja koskee lentoliikennettä ja muutakin liikennettä, myös meriliikennettä. Täällä, kun on kuunnellut näitä keskusteluja, Finnairia on syytelty kovin, ja se johtuu sen ongelmista. Kyllä tämä globaalitilanne on taatusti se, joka Finnairin on ajanut huonoon asentoon. Sille ei tämän maan hallitus sen paremmin kuin Finnairin johtokaan ole mahtanut mitään. Me emme muista aina, että meillä on kuitenkin vain tämä viiden miljoonan kansa, joka lentoliikennettä käyttää hyväksi ennen kaikkea kotimaanliikenteen osalta. Muutamien lähikenttien läheisyys tekee sen, että tulevaisuudessa lentoliikennettä kannattavasti on vaikea harjoittaa. Täällä tuntuu, että lentämään pitäisi päästä ilmaiseksi, siitä ei voitaisi maksaa mitään, ja näinhän homma ei pelitä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä otin kaksi esimerkkiä, kaksi äärilaitaa: tämän ruotsalaisen ydinfyysikon, joka väitti mitä väitti, ja sitten Ruotsin ympäristöministerin, joka on täysin päinvastaista mieltä ja vaatii, että kotimaanliikenne lopetetaan. Miksi sitten annetaan ymmärtää, että olisin asettunut sen toisen henkilön kannalle, tutkijan kannalle? Sitä minä en ymmärrä.

Jos lämpötila nousee, niin kyllä metaanikaasut nousevat merenpohjasta ja ikiroudasta, tulee sellaisia määriä, että eläminen maapallolla tulee mahdottomaksi. Mitä minä eniten kritisoin, on se, että puhutaan kyllä äärettömän paljon tästä ja sanotaan, että pitäisi, pitäisi, mutta ei edes eduskunta ryhdy niihin toimenpiteisiin, joihin olisi niin tavattoman helppo ryhtyä, siis todella helppoa, ja joista syntyisi säästöä kyllä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Joka ei osaa pienessä säästää, ei osaa kyllä suuressakaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toteutan ed. Kalliksen toivomusta, menen kohta ja nousen junaan.

Arvoisa puhemies! Ilmastokysymys on noussut spekulatiiviseksi. On esiintynyt hyvin paljon viime aikoina myös kriittisiä ajatuksia, jotka asettavat kyseenalaisiksi ne väitteet, joita hyvin voimakkaasti on yhtenä totuutena tuotu esille. Toivon, että näistä asioista saadaan objektiivista, puolueetonta, realistista tietoa lisää.

Mutta varmaan tosiasia on se, että 3 000 vuoden kuluttua kutakuinkin, jos maapallon geologiset aikajaksot pitävät paikkansa, Suomessa on jälleen noin 100 000 vuotta kestävän jääkauden aika, kunnes sitten tulee toistakymmentä tuhatta vuotta, viitisentoista tuhatta vuotta kestävä sulan aika aikanaan. Elikkä jos pitkiä ajanjaksoja ajatellaan, niin olemme menossa kohti jääkautta ja Suomen ja Pohjolan ja maapallon ilmastossa on aina tapahtunut vaihteluita. Muun muassa nämä Lapin järvien pohjasta löytyneiden puiden lustotutkimukset osoittavat, että on ollut lämpimiä kausia, on ollut kylmiä kausia. Grönlantikin on englanniksi Greenland. Sekin kertoo kaukaisesta menneisyydestä, että vehnän viljelykin on tietyissä eteläkärjen osissa onnistunut.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, jossa käsittelemme lentoliikenteen päästökauppaa, on Suomen kannalta hyvin tärkeästä asiasta kyse, kuten seuraavassakin asialistan kohdassa. Mitkä ovat meidän yhteytemme täältä Suomesta muuhun maailmaan, ne ovat hyvin tärkeät. Ja millä näitä yhteyksiä voimme hoitaa? Meille on välttämätöntä, että meillä on hyvät lentoyhteydet. Välttämätöntä on, että meillä on hyvät meritieyhteydet. Näiden on oltava käyttäjilleen edullisia, se on välttämättömyys.

Nyt olemme ikävä kyllä tilanteessa, jossa lentoliikenteelle tulee kustannustekijöitä ja on suoranainen ihme, jos pystymme säilyttämään Oulun eteläpuoleisen lentoliikenteen kovinkaan pitkään. Toivon, että se voidaan säilyttää. Multialaisena syntyjäni sanon tämän hyvinkin vilpittömästi, koska Karhumäen veljekset perustivat lentoyhtiön, joka sittemmin oli Kar-Air, ja kun tämä Kar-Air yhtyi valtion Aeroon, tästä tuli sitten Finnair. Mutta nyt on tarpeen, että meillä olisi edellytykset sille liikennemuodolle, mitä ilmailu tarjoaa, myöskin kotimaan reiteillä mutta myös kotimaan ja ulkomaitten välisessä liikenteessä. Myös on tarpeen, että emme Suomen vientiteollisuudelle, joka jo muutoinkin joutuu kamppailemaan muita maita korkeampien kustannusten osalta laivaliikenteen osalta, olisi sitten asettamassa kynnystä, joka tekee sen kilpailuedellytykset ulkomailla kalliiksi.

Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa ed. Heinäluoma toi esille hyviä näkökohtia. Toivon, että rakentavasti nämä näkökohdat voidaan ottaa huomioon. Ihan hallituspuolueen edustajana annan tästä tunnustuksen opposition korkealle vaikuttajalle hyvien näkökohtien esille tuomisesta. Toivon, että voidaan löytää niitä ratkaisuja, joilla voidaan säilyttää kotimaan lentoliikenne. On kysymys laajasta rakenteellisesta asiasta. Lentokentistä, lentokenttien koko palvelukokonaisuudesta ja koko ilmailusta on kyse, ja vaarana saattaa olla, että kotimaan liikenteestä Finnairin menetämme yhä enemmän. Paljoltihan on jo nyt tapahtunut, että on tullut menetyksiä, mutta onneksi on tullut yksityisiä muita yrittäjiä, jotka hoitavat liikennettä. Tästä on annettava muun muassa Finncommille täysi tunnustus, että se pystyy hoitamaan liikennettä niille paikkakunnille, joille muuten ei tällä hetkellä lentoliikennettä olisi.

Arvoisa puhemies! Kannan vakavaa huolta Suomen lentoliikenteen ja merenkulun tulevaisuudesta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ehkä tosiaan sen verran vielä siihen, mitä äsken keskustelimme Ipcc:stä: Tässä viime aikoina on aika rohkeastikin tullut tietoja siitä, että spekulantti-sana on ollut ikään kuin vanhan kunnon stalinismin aikaan käytössä sillä lailla, että leimataan heti kylmäverisesti ihminen, joka Suomessakin esittää muita mielipiteitä, puhumattakaan Pohjoismaissa näissä asioissa, että se on heti spekulantti, vaikka tosiaan ohjelmassa, joka sunnuntaina tuli Suomen televisiosta, oli ainakin 5—6 suomalaista professoria, tiedemiestä, jotka kaikki sanoivat, ainoastaan yhtä lukuun ottamatta, joka oli virkamiehenä tässä Kööpenhamina-jutussa mukana, että tämä on varmaa tietoa. Täysin selkeästi todistettiin, että tämä niin sanottu jääkiekkomaila-malli, jossa nopeasti noustaan 2,5 astetta, jollei mitään tehdä, on täyttä puppua, kerta kaikkiaan täysin kestämätöntä, perustuu täysin väärennettyihin tietoihin, mikä tullaan osoittamaan toukokuuhun mennessä.

Minun mielestäni on markkinoitu väärin hyvää asiaa, että maapallo on pelastettava ja meidän on muutettava elintapojamme. Se nyt on kaikille varmaan selvä. Mutta siihen, että on lähdetty poliittiseen keinotteluun tässä asiassa — ja ties sitten mitä mielisairauden muotoja sieltä löytyykään takaa, kun mennään kyseisten professorien sielunelämään — palaan.

Kuuntelin tuolla alakerrassa tätä keskustelua tosiaan, ja ed. Heinäluoman arvostettu puhe kolahti — jos tämmöistä rohkeata sanaa saa käyttää, kiitos — meikäläiseenkin justiin siinä, että on se hämmästyttävää, kuinka tyhmiä suomalaiset kansanedustajat ja päättäjät ovat. Aivan kuin EU:ssa meillä olisi niin kuin Euk, Eduskunnan urheilukerho, myös tässä suhteessa virkamiehiin, jotka hoitavat meidän asioita, meidän päättäjien ja tämän kansan asioita jossain. Kun se virkamiesarmeija on vielä lisääntynyt älyttömästi tämän EU:n myötä, niin se ilmeisesti täysin holtittomasti, kontrolloimattomasti, omien asemiensa takia näyttää pelaavan jotain sen kaltaista peliä, johon meillä ei näytä olevan täällä enää mitään valtaa. Kun tiedekin on siis sillä tasolla, että kun joku mielipidevaikuttaja ajaa jonkun jutun läpi, niin me uskomme sitten sitä, se on jotenkin kyllä ...

Esimerkiksi EU on aikoinaan antanut Suomelle — me voimme kaivaa lait, asetukset, esiin — luvan verottaa kansalaisia vähemmän energiasta, sähköstä, dieseleistä ja muista, koska me olemme iso, arvoisa puhemies, pohjoinen maa, jossa on isot pitkät välimatkat. Mutta mitä meidän hallitus on tehnyt? Päinvastoin. Ei mitään ole hyödynnetty kansalaisten ja muitten hyväksi, vaan tässä näkyy justiin se, että tätä tasaveromallia, hyvin oikeistolaista, kovaa verotusmallia, ajetaan tavallaan poliittisista syistä ilmastonsuojelun ja kaiken muun varjolla, tavallaan loukkaavasti maaemoa kohtaan ja Suomineitoakin kohtaan. Tuodaan sitä vaan esiin, jotta saataisiin tämä kova, oikeistolainen politiikka tässä maassa toteutetuksi. Eli Suomi ei ole koskaan käyttänyt hyväksi niitä etuja, mahdollisuuksia, poikkeussäädöksiä, mitä EU meille tarjoaa, ja tässä asiassa, aivan kuin tässä laivaliikenneasiassa vähän aika sitten, meidän virkamiehistö on ajamassa meidät ansaan, hylkäämässä meidän perifeeriset kansalaisemme niin, ettei pääse kohta kukaan lentämällä eikä muutenkaan mihinkään, koska siihen menee jotain energiaa ja aikaa ja kaikkea tämmöistä.

On tämä kyllä jotain hämmästyttävää. Minä aina ihmettelen, mihin tämä on vajonnut. Miten mediakaan, niin sanottu tutkiva journalismi, sallii tavallaan tämmöisen tapahtuvan tässä yhteisössä, viisaassa, fiksussa, diplomaattisessa Suomessa? Onko joku pelkkä äänestäjien pelko, käsitys, että kaikki nuoret ovat jo niin aivopestyjä ja tyhmiä, että he vaan uskovat nämä kaikki jutut, mitkä tuolta tulevat, niin että täytyy kilpailla joittenkin äärivihreitten ja Hesa-keskeisyyden kanssa siitä, että kun Hesassa ei tarvitse paljon liikkua, kun liikennevalotkin ovat koko ajan punaisilla, niin kaikki järjestetään vaan sillä lailla, että ollaan nyt täällä vaan ja ollaan niin hemputin vihreitä, niin sitten maailma pelastuu? Siis tämä on jotain kammottavaa, kun ajattelee Suomea, aivan kuin keskustakin kuulemma ajattelee, tällä lailla isona maana ja että meitä on eri yrittäjiä ja maanviljelijöitä ja harvaan asutettu maa pidetään asutettuna, arvoisa puhemies. Tämä tuntuu jotenkin käsittämättömältä, oikein täytyy päivitellä.

Mutta vielä sen verran siihen MOT:hen: Siinä osoitettiin, että kahdeksan vuoden sisällä Englannissa, jossa herra Jones, professori, pääpomo, jolla on sitten semmoinen oma noin 30 henkilön porukka siinä ympäri maailmaa, lähetti monien vuosien aikana aina kaikkia tämmöisiä selkeästi muokattuja ja manipuloituja tuloksia. Sitten vielä, kun selvisi, että nämä ovat avointa riistaa, nämä tutkimustulokset ja niitten materiaalit, viimeiseen asti pitkitettiin, viime vuoteen asti kukaan ei saanut näitä aineistoja, mutta nyt ne on pakko antaa, ja nyt niitä tutkitaan. Mutta kaikki nämä muut materiaalit, sähköpostit ehdittiin tuhota niin, että kun niitä on jäljitetty, niin oikeastaan mitään ei ole löytynyt paitsi näitä viestejä siitä, että hoitakaa nyt nämä hommat, ettei kukaan saa tästä enää mitään selvää.

Suosittelen kaikille sunnuntaisin MOT:n katsomista. Jos täällä nyt joku rupeaa sanomaan, että MOT on sitten jo liian radikaali ohjelma, ettei sitä vihreätkään voi hyväksyä, niin kyllä minä päivittelen sitä, koska tosiaan kaikki, mitä siinä tuli esiin, minä olin lukenut sattumalta justiin Tieteen Kuvalehdestä, sinnepäin viittavaa juttua ilman mitään kauheita spekulanttijuttuja, enkä usko noin uskomattomia juttuja, että jos 99 professoria on hööpötetty, niin vaan yksi sitten olisi joku spekulantti. Se oli kyllä nyt edustajan vähän tämmöistä toiveajattelua.

Mutta tosiaan vielä sen verran, kun joulupukkikin siellä asuu ja sinne kovasti lennätetään ihmisiä ja Suomi-brändiä rakennetaan ja sinivalkoisin siivin mennään pohjoiseen ja kaikkea muuta vastaavaa, niin tuntuu mielettömältä ajatukselta luovuttaa sitten jollekin muulle maalle koko tämäkin brändi, bisnes ja siihen liittyvä pien- ja vähän suurempikin yrittäjyys. Eli kestävän kehityksen nimissä alkaa mennä tämmöinen suomalainen virkamieskoneisto ja jotkut mielipidevaikuttajat, jotka tämmöisellä vanhan stalinismin kaavalla vetoaa tieteeseen, vähän niin kuin, voisi sanoa, vielä meidän oman puheenjohtaja Soininkin vanhakantaisen katolisuuden suuntaan, että ikään kuin tämmöiset inkvisitiot olisivat tulleet muotiin, ja nyt, kun ollaan hyvin epävarmassa ajassa ja sitten sattuukin olemaan juuri tämmöinen aika, mistä sitten oikeat tiedemiehet ovat oikeasta tutkimuksestaan sanoneet, että tässä nyt on tämmöinen pikkuinen notkahdus, mutta ei missään mielessä tätä jääkiekkomailaa ole kukaan muu löytänyt kuin tämä Ipcc-porukka.

Nyt tässä ollaan sitten semmoisessa ihmetilanteessa, jossa kaikki ikään kuin yritetään rahastaa tai verolle panna tai saada ikään kuin vaikeaan tasaveromalliin vaan sen takia, että poliittinen keinottelu mahdollistaa tämän tilanteen, näiden kaikista tärkeimpien asioitten, lasten, nuorten tulevaisuuden ja maailman tuhoutumisen. Voisi puhua oikeastaan kaikista tämmöisistä harmageddonmaisista visioista, joita jotkut tieteellis-kyyniset, lähes psyko-, sosiopaattiset tahot käyttävät poliittisen keinottelun välineenä. Sitten täällä on porukka, joka uskoo sitä eikä pane ketään aisoihin. Oppositio saisi tässä olla todella rankempi ainakin suhteessa mediaan.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtanen toi esiin, että hallitus on tehnyt energiapolitiikassa tasaveroja. Otan yhden esimerkin: Esimerkiksi autojen verotus muutettiin päästöpohjaiseksi. Se ei ole tasaveromalli, vaan suuripäästöisen ajoneuvon ostaja maksaa enemmän, vähäpäästöisen vähemmän. Se on hyvä esimerkki siitä, miten verotuksella voidaan tukea muutosta. Rajat ovat siinäkin vielä liian korkealla, mutta autoteollisuus on lähtenyt notkeasti mukaan, mikä lupaa hyvää. Tällaisia keinoja pitää käyttää lisää.

Ed. Pentti Oinoselle: Jos talossa on lisäksenne sata ihmistä ja heistä 99 on sitä mieltä, että kohta syttyy tulipalo, pitää poistua, ja yksi on sitä mieltä, että ei syty, toivotan teille onnea, jos olette sitä mieltä, että tämä yksi on oikeassa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Kangas aikaisemmin sanoi, kyllä lentokonetta edelleen tarvitaan. Se on meille kaikesta huolimatta vielä erittäin tärkeä niin vientiyritysten kuin huoltajienkin kannalta, ja pidän sitä kokonaisuudessaan, vaikka kaikki voitava tehdään, monet vuodet vielä hyvin tärkeänä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minä vähän pahoitin mieleni tämän ed. Pentti Oinosen puheenvuoron johdosta, kun hän hevoskyydin jotenkin mollasi ihan perusteellisesti. Minusta hevoskyyti on erittäin hyvä. Se kauralla ja heinällä kulkee, ja päästöt ovat aika vähäiset. Joskus ihminen tarvitsee rauhallista kyytiä eikä semmoista, että aina on kiire, hössäkkä johonkin, hirveä vauhti. Me olemme edenneet näköjään liian kauas luonnosta, kun ed. Pentti Oinonenkin käy puhumaan maaseudun edustajana tällaisia.

Itse asiassa tähän Finnairin johdon tilanteeseen ja siihen, mitä siellä on tapahtunut: Finnair ilmeisesti aikoo vähentää päästöjä sillä, jotta ulkoistaa porukkaa, ja saa sillä aikaan, jotta lentoliikenne vähenee. Minusta se on aika omituinen näkökanta tuomalla mahdollisesti Puolasta, tuolta halpatyömaista, niin kuin eilen uutisista varmaan useampi näki, sitten rikkuriporukkaa tänne. Minä odottaisin kyllä, jotta Finnair kuitenkin valtionyhtiönä olisi sen tyyppinen, jotta se olisi turvallinen työnantaja eikä lähtisi tähän kotkotukseen mukaan, joka nyt hyvin on vallalla, jossa yritetään saada ihmiset tekemään orjatyöllä näitä asioita. Sieltä olevinaan löytyy autuus. Minä veikkaan, jotta kaikkein paras tapa on, kun on oma henkilöstö, joka osaa tehtävänsä, eikä lähdetä tähän ketmuiluun mukaan, niin kuin nyt ollaan menossa.

Sitten, jos tässä katsoo, peilaisi sen verran tätä asiaa, mitä puhutaan: 50 vuoden päästä tässä salissa ihmiset tutkivat meidän puheitamme, jotta mitä me olemme puhuneet. Ne sanovat, jotta kyllä te olette mahdottomia. Nimittäin lentäminen on tosi hidas kontaktitapa. Sen takia, mitä puhuin tuolta edestä, minusta enemmän pitäisi kehittää näitä mahdollisuuksia videoneuvottelun osalta ja tämän tyyppisen viestinnän osalta, jolloin jäisi hirveän paljon semmoisia asioita, turhaa matkustamista pois. Kaupat voidaan tehdä ja neuvottelut hoitaa videon kautta, ja tulee ihan yhtä hyvää tavaraa. (Ed. Kähkönen: Kyllä niitä käytetään jo!) Sitten, jos pitää olkapäälle taputus tehdä kaverille, niin hänelle pitää tehdä sitten tämmöinen, jotta hyvä, hyvä, semmoinen videokamera taikka semmoinen laite kuvaruudussa, joka taputtaa olkapäätä.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Tulen itse kaupungista Itä-Suomesta, Varkaudesta, missä 60 prosenttia vielä toistaiseksi meillä tuotetuista tavaroista menee vientiin. Kun katson lentokoneessa aamulla, keitä siinä suurin piirtein liikkuu, ja kun puhuu, että minne nuo ihmiset menevät, niin ainakin yksi kolmasosa, jos ei puolet siitä koneesta olevista, on henkilöitä, jotka käyttävät lentämistä niin sanottuun syöttöliikenteeseen. Elikkä Varkaudesta lennetään Helsinki-Vantaalle ja siitä sitten jatketaan matkaa muualle.

Kyllä näin alueellisesta näkökulmasta jos katsoo tätä, tämä on iso haaste nimenomaan, voi sanoa, Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomelle. Kun katsoo esimerkiksi myyntiyksiköitä tai projektinvetäjiä, jotka esimerkiksi Itä-Suomessa tällä hetkellä meillä työskentelevät, minä näen suurena haasteena sen, kuinka niille ihmisille käy jatkossa. Minä luulen, että monet heistä sijoittuvat uudelleen Pääkaupunkiseudulle Helsingin yksikköihin ja Itä-Suomesta ikään kuin näitten myyntiorganisaatioitten paikkoja entistä enemmän alueellistetaan Pääkaupunkiseudulle. Jos tämä tapahtuu ja menee näin läpi, niin minä toivoisin, että valtiolla olisi takataskussa jotakin alueellistamista myös toiseen suuntaan, jotta voitaisiin kompensoida näitä haittoja, mitä tämä hallituksen esitys päästökaupasta tuo tietyllä tavalla alueelle tullessaan.

Toinen vaihtoehto tietenkin on se, että raideyhteyksiä kehitetään entistä enemmän, entistä kattavammin läpi Suomen. Se on tärkeä vaihtoehto. Toissapäivänä oli päästökeskustelu Uudessa Suomessa koirien haitoista ilmastonmuutokselle. Voi olla, että hevoset ovat tässä tapauksessa sitten vähintään yhtä haitallisia. Siinä suhteessa saattaa olla, että se juna voi olla ilmaston kannalta sittenkin jopa parempikin ratkaisu.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä on tullut erittäin hyvä keskustelu ja tarpeellinen sellainen, koska on tarvetta todellakin miettiä, miten tämä ilmastonmuutos otetaan vastaan ja mitä voimme tehdä sen torjumiseksi.

Täällä on joissakin puheenvuoroissa epäilty sitä, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttama ja onko se ylipäänsä tulossa vai ei. Kyllä mielestäni näyttö ilmastonmuutoksen olemassaolosta on harvinaisen kiistaton ja olisi edesvastuutonta, jos olisimme toimettomina ja teeskentelisimme, että tällaista ei ehkä ole olemassa, sen takia että löytyy yksittäinen tiedemies, joka asiasta on toista mieltä. Kaikissa maailman asioissa tieteestä löytyy loppuun saakka erilaisia vastauksia. Ei voi olettaa, että tiedeyhteisö on tässä sataprosenttisesti samaa mieltä. Mutta tämä on nyt vähän sama, kuin jos olisi Titanicin kannella ja aika moni varoittaa, että edessä on jäävuoria, ja sitten yksi huutaa, että minä en näe mitään, ja sen vuoksi ei tehtäisi mitään, jatketaan vaan soittoa ja hauskanpitoa.

Väistöliike, muutosliike, on tarpeen, ja on paljon turvallisempaa tehdä se nyt, sen sijaan että emme tee mitään ja annamme tämän ilmiön pahentua, minkä tuloksena on sitten aivan valtaisat vaikutukset. Se liittyy siihen suureen riskiin, että viljelyyn käytettävissä oleva pinta-ala maailmassa dramaattisesti laskee. Se liittyy väestöliikkeiden syntymiseen ja moneen muuhun hyvin tunnettuun tosiasiaan. Kun katsoo sitten sitä, mitä pelkästään täällä pohjoisessa on näköpiirissä esimerkiksi jääpeitteen ohenemisena, niin kyllä se laittaa aika lailla miettimään asiaa. Mutta tämänkin jälkeen on tämä kysymys, mitä tehdään, jotta toimitaan järkevällä tavalla.

Kun ed. Hoskonen puhui kivihiilestä, niin en tiedä nyt, mitä ed. Hoskonen tässä ajattelee, mutta eihän tähän voida tehdä sellaista toimintalinjaa, että kaikki, mikä aiheuttaa päästöjä, saman tien lopetetaan, vaan täytyy toimia järkevällä tavalla. Meillä on tehty aika isoja satsauksia kivihiilivoimaloihin. Siellä on kymmenien, satojen miljoonien investoinnit, ja ne on tehty vanhan tiedon valossa. Me tiedämme, että kivihiilen puolella on tilanne, että tehdään erittäin isoa tutkimustyötä, jotta kivihiilestä syntyvät päästöt saataisiin talteen. Tiedämme, että tällä alueella Fortum on ihan edelläkävijöiden joukossa ja Ruotsissa ottanut jo käyttöön kokeilumielessä tällaisen sähköntuotantolaitoksen, jossa hiilidioksidipäästöt kivihiilestä otetaan talteen. On syytä katsoa, miten tämä tekniikka kehittyy ja voiko se toimia jonkun sortin vastauksena myös täällä Suomessa. Joka tapauksessa kivihiilen käyttö täytyy rajata nykyiselläänkin vain niihin äärimmäisiin hetkiin, jolloin muut energiantuotantomuodot eivät tuota meille riittävää sähköä. Eli se on siis aivan huippukulutustilanteessa käytettävä energiamuoto tällä hetkellä.

Nimittäin ed. Hoskoselle täytyy sanoa, että me emme voi kaikkea hoitaa sillä tavalla, josta olen huomannut, että se on keskustalle aika läheinen tapa, että pannaan tukiainen siihen energiantuotannon perään ja ryhdytään verovaroista maksamaan sitä sähköntuottoa. Sen sijaan olisi aiheellista, että nyt kun on tunnustettu tämä ilmiö — ja tämä on ollut päätöksentekijöiden tiedossa jo jonkun aikaa — enää ei tehtäisi sellaisia päätöksiä, jotka ovat suuressa ristiriidassa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen ja ilmastonmuutokseen vastaamisen kanssa. Tarkoitan nyt esimerkiksi sitä kummallista päätöstä, joka vielä tältä hallitukselta tuli uudelleen, että maataloudessa polttoöljyn käytöstä annetaan erityinen verovähennys. Sitä on mielestäni erittäin vaikea perustella kaiken sen valossa, mitä ilmastonmuutoksesta on lausuttu, varsinkin kun tiedossa on, että meillä maataloudessa oli lupaavasti lähtenyt liikkeelle biopolttoaineisiin siirtyminen ja myös bioenergian hyödyntäminen maatalousrakennusten lämmityksessä. On siis täysin nurinkurista, että kun kaikki nämä tosiasiat ovat olemassa, me vielä annamme erityisen verohelpotuksen siitä, että käyttää fossiilisia polttoaineita. Vaikea on tätä selittää, vaikea on selittää.

Yhtä eriskummallinen on myös se päätös, että tämän vuoden alusta olemme nostaneet perheellisellä kotitalousvähennyksen 6 000 euroon, jos muuttaa kesämökkinsä talviasuttavaksi ja aiheuttaa näin moninkertaiset hiilidioksidipäästöt nykytilaan verrattuna. Sitäkin siis yhteiskunta palkitsee erittäin huomattavalla verovähennyksellä. Olisi siis korkea aika, että vasen käsi tietäisi, mitä oikea käsi tekee, ja joku olisi miettinyt, että todellisuudessa eri keinoin järkevällä tavalla ja kustannustehokkaasti vastattaisiin tähän ilmastohaasteeseen. Sitähän tämä lentoliikenneasiakin koskee, onko tämä se oikein tapa, kun vaihtoehtona on monta muuta tapaa hoitaa tätä koko maan kehityksen kannalta ja myös alueellisen tasapainoisen yhteiskuntarakenteen kannalta järkevällä tavalla.

Ed. Kallis oli huolissaan siitä, että jos puun käyttöä lisätään, mitä maksuja se aiheuttaa kotitalouksille. Ed. Kallis, ei se aiheuta mitään maksuja. Riittää, kun mahdollistettaisiin rakennusmääräyksissä puun asiallinen käyttö eikä sitä erikseen hankaloitettaisi lukemattomilla erillisillä määräyksillä ja kustannuksia lisäävillä tekijöillä. Puun käyttö tarkoittaa sitä, että puusta rakennettu omakotitalo vastaa suurin piirtein kymmenen vuoden henkilöautoilun kustannuksia hiilidioksidipäästöissä. Eli jos me käyttäisimme enemmän puuta rakentamisessa, se tarkoittaisi vastaavasti huomattavaa hiilidioksidipäästöjen vähentymistä eikä sen tarvitse edellyttää yhtään mitään ylimääräisiä maksuja muille rakennusmateriaaleille, vaan olisi se lähtökohta, että puuta kohdeltaisiin rakentamismääräyksissä asiallisesti.

Oli erittäin hämmentävää kuulla tältä alueelta meidän metsäteollisuuden informaatio, josta kävi juuri ilmi tämä tekijä, että kaikista puheista huolimatta puun käyttö on edelleenkin tehty erittäin hankalaksi. Sama ilmiö, ongelma, on tässä asiassa, lentoliikenteen päästöissä, että yhtä puhutaan ja sitten toista käytännössä tehdään, joten toivon, että ed. Kalliskin voisi pikkuhiljaa siirtyä puun ystävien puolelle ja uskoa siihen, että puutalossa asuu onnellinen ja hiilidioksidipäästöistä vapaa perhe.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Lupaan nuo terveiset viedä, mitä ed. Heinäluoma hyvässä puheenvuorossaan nosti esille, ed. Kallikselle myös.

Mutta lyhyt asia, missä lupasin ed. Kalliksen esitystä kannattaa: Toivon, että eduskunta voisi vielä tosiaan palata junalla liikkumiseen sikäli, että meistä suurin osa lähtee kello 16 tai 17 perjantaina esimerkiksi täältä pois. Voisi vielä miettiä, informoimmeko VR:lle, että siirrettäisiin junavuoroja lähtemään 13.15 vai mieluumminkin niin, että eduskunta aikaistaisi ehkä puoli tuntia istuntoa perjantaina. Se takaisi erityisesti länteen päin meneville mahdollisuuden lähteä esimerkiksi jo 13.15 junaan, myöskin itään. Siinä suhteessa lupasin ed. Kallikselle, että kannatan hänen puheenvuoroaan.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Lentoliikenteen päästökaupasta syntyi hyvä liikennepoliittinen keskustelu, ehkä paras, mitä tässä talossa on ollut pitkiin aikoihin. Välillä tuntuu, että liikennepolitiikka on joku irrallinen osa tästä yhteiskunnasta ja sen kokonaismerkitystä ei oikein hahmoteta, kuinka isosta asiasta itse asiassa puhutaankaan. Tämä lentoliikenteen päästökauppa synnytti tällaisen keskustelun, jossa huomattiin, että se on ympäristöpolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, aluepolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa jnp. Elikkä itse asiassa se vaikuttaa kyllä yhteiskuntamme jokaiseen lohkoon, ja siinä mielessä tämäkin on todella merkittävä lainsäädäntö omalla laillaan. Siinä vaan aina ehkä nämä reuna-alueet vähän hukkuvat.

Kannattaa tietenkin muistaa nyt ikään kuin peruslähtökohtana, että siinä on 85 prosenttia ilmaisia päästöoikeuksia ja 15 prosenttia niitä ostettavia. Sen merkitys on tietenkin siinä mielessä globaalisti ja Euroopan tasollakin katsottuna vähän kummallisen näköinen ja sen vaikutus toisaalta alustavien laskelmien mukaan noin 4—40 euroa matkaa kohti, niin että ei hirveä ehkä se ohjaava vaikutus sitä kautta ole. Mutta se ohjaava vaikutus tulee kyllä toista kautta: tässä on monessa puheenvuorossa viitattu tähän gateway-liikenteeseen, joka minusta alkaa olla tämän hankkeen kautta ehkä se uhkaavin tekijä, jos sitä katsotaan ilmaston näkökulmasta.

Onhan se nyt aivan typerää, että jos Pariisista lähtevä kone ei laskeudukaan enää Helsinkiin, vaan laskeutuu Pietariin ja nousee Pietarista taas ylös, niin päästöoikeuksien maksaminen loppui siihen, ajaa sitten loppumatkan ilman näitä Tokioon tai Pekingiin tai mihin sitten meneekään. Tätä kauttahan meille tulee itse asiassa ympäristönäkökulmasta huomattavasti isompi lasku, koska todennäköisesti siellä on ehkä huonompaa kalustoa. Se nyt ei ole varmaa. Mutta jokainen lasku ja itse asiassa nousu vie huomattavan määrän polttoainetta, huomattavan paljon enempi kuin kone tuolla ilmassa loppujen lopuksi kuluttaa. Tämä on ehkä se kaikista pahin ongelma, jos se johtaa siihen, että ympäristönäkökulmasta tämä onkin vastakkainen kuin mikä se periaatteellinen ja tavoitetila oli, ja siinä mielessä tietenkin tämä Kööpenhaminan kokous on todella merkittävä.

Sitten jos tullaan maan rajojen sisäpuolelle, niin kyllähän tässä ilman muuta riskejä nyt on olemassa siihen, että lentoliikenne vaarantuu alueilla varsinkin. Silloin tietenkin vastuullisella hallituksella, jos se oikeasti olisi toiminut, olisi vaihtoehtoinen suunnitelma. Nyt kysymys kuuluu, missä esimerkiksi ovat nopeat junayhteydet. Ei Suomeen ole tulossa oikeastaan yhtään nopeaa junayhteyttä. Pohjanmaan rata, jota rakennetaan, on varsinaista hölmöläisten hommaa, tai siihen ei oikein hölmöläisten hommakaan enää kelpaa esimerkiksi. Se on kallista, se on tehotonta, se on todella junaliikenteen matkustajamääriä vähentävää rakentamista. Eihän tällaista pitäisi tänä päivänä enää Suomessa olla.

Jos me haluamme pohjoinen—etelä-suunnassa todella mennä, niin se kaksoisraide olisi pitänyt tehdä ehdottomasti koko matkalle, niin että siinä todella pääsevät liikkumaan tavaravirrat ja myös henkilöliikenne. Tällä hetkellä se on esimerkki siitä, miten ei pitäisi rakentaa. Ja jos me katsomme koko muuta rataverkkoa, niin tänä vuonna ja ensi vuonna, ikävä kyllä, meillä rajoitukset rataverkolla lisääntyvät melko merkittävässä määrin, painorajoitukset ja nopeusrajoitukset, ja sitten puhutaan, että edistetään rautatieliikennettä.

Maantiepuolella meillä on aivan sama tilanne, että siellä tulee rajoituksia lisää, niin tonnimääräisiä rajoituksia kuin nopeusrajoituksiakin, niin että ei tästä oikein kokonaisuutta saa syntymään. Siinä mielessä tämän päästökauppalain yhteydessä syntynyt keskustelu on ihan hyvä, jos tämä vielä menisi hallituksen korviin. Se edellytyshän tässä pitäisi olla, että se menisi ja sitä kuunneltaisiin ja todella alettaisiin tehdä, niin tästä voisi jotakin tulla.

Mutta ennen kaikkea nythän painotusten pitäisi olla siellä Kööpenhaminan kokouksessa, jotta saataisiin globaali päästökauppaa koskeva säädöspohja aikaiseksi. Muuten tässä riskit kasvavat merkittävästi, ja siinä mielessä tämä keskustelu on aukaissut sitä kokonaisuutta todella hyvin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edellisen puhujan lopetukseen, että toivottavasti tämä menisi sinne korviin, mutta kun tämä hallitus on valitettavasti näyttänyt kyntensä ja hampaansa siinä, ettei se mitään kuuntele, muuttaa nimikkeitä vain aina sen mukaan, mitä mediaan tarvitsee vähän hööpöttää.

Sanoisin nyt tähän loppuun vielä, ettei jäisi väärää käsitystä — tai tietysti, voin lisätä: jäihän se väärä käsitys, koska tämä on politiikkaa ja joku jo vääntelee sitä, vaikka ei olisi antanutkaan sitä käsitystä — että toki on hyvä, että tämmöinen meillä on edessämme, että elintason ja muiden mittarien suhteen huomaamme monia tärkeitä asioita, mikä on välttämätöntä noin globaalisesti ja maapallollisesti. On hyvä juttu, että on tämmöinen yhteisvastuullinen välittämisen ja toistensa löytämisen ja yhdistämisen tekijä, lähes niin kuin joku kristillis-moraalis-eettinen tapahtuma, jossa toivottavasti jotain saadaan aikaan.

Kyllä minä itse näen ja perussuomalaiset näkevät tämän asian varmasti näin, mutta jos tätä nyt valheellisesti, epärehellisesti käytetään poliittiseen keinotteluun ja kiristykseen, niin silloin hylätään kokonaan se asia, että tämän piti olla kestävää kehitystä. Asennemuutoksen piti olla, voisi sanoa, renessanssia eli uudelleensyntymistä, renaissance, sisiltä pohjalta, että nuoret myöntävät sen, että tämä on aito hätä eikä joku aivopesty suggestio.

Tähän lentämiseen vielä sen verran, että kuitenkin joku sitten lentää sinne, ruotsalaiset varmaan Korvatunturille tonttua katsomaan. Joulupukin uskottavuuden takia olisi ainakin tärkeätä se, että sinivalkoisin siivin pääsevät eurooppalaiset yhdentyneessä Euroopassa katsomaan tämmöistä iloista ja rehellistä vähän vaatimattomien lahjojen tuojaa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä, että kuten täällä ed. Heinäluoma on peräänkuuluttanut, pystytään ja kyetään näiden asioiden valmistelussa tekemään myöskin vaikutusarvioita laajemmin. Myös kansalliseen arviointiin elinkeino- ja aluekehityksen näkökulmasta pitää kyetä, samalla kun näitä tärkeitä ympäristötavoitteita ajamme takaa.

Euroopan unionin liikennepolitiikkahan korostaa raideliikenteen ja vesiteiden kehittämistä, ja se on sinällään ihan oikein. Meillähän on ongelma vain se, että molemmat pohjois—etelä-suuntaiset pääradat on luvattoman heikolle panostukselle jätetty, puhumattakaan Savon radasta, mutta myöskin Seinäjoki—Oulu tahmii koko ajan.

Mutta sitten on myöskin muistettava, että meillä kansainvälisen teollisuuden yhteydet eivät toimi joka alueelle junilla ja kaukobusseilla. Meillä on oltava lentoyhteydet, syöttölennot, kunnossa. Tässä yhteydessä joukkoliikenteen tuki ulotettiin koskemaan muun muassa Savonlinnan—Varkauden lentoja, ja se on ollut erittäin korvaamatonta kansainväliselle teollisuudelle, niin Andritzille, Foster Wheelerille kuin metsäteollisuudelle ja muille kansainvälisille toimijoille. On nyt erittäin tärkeätä, että tässä kriittisessä tilanteessa, jossa kansainvälinen talouskriisi erityisesti tulee koettelemaan uhkaavasti myös Itä-Suomen kehittämisedellytyksiä, metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä, ettemme nyt ainakaan anna semmoista viestiä, että sen teollisuuden keskeistä perustaa muun muassa yhteyksien osalta heikennetään.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat Martti Korhonen ja Rajamäki käyttivät kyllä erittäin tärkeät puheenvuorot tässä yhteydessä. Kysymys on todellakin paitsi siitä, miten vastaamme tähän ilmastohaasteeseen, myös siitä, miten Suomi kaiken kaikkiaan voi kehittyä, ja näillä liikenneyhteyksiin liittyvillä ratkaisuilla on erittäin suuri vaikutus siihen, mitä tapahtuu Itä-Suomessa ja pohjoisessa Suomessa. Maan aluerakenteelle, hyvinvoinnin edellytyksille tässä maassa nämä ovat todellisia päätöksiä, ja silloin palataan tähän kysymykseen, tietääkö oikea käsi sitä, mitä vasen käsi on jo tehnyt.

Ed. Korhonen sanoi hyvin tästä junaliikenteen tilanteesta. Meillä pitäisi olla todellinen ohjelma junaliikenteen aseman parantamisesta, ja tässä kyllä aivan malliesimerkki on kysymys siitä, mitä tehdään Seinäjoki—Oulu-välille. On käsittämätön ratkaisu, jos ei nähdä, että Helsinki—Oulu-välin pitäisi ehdottomasti olla kaksiraiteisena, mikä mahdollistaisi todellisen nopean junayhteyden Oulun ja Helsingin ja niiden välillä olevien paikkakuntien kesken. Se merkitsisi suurta asiaa tämän alueen kehitykselle sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen puolella, joten jos todellisuudessa aiotaan tehdä johdonmukaista politiikkaa, niin sen täytyisi näkyä niissä esityksissä, jotka me saamme tänne, ja niissä arvioissa, jotka näistä päästökauppaehdotuksista tehdään. Todelliset toimet raideliikenteen aseman parantamiseksi tällä hetkellä puuttuvat, ja samaan aikaan lentoliikenteen yhteyksiä heikennetään. Tämä on Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen kehitykselle erittäin huono uutinen.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan nöyränä vastaan moitteet raideliikenteen kehittämisestä, koska juuri siihen suuntaan pitäisi edetä ja se kehitys on ollut ja on edelleen liian hidasta.

Myös yhdyn ed. Heinäluoman veroajatteluun, se on oikean suuntaista. Verohelpotuksia ja muita etuuksia tulisi suunnata vain ja ainoastaan vähäpäästöisille ja ympäristöystävällisille vaihtoehdoille. Kotitalousvähennys tällä hetkellä on valitettavasti hyvä huono esimerkki siitä, miten näin ei toimita. On onneksi keskusteltu siitä, voisiko sitä jatkossa ohjata selkeästi päästöjä vähentäviin remonttikohteisiin eikä esimerkiksi siihen, että kesämökkiä korjataan talviasuttavaksi, mitä käytitte esimerkkinä. Toivottavasti siihen suuntaan edetään nopeasti.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Yksi merkitsevä asia pitkän päälle, mistä aiemmin jo mainitsin ja mistä ed. Heinäluomakin mainitsi, on firman ylimmän johdon ja henkilöstön välinen kemia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt puhuttu lentoliikenteen päästökaupasta, mutta myös raideliikenneyhteydestä ja sen kehittämisestä. Tämä on todella asia, johon tulisi panostaa. Ruotsi on panostanut kaksi kolme kertaa enemmän nopean liikenteen yhteyksiin, ja se näkyy nyt sillä puolella.

Tämä raideliikenteen kehittämiskuvio on Suomessa ollut kaiken aikaa vähän poukkoilevaa. Tuo Oulun-yhteys on erittäin tärkeä. Nyt jos sinne ensi vuodelle on 40 miljoonaa, sillä ei tehdä paljon mitään. Se koko ajan nostaa kustannuksia, kun projekti joudutaan purkamaan ja sitten taas aloittamaan uudestaan. Nyt pitäisi kerralla pistää siihen reippaasti rahaa, että saataisiin tuo ratayhteys kuntoon ja nimenomaan nopeutta nostettua tuolla rataosalla, myös kapasiteettia lisättäisiin sillä tavalla.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa. Vielä kerran muistuttaisin tästä kansanedustajien aloitteesta, joka koski eduskunnan työjärjestyksen muuttamista. Sitä kautta huomattava osa kansanedustajista sitoutuisi junan käyttämiseen, ja tällä tavalla sillä on paitsi ilmaston kannalta merkitystä toki myös valtion taloudelle. Toki junat kulkevat, ja siinä mielessä se olisi huomattavasti myös halvempaa.

Arvoisa puhemies! Toinen asia eli raideliikenne. Kyllähän viime vuosina ensinnäkin näitä yhteyksiä on heikennetty aikataulullisesti. Mitä tulee sitten tavallaan näitten yhteyksien nopeuttamiseen, siis kulkuaikojen lyhentämiseen, niin keskeistä on tasoristeysten poistaminen. Siinä on jonkin verran työtä tehty, mutta varsin pienellä rahalla pystyttäisiin merkittävästi vaikuttamaan turvallisuuteen ja nopeuteen. Tiedän, että jo rahallisesti huomattavasti houkuttelevampi on junan käyttö, ja myös tässä törmätään näihin ilmastokysymyksiin.