Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä väliaikainen muuttaminen tarkoittaa sitä, että lomautusajalta maksettavaa työttömyysetuutta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain mukaan lomautuksiin, jotka toteutetaan 4. päivä tammikuuta 2010 ja 2. päivä tammikuuta 2011 välisenä aikana. Palkanalennusta koskevia säännöksiä sovelletaan määriteltäessä ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa vuosilta 2010—2011 ansaittujen palkkojen perusteella.

Työttömyysturvalain 4 lukuun lisättäväksi ehdotettavassa 4 a §:ssä säädetään työttömyysetuuden maksamisesta niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa. Näissä tapauksissa työttömyyspäivärahaa ei maksettaisi soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Työttömyysturvalain muutoksen tarkoituksena on helpottaa yritysten toiminnan sopeuttamista taloudellisessa taantumassa ja parantaa sopeuttamistoimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden asemaa. Valiokunta pitää esitystä molempien tavoitteiden osalta kannatettavana.

Talouden lama ja investointien hiipuminen ovat koetelleet erityisen voimakkaasti vientiteollisuusaloilla toimivia yrityksiä, samoin kuin rakennus- ja kuljetusalaa. Tilausten ja töiden loppuessa lomautukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Teknologiateollisuudessa kuluvana syksynä noin viidennes työvoimasta on ollut lomautettuna. Teollisuudessa lomautukset on nykyisen taantuman aikana toteutettu pääasiassa kokonaisina viikkoina, koska tällöin työntekijöille maksetaan työttömyyspäivärahaa viikon kaikilta lomautuspäiviltä. Viime laman aikana käytettiin huomattavasti enemmän lyhennettyä työviikkoa kuin tämän taantuman aikana, vaikka lomautettujen määrä on nyt suurempi. Tämän osaltaan mahdollisti silloinen lainsäädäntö, jonka mukaan 20 prosentin työajan lyhennys oikeutti työttömyyspäivärahaan, jolloin myös yhden päivän lomautuksesta saattoi saada korvausta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että työttömyysturvasäännöksiä joustavoitetaan väliaikaisesti niin, että lomautuksia voidaan nykyisen poikkeuksellisen äkillisen taantuman aikana toteuttaa todellisen tarpeen mukaisesti.

Ehdotettu työttömyysturvalain muutos parantaa palkkatasosta riippumatta kaikkien yhdeksi päiväksi viikossa lomautettujen asemaa yhden päivän työttömyyspäivärahan määrällä, koska nelipäiväinen työviikko ei nykyisin oikeuta työttömyyspäivärahaan. Sovitellun päivärahan saaminen edellyttää, että työaikaa on lyhennetty vähintään 25 prosenttia. 2—4 päiväksi viikossa lomautettujen ansiopäivärahaa saavien osalta muutoksen vaikutukset riippuvat työntekijän ansiotasosta. Yli 3 000 euroa ylittävällä palkkatasolla ehdotetun mukainen, kokonaan työttömiltä päiviltä maksettava päiväraha on mainituissa tilanteissa nykyistä soviteltua päivärahaa korkeampi. Alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien päivärahan määrä sen sijaan on mainituissa tilanteissa nykyistä soviteltua päivärahaa matalampi. Työttömyyspäivärahan määrä vähenee tällöin nykyiseen verrattuna sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Tämä johtuu siitä, että soviteltu päiväraha korvaa ansiomenetystä suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Sen sijaan muutos parantaa kaikilla tulotasoilla peruspäivärahaa saavien asemaa.

Hallituksen esityksen muutokset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia toimialoja ja ammattiryhmiä. Lomautukset lyhennettyyn työviikkoon ovat toistaiseksi koskeneet etenkin miesvaltaisia teollisuus-, rakennus- ja kuljetusaloja. Julkisella sektorilla ja palvelualalla on yleisemmin lyhennetty päivittäistä työaikaa, jolloin työajan lyhennyksen osalta maksetaan soviteltua päivärahaa. Nyt käsiteltävällä ehdotuksella ei muuteta miltään osin niitä työttömyysturvalain säännöksiä, joita sovelletaan silloin, kun säännönmukaista päivittäistä työaikaa töiden vähenemisen johdosta lyhennetään.

Sääntelyllä pyritään edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi nopeuttamaan hakemusten käsittelyä työttömyyskassoissa. Väliaikainen uudistus helpottaa ruuhkautuneiden ja pahiten työttömyydestä kärsivien teollisuusalojen työttömyyskassojen työtä ja nopeuttaa työttömyysturvan maksatusta työttömille. Ehdotukset selkiyttävät ja yksinkertaistavat työttömyysturvalakia ja helpottavat siten lakia toimeenpanevien työttömyyskassojen työtä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää mahdollisuudet toteuttaa lyhennetyltä työviikolta maksettavia työttömyysetuuksia koskevat muutokset siten, että pienipalkkaisten asema ei heikkene nykyisestä.

Pienipalkkaisten aseman turvaaminen olisi valiokunnan mielestä toteutettava esimerkiksi antamalla tuen hakijoille mahdollisuus valita, haluavatko he sovitellun päivärahan vaiko lakiehdotuksen mukaisesti lasketun päivärahan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on hankkinut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksesta lausunnot niiltä työttömyyskassoilta, joiden jäsenissä on paljon soviteltua päivärahaa saavia. Saamamme selvityksen johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä käytännössä mahdollisena työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksen toteuttamista. Valiokunta korostaa, että nyt toteutettava muutos on vastaus vientiteollisuuden poikkeukselliseen tilanteeseen.

Lomautustapa eri aloilla on pitkälti riippuvainen työn luonteesta ja tullee jatkossakin olemaan eri aloilla erilainen. Käytännössä työttömyysturvan ehtojen muuttuminen voi jossain määrin muuttaa lomautustapoja myös muilla aloilla. Lomautuksiin saatetaan jatkossa joutua kasvavassa määrin myös naisvaltaisella julkisella sektorilla ja yksityisellä palvelusektorilla. Tästä syystä valiokunta pitää työelämä- ja tasa-arviovaliokunnan tavoin tärkeänä, että työmarkkinatilannetta taantuman kuluessa seurataan ja tarvittaessa toteutetaan työttömyysturvaan muutoksia, jotka turvaavat nyt palvelualoilla ja muilla naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskentelevien asemaa, jos lomautukset alalla merkittävästi lisääntyvät. Valiokunta esittää tähän kohtaan liittyen lausumaa liitettäväksi eduskunnan päätökseen.

Yrityksissä on heikkoon työllisyystilanteeseen sopeuduttu myös sopimalla työntekijöiden palkan määräaikaisesta alentamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n 3 momenttiin lisätään väliaikaisesti säännös, joka koskee määräaikaista palkan alentamista. Tarkoituksena on, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi ansiopäivärahaan alentavasti, jos työntekijä kuitenkin joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotettu säännös, jonka mukaan etuuden perusteena pidetään alentamatonta palkkaa, on aiheellinen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvostellut työttömyysturvalakiin kohdistuvien muutosten toteuttamistapaa. Työttömyysturvalainsäädännön muutoksia tuodaan usein eduskunnan käsiteltäväksi erillisinä hankkeina. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista lainsäädännön muutosten vaikutuksista myös perusoikeuksien toteuttamisen kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä jatkossa olisi asianmukaisempaa pyrkiä kokoamaan useampia toisiinsa liittyviä muutosehdotuksia yhteen hallituksen esitykseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy tälläkin kertaa tähän näkemykseen.

Valiokunnan mietintöön on jätetty pykälämuutoksia sisältävä vastalause.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Yhteinen piirre kaikille täällä parin kolmen viikon aikana nuijituille 16—17 työttömyysturvalain muutokselle on, että pienet parannukset kohdistuvat suhteellisen vakaista työsuhteista työttömiksi jääviin ja lyhyen aikaa työttöminä oleviin. Suuri joukko merkittäviä heikennyksiä kohdistetaan työttömien suureen pienituloiseen enemmistöön. Sitten hallituksella ja sosiaalitupon tekijöillä on vielä otsaa kehua muutoksia kustannusneutraaleiksi. Todellisuudessa työttömien laajalta joukolta etuuksia heikennetään.

Eniten minua huolestuttaa tämä työttömyysturvan rakenteellinen muutos, porrastus, jonka hallitus kiistää mutta jonka johdosta elinkeinoelämän EK myhäilee. On toteutumassa myös EK:n ajama työttömyysturvan kastijako: yksi kolmasosa työttömistä ansioturvalla, kaksi kolmasosaa kehnon perusturvan varassa. Tästä rakennemuutoksesta syntyvät tietenkin tavoiteltavat työttömyysturvan säästöt pitkällä tähtäimellä ja työttömien kasvava köyhyys ja kurjuus. Tämä on oikeiston pitkä linja.

Tämänkin väliaikaisen, vain ensi vuodeksi käyttöön otettavan lakimuutoksen sisältö noudattaa tuota linjaa. Esityksen taustalla on teknologiateollisuuden työehtosopimusratkaisuun liitetty kolmikantasopimus. Esityksessä ehdotetaan, että työntekijälle, jonka viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksella yhdellä tai useammalla päivällä viikossa maksettaisiin täyttä työttömyysturvaa lomautuspäiviltä. Näissä tapauksissa työttömyyspäivärahaa ei maksettaisi soviteltuna, kuten nyt.

Tavoitteena muun muassa Metalliliitolla oli yksinkertaistaa lomautettujen työttömyysturvan laskentaa ja nopeuttaa maksatusta ja karsia järkyttäviin mittoihin paisunutta päivärahan jonottamista työttömyyskassoissa. Tavoite on tietenkin oikea, mutta keinot, joita tässä lakiesityksessä ehdotetaan, ovat vääriä ja epäoikeudenmukaisia.

Mikäli valitaan lomautuspäivien suora maksaminen täydellä ansioturvan päivärahalla ilman sovittelumenettelyä, alle 3 000 euron kuukausipalkalla elävä, 2—4 päivää lomautettuna viikossa oleva tässä menettää. Raja on juuri, kuten täällä ed. Rehula totesi, tuossa 3 000 euron tuntumassa. Sen rajan alapuolella ovat menettäjät, ja yläpuolella edut paranevat. Vain yhden päivän viikkolomautuksissa, joissa yhdenkin päivän korvaamista esitetään, kaikki voittavat — tietenkin voittavat, koska nykyisen lain mukaan yhden päivän lomautuksissa päivärahaoikeutta ei lainkaan synny. Suurimmillaan euromääräinen menetys on 2 250 euroa kuukaudessa ansaitsevilla, 2 päivää viikossa lomautetuilla. Heidän menetyksensä 4 viikon jaksossa on yli 70 euroa. Tietenkin vielä pienemmissä tuloissa suhteellinen menetys voi olla vieläkin suurempi, vaikka vähennys olisikin tuota esimerkkisummaa pienempi.

Yhtä kaikki kärsijänä on keski- ja pienituloinen työntekijä, teollisuuden ja palvelujen, kaikkien alojen, suuri enemmistö. Ei siis ole kysymys siitä, että muutoksesta olisi etua joillakin aloilla, metalli- ja rakennusteollisuudessa tai kuljetusaloilla. Menettäjät ja voittajat on jaettu ei toimialojen mukaan vaan tulojen suuruuden mukaan, ja se ei ole oikein. Tätä ei vasemmisto hyväksy.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei puolla mietinnössään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdottamaa maksukäytännön valinnaisuutta, toisin sanoen sitä, että työttömälle päivärahan hakijalle annettaisiin oikeus valita lomautuspäivien suoran korvaamisen tai sovittelun välillä. Kaikki muutkin menetyksien korvaamiseen tähtäävät vaihtoehdot on haluttu torjua, kun menettäjänä on pienituloinen. Työttömyyskassojen vaikeudet, suuret jonot, edellyttävät juuri nyt lisää käsittelyresursseja, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Pidempiaikainen tarve on tietenkin yksinkertaistaa työttömyysturvalainsäädäntöä. Tänä syksynä sen monimutkaisuutta on lisätty, ja tällä lailla sitä lisätään edelleen.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo laajemmin käsittelikin sitä, mistä tässä hallituksen esityksessä on kyse. Lyhykäisyydessään puutun yhteen kohtaan, josta myös ed. Yrttiaho puheenvuorossaan toi esiin tämän ongelmakohdan.

Tällä työttömyysturvalain muutoksella on tarkoitus helpottaa yritysten toiminnan sopeuttamista taloudellisessa taantumassa ja parantaa sopeuttamistoimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden asemaa. Sääntelyllä pyritään myös muun muassa nopeuttamaan hakemusten käsittelyä työttömyyskassoissa. Haluan muistuttaa vielä tässä vaiheessa puhettani, että on todellakin kyse määräaikaisesta, vuoden kestävästä lakimuutosehdotuksesta.

Se suurin ongelma tähän hallituksen esitykseen sisältyykin siihen, että tämä ei ole neutraali, liittyen lomautetun työntekijän tuloihin. Tämä tosiaan ei suosi pienipalkkaisia. Alle 3 200 euroa kuukaudessa ansaitsevien päivärahan määrä tulisi tämän myötä olemaan nykyistä soviteltua päivärahaa matalampi. Työttömyyspäivärahan määrä vähenee tällöin nykyiseen verrattuna sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Tämä johtuu siitä, että soviteltu päiväraha on suhteessa ansioihin sitä suurempi, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Tästä hallituksen esityksestä antoivat lausunnon perustuslakivaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, ja siis mietinnön teki sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Perustuslakivaliokunta lausunnossaan toteaa seuraavaa: "Ehdotus heikentää eräissä tilanteissa voimassa olevan lain mukaan soviteltuun työttömyysetuuteen oikeutettujen pienituloisten henkilöiden etuutta. Heistä naisten suhteellinen osuus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan varsin korkea. Sääntelyllä on siten välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaikka se ei suoraan asetakaan naisia yksilöinä tai ryhmänä miehiä huonompaan asemaan. Ehdotusta on arvioitava perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännösten valossa."

Tämän arvioinnin perusteella perustuslakivaliokunta toteaa: "Ehdotettu sääntely mahtuu valiokunnan mielestä lainsäätäjälle kuuluvan harkintavallan piiriin ja lakiehdotus voidaan siten säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."

Tähän samaan ongelmatiikkaan liittyen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi lausunnossaan: "Valiokunta pitää tärkeänä pienipalkkaisten aseman turvaamista esimerkiksi antamalla tuen hakijoille mahdollisuus valita, haluavatko he sovitellun päivärahan vai lakiehdotuksen mukaisesti määräytyvän päivärahan. Valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää mahdollisuudet toteuttaa muutokset siten, että pienipalkkaisten asema ei heikkene nykyisestä."

Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki työtä käskettyä, tätä asiaa haluttiin selvittää. Sen vuoksi sitten pyydettiin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ltä lisälausunto. Haluan, arvoisa puhemies, lyhyesti kertoa, mitä PAM lisäselvityksessään kertoi, mikä ainakin omalta osaltani rauhoitti sieluani, jotta pystyn tämän lakiehdotuksen hyväksymään. PAM siis lausuu seuraavaa:

"Kahden eri laskentamallin ja valinnanvapauden käyttöönotto lisää työttömyyskassan etuuskäsittelijöiden työtä. Palvelualojen ammattiliiton työttömyyskassassa ei pidetä realistisena ottaa 1.1.2010 lähtien vain vuoden määräajaksi käyttöön uusia laskentajärjestelmiä, jotka siis vaatisivat mittavia atk-investointeja ja koulutusta." (Ed. Mustajärven välihuuto)

"Etuuden hakijalla ei todennäköisesti olisi mitään faktoihin perustuvia edellytyksiä valita itselleen parasta vaihtoehtoa, sillä tarkastelujakson pituus sekä mahdolliset erityiset sovittelujaksot vaikuttavat etuuden määrään merkittävästi. Hakijoiden osalta olisi siis laskettava molempien etuusmallien vaikutus ja vasta sen jälkeen hakija voisi päätöksensä tehdä. Tuplalaskenta johtaisi siihen, että PAMin kassan olisi näiden hakijoiden osalta luovuttava takuumaksuajasta. Päätösten toimeenpanon osalta hakijat joutuisivat eriarvoiseen asemaan ja käsittelyajat saattaisivat pidentyä huomattavasti." (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä!)

"Ajatus sinällään on hyvä ja teoriassa oikeansuuntainen. Valinnanmahdollisuuden käyttöönotto vaatisi kuitenkin nyt tehtyä esitystä laajempia lakimuutoksia sovitellun työttömyysturvaetuuden osalta. Esimerkiksi jo mainituista erityisistä sovittelujaksoista olisi luovuttava, toistuvien lomautusten tilanteessa on epätarkoituksenmukaista tehdä uusia palkanmäärityksiä, jos työssäoloehto täyttyy lomautusten välissä, ja tarkemmin olisi määriteltävä, mikä on tarkastelujakson pituus."

Tämä oli suoraan PAMin lausunnosta, ei edustajan omaa pohdintaa. (Ed. Mustajärvi: Siitä huolimatta!)

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan siis, kun on kyse vuoden määräajasta, tämä esitys tulee varmasti tarpeeseen ja helpottaa juuri näitten alojen tilannetta. Mutta kaiken kaikkiaan me emme tiedä, mitä vielä tulevaisuudessa on edessä. Siitä olin iloinen, että tänään saimme tekstiviestinä kuulla, että talous on kääntynyt lievään nousuun kolmannella neljänneksellä, tämä on ilouutinen. Mutta kuten tiedämme esimerkiksi edellisestä taantumasta, työttömyys reagoi jäljessä, ja varmasti vielä kuulemme monia ikäviä uutisia työmarkkinatilanteesta. Sen takia minun mielestäni oleellista on myöskin se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä teimme tämän lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että työmarkkinatilannetta taantuman kuluessa seurataan ja tarvittaessa toteutetaan työttömyysturvaan muutoksia, jotka turvaavat myös palvelualoilla ja muilla naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskentelevien aseman, jos lomautukset alalla merkittävästi lisääntyvät."

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä. Täällä ensinnäkin sanotaan, että "valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että työttömyysturvasäännöksiä joustavoitetaan väliaikaisesti". No, siinä olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, että joustavoitettu pysyvästi elikkä työaikaraja nostettu 75:stä 80:een ja kokonaisansioraja 90:stä 95:een. Olisi saatu se jousto, mitä työnantajat hakivat, mutta kuitenkin niin, että kukaan ei olisi hävinnyt sitten. Siinä olisi ollut hyvin käypäinen ratkaisu. Nythän tässä kävi niin, että esimerkki ammattiyhdistysliikkeen rapautuneesta solidaarisuudesta oli se, että kaksi sopi kolmannen tappioksi.

Sitten vielä tästä, kenen ehdoilla tätä muutosta tehdään. Kyllähän tässä kassat ovat halunneet keventää omaa taakkaansa. Osin sen kyllä ymmärtääkin, mutta se ei saa olla se hallitseva peruste. Mutta sitä minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, mistä ed. Heikkinen luki siitä pitkästä PAMin lausunnosta ja täällä mietinnössäkin sanotaan: "- - lisäisi työttömyyskassan etuuskäsittelijöitten työtä. Lisäksi järjestelmä vaatisi mittavia atk-investointeja ja koulutusta." Se nyt ei vaan pidä paikkaansa. Jos työtön itse laittaisi rastin ruutuun, kumman järjestelmän valitsee, niin se ei lisäisi yhtään vaatimuksia atk-järjestelmien suhteen, ei lisäisi työtä yhtään. Ja joka tapauksessa nyt tällä pakottavalla lainsäädännöllä hyvin monen kohdalla pakotetaan ottamaan se huonompi vaihtoehto, kun se toinen vaihtoehto olisi ollut, että se työtön olisi saattanut, jos itse valitsee, valita vahingossa oikein. Huonomminhan hänelle ei olisi missään tapauksessa käynyt.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Mustajärven kommentteihin: Tiedän että te todella olette asiantuntija tässä asiassa. Todellakin sanoin sen, mitä työttömyyskassat itse viestivät, ja kyllä itsekin yhdyn ja varmasti te yhdytte siihen näkemykseen, että tämä työttömyysturvalainsäädäntö on melkoista viidakkoa. Ja aivan varmasti se ei kyllä, ed. Mustajärvi, menisi sillä tavalla, että rasti ruutuun, kummanko valitsen, (Ed. Mustajärvi: Jos annettaisiin oikeus valita!) koska kyllä se on niin monimutkainen järjestelmä, että ... Kyllähän minun pitää ensimmäiseksi tietää, mitä minä olen valitsemassa, ja todennäköisesti tämän päätöksenteon pohjalle tarvittaisiin työttömyyskassan ihmisen apua ja neuvoa, ja tällä tavoin se voisi suoraan ruuhkauttaa tätä järjestelmää ja etuuksien maksatuksia, juuri niin kuin kassat ovat itse maininneet.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääsääntö tässä on aivan selkeä: kaikki ne, jotka tienaavat kuukaudessa alle 3 000 euroa ja jotka lomautetaan pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi päiväksi, tämän uuden, pakottavan järjestelmän mukaan häviävät sitten. Ja aivan ylivoimainen enemmistö jo näillä tiedoilla olisi valinnut itselleen edullisemman järjestelmän, tämä on päivänselvä asia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Heikkisen ja ed. Mustajärven keskustelukin jo pelkästään osoittaa, niin suomalaisen työttömyysturvalainsäädännön moniselkoisuus, epämääräisyys ja vaikeasti ymmärrettävyys ovat todellakin ongelma. Tällä lainsäädännöllä työttömyysturvalainsäädäntöä on tietenkin yritetty helpottaa, ja siltä osin, kun on kysymys yli 2 700 ansaitsevista työntekijöistä, niistä joita siis lomautetaan, niin tilanne saattaa selkiytyä. Saattaa olla, että kassojen on helpompi laskea nyt, mikä se myönnettävä työttömyysturva on. Mutta tässä tapauksessa se ostetaan alle 2 700 euroa ansaitsevien kustannuksella, ja se on se epäkohta. Kun täällä on keskusteltu siitä, onko se vaikea laskea vai ei, niin, ed. Heikkinen ja kaikki muutkin, meille sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jaettiin Kelassa varsin nopeasti, todennäköisesti ilman erillistä atk-ohjelmaa tehty, laskelma, josta asia kävi selvästi ilmi: yläreunassa oli lomautuspäivien lukumäärä, ja pystysarakkeessa oli palkkataso 100 euron välein, ja siinä leikkauskohdassa oli luku, paljonko se merkitsee. Kaksi tällaista taulukkoa olisi se työ, minkä nämä kassat joutuisivat tekemään. Mitään muita tietoja siihen ei tarvita. Ne olisi voitu ripustaa minkä tahansa työvoimatoimiston tai tarkoituksenmukaisen paikan seinälle, ja se työtön olisi voinut katsoa sieltä, kumpi on hänelle edullinen. Kuten ed. Mustajärvi sanoi, hävitä hän ei olisi voinut missään tapauksessa, koska nyt hän häviää kaikkein eniten, kun tämä laki hyväksytään.

Kun me olemme tässä yrittäneet tapella PAMilaisten puolesta ja muittenkin pienipalkkaisten naisten, jotka tässä kärsivät, niin kyllä minua tämä PAMin lausunto sillä tavalla hätkähdytti, että kun he ovat kertoneet meille, järjestään olemme olleet samaa mieltä, että tämä on oikeudenmukaisuuden kannalta arveluttava ratkaisu, niin sitten he itse kuitenkin kumoavat sellaisen vaihtoehdon, jolla se ongelma olisi voitu poistaa, sillä, että heidän kassansa joutuu tekemään lisää töitä. (Ed. Mustajärvi: Toisin kuin julkinen kassa!) Silloin JHL puolestaan ilmoitti, että he voivat kyllä tämän hyväksyä ja heidän mielestään se olisikin ihan hyvä ratkaisu, tosin hekin ilmoittivat, että kunhan heidän kassansa ei joudu sitä laskemaan. Mutta tämän lakiesityksen sekä tausta että tämä etuosan käytäntö on saanut sellaisia muotoja, että välillä en oikein ole tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Itken pienipalkkaisten, erityisesti naistyöntekijöiden, puolesta, jos tämä lakiehdotus hyväksytään sellaisena kuin hallitus ja valiokunta sitä esittävät.

Me emme siis ole heikentämässä sitä, mitä alun perin Teknologiateollisuus ja Metalliliitto sopivat, eli yli 2 700 ansaitsevien työntekijöiden nyt saamaa etua. Sen sijaan me olemme sen lisäksi esittämässä, että muuttamalla sovitellun päivärahan ehtoja voidaan turvata myöskin niiden pienipalkkaisten edut. Se ei ole keneltäkään pois. Siksi tulen, arvoisa puhemies, lakiesityksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään ne pykälämuutokset, jotka vastalauseessa ovat, eli sen, että sovitellun työttömyysturvan työaikaraja nostetaan 80 prosenttiin ja sovitellun päivärahan korvausasteen katto 95 prosenttiin. Silloin tämä ongelma, joka tässä nyt on, kiistattomasti poistuu ja voimme yhteisesti hyvillä mielin taputtaa itsellemme siitä, että olemme sekä parantaneet lomautettavien etuja että yksinkertaistaneet työttömyysturvajärjestelmää. Nyt valitettavasti tämä ensimmäinen osa tästä jää toteutumatta, jos hallituksen esitys menee valiokunnan esityksen mukaisesti läpi.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti täältä paikalta. Vaikka tämä hallituksen esittämä yksittäisten työttömyyspäivien korvaaminen lyhennetylle työviikolle lomautetuille helpottaa nykyjärjestelmän ongelmia, se myös paikoin leikkaa pieni- ja keskituloisten etuutta. Täytyy muistaa, että niillä, jotka on lomautettu 2—4 päiväksi viikossa ja joiden peruspalkka on alle 3 200 euroa, tämä päivärahan määrä tulee laskemaan, ja sitä ei täällä myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja kieltänyt.

Mikäli laki saatetaan voimaan esitetyssä muodossaan, se heikentää tuhansien julkisella ja palvelusektorilla työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvaa. Tämä tarkoittaa käytännössä pienipalkkaisten naisten työttömyysturvan, työttömyysetuuksien alenemista, mikä tarkoittaa, että esitys sisältää myös vakavan tasa-arvo-ongelman. Näin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä mietin tätä myös tältä kantilta.

Hallituksen esitys on väliaikainen ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin tehty, mutta se kertoo myös omalla tavallaan raakaa kieltä siitä, mitä hallituspuolueet ovat valmiita tekemään pienipalkkaisten naisten ja yleensä pienipalkkaisten ihmisten kustannuksella. (Ed. Satonen: Kolmikanta!)

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisella muuttamisella on yksinkertaisesti tarkoitettu hyvää. Sillä on pyritty siihen, että sovitellulla päivärahalla olevan lomautetun tulot paranisivat, sillä on pyritty siihen, että hakemusten käsittelyä työttömyyskassoissa pystyttäisiin nopeuttamaan, ja toisaalta sillä on pyritty helpottamaan yritysten toiminnan sopeuttamista tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tavoitteet ovat erinomaiset, niitä on helppo kannattaa, mutta siitä huolimatta tämä lakiesitys tekee surulliseksi.

Aivan pohjalla, olen aivan mykistynyt siitä, että Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ovat voineet tehdä tämän kaltaisen sopimuksen, ja toivon, että tämä muistetaan etenkin siellä vasemmalla puolella. Mutta kommenttini oikeastaan liittyvät perustuslakivaliokunnan näkökulmasta tähän asiaan. Me koimme perustuslakivaliokunnassa etenkin kolme asiaa ongelmaksi. Ensinnäkin sen, että tällä selkeästi, kuten vastalauseessa sanotaan, heikennetään julkisella ja palvelusektorilla työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvaa. Näitä työntekijöitä on tuhansia, mutta tietenkään vaikutukset eivät ole näin laajat. Siitä huolimatta on tällaisessa taloudellisessa tilanteessa ongelmallista heikentää työttömyysturvaa niiltä lomautetuilta, joiden tulotaso on kaikkein pienin.

Tämä ei kuitenkaan perustuslain näkökulmasta ole ongelma. Perustuslaki antaa mahdollisuuden etuuksien vähennykseen. Sitä ei perustuslaki millään tavalla estä. Mutta sen sijaan perustuslakivaliokunta otti mielestäni ihan riittävällä tavalla kantaa tasa-arvokysymykseen ja lausui, että näistä pienituloisista naisten suhteellinen osuus on varsin korkea. Sääntelyllä on siten välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaikka se ei suoraan asetakaan naisia yksilöinä tai ryhmänä miehiä huonompaan asemaan.

Perustuslain esitöiden mukaan syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Tältä osin syrjinnän käsillä olo on arvioitava jonkin menettelyn tosiasiallisten seurausten kannalta. Suosintaa tai jonkun yksilön tai ryhmän asettamista etuoikeutettuun asemaan on pidettävä säännöksen kieltämänä, jos se asiallisesti merkitsee toisiin kohdistuvaa syrjintää, ja tästä näkökulmasta lakiehdotus mielestäni on ongelmallinen.

Hämmästelen myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa, joka ei pidä tätä esitystä yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon kannalta ongelmallisena mutta pitäisi tätä ongelmallisena, jos ehdotettu muutos toteutettaisiin pysyvänä. En oikein ymmärrä sitä, miten naiset voidaan asettaa laillisesti eriarvoiseen asemaan vuodeksi tai yhdeksi vaalikaudeksi mutta ei sitten pysyvästi. En hahmota oikein tätä eroa.

Kolmas ongelma, jonka perustuslakivaliokunta otti esiin, on ylipäänsä työttömyysturvalakien ja niihin kohdistuvien muutosten toteuttamistapa. Nyt näitä lainsäädännön muutoksia tuodaan erillisinä hankkeina eduskuntaan, ja se vaikeuttaa niiden yhtenäistä arviointia ja kokonaiskuvan saamista. Tämä on kyllä selkeästi asia, johon kannattaa jatkossa kiinnittää tarkempaa huomiota.

Mutta jotta ei olisi ihan pelkästään mustaa tässä mustavalkoisessa esityksessä, niin jotain hyvääkin. Muutos parantaa kaikilla tulotasoilla peruspäivärahaa saavien ja viikossa vain yhdeksi päiväksi lomautettujen asemaa. Se on ilman muuta hyvä asia. Hyvää on myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön lausumaehdotus, jossa eduskunta edellyttää, että työmarkkinatilannetta taantuman kuluessa seurataan ja tarvittaessa toteutetaan työttömyysturvaan muutoksia, jotka turvaavat myös palvelualoilla ja muilla naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskentelevien aseman, jos lomautukset alalla merkittävästi lisääntyvät.

Toivon vilpittömästi hallituksen olevan notkea ensi vuonna tätä tilannetta seuratessaan, ja kuten sanottu, tämä laki on väliaikainen ja voimassa vain vuoden ja sellaiseksi sen tulee jäädä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse taas toivoisi, jotta tämä muutos olisi joiltakin osin pysyvä. Elikkä jos ihminen on päivän viikossa lomautettuna, niin hän saisi jatkossakin työttömyysturvan, koska se on ollut ongelma. Tämähän tapahtui silloin aikanaan vuonna 1994. Kaikki alle kuukauden työsuhteet, pätkätyöläiset, menivät sovittelun piiriin, ja siinä tuli tämä ongelma, mikä nyt tässä on siitä lähtien koettu työttömyyskassoilla ruuhkina. Isommissa työttömyystilanteissa aina tulee se tilanne, jotta ei tahdo homma toimia. Silloin kun aikanaan se laki tuli voimaan, satuin itse olemaan työttömyyskassan hallituksessa, ja siinä kassassa lisättiin melkein kymmenen ihmistä sinne pyörittelemään näitä papereita edestakaisin ja katsomaan, onko henkilö ollut tunnin vai kaksi töissä, satasen hankkinut vai viisikymppiä. Se teki hirveän ylimääräisen työmäärän, ja sen takia sen muutoksen toivoisi jäävän pysyvästi voimaan. Tosin ministeriön virkamies työelämävaliokunnassa totesi, jotta aika on muuttunut nyt, jotta ei voi semmoista tehdä. En tiedä, mitä se oli.

Edelliselle puhujalle voisi todeta, jotta jos tämä on niin ongelmallinen kuin sanoitte, niin odottaisi, jotta kansanedustaja ikään kuin omantunnon ääntä noudattaisi täällä salissa ja voisi äänestää sen puolesta, jos hän kokee, niin kuin koette ihan oikein, että tässä on tosi iso tasa-arvokysymys, koska kun katsoo, niin eivät tässä naiset häviä, vaan naisvaltaiset alat. Kun katsotaan aloittain, niin keskimäärin naisvaltaiset alat tulevat tässä häviämään enemmän. Jos on jossakin tehtaassa töissä tai vaikka metallipajassa, niin kyllä nainen siellä saa saman palkan kuin mieskin, jos tekee samaa työtä, ja siinä ei ole eroja, jolloin naiset saavat ihan samanlaisen korvauksen, jos ovat lomautettuina, kuin miehetkin.

Mutta sitten kun katsotaan aloittain, niin jotkut alat sattuvat olemaan enemmän naisvaltaisia kuin toiset, ja siellä on sitten palkkatasokin keskimäärin pienempi. Siinä mielessä tässä on just semmoisesta isommasta jutusta kyse, ja koska Teknologiateollisuus tämän sopi, niin siellä ei varmaan ajateltu sitä, mitä tässä laajemmin tulee tapahtumaan, ennen kuin sitten tuossa hallituksen esityksessä on kirjoitettu auki siten, jotta jos on alle 3 200 euroa kuukausipalkka, niin ne ihmiset tulevat häviämään sitä enemmän, mitä pienempi palkka, ja ne, joilla on isompi palkka, voittavat, ne nimenomaan, joilla on kaksi, kolme tai neljä päivää lomautusta. Mutta ne kaikki ihmiset, ketkä ovat yhden päivän vaan lomautettuina, voittavat, sinällään ihan selkeä hyvä ajatus.

Mutta sitä ei meidän ryhmämme eikä kumpikaan vasemmistoryhmä hyväksynyt. Siksi tehtiin se pykäläesitys 3 §:ään, jotta tämä työaikaraja muutettaisiin 75:stä 80 prosenttiin, jolloin sehän tarkoittaisi pysyvää muutosta myös lainsäädäntöön, sitä jotta aina kun yksi päivä ollaan lomautettuna, niin korvaus tulisi sieltä. Se ei olisi niin tiukka. Sitten toinen on tämä 95 prosentin päivärahataso, elikkä silloin voisi tämä ansiopäiväraha nousta 95 prosenttiin palkasta lapsikorotuksineen.

Sitten poikkeava tässä 6 luvussa vasemmistoliiton vastalauseeseen nähden on ilmeisesti tämä kohta, jossa esitetään, jotta pykälää ei kuitenkaan sovelleta ansiopäivärahaa saaviin henkilöihin, jotka ovat lomautettuina useamman kuin yhden päivän viikossa ja joiden ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on alle 3 200. Tämähän on aika selkeä. Ei tässä moninkertaista laskentaa tarvitse, vaikka joku väittää, että tässä on moninkertainen laskenta. Kun näkee, jotta on yli 3 200 euroa kuukausipalkka, niin ne voittavat tässä systeemissä ja ok, se menee sen keissin mukaan, mutta jos on alle, niin niihin ei sovelleta.

Mutta tämä ed. Mustajärven maininta siitä, jotta olisi raksi ruutuun, voisi olla kyllä päällekkäinen systeemi. Siellä raksi olisi ruudussa, ja se ilmeisesti tarkoittaisi sitä, jotta se ihminen tietäisi päivärahaa saadessaan, jotta tässä saa vähän pienemmän liksan, korvauksen, työttömyysturvan, mutta sen saa nopeammin. Se olisi vähän niin kuin pikavippi, jotta tulee nopeasti. Mutta jos malttaa odottaa ja laittaa toiseen ruutuun raksin, niin se vie sitten muutaman viikon enemmän ja sitten saa muutaman kympin enemmän viikossa rahnaa. Se voi olla ihan hyvä ajatus, mutta tiedän nyt, jotta hallituspuolueen edustajat ovat vankkoja, niin kuin vihreätkin ovat viimeisen päälle sitä mieltä, jotta naisvaltaisia aloja saa sorsia näköjään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelukin osoittaa jo sen, kuinka ristiriitaisesti me suhtaudumme tähän lakiin ja miten paljon ristiriitojakin tässä on. Vaikka siinä on myös paljon hyvää, siinä on myös heikkoja kohtia, joihin olisi voitu ennakoivasti puuttua, jos olisi ollut tahtoa. Nyt valitettavasti näin ei ole tapahtunut.

Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys on tarkoitettu väliaikaiseksi vastaamaan laman tämän päivän isoihin haasteisiin, ja siinä mielessä tässä laissa on myös jotakin hyvää. Tässä työttömyysturvalain muutoksessa on sinänsä hyvää se, että reagoidaan taloustilanteeseen ja yritetään parantaa yritysten ja sopeuttamistoimien kohteina olevien työntekijöiden asemaa. Etenkin rakennus- ja kuljetusalalla sekä vientiteollisuudessa laman vaikutukset ovat olleet kovat ja lomautukset ovat arkipäivää. Esitetty muutos koskee lyhennetyille työviikoille lomautettuja, joille alettaisiin korvata lomautuspäivät yksitellen, ei sovitellen.

Kuitenkin esitys kohtelee hyvin eriarvoisesti eri työntekijöitä ja maksajaksi jäävät tällä kertaa pienituloisimmat palkansaajat. Työttömyyspäivärahan määrä vähenee nykyiseen verrattuna sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat, koska soviteltu päiväraha on suhteessa ansioihin sitä suurempi, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Päivärahan määrä laskee niillä lomautetuilla, jotka ovat lomautettuina 2—4 päivää viikossa ja joiden peruspalkka on alle noin 3 000 euroa kuukaudessa.

Olemmekin siksi jättäneet tähän muutokseen oman vastalauseemme. Meidän mielestämme muutoksen olisi voinut tehdä toisinkin, heikentämättä tuhansien julkisella ja palvelusektorilla työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvaa. Mielestämme ehdotuksessa olevaa uutta 4 a §:ää ei tule soveltaa niihin ansiopäivärahaa saaviin, joiden ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on alle 3 200 euroa.

Esitys synnyttää kaksi muutakin epäkohtaa. Lyhennetylle työviikolle lomautetut pääsevät työttömyysturvan piiriin osa-aikatyöntekijöitä pienemmällä työajan lyhenemällä, ja lyhennetylle työviikolle lomautetulla päivärahan ja palkan yhteismäärä voi kasvaa suuremmaksi kuin sovitellun piirissä olevilla.

Yhdeksi päiväksi viikossa lomautetut olisivat päässeet kaikki työttömyysturvan piiriin myös muuttamalla työttömyysturvalakia siten, että sovitellun työttömyysturvan työaikaraja olisi nostettu, kuten vastalauseessamme esitetään, 80 prosenttiin ja sovitellun päivärahan korvausasteen katto 95 prosenttiin. Tällä mallilla olisi ilman väliinputoajia löydetty ratkaisu kaikkiin niihin ongelmiin, joilla esitystä perustellaan. On valitettavaa, ettei asiakokonaisuutta, ryhmien erilaista kohtelua, ole huomioitu lain valmistelun yhteydessä. Tämä eriarvoinen kohtelu olisi voitu välttää, kuten olen täällä aikaisemmin todennut.

Arvoisa herra puhemies! Eri työntekijäryhmien tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi olemme tehneet vastalauseessamme pykälämuutokset, joilla estetään edellä kuvaamieni ongelmien syntyminen. Näiden pykälämuutosesitysten avulla pystyttäisiin turvaamaan oikeudenmukaisempi kohtelu niin lomautettujen kuin myös sovitellun päivärahan piirissä olevien osalta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on sanottava, että tässä on kyse erittäin positiivisesta uudistuksesta, joka on toki väliaikainen, vuoden kestävä, mutta vastaa tähän akuuttiin tilanteeseen ja ennen kaikkea mahdollistaa sen, että teollisuudessa voidaan käyttää lyhennettyä työviikkoa myöskin niin, että lomautetaan vain päiväksi, koska me tiedämme, että jos lomautamme viikoksi tai pidemmiksi ajoiksi, se lisää syrjäytymisen vaaraa ja sitä, että paluu työelämään ei välttämättä ole niin helppoa. Tämä lyhennetty työviikko on nimenomaan työntekijän kannalta paras, toki myöskin yrityksen kannalta paras järjestelmä. Se myöskin parantaa peruspäivärahalla olevien asemaa tulotasosta riippumatta, niin kuin täällä on jo moneen otteeseen puhuttu.

Mutta, arvoisa puhemies, muutama kommentti tähän itse keskusteluun, mitä täällä nyt on viimeksi ollut. Ensimmäiseksi haluan kommentoida ed. Järvisen puheenvuoroa tästä tasa-arvokysymyksestä. Ensinnäkin, aivan kuten ed. Lahtela sanoi, tämä ei tee mitään eroa miesten ja naisten välillä. Tämä leikkuri tässä on tulon perusteella, ei sen perusteella, onko kyse miehistä vai naisista.

Toinen asia. Tällä hetkellä, jos katsotaan lomautettujen määrää, siellä aivan ylivoimainen enemmistö on miehiä, ja suurin mahdollinen tasa-arvo-ongelma, joka tästä taantumasta tällä hetkellä on tulossa, on se, että nuoria miehiä uhkaa syrjäytyä. Palvelualoilla on ollut hyvin vähän lomautuksia vielä toistaiseksi osittain johtuen siitä, että hallitus on tehnyt järkevää talouspolitiikkaa elvyttämällä ja lisäämällä ostovoimaa. Mutta se on johtanut siihen, että tällä hetkellä ne naiset, joista ed. Järvinen oli huolissaan, ovat töissä ja ne miehet ovat lomautettuna.

Tämä on se tilanne tällä hetkellä, minkä vuoksi, kun kyse on määräaikaisesta laista, valiokunta ei nähnyt, että tässä ylitetään kynnys tämän yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Mutta sen sijaan, mikä on kirjattu myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaehdotukseen, ja tämä sama ajatus sisältyy myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon, on aivan välttämätöntä, että jos tämä lomautusaalto siirtyy palvelusektorille, sen jälkeen tehdään näitä toimenpiteitä. Seuranta on ihan välttämätön tässä, ja se on myöskin peruste sille, että tämä voidaan tässä muodossa hyväksyä.

Sitten siihen ehdotukseen, joka vasemmiston taholta on tänne tuotu. On hirveän vaikea ymmärtää sitä logiikkaa, että jos meillä on tällä hetkellä taantumatilanne ja — jotta siitä taantumasta selvittäisiin mahdollisimman pienin vaurioin — tehdään yksittäinen muutos työttömyysturvajärjestelmään, niin siitä johtuen pitäisi muuttaa koko järjestelmää niin, että 40 miljoonaa euroa tulee lisää kuluja. Eihän tässä siitä ole kysekään. Se on oma asiansa sitten, kun puhutaan niiden työttömyysturva-asiasta, jotka tekevät lyhennettyä työviikkoa. Siinä vaiheessa, kun meillä on enemmän yhteiskunnan varoja käytettävissä, siihen asiaan voidaan palata. Mutta se on aivan erillinen asia tästä asiasta, aivan kokonaan toinen asia. Se on tässä se aivan avainasia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi selvittämään, onko mahdollista tehdä jotain niiden henkilöiden hyväksi, jotka tässä muutoksessa oikeasti kärsivät, eivät siis kärsi sillä tavalla, että he eivät saa enempää, vaan kärsivät sillä tavalla, että heidän osaltaan tilanne huononee. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa pyydettiin selvittämään, voidaanko tätä tältä osin muuttaa, ja kuten täällä on kuultu ed. Rehulan puheenvuorossa, vastaus kassoilta oli selkeästi, että ei voida muuttaa. Varmaan, kun tämä on kolmikantaisesti yksimielisesti esitetty eteenpäin tänne eduskunnalle, tietysti hallituksen kautta, mutta kolmikantaisen valmistelun näkökulmasta, tämä on ollut se syy siellä taustalla, minkä vuoksi tätä asiaa alun perinkin on tässä muodossa esitetty kuin se on.

Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti huomiota tähän kohtaan, jotta jatkossa, kun näitä asioita valmistellaan, ennen kaikkea silloin, kun tehdään pysyvää lainsäädäntöä, on otettava huomioon ne vaikutukset kaikkiin mahdollisiin lomautusryhmiin eikä pelkästään niihin, jotka on lomautettu joksikin tietyksi ajaksi.

Siinä mielessä tämä esitys ei ole ihan täysin ongelmaton, mutta minusta tuntuu kohtuuttomalta, että tämä keskustelu menee hyvin marginaaliseen ongelmaan verrattuna siihen, mitä hyötyjä tällä esityksellä saadaan. Se on tässä se kaiken avainasia, että tämä pystyy vastaamaan teollisuuden tämän hetken akuuttiin tilanteeseen, ja sen vuoksi tämä asia on menossa eteenpäin ja se hyväksytään ainoastaan vuodeksi, koska kyse on nimenomaan määräaikaiseen, poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamisesta.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tasa-arvoon tulee, perustuslakioppineet olivat hyvin vakuuttuneita siitä, että tällä lailla ja sääntelyllä on välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ei vähiten sen vuoksi, että niistä henkilöistä, joiden kuukausiansiot ovat noin alle 3 000 euroa, reilusti suurin osa, yli 70 prosenttia, on naisia. Tässä taantumassa tilanteet vain vaihtuvat kovin nopeasti. Siksi on hyvä, että ainakin tilannetta seurataan ja että siihen myöskin tartutaan ensi vuoden aikana. Me yritimme loppuun saakka saada sellaista vaihtoehtoa, että ihminen voisi valita joko sovitellun päivärahan, joka olisi hidas ja korkeampi korvaus, tai työttömyyspäivärahan, joka olisi nopeampi ja huonompi korvaus. Julkisen alan työttömyyskassa on katsonut, että tämä olisi myös mahdollista, mutta valitettavasti sitten ammattiliitot itse ovat sitä mieltä, että tämä menee liian monimutkaiseksi. Mutta henkilökohtaisesti minun on vaikea katsoa silmiin pienituloista ystävääni, joka jää lomautetuksi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä julkisen alan työttömyyskassan kannasta. He yksiselitteisesti toteavat, että valinnanvapaus voitaisiin ottaa käyttöön, mutta sitten, ettei työttömyyskassa tekisi edullisemmuusvertailua etuuksien välillä, vaan hakijan tulisi itse hakiessaan tietää, kumpaa etuutta hakee. Hyvin selkeä järjestelmä, ja se on meidänkin valiokunnassamme, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, kuultu virkamieskanta, joka paisutteli sitä, kuinka hankalaksi se homma menee ja asiakas itse ei voi arvioida sitä, mikä malli hänelle on edullisin.

En minä tiedä, minkä takia nyt olisi niin tavattoman ylivoimaista se, että nostettaisiin se työaikaraja siihen 80 prosenttiin, koska se aiemminkin oli siellä. Hyvin selkeä järjestelmä, eikä jaotellut työttömäksi jääviä ja lomautettuja eri kasteihin niin kuin tämä järjestelmä tekee. Hyvin toimiva malli, mutta jostain käsittämättömästä syystä sitä ei vaan haluttu ottaa käyttöön, eikä se 40 miljoonaa euroa olisi ollut kuin kolmasosa varallisuusverosta.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ed. Satonen, oletteko te oikeasti nyt sitten sitä mieltä, että jos kassat olisivat ilmoittaneet, että kyllähän tämä meille hyvin käy, niin hallituspuolueet olisivat suostuneet tähän meidän vastalauseemme esitykseen? Jos kysymys on marginaalista, siis se marginaali on todellakin kaikkein pienituloisimpia ja sen myötä kaikkein pienipäivärahaisimpia lomautettuja, heidät pannaan maksamaan nyt tämä Suomen vientiteollisuuden pelastus. Jos kysymys on 40 miljoonasta, niin kuin saattaa olla, niin jos siis kaikkein pienituloisimpia rokotetaan ja jos meillä ei ole varaa pitää edes heidän etuudestaan huolta — 70 euroa kuukaudessa on heille todella iso raha — niin kyllä melkein tekee mieli sanoa, että romahtakoon sitten koko Suomen valtiontalous, jos se tästä on kiinni.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt keskustellaan kahdesta ihan eri asiasta päällekkäin. Se aito tahto oli selvittää, voidaanko estää niin, että kukaan ei häviä suhteessa siihen nykytilanteeseen. Mutta sitten on aivan eri asia, että lähdetään laajemmin korottamaan koko niiden lyhennettyä työviikkoa tekevien työttömyysturvaa laajemmassa mittakaavassa. Siinä on eri mittaluokan asiasta kokonaan kyse. Tähän ensimmäiseen kysymykseen se vastaus tuli sieltä kassoilta, että he kokevat liian hankalaksi tämän valintamenettelyn. Se on sitten heidän päätöksensä ollut, että he ovat näin vastanneet, ja se on varmaan ollut myöskin taustalla siihen, mitä kolmikannasta on hallituksen kautta tänne esitetty. Mutta olennaista on, ja sanon sen vielä kerran, että on tämä seuranta ja mahdollinen reagointi, jos tilanne muuttuu niin, että nämä lomautukset leviävät myöskin naisvaltaisille palvelualoille.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvalain määräaikaisen muutoksen tarve syntyi siitä, kun teknologiateollisuuden tilauskannat sukelsivat, ja siitä seuranneista lomautustarpeista. Kesän aikana sadat metallimiehet joutuivat odottamaan kuukausikaupalla korvauksia. Vaikka kassat palkkasivat lisääkin käsittelijöitä, niin kovin pitkiksi ja kohtuuttomiksi venyivät nuo odotusajat. Hallitus lähti parantamaan tällä esityksellä yhdeksi päiväksi lomautettujen työttömyysturvaa, ja niin kuin täällä on monta kertaa todettu, samalla tämä parantaa kaikkien peruspäivärahaa saavien asemaa.

Meilläkin käytiin taantuman alkaessa levitä reaalitalouden puolelle sitä keskustelua, minkälainen olisi se Saksan kurzarbeit, ja haettiin tämmöisiä vastaavan kaltaisia malleja Suomeen. Tässä on nyt yksi vastaus, millä hallitus tähän akuuttiin tilanteeseen on vastannut yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa eli mahdollistaa tuon päivän lomautusten korvaamisen.

Toki täytyy myöntää, että eihän tämä esitys ongelmaton ole. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta asiaa käsitellessään törmäsi tähän kaksi tai kolme päivää lomautettujen asemaan, ja meillä on ihmisiä, joitten etuus heikkenee tämän lain voimaantulon myötä. Sen takia työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi sosiaali- ja terveysvaliokuntaa selvittämään tämän asian, voitaisiinko tämä ongelma ratkoa. Kiitoksia sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että meidän tahdon mukaisesti tuo valintamahdollisuus selvitettiin. Valitettavasti siinä nyt sitten ei päästy sellaiseen talonpoikaisjärkiseen ratkaisuun, vaan palvelualojen työttömyyskassat sitten vastasivat, että ei onnistu. Kaiken kaikkiaan tämä episodi kertoo tästä työttömyysturvan monimutkaisuudesta ja siitä, että henkilön on aika hankala joskus niitä omia etuisuuksiaan tietää ja selvittää.

Tuo vasemmiston ehdotus, että kun laman uhrina tällä hetkellä ovat toistaiseksi olleet teolliset alat, joita lomautukset ovat koskeneet, niin ongelma ratkaistaisiin parantamalla niitten työttömyysturvaa, jotka onneksi eivät ole vielä joutuneet kärsimään tästä lamasta, on pikkaisen ohi osuva. Mutta kuitenkin on erittäin hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tässä lausumaehdotuksessaan velvoittanut hallitusta seuraamaan myös palvelualoilla tapahtuvia työllisyyden muutoksia. Jos lomautusaalto leviää talouden pienestä elpymästä huolimatta myös sitten palvelualoja koskevaksi, niin täytyy olla valmius tähän tilanteeseen sitten reagoida.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, työttömyysturvalain määräaikainen muutos vastaa tähän käsillä olevaan hankalaan vientiteollisuuden tilanteeseen ja tekee sen sillä tavalla, että yksittäisen työntekijän asema valtaosin paranee.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen muutokset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia aloja ja ammattiryhmiä. Lomautukset lyhennettyyn työviikkoon ovat toistaiseksi koskeneet etenkin miesvaltaisia teollisuus-, rakennus- ja kuljetusaloja. Julkisella sektorilla ja palvelualalla on yleisemmin lyhennetty päivittäistä työaikaa, jolloin työajan lyhennyksen osalta maksetaan soviteltua päivärahaa.

Nyt käsiteltävällä ehdotuksella ei muuteta miltään osin niitä työttömyysturvalain säännöksiä, joita sovelletaan silloin, kun säännönmukaista päivittäistä työaikaa töiden vähenemisen johdosta lyhennetään. Ehdotettu työttömyysturvalain muutos parantaa palkkatasosta riippumatta kaikkien yhdeksi päiväksi viikossa lomautettujen asemaa yhden päivän työttömyyspäivärahan määrällä, koska nelipäiväinen työviikko ei nykyisin oikeuta työttömyyspäivärahaan.

Yli 3 000 euron ylittävällä palkkatasolla ehdotetun mukainen, kokonaan työttömiltä päiviltä maksettava päiväraha on mainitussa tilanteessa nykyistä soviteltua päivärahaa korkeampi. Sen sijaan alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien päivärahan määrä on mainitussa tilanteessa nykyistä soviteltua päivärahaa matalampi. Tämä johtuu siitä, että soviteltu päiväraha korvaa ansionmenetystä suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Sen sijaan muutos parantaa kaikilla tulotasoilla peruspäivärahaa saavien asemaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pitää sisällään myös sen, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi ansiopäivärahaan alentavasti, jos työntekijä kuitenkin joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan myöhemmin.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvää tässä esityksessä on se, että tämä antaa tuolle päätökselle nopeamman ajan. Mutta perustuslakivaliokunnassa asiantuntijakuulemisessa, tämä täällä on todettukin, tuli esille, että tämä alle 3 200 euroa on hyvin pitkälle naisvaltaista alaa, matalan tuottavuuden alaa ja varmaan palvelusektoria ennen kaikkea koskettava, ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitattiin eriarvoisuuteen ja tasa-arvokysymykseen.

Mutta haluaisin korostaa vielä tätä, mikä jo tuli täällä ed. Järvisenkin puheenvuorossa esille, tätä Muuta-kohtaa, elikkä "työttömyysturvalainsäädännön muutoksia tuodaan usein eduskunnan käsiteltäväksi erillisinä hankkeina". Pikkuhiljaa tipotellaan näitä ja tällä tavalla päästään murtamaan tätä työttömyysturvaa. Nämä ovat aina semmoisia kokonaisuuskysymyksiä, ja näkisin, että nämä kasattaisiin pikkuhiljaa yhteen ja kerralla tuotaisiin aina, ettei tarvitsisi aina osa-alueita käsitellä ja pystyttäisiin suurempina kokonaisuuksina katsomaan, mitä merkitystä niillä on sitten milloinkin asianomaisille henkilöille.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Satonen ja Tiilikainen käyttivät asiasta jo erittäin hyvän puheenvuoron, mutta lyhyesti. Oleellinen asiahan tässä on se, että kyseessä on työttömyysturvalakiin yhden vuoden mittainen väliaikainen muutos, jota voidaan pitää vastaiskuna huonoon suhdanteeseen. Tällä tavalla pystymme pitämään teollisuuden työpaikkoja Suomessa ja suomalaista osaamista, ja tämähän on erittäin kannatettavaa. On valitettavaa se, että naisvaltaisille aloille tämä teoreettisesti nyt osuu vähän huonommin, mutta niin kuin täällä on tullut hyvin esille, näillä aloilla ei vielä ole mitään hirveän huonoa suhdannetta, riittää tällä hetkellä, kun seuraamme tilannetta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esitti omassa lausunnossaan, että luotaisiin semmoinen mahdollisuus, että pystyisi jokainen lomautettu valitsemaan itselleen sen parhaimman mallin. Mutta niin kuin täällä on hyvin tullut esille, niin ei löytynyt edes työntekijöiden etujärjestöstä nyt tekijämiestä tälle asialle, ja näin me tulemme sitten menemään tämän ehdotuksen mukaisesti vuoden mittaisena.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Piirainen toi esille tämän perustuslakivaliokunnan kommentin siitä, että näitä työttömyysturvalainsäädännön muutoksia tuodaan erillisinä, irrallisina hankkeina ja se kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla haasteellista. Tähän kantaanhan myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa yhdyimme.

Mutta sitä, mitä ed. Piirainen totesi siinä lisäksi, että tällä ripottaisella, erillislakeina tehtävällä työllä olisi tarkoitus murentaa työttömyysturvaa, en kyllä todellakaan pysty allekirjoittamaan, eikä myöskään STTK:n lausunto tätä näkemystä puolla. He sanovat, että he kannattavat hallituksen esityksen hyväksymistä määräaikaisena lakina ja se määräaikaisuus on perusteltu nyt tämän käsillä olevan työttömyystilanteen ja myös sen takia, että, niin kuin on täällä jo kuultu, tähän esitykseen liittyy myös epäkohtia: "Esityksen hyväksymistä puoltaa seuraavat syyt: Se helpottaa ruuhkautuneiden, pahiten työttömyydestä kärsivien teollisuusalojen työttömyyskassojen työtä, nopeuttaa työttömyysturvan maksatusta työttömille ja eräissä tilanteissa parantaa lomautettujen työttömyysturvan tasoa."

Arvoisa puhemies! Lisäksi, kuten ed. Sihto tässä edellä mainitsi, tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työntekijän, jonka palkka on alennettu määräaikaisesti tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyisi palkan alentamista edeltävän tilanteen mukaan. Minun mielestäni, arvoisa puhemies, tämä ei ole kyllä työttömyysturvan murentamista eikä työntekijän etujen heikentämistä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! En ihmettele, että porvarihallitus ja teknologiateollisuuden työnantajat ovat tätä ajamassa. Ihmettelen, että Metallityöväen Liiton johto ajaa tätä väliaikaista muutosta siitäkin huolimatta, että alan väestä yli 80 prosenttia ansaitsee vähemmän kuin 3 000 euroa, on siis menettäjien puolella, tämän rajan alapuolella selvästi. Kun tiedustelin neuvottelijoilta, laskitteko te tämän muutoksen vaikutuksia ennen kuin veditte sopimuspapereihin allekirjoitukset, sain vastauksen: laskelmia ei tehty. Meillä oli aina ennen tapana sanoa, että tällaisessa tilanteessa neuvottelijat laskivat housuihinsa, ja niin tässä on käynyt. Siksi en ihmettele, että lopputulos tästä kolmikantasopimuksesta on tämän kaltainen.

Työttömyysturvalakia on yksinkertaistettava, mutta hallitus ja ministeriön virkamiehet pyrkivät kannustamisen nimissä kiristämään ja monimutkaistamaan säännöksillä tätä työttömyysvakuutusta. Vakuutushan sen perustehtävä on, antaa turvaa työntekijöille työttömyystilanteessa ja nopeasti. Tällä hetkellä työttömyysturva ei toimi Suomessa, työttömyysturvalainsäädäntö ei toimi Suomessa, ja se on suuri ongelma.