Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Varmasti oikeampi järjestys olisi
ollut, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja olisi
esitellyt tämän asian, mutta oman lyhyen mielipiteeni
haluan kertoa kuitenkin eduskunnan pöytäkirjoihin.
On tärkeätä, että tämä mielestäni
tärkeä asia, uuden tarkastusvaliokunnan perustamista
koskeva esitys, on edennyt nyt vaiheeseen, että perustuslakivaliokunta
on päätynyt lopulliseen mietintöön,
ja toisin kuin hallitus ja toisin kuin eduskunnassa olevat puolueet
perustuslakivaliokunta on katsonut, että kuitenkaan tätä asiaa
ei voida käsitellä kiireellisessä käsittelyjärjestyksessä.
Tätä kannanottoa itse pidän hyvin
erikoisena. Tähän saakka yleensä, kun
eduskunta on tehnyt muutoksia valtiopäiväjärjestykseen
historiassa, siis omiin työskentelytapoihinsa, ne on pääsääntöisesti
aina käsitelty yksinkertaisessa kiireellisessä järjestyksessä.
Tässä perustuslain muutoksessa ei oleellisesti
vaikuteta sellaisiin kansalaisten kannalta keskeisiin kysymyksiin,
jotka pitäisi viedä kahden eduskunnan käsiteltäväksi,
vaan eduskunta pystyy omia työskentelytapojaan, valiokuntia,
mielestäni käsittelemään myös
kiireellisesti, niin kuin toivottiin, jotta tämä asia
olisi ollut valmis heti, kun uusi eduskunta aloittaa työnsä,
ja olisi voitu tämäkin tarkastusvaliokunta täyttää ihan
normaalissa järjestyksessä.
Tämän takia en voi muuta kuin ihmetellä perustuslakivaliokunnan
kantaa. Todennäköisesti siihen on tyytyminen.
Mutta kun meidän perustuslaissamme on mahdollisuus kuitenkin
asian kiireelliseksi julistamiseen, niin tässä nimenomaisessa
tapauksessa tätä perustuslaissa olevaa oikeutta
olisi pitänyt eduskunnan käyttää.
Se on itse asiassa tätä tarkoitusta varten sinne
perustuslakiin jätetty. Mutta kun perustuslakivaliokunta on
perustuslakivaliokunta, niin se on tälläkin kertaa
päätynyt hyvin erikoislaatuiseen perustuslain tulkintaan.
Arja Alho /sd:
Arvoisa puhemies! Meillä on käsiteltävänä uuden
tarkastusvaliokunnan perustaminen, joka tulee korvaamaan Valtiontilintarkastajat
ja valtiovarainvaliokunnan kyseisen jaoston. Sen henkilömäärä tulee
olemaan pienempi kuin yleensä valiokunnissa, ja sen toiminta-alue
tulee olemaan myöskin poikkeuksellinen.
Tämä kyseinen valiokunta voi ottaa itse tutkittavakseen
asioita. Se ei toimi välttämättä lainsäädäntötehtävissä niin
kuin kaikki muut valiokunnat eli tekisi lain valmisteluun liittyviä mietintöjä.
Se tulisi olemaan ikään kuin oma-aloitteisesti tutkiva
valiokunta. Tämä on tietysti valtavan iso muutos
suomalaisessa kansanedustuslaitoksessa ja valiokuntalaitoksessa
myöskin. Meillähän ei ole ollut samanlaisia
elimiä aikaisemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa
voidaan ottaa tutkittavaksi joitakin tiettyjä kysymyksiä kansalaisaloitteiden
tai jonkun muun pohjalta ja sitten käynnistää prosesseja,
vaan meillä todellakin valiokuntalaitos on toiminut hallituksen
esitysten perusteella lainsäädäntöelimenä,
toki kuitenkin niin, että meillä on hyvin laaja
valiokuntien tietojensaantioikeus.
Tästä syystä on hyvin tärkeätä,
että puhemiesneuvostossa sitten tarkemmin mietitään
sitä, millaisilla valtuuksilla tämä kyseinen
uusi valiokunta aloittaa työnsä, jotta ei muodostu kansalaisten
näkökulmasta vääränlaista
odotusta, että esimerkiksi minkä tahansa epäkohdan, joka
yhteiskunnassa havaitaan, korjaaminen ikään kuin
voitaisiin laittaa vireille täällä. Mehän
kaikki tiedämme eri valiokunnista, että paljon
tällaisia toiveita on. Yhtenä käytännön
esimerkkinä siitä, missä eduskunta seisoo
joissakin käytännön tilanteissa, voi
ottaa vaikkapa Fortumin optiokeskustelun. Se sai valtavat otsikot,
ja talousvaliokunta ryhtyi sitä sitten käsittelemään,
mutta päätyi kuitenkin siihen, että ei
oikeastaan voinut asialle mitään tehdä.
Tällaisia paineita varmasti tulee olemaan vastaisuudessakin,
toki niin että tarkastusvaliokunnan tehtävä on
totta kai katsoa mennyttä ja sitten muitten valiokuntien
enemmän tulevaa.
Mutta haluan nyt koko tälle salille sanoa, että tämä uudistus
ei ole mikään tekninen, muutaman eduskunnan aikaisemmin
valitseman toimielimen yhteen laittaminen, vaan se tulee merkitsemään
uudenlaista työtapaa, ja silloin täytyy myöskin
katsoa kokonaisuudessaan minun mielestäni valiokuntalaitosta.
Olenkin sitä mieltä, että olisi syytä ensi
vaalikaudella tarkastella valiokuntalaitosta jälleen kerran
kriittisellä silmällä, mahdollisesti
kokoonpanoja, sillä kun valiokuntia on tullut lisää, kuten
esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta ja nyt tämä valiokunta,
niin myöskin sillä, minkälaiset jäsenmäärät
on, on merkitystä. Isoissa eduskuntaryhmissähän
ongelmaksi tulee se, että yksittäisillä kansanedustajilla
on sekä aamu- että iltapäivävaliokuntia
ja tämän päälle vielä kansainväliset
tehtävät, jotka ovat kuitenkin valiokunnan luontoisia.
Näin ollen voi sanoa, että työkuorma ikään
kuin ei jakaannu tässä eduskunnassa tasan.
Mitä tulee sitten tähän varsinaiseen
menettelytapaan, johonka perustuslakivaliokunta on ottanut toisenlaisen
kannan: Me olemme lähteneet siitä, että meillä on
varsin tuore perustuslaki. Me olemme korvanneet aikaisemman valtiopäiväjärjestyksen
ja hallitusmuodon perustuslailla, ja tästä syystä sen
muuttamiseen tulee suhtautua aina hyvin varovaisesti ja harkiten.
Olemme kuitenkin nähneet nämä perustelut,
jotka hallitus on, ja myöskin puhemiesneuvosto, omassa
ehdotuksessaan esittänyt, sen verran painavina, että ilman muuta
perustuslain muutokseen on syytä mennä ja tällainen
kyseinen valiokunta perustaa. Mutta kun olemme olleet sitä mieltä,
että ylipäätänsä hallituksen
ei tulisi esittää eduskunnalle perustuslakeja
kiireellisessä säätämisjärjestyksessä, niin
olisi tietysti kovin kummallista, että tekisimme itsemme
kohdalla poikkeuksen. Tämä tietysti perustuu siihen
perustuslakivaliokunnan aikaisempaan linjaan, joka sillä on
ollut nyt uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen
kiireellisesti tehtävien muutosten osalta.
Siis ehdotettu sääntely tulisi tässä tapauksessa normaalissa
lainsäätämisjärjestyksessä voimaan.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö eduskunnan
toimielimiä asetettaessa voitaisi lykätä esimerkiksi
valtiontilintarkastajien, viiden valtiontilintarkastajan ja heidän
varajäsentensä, valintaa odottamaan sitä,
mikä on sitten eduskunnan kanta tähän
lakiin, kun se on ensiksi täällä laitettu
nyt, tämä koko muutos, vireille.
Kysymys ei ole siis mistään pahantahtoisesta ajatuksesta
hidastaa tai jollakin tavalla estää eduskunnan
työtapojen uudistamista vaan kunnioittaa vasta hyväksyttyä Suomen
perustuslakia ja lähteä siitä, että kansanedustajilla,
myöskin tulevalla eduskunnalla, tulee olla oikeus sanoa
valiokuntalaitokseen hyvin merkittävästi vaikuttavan uudistuksen
sisällöstäkin jotakin ja katsoa sitten se,
halutaanko tätä vai ei. Tämä on
ihan normaalia parlamentarismia, ja sen vuoksi pyyhkeitä ei kyllä mielellään
vastaanoteta.
Virpa Puisto /sd:
Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti valtion tilintarkastustoimen
puheenjohtajana, tämänhetkisten valtiontilintarkastajien puheenjohtajana,
puuttua tähän asiaan.
Tämä kulunut vuosi on ollut erittäin
raskas valtion tilintarkastusviraston henkilökunnalle. He
ovat olleet epämääräisen muutospaineen
alaisena. Tämä muutospaine ei ole syntynyt hallituksen
esityksenä, vaan se on syntynyt toimikunnan mietintönä,
kansliatoimikunnan kannanottona, ryhmien kannanottona toimikunnan
esitykseen, ja sitä on hyvin voimaperäisesti viety
eteenpäin. Nyt olemme tilanteessa, jossa alustavasti henkilöstön
uudelleensijoittamisessa on tehty pitkä työrupeama.
Ja aivan oikeutetusti, toisinpäin, olemme siinä tilanteessa,
jolloin tätä esitystä on ensimmäisen
kerran käsitelty kuin lakia. Nyt se on vasta ensimmäisen
kerran käsittelyssä lakina, ja se on saanut ihan
normaalin käsittelyn perustuslakivaliokunnassa, ja toivon
malttia, voimia tänäänkin lehterillä istuvalle
valtion tilintarkastusviraston henkilöstölle.
Kyllä me varmasti pärjäämme,
kun olemme tähänkin asti pärjänneet.
Yleiskeskustelu päättyy.