Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Varmasti oikeampi järjestys olisi ollut, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja olisi esitellyt tämän asian, mutta oman lyhyen mielipiteeni haluan kertoa kuitenkin eduskunnan pöytäkirjoihin.

On tärkeätä, että tämä mielestäni tärkeä asia, uuden tarkastusvaliokunnan perustamista koskeva esitys, on edennyt nyt vaiheeseen, että perustuslakivaliokunta on päätynyt lopulliseen mietintöön, ja toisin kuin hallitus ja toisin kuin eduskunnassa olevat puolueet perustuslakivaliokunta on katsonut, että kuitenkaan tätä asiaa ei voida käsitellä kiireellisessä käsittelyjärjestyksessä.

Tätä kannanottoa itse pidän hyvin erikoisena. Tähän saakka yleensä, kun eduskunta on tehnyt muutoksia valtiopäiväjärjestykseen historiassa, siis omiin työskentelytapoihinsa, ne on pääsääntöisesti aina käsitelty yksinkertaisessa kiireellisessä järjestyksessä. Tässä perustuslain muutoksessa ei oleellisesti vaikuteta sellaisiin kansalaisten kannalta keskeisiin kysymyksiin, jotka pitäisi viedä kahden eduskunnan käsiteltäväksi, vaan eduskunta pystyy omia työskentelytapojaan, valiokuntia, mielestäni käsittelemään myös kiireellisesti, niin kuin toivottiin, jotta tämä asia olisi ollut valmis heti, kun uusi eduskunta aloittaa työnsä, ja olisi voitu tämäkin tarkastusvaliokunta täyttää ihan normaalissa järjestyksessä.

Tämän takia en voi muuta kuin ihmetellä perustuslakivaliokunnan kantaa. Todennäköisesti siihen on tyytyminen. Mutta kun meidän perustuslaissamme on mahdollisuus kuitenkin asian kiireelliseksi julistamiseen, niin tässä nimenomaisessa tapauksessa tätä perustuslaissa olevaa oikeutta olisi pitänyt eduskunnan käyttää. Se on itse asiassa tätä tarkoitusta varten sinne perustuslakiin jätetty. Mutta kun perustuslakivaliokunta on perustuslakivaliokunta, niin se on tälläkin kertaa päätynyt hyvin erikoislaatuiseen perustuslain tulkintaan.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsiteltävänä uuden tarkastusvaliokunnan perustaminen, joka tulee korvaamaan Valtiontilintarkastajat ja valtiovarainvaliokunnan kyseisen jaoston. Sen henkilömäärä tulee olemaan pienempi kuin yleensä valiokunnissa, ja sen toiminta-alue tulee olemaan myöskin poikkeuksellinen.

Tämä kyseinen valiokunta voi ottaa itse tutkittavakseen asioita. Se ei toimi välttämättä lainsäädäntötehtävissä niin kuin kaikki muut valiokunnat eli tekisi lain valmisteluun liittyviä mietintöjä. Se tulisi olemaan ikään kuin oma-aloitteisesti tutkiva valiokunta. Tämä on tietysti valtavan iso muutos suomalaisessa kansanedustuslaitoksessa ja valiokuntalaitoksessa myöskin. Meillähän ei ole ollut samanlaisia elimiä aikaisemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa voidaan ottaa tutkittavaksi joitakin tiettyjä kysymyksiä kansalaisaloitteiden tai jonkun muun pohjalta ja sitten käynnistää prosesseja, vaan meillä todellakin valiokuntalaitos on toiminut hallituksen esitysten perusteella lainsäädäntöelimenä, toki kuitenkin niin, että meillä on hyvin laaja valiokuntien tietojensaantioikeus.

Tästä syystä on hyvin tärkeätä, että puhemiesneuvostossa sitten tarkemmin mietitään sitä, millaisilla valtuuksilla tämä kyseinen uusi valiokunta aloittaa työnsä, jotta ei muodostu kansalaisten näkökulmasta vääränlaista odotusta, että esimerkiksi minkä tahansa epäkohdan, joka yhteiskunnassa havaitaan, korjaaminen ikään kuin voitaisiin laittaa vireille täällä. Mehän kaikki tiedämme eri valiokunnista, että paljon tällaisia toiveita on. Yhtenä käytännön esimerkkinä siitä, missä eduskunta seisoo joissakin käytännön tilanteissa, voi ottaa vaikkapa Fortumin optiokeskustelun. Se sai valtavat otsikot, ja talousvaliokunta ryhtyi sitä sitten käsittelemään, mutta päätyi kuitenkin siihen, että ei oikeastaan voinut asialle mitään tehdä. Tällaisia paineita varmasti tulee olemaan vastaisuudessakin, toki niin että tarkastusvaliokunnan tehtävä on totta kai katsoa mennyttä ja sitten muitten valiokuntien enemmän tulevaa.

Mutta haluan nyt koko tälle salille sanoa, että tämä uudistus ei ole mikään tekninen, muutaman eduskunnan aikaisemmin valitseman toimielimen yhteen laittaminen, vaan se tulee merkitsemään uudenlaista työtapaa, ja silloin täytyy myöskin katsoa kokonaisuudessaan minun mielestäni valiokuntalaitosta.

Olenkin sitä mieltä, että olisi syytä ensi vaalikaudella tarkastella valiokuntalaitosta jälleen kerran kriittisellä silmällä, mahdollisesti kokoonpanoja, sillä kun valiokuntia on tullut lisää, kuten esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta ja nyt tämä valiokunta, niin myöskin sillä, minkälaiset jäsenmäärät on, on merkitystä. Isoissa eduskuntaryhmissähän ongelmaksi tulee se, että yksittäisillä kansanedustajilla on sekä aamu- että iltapäivävaliokuntia ja tämän päälle vielä kansainväliset tehtävät, jotka ovat kuitenkin valiokunnan luontoisia. Näin ollen voi sanoa, että työkuorma ikään kuin ei jakaannu tässä eduskunnassa tasan.

Mitä tulee sitten tähän varsinaiseen menettelytapaan, johonka perustuslakivaliokunta on ottanut toisenlaisen kannan: Me olemme lähteneet siitä, että meillä on varsin tuore perustuslaki. Me olemme korvanneet aikaisemman valtiopäiväjärjestyksen ja hallitusmuodon perustuslailla, ja tästä syystä sen muuttamiseen tulee suhtautua aina hyvin varovaisesti ja harkiten. Olemme kuitenkin nähneet nämä perustelut, jotka hallitus on, ja myöskin puhemiesneuvosto, omassa ehdotuksessaan esittänyt, sen verran painavina, että ilman muuta perustuslain muutokseen on syytä mennä ja tällainen kyseinen valiokunta perustaa. Mutta kun olemme olleet sitä mieltä, että ylipäätänsä hallituksen ei tulisi esittää eduskunnalle perustuslakeja kiireellisessä säätämisjärjestyksessä, niin olisi tietysti kovin kummallista, että tekisimme itsemme kohdalla poikkeuksen. Tämä tietysti perustuu siihen perustuslakivaliokunnan aikaisempaan linjaan, joka sillä on ollut nyt uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen kiireellisesti tehtävien muutosten osalta.

Siis ehdotettu sääntely tulisi tässä tapauksessa normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä voimaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö eduskunnan toimielimiä asetettaessa voitaisi lykätä esimerkiksi valtiontilintarkastajien, viiden valtiontilintarkastajan ja heidän varajäsentensä, valintaa odottamaan sitä, mikä on sitten eduskunnan kanta tähän lakiin, kun se on ensiksi täällä laitettu nyt, tämä koko muutos, vireille.

Kysymys ei ole siis mistään pahantahtoisesta ajatuksesta hidastaa tai jollakin tavalla estää eduskunnan työtapojen uudistamista vaan kunnioittaa vasta hyväksyttyä Suomen perustuslakia ja lähteä siitä, että kansanedustajilla, myöskin tulevalla eduskunnalla, tulee olla oikeus sanoa valiokuntalaitokseen hyvin merkittävästi vaikuttavan uudistuksen sisällöstäkin jotakin ja katsoa sitten se, halutaanko tätä vai ei. Tämä on ihan normaalia parlamentarismia, ja sen vuoksi pyyhkeitä ei kyllä mielellään vastaanoteta.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! En ole lähettämässä myöskään pyyhkeitä mutta totean perustuslakivaliokunnan jäsenenä, että henkilökohtaisesti olen koko tätä uudistusta vastaan ollut alusta pitäen. Olisin halunnut, että tämän sijaan olisi tullut Valtiontalouden tarkastusviraston johtokunta, joka olisi koostunut kansanedustajista. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma tulee aikanaan tuottamaan sen tuloksen joka tapauksessa joskus kymmenen vuoden säteellä, kun havaitsemme, että tämä uudistus on pelkästään välivaihe. Eli järjestely olisi siis samankaltainen kuin Yleisradion ja Kansaneläkelaitoksen hallinnossa. Kansanedustajat ovat niissä päällepäsmäreinä, kuten olisi Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Ymmärrän myös, että ed. Matti Ahdekin on oikeastaan pitkällä aikavälillä omalla kannallani, mutta hän edustaa bernsteinilaista hitaan sosialidemokratian linjaa toisin kuin minä.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti valtion tilintarkastustoimen puheenjohtajana, tämänhetkisten valtiontilintarkastajien puheenjohtajana, puuttua tähän asiaan.

Tämä kulunut vuosi on ollut erittäin raskas valtion tilintarkastusviraston henkilökunnalle. He ovat olleet epämääräisen muutospaineen alaisena. Tämä muutospaine ei ole syntynyt hallituksen esityksenä, vaan se on syntynyt toimikunnan mietintönä, kansliatoimikunnan kannanottona, ryhmien kannanottona toimikunnan esitykseen, ja sitä on hyvin voimaperäisesti viety eteenpäin. Nyt olemme tilanteessa, jossa alustavasti henkilöstön uudelleensijoittamisessa on tehty pitkä työrupeama. Ja aivan oikeutetusti, toisinpäin, olemme siinä tilanteessa, jolloin tätä esitystä on ensimmäisen kerran käsitelty kuin lakia. Nyt se on vasta ensimmäisen kerran käsittelyssä lakina, ja se on saanut ihan normaalin käsittelyn perustuslakivaliokunnassa, ja toivon malttia, voimia tänäänkin lehterillä istuvalle valtion tilintarkastusviraston henkilöstölle. Kyllä me varmasti pärjäämme, kun olemme tähänkin asti pärjänneet.