7) Laki autoverolain 28 §:n muuttamisesta
Markku Rossi /kesk(esittelypuheenvuo-ro):
Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessa 121/2009 vp
esitämme muutettavaksi autoverolain 28 §:n
1 momentin siten, että taksiliikenteeseen tarkoitettujen
ajoneuvojen autoveron alennuksen kuoleentumisaika muutetaan 36 kuukaudesta
24 kuukauteen eli kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.
Autoverolain mukaan laissa luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä ja
taksiliikennelaissa säädetyllä tavalla
taksiliikennettä harjoittava saa hyödykseen autoveron
alennuksen täysimääräisenä,
kun uutena taksikäyttöön rekisteröity
auto on ollut mainitussa käytössä vähintään
36 kuukauden ajan. Mikäli taksiliikenteen harjoittaja vaihtaa
autonsa ennen tämän määräajan
täyttymistä, pienennetään autoveron
alennusta perimällä autovero kuoleentumattomalta
ajalta takaisin.
Edellä sanottu jo pitkään voimassa
ollut autoveron alennuksen periaate ei mielestäni ota huomioon
niitä muutoksia, jotka autokaupan piirissä on
nykyään havaittavissa, eikä myöskään
tue riittävästi liikennepäästöjen
vähentämiseen tähtääviä tavoitteita.
Aikaisemmin perusteluna 36 kuukauden säännön
säilyttämiselle on ollut se, että auton
aikaisempi vaihto tuottaa käytännössä samansuuruisen
hyödyn paremman hyvityshinnan muodossa kuin autoveron kuoleentumattoman
osan takaisinperintä aiheuttaa. Nykyisessä autokaupan
tilanteessa näin ei käytännössä ole.
Autokaupan hinnoitteluperusteet vaihtoautolle ovat jo muutaman vuoden
tarkoittaneet melko voimakkaasti alenevaa suuntausta myös
uudempien vaihtoautojen hyvityshinnoille. Koska eräs hyvityshintaan
merkittävästi vaikuttavista seikoista auton iän
lisäksi on ajomäärä, tarkoittaa
tämä erityisesti taksikäytössä olevien
autojen hinnan voimakasta laskua jo kahden vuoden käytön
jälkeen. Tällä on liikenteenharjoittajalle
taloudellisia toimintaedellytyksiä hankaloittava vaikutus.
Uusille autoille annettavat valmistajien takuut päättyvät
taksiliikenteeseen hankittujen autojen osalta kahden vuoden kuluttua
käyttöönotosta. Myös takuuehtoihin
usein liittyvä maksimiajokilometrimäärä taksiliikenteessä täyttyy
käytännössä huomattavasti ennen
kolmen vuoden käyttöä. Näin
ollen riskit auton teknisistä vaurioista ja niiden aiheuttamista
kustannuksista siirtyvät taksiyrittäjälle
varsin varhaisessa vaiheessa. Tällä seikalla on
auton reaaliarvon alenemisen lisäksi myös merkittäviä kustannusvaikutuksia
yrittäjälle.
Toinen huomioon otettava asia on pyrkimys entistä vähäpäästöisempien
autojen käyttöön. Autoteollisuuden kehitystyö painottuu
voimakkaasti päästökuorman pienentämiseen,
mikä tarkoittaa uusien polttoaine- ja teknisten ratkaisujen
nopeaa markkinoille tuloa. Myös Euroopan unionin ja kansallisen
lainsäädäntömme tavoitteet tähtäävät
nopealla aikataululla tapahtuvaan liikennepäästöjen
vähentämiseen. Kun taksien ajomäärät
ovat moninkertaiset yksityisautoilla keskimäärin
ajettaviin kilometrimääriin nähden, on
uusien vähäpäästöisten
ratkaisujen mahdollisimman nopealle käyttöönotolle
taksiliikenteessä vahvat sekä ympäristö-
että energiapoliittiset perusteet.
Kolmanneksi on syytä todeta, että taksit ovat erittäin
olennainen osa joukko- ja julkista liikennettä. Tämä asettaa
takseille erityisiä vaatimuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen
ja ajoneuvon käyttövarmuuteen liittyen. On huomioitava,
että taksi voi saavuttaa kolmessa vuodessa ajokilometrimäärän,
joka vastaa jopa yli kymmenen vuoden keskimääräistä käyttöä yksityisautolla.
Näin ollen esimerkiksi kolmen vuoden ikäinen taksiliikenteessä käytetty
auto ei vastaan kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan ikäistä yksityisautoa.
Arvoisa herra puhemies! Edellä olevien seikkojen perusteella
on olemassa vahvat perusteet autoverolain muuttamiselle lakiesityksessä esitetyin
tavoin. Toisaalta autoveron alennuksen kuoleentumisajan lyhentämisen
aiheuttama valtion verotulojen vähennys on asiakokonaisuus
huomioiden liki merkityksetön, joten sekään
ei olisi esteenä kuoleentumisajan lyhentämiselle.
Herra puhemies! Aloitteen ovat allekirjoittaneet lisäkseni
edustajat Alatalo, Salovaara, Seurujärvi, Pakkanen, Kaltiokumpu,
Lauri Oinonen ja Ahonen.
Markku Pakkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Niin kuin kävi selville, olen yksi
lakialoitteen allekirjoittajista ja pidän tätä siltä osin
hyvin kannatettavana, että ed. Rossi on nähnyt muutaman
oleellisen osan, mikä tällä hetkellä tässä verotuskäytännössä on
selkeästi epäkohta nimenomaan kannattavuuden kannalta.
Taksiyrittäjiä kohtaan tällä olisi
se selkeä etu, että veroetu kuoleentuisi 24 kuukaudessa.
Toisaalta tällainen ympäristöystävällinen
näkökohta tässä olisi syytä myös
huomioida.
Tuo on erittäin hyvä peruste tuo auton hyvityshinta.
Kun tänä päivänä autokauppoja
tehdään, niin normaalisti jo ensimmäisenä vuonna käytetyn
auton hinta laskee 15—20 prosenttia riippuen nyt ehkä merkistä ja
vähän kauppasuhteistakin, mutta siinä vaiheessa
tuo veron kuoleentuminen ei millään lailla korvaa
sitä, vaikka se on joskus vuosikymmeniä sitten
ehkä myös ollut oikean suuntainen peruste.
Haluaisin kiinnittää huomiota kuitenkin invatakseihin,
joilla tämä kuoleentumisaika on neljä vuotta
edelleen. Toivottavasti, jos lakialoite etenee, niin myös
niille taksiautoille sitten voitaisiin katsoa kenties kolmen vuoden
kuoleentumisaika sitten elikkä samassa suhteessa lyhenisi
niillä se kuoleentumisaika.
CO2-päästöistä tehtiin
viime vuodenvaihteessa täällä talossa
päätös, ja siinähän
kävi näin, että hiukan kalliimpien, ammattiliikenteessä olevien henkilöautojen
vero nousi, ja nyt, niin kuin on todettu, tällä lailla
pakettiautojen dieselverohinta nousee aika lailla. Se ei nyt sinällänsä tähän
lakialoitteeseen kuulu, mutta tällä asialla pystyttäisiin
hiukan korjaamaan sitä epäkohtaa, mikä viime
vuonna siinä verouudistuksessa pääsi
käymään.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Olen myös yksi tämän
ed. Rossin tekemän lakialoitteen allekirjoittajista. Nämä perustelut, jotka
tuossa ed. Rossi edellä esitti, ovat todella hyvät.
Jos ajatellaan sitä, että taksiliikenteessä on auto,
niin jotta sillä tulee kohtuullisesti eläneeksi,
pitää ajaa keskimäärin reippaasti
yli 100 000 kilometriä vuodessa, noin 140 000
plus miinus hiukan siitä jotakin.
Jos ajatellaan, että on ollut kaksi vuotta liikenteessä,
niin on noin 300 000 ajettu. Autokaupassa on niin hassu
tilanne, että tämä 300 000 kilometrin
raja on sellainen maaginen raja, jonka jälkeen tämä hinta
tipahtaa vielä jyrkemmin kuin uudessa autossa. Eli tämä hyvityshinta,
josta ed. Pakkanenkin tuossa edellä totesi, on yksi merkittävä asia.
No, sitten tullaan tähän turvallisuuteen.
Tänä päivänä tietysti
autotekniikka on hieman toista kuin se oli 1960- ja 1970-luvulla,
mutta kuitenkin, kun henkilöliikenteestä puhutaan
ja ihmisiä kuljetetaan, niin tämä turvallisuuskysymys
on erittäin merkittävä asia. Ja kyllä tämä takuukin merkitsee
sille yrittäjälle aika paljon kokonaisuutena.
Pystytään sanomaan, että kun on joku
kahden vuoden täystakuu sille autolle, niin se myös tuo
tätä turvallisuutta sitten kokonaisuutena eteenpäin.
Olen tämän lakialoitteen takana ja toivoisin, että tämä etenee
myönteisellä tavalla.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! En ole itte tämän lakialotteen
allekirjoittaja, mutta voin tukia kyllä kollegoja, jokka
siin on mukana. Nimittään mikä kirvoitti
mun tässä ottamahan puheenvuoron: Kävin
Pohjanmaalla yhres tärkiäs tilaisuures. Eilisiltana
tulin lentokentältä taksilla tänne ja
sattumalta kysääsin taksimieheltä, paljonko
tällä taksilla on ajettu, niin se kehu, jotta kahren
vuoren väliin vaihretahan ja tuloo 380 000 kahres
vuores. Toisin sanoen kaikki meistä tietää,
että jos autolla, varsinkin ammattiautolla, joka on niin
sanottua joukkoliikennettä sinänsä, koska
se viö eri asiakkaita paikasta toisehen, ne pitää olla
turvallisia, ne pitää pelata, pitää päästä ajallisesti
paikasta toisehen, aasta beehen, ajallaan. Ja jos ajatellahan sitä,
että jos autolla on ajettu 400 000 kilometriä,
kyllä se jo vaatii vaihtoa varsinkin ammattiliikenteessä,
ja totta kai aina uurempi auto ... Vaikka tämän
päivän autokki on jo erittäin ympäristöystävällisiä päästöjen
suhteen, aina vanhempi rotiska päästää enemmän
höyryjä taivahalle ja ilmakehähän, vaikka
siinä olovanansa päästörajat
oliskin kohrallansa, jotenka näillä perusteilla,
vaikka mä oon yleensä näitä pinta-alalisiä vastahan,
niin olkoon menneeksi, eiköhän tässä pitäisi
ottaa järki kätehen ja purottaa ammattiautoolijoilla,
ne on niille työkalu, kahtehen vuotehen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhtenä ed. Markku Rossin tekemän
lakialoitteen allekirjoittajana on ollut ilo yhtyä tähän
aloitteeseen, ja toivon sille myönteistä jatkokäsittelyä.
Petri Salo /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä ed. Markku Rossin tekemä lakialoite
ei ole välttämättä niin yksinkertainen
kuin miltä se tämän keskustelun pohjalta
näyttää. Meillähän
on henkilöliikenteessä myöskin linja-autoja,
jotka ovat pienempiä kuin aikaisemmin, ja ne muodostavat jo
taksiliikenteelle tietyissä tilanteissa ihan vertailtavan
kilpailutilanteenkin. Tällä hetkellähän linja-autoja
ei veroteta ollenkaan autoveron mukaisesti. Sen jälkeen
meillä on tullut mukaan myöskin kuorma-autoja,
jotka ovat olleet henkilöliikenteessä — niistä on
muodostunut jo paljonkin keskustelua Helsingissä. Kuorma-autot eivät
ole tämän veron alaisia ja kumminkin harrastavat
samaa liiketoimintaa.
Tässä aloitteen perusteluna on lähinnä ollut tämä hyvityshinta.
Hyvityshinnan muuttuminen nyt alemman autoverokannan osalta on tietenkin muuttanut
käppyröitä erilaisiksi kuin mitä ne
olivat vielä 20 vuotta sitten, jolloin laskettiin, että kun
sai tämän verohyödyn itselleen, niin
välirahat olivat hyvinkin pieniä, millä päästiin
tavallaan uuteen vastaavaan autoon. No, taksimies tietenkin, joka
ajattelee liiketoimintaa, miettii asiaa kokonaisuutena, suhdetta
hyvityshintaan, suhdetta auton kilometrimäärään,
jälleenhankinta-arvoon ja myöskin sitten poistoihin,
minkälainen poisto-ohjelma kullakin liiketoiminnassaan
on ja minkälaista kalustoa haluaa ylläpitää.
Taksin suurkäyttäjänä olen
kuitenkin edelleen tyytyväinen siihen, että verrattuna
moneen muuhun Euroopankin maahan Suomen taksikanta ja autokanta
on hyvä ja turvallinen. Väitän, että se on
yksi Euroopan parhaimpia ja me ajamme päivittäin
varsin hyvällä ja turvallisella kalustolla.
Markku Pakkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Linja-autoja todellakin on joukkoliikenteessä niin
joukkoliikenneluvalla kuin linjaluvallakin tänä päivänä.
Mutta täytyy muistaa, että linja-autohan on autoverovapaa
kokonaan ja se kilpailee siinä mielessä taksiliikenteen
kanssa. Jos nyt otetaan esimerkiksi sellainen 1 plus 9 hengen linja-auto
ja 1 plus 8 hengen taksi, niin — varustetasosta riippuen,
mutta jos niillä on vastaavanlaiset varusteet — niiden
hintaero on 25 000—30 000 euroa. Se aiheuttaa
myös tässä suhteessa vähän
epäsuhtaisen kilpailutilanteen. Sillä linja-autolla
on aika paljon helpompi lähteä määrätyn tyyppistä joukkoliikennettä,
koululaiskuljetuksia, tilausliikennettä, huom., ajamaan
siellä, missä samanlaisessa liikenteessä on
myös taksit. Niin kuin nyt tämän talon
liikenteestä tiedetään, eduskunta—lentokenttä-välillä autot
ovat takseja, mutta sitä samaa liikennettä voitaisiin
ajaa joukkoliikenneluvalla olevalla linja-autolla, mi-kä on
1 plus 9 hengen auto, ja päällepäin ei
autoissa ole käytännössä mitään
eroa.
No sitten, mitä tulee tähän kuorma-autotaksiin,
niin sehän on laitonta liiketoimintaa. Kuorma-autoillahan
ei ole luvallista Suomessa tällä hetkellä henkilöliikennettä suorittaa,
mutta pakko myöntää, että laissa
on porsaanreikä. Koska sitä ei ole erityisesti
kielletty, niin täällä Helsingin seudulla
on lukematon määrä yrittäjiä,
jotka käyttävät tämän
porsaanreiän hyväksi. Liikennevaliokunta ensi
kevään aikana tulee ottamaan tähän
asiaan kantaa, ja tämä porsaanreikä tullaan tukkimaan
kaikilla mahdollisilla konsteilla.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Salo totesi, Suomessa on todella
ilmeisesti maailman paras taksijärjestelmä, joka on
luotettava, toimiva ja jossa ajoneuvot ovat myöskin siinä kunnossa,
että ne ovat hyvin hoidettuja, takaavat matkustajille turvallisuuden.
Eräs näkökohta liittyy siihen, että iäkkäät
ja liikuntavammaiset matkustajat toivoisivat, että olisi
myös perinteisiä henkilöauton näköisiä takseja
enemmän liikenteessä, koska he kokevat, että niihin
on helpompi päästä, jos ei ole aivan pyörätuolissa
kuljetettava.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Pentinkulman kuormalavaliikenneajasta on
siirrytty luvanvaraiseen joukkoliikennejärjestelmään.
Meillä on hyvä taksiliikennelaki, jonka mukaan
taksiliikenne on juuri luvanvarainen ja joka on turvaava meidän
joukkoliikenteellemme, käyttäjille. Yksi osa sitä on
ilman muuta se, millaiset ajoneuvot ovat kyseessä. Tällä laki-aloitteella
pyritään juuri siihen, että parannetaan näiden
autojen sekä käyttöä, toimintavarmuutta että nimenomaan
sitä, että ne ovat sitten mahdollisimman uusia
ja hyviä autoja. Suomalainen autokantakin kaipaa uusiutumista
kaiken aikaa.
Ed. Pakkasen näkökulma tästä invataksiasiasta
oli erittäin hyvä, neljästä vuodesta
kolmeen vuoteen. Tämä kannattaa tutkia ja on varmasti kannatettava.
Herra puhemies! Lakialoite sai niin paljon kannatusta, että minä ajattelin,
että puhemies nuijii sen hyväksytyksi suoraan
tässä lakialoitteen esittelyssä, lähetekeskustelussa.
Mutta ed. Salo dubioi sitä sen verran, että ehkä on
viisainta, että se lähetetään
tuonne valiokuntaan kuitenkin ja katsotaan, kuinka aloitteelle käy.
Joka tapauksessa tämänsuuntaiseen järjestelmään
Suomessa on syytä siirtyä.
Keskustelu päättyi.