Täysistunnon pöytäkirja 122/2014 vp

PTK 122/2014 vp

122. TIISTAINA 2. JOULUKUUTA 2014 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

30) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain muuttamisesta

 

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina on useissa puheenvuoroissa vaadittu lisää investointeja Suomeen. Syytä tähän onkin. Vaikka koko Euroopan talouskasvu on vaatimattomien investointien takia alamaissa, tilanne on meillä tätäkin heikompi. Erityisesti ulkomaisten investointien määrässä suhteessa bruttokansantuotteeseen olemme muuta Eurooppaa huomattavasti jäljessä. Lisäksi investointien kohdentumisessa meillä ja muualla Euroopassa on iso ero. Suomalaiset keskittyvät pääasiassa korjausinvestointeihin, ja eurooppalaiset pyrkivät liiketoimintansa laajentamiseen eli rakentavat uusia laitteita ja seiniä tuotannolle. Pelkäänkin pahoin, että tämän painotuseron seurauksena juuri näissä rohkeammin tulevaisuuteen suuntaavissa maissa tulevien vuosien talouskasvu tulee olemaan meitä huomattavasti nopeampaa.

Sen sijaan, arvoisa puhemies, olen aika paljon eri mieltä niistä keinoista, joilla muutamat johtavat poliitikot ja puolueet aikovat meidän investointeja lisätä. En usko siihen, että massiivisilla valtiojohtoisilla investointiohjelmilla, valtion omistuksista muodostettavilla kasvurahastoilla tai pakottamalla eläkerahoja kansanrahastoon voitaisiin saada aikaan pysyviä muutoksia. Niillä voitaisiin korkeintaan lievittää itse ongelman eli heikon investointiympäristön aiheuttamia alueellisia oireita. Kotimaisten yritysten tai ulkomaisten sijoittajien huono halukkuus investoida Suomeen ei ole kiinni yksittäisistä tekijöistä, kuten palkkakustannuksista, energiakustannuksista, logistiikasta, verotuksesta tai osaavasta työvoimasta. Kyse on näiden kaikkien yhdistelmästä. Siksi investointeja ei voida saada kunnolla liikkeelle, ennen kuin kaikkiin näihin osa-alueisiin saadaan muutoksia, jotka lisäävät yrittäjien ja sijoittajien luottamusta Suomen talouteen.

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella juuri tämän investointiympäristön ennustettavuuden osalta tällä hallituksella on ollut eniten parantamisen varaa. Erilaisia vähennyksiä ja tukia on tullut ja mennyt. Toki hyvääkin on saatu aikaan. Yksi niistä on tänään täällä lähetekeskustelussa. Hallituksen päätös jatkaa yritysten tuotannollisten investointien kaksinkertaista poisto-oikeutta on sekä oikea että mielestäni juuri sitä oikeaa toimintaa, jossa valtion pitääkin olla mukana. Ratkaisu helpottaa yritysten investointien rahoitusta ilman, että valtio valitsee yritysten keskeltä voittajia tai häviäjiä tai että valtio massiivisilla kasvurahastoillaan sekoittaisi rahoitusmarkkinoita. Tällä tiellä myös tulevan hallituksen on mielestäni hyvä jatkaa.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pohjoismainen hyvinvointivaltio eli tulonjakoon perustuva sosiaalivaltio toimii vain, jos on suhteellisen tasaista ja hyvää talouskasvua. Tämä kaikki vaarantuu taantuman ja hitaan kasvun aikana. Menot jatkavat kasvuaan, ja osa tuloista korvataan velalla.

Me tarvitsemme Suomessa — voidaksemme kustantaa ikääntymisen myötä rajusti kasvavan palvelutarpeemme ja pitääksemme verot siedettävinä — noin 200 000 yksityistä työpaikkaa lisää vuoteen 2020 mennessä ja siitä eteenpäin vuoteen 2030 mennessä vielä toiset 200 000 lisää. Niistä työpaikoista noin 40 prosenttia voi olla, ja ehkä niiden tuleekin olla, julkisella sektorilla. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kun nykyisin häviää ja syntyy suunnilleen 400 työpaikkaa joka päivä, niin pyrimme siihen, että Suomessa syntyy jatkossa 100 työpaikkaa enemmän päivässä kuin kuolee. Homma vaikuttaa vaikealta. Se ei onnistu ollenkaan, jos emme saa vientiämme ja yritysten kasvua uudelleen käyntiin. Siihen tarvitaan erityisen vaikuttavia päätöksiä, joiden seurauksena kannattaa ottaa enemmän riskiä investoida ja työllistää. Tuotannolliset investoinnit ovat avainasemassa edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys jatkaa lakia uusien tuotannollisten investointien korotetuista eli kaksinkertaisista poistoista vuosille 2014 ja 2015 on tärkeä. Tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat vuoden 2008 jälkeen olleet huolestuttavan alhaiset, ja lain jatkoesitys pitää yllä toivoa investointien saamiseksi lähemmäksi normaalia tasoa. Tämän jälkeen hallituksen tehtävä on edelleen tuoda eduskuntaan uusia, nopeasti vaikuttavia esityksiä, jotka poistavat suomalaisen työn esteitä.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ottamatta tässä yhteydessä enemmän nyt tähän esitykseen kantaa tämmöinen menettelyhän meillä on ollut voimassa aikaisemminkin. Tässä jatketaan tätä menettelyä.

Kuuntelin edustaja Wallinheimon puheenvuoroa. Hän puhui kasvurahastoista ja alkavista yrityksistä, ja ennen kaikkea pääministeri Stubb on puhunut monta kertaa näistä startupeista ja vastaavista, ja sitten kehutaan tätä esitystä, mistä tässä nyt on kysymys.

Minun täytyy vain sanoa, että minä en oikein ymmärrä, onko tämä poisto-oikeuksien jatkaminen tällä tavalla... Siis se on hyvä juttu, mutta eihän se ole ollenkaan ratkaisu näihin alkaviin yrityksiin, sen osaamisen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja sen yritykseksi saamiseen. Ne ovat vailla rahaa olevia tyyppejä, joilla on se idea täällä, ja sinne tarvitaan sitä kärsivällistä pääomaa, joka on valmis odottamaan vähän ennen kuin siitä yrityksestä jotain tulee ja niin poispäin. Eivät ne pääse hetimmiten poistoja tekemään. Eivät nämä uudet yritykset pysty tuloksia moneen vuoteen monta kertaa näyttämään. Menee vuosia, ennen kuin ne ovat siinä tilassa.

Silloin kun puhutaan siis tällaisista alkavista yrityksistä tai kasvuyrityksistä tai startupeista, jotka perustuvat osaamiseen, niin siellä todella tarvitaan sitten sen tyyppisiä ideoita, joista yksi ei kaiken ratkaisija ollenkaan mutta yksi merkittävä keino siinä maastossa on tämmöinen kasvurahasto, mistä ensimmäinen rahasto pantiin pystyyn edellisen hallituksen aikaan. Oikeastaan Vanhasen hallituksen aikaan pantiin ensimmäiset pystyyn.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos me tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa tai 100 työpaikkaa päivässä lisää, niin startupien osuus siinä lienee hyvin rajoitettu. Jos ajatellaan, että valtio ottaisi suurempaa riskiä kuin tällä hetkellä ottaa rahoittamalla startupeja — joista tulevaisuudessa, kolmen vuoden sisällä, yli kaksi kolmasosaa saattaa, niin kuin historia osoittaa, jäädä pieneksi tai tehdä konkurssin — niin se on erittäin riskialtista touhua, ja sen takia valtion ehkä ei tähän ainakaan miljardeja kannattaisi sijoittaa. Minä itse kyllä toivon sitä, että näihin sijoitetaan, mutta kasvu tapahtuu siinä, että me rahoitamme enemmän kasvuyrityksiä.

Keskustelu päättyi.