Arvoisa puhemies! Haluaisin palata viimeviikkoiseen keskusteluun Anne Brunilan johtaman ohjausryhmän valmistelemasta Suomi maailmantaloudessa -selvityshankkeen loppuraportista.

Raportin vaikutus yhteiskuntapolitiikan suuntaan on mitä luultavimmin merkittävä, ja ainakin se määrää sen agendan, jonka pohjalta keskustelua käydään ja tulevaa valmistelua tehdään. Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja tasa-arvon edistämistä ei ole juurikaan huomioitu puhuttaessa kilpailukykyämme parantavista tekijöistä. Sen sijaan tarkastelunäkökulma ymmärtää hyvin ahtaasti taloudellisuuden ja kilpailukyvyn osatekijät. Kysyisinkin pääministeriltä:

Miksi ohjausryhmän jäseniksi ei ole valittu tasapuolisemmin myös naispuolisia asiantuntijoita? Miksi tässä kohtaa tasa-arvolakia ei ole sovellettu tai sitten hallituksen omia tavoitteita siitä, että kaikkia toimenpiteitä olisi arvioitava myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En muista täsmälleen nyt ohjausryhmän koko kokoonpanoa, mutta raportin valmistelun jälkimmäisen puoliskon johdossa oli nainen, joka teki tehtävänsä hyvin.

Arvoisa puhemies! Ohjausryhmässä oli kaksi naista ja miehiä oli todella pitkä rivi. Tässä raportissa oli silmiinpistävä käsitys julkisista hyvinvointipalveluista tuotteistettavina markkinahyödykkeinä ja siellä peräänkuulutettiin yksityisiä hyvinvointipalveluita ja katsottiin, että juuri julkiset hyvinvointipalvelut jarruttavat näiden yksityisten yritysten syntyä, eli oli aika negatiivinen käsitys julkisista hyvinvointipalveluista mielestäni. Heikosti toteutettuna tällainen ulkoistaminenhan voi tapahtua työntekijöiden työehtojen tai palkkauksen kustannuksella, ja usein tämän kaltaiset seuraukset heijastuvat juuri naisiin myös palveluiden käyttäjinä, palvelujen laatuun. Olisinkin kysynyt:

Miten nyt sitten raportin sukupuolivaikutuksia on aiottu jatkossa arvioida, koska se on hallituksen itsensä linjaama tavoite, että näin tullaan toimimaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Raportti ei vielä päätä mitään hallituksen puolesta. Luonnollisesti sitten hallituksen työskentelyssä, kun päätöksiä tehdään, otetaan säädösten mukaan sukupuolivaikutusten arviointi huomioon. Raportti ei ole mikään hallituksen päätös. Siinä on esitetty lukuisia ideoita, ja hallitus tulee, niin kuin viime viikolla kerroin, eri tavoin myös hyödyntämään tätä raporttia omassa työssään.

Herra puhemies! Brunilan ja Evan raportit olivat sisällöltään hyvin saman suuntaisia. Ne esittivät joustoja lähes kaikkiin työntekijöitä ja työelämää koskeviin kohtiin. Tässä Evan raportissa todettiin suoraan: "- - Suomesta voidaan luoda työnantajien paratiisi — jos niin halutaan." Vaihtoehtona kysyn:

Onko hallitus luomassa, jos se toteuttaa nämä raportit, työntekijöiden helvetin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei tilannut eikä pyytänyt Evan raporttia. Se on Evan raportti, eivätkä nämä raportit ole identtiset toistensa kanssa.

Arvoisa puhemies! Viime viikollahan tätä aihepiiriä käsiteltiin ja oli esillä myös se, että hallitus tuo eduskuntaan, ainakin sen ulkoasiainvaliokuntaan, globalisaatiopolitiikkaa käsittelevän selvityksen. Sen näkökulma ilmeisestikin liittyy globaalin demokratian kehitykseen, jota tasavallan presidentti myös on korostanut toimiessaan Ilon työryhmän toisena puheenjohtajana ja vaatinut sitä, että globaalidemokratiaa kehitetään. Tämä Anne Brunilan johtaman työryhmän raportti taas liittyy enemmän Suomen kansantalouden ja suomalaisen yhteiskunnan sopeuttamiseen kasvavaan kilpailuun. Olennaista tietenkin tässä tilanteessa olisi, että Suomi pystyy harjoittamaan yhtenäistä globalisaatiopolitiikkaa, että nämä eri näkökulmat voidaan yhdistää tarkoituksenmukaiseksi globalisaatiopolitiikaksi. Tiedustelenkin:

Miten hallitus aikoo yhdistää nämä toisistaan poikkeavat näkökulmat globalisaatioon omassa toiminnassaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Totta kai yhdistämme ne, mutta on nähtävä, että siinä on kyse myös erityyppisistä asioista. Siinä, missä me haemme strategiaa sille, millä Suomi pärjää tässä maapalloistumisessa ja avoimessa kilpailussa, me teemme esimerkiksi omia toimenpiteitä suomalaisen osaamisen parantamiseksi. Sitten on tästä erillinen kysymys eikä ristiriidassa tämän kysymyksen kanssa se kysymys, miten me pystymme vaikuttamaan sitten globalisaation maailmanmittakaavan hallintaan niin, että se veisi maailmaa oikeudenmukaisempaan, sosiaalisempaan ja demokraattisempaan suuntaan. Eivät nämä ole ristiriidassa toistensa kanssa. Nämä pystytään yhteensovittamaan, ja sen takia meillä on hyvä hallitus, että se tekee tämän yhteensovituksen.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Edellä todettiin, että kysymyksessä on erilainen näkökulma. Se pitää paikkansa, ja toimenpide-ehdotukset tulevat tietysti kohdistumaan niihin asioihin, joita Suomi Euroopan unionin jäsenenä ja kansainvälisenä toimijana voi tehdä globalisaation paremman hallinnan hyväksi, mutta mitään ristiriitaa näiden välillä ei ole.