Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viittaan täällä jo aikaisemmin aloittamaani puheenvuoroon siitä, mitkä kaikki neljä esitystä tähän kokonaisuuteen kuuluvat. Jotta ministerikin täällä ehtii käyttää puheenvuoron valiokunnan mietintöjen pohjalta, niin tämän seikan huomioon ottaen kiinnitän nyt huomiota tähän jaksotukseen, joka talousvaliokunnassa on nähty osana tätä maailmanlaajuista lamaa, jos nyt tässä vaiheessa näin sen asian lyhyesti sanoisi.

Tässä on lähdetty siitä, että helmikuussa tähän asiaan palattaisiin, ministeriö toisi talousvaliokunnalle selvityksen siitä, missä ollaan nyt sitten näitten nettomääräisesti muistaakseni 3 miljardia euroa vaikutuksiltaan olevan tukipaketin osalta, joka on laitettu aktivoimaan suomalaista elinkeinoelämää vientiteollisuuden osalta ja sitten myös kotimarkkinoitten osalta. Tätä on pidetty valiokunnassa oikeasuuntaisena, mutta epäilty vähän sitä, niin kuin elinkeinoministeriö valtiovarainministeriön kanssa käymissään keskusteluissakin, ovatko nämä rahamäärät nyt tässä vaiheessakaan riittäviä.

Meillähän erään pankkiryhmittymän edustaja kertoi, että hänellä yksistään on vientiluottojen osalta 1,6 miljardia euroa hakemuksia käsittelyssä, ja nämä rahat tuskin tähän riittävät. Sen takia valiokunta on tässä ponnessaan lähtenyt siitä, mikä koskee näitä kaikkia asioita, että ministeriö toisi tästä asiasta valiokuntaan helmikuussa — sanoisinko viimeistään helmikuussa, oltiin valmiita palaamaan jo tammikuussa tähän asiaan, mikäli tilanne sitä vaatii — selvityksen siitä, missä ollaan, ja myös tarvittavat ehdotukset, mikä käytännössä tarkoittaisi sitä, että totta kai näitä lakeja ja siihen liittyviä muita alemman asteisia säädöksiä voidaan muuttaa, jos tilanne sitä vaatii. Tällä hetkellä näyttää enemmänkin siltä, että vaatii, kuin että ei vaatisi.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hienoa näin, että voidaan kaikista näistä asioista yhtä aikaa muutama sana tässä sanoa. Kiitän valiokuntaa sen tekemästä työstä.

Tällä paketilla, tällä kokonaisuudella, jossa julkisen vallan takausvastuitten erittäin merkittävää lisäämistä ollaan esittämässä, jolla tuodaan uusia rahoitusinstrumentteja erityisesti viennin rahoitukseen mutta myöskin kotimarkkinarahoitukseen, jolla ollaan myöskin julkisen pääomasijoitustoiminnan edellytyksiä kohentamassa, hallitus vastaa nyt välittömästi ja nopeasti siihen kansainvälisen talouden kriisin rantautumiseen Suomeen, joka rantautuminen Suomeen siis, totta kai, on tosiasia. Vaikka Suomen talous on hyvässä kunnossa monella tavalla, monella mittarilla mitaten, niin tietenkään tuo talouden kriisi, sen maailmanlaajuinen luonne, ei kierrä Suomea, vaan rantautuu ja on jo rantautunut myöskin tänne meille.

Tähän kriisiin, sen ongelma-aaltoihin vastaamisessa oikeastaan voidaan nähdä, että siinä tarvitaan eri vaiheita.

Ensimmäinen vaihe on ollut se, että on pitänyt äsken käsitellyn mukaisesti saada aikaan ratkaisut, joilla pankit voisivat toimia mahdollisimman normaalilla tavalla. Tämä koko kriisi lähti pankkikriisistä, finanssikriisistä, ja siellä tarvitaan näitä toimia, mistä eduskunta juuri äsken teki ensimmäisen käsittelynsä osalta tarvittavat päätökset.

Mutta vaikka me tekisimme ja vaikka me teemme pankkisektorin hyväksi nuo äsken sanotut ratkaisut, niin siitä huolimatta rahoitusjärjestelmät eivät toimi, yritysten vakuudet ovat menettäneet vissin siivun arvostaan, ja kun samaan aikaan pankkien rahoitusjärjestelmä ei toimi, hanat ovat paljon kireämmällä muistakin syistä, niin käytännössä käy nyt niin, että pankit eivät pysty vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin niin kuin normaalioloissa pitäisi ja niin kuin normaalioloissa pystyvät.

Tätä pankkien ahdinkoa rahoittaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä on vaikeuttanut sitten vielä se, että merkittävä osa ulkomaisista tänne tulleista suurista yritysten rahoittajista, jotka ovat ennen kaikkea rahoittaneet suurten vientiyritysten rahoitustarpeita miljardimäärin, ovat nyt tavallaan erilaisista syistä, lähinnä juuri pohjimmiltaan maailman talouskriisin niille aiheuttamista ongelmista johtuen, täältä kaikonneet ja monet suuret yritykset ovat nyt sitten, lainausmerkeissä sanottuna, kaatuneet tavallisten suomalaisten pankkien rahoitettaviksi. Kun tavallisten pankkien rahoitettaviksi on tullut tällaisia tekijöitä, se on tehnyt entistä ahtaammaksi ja vaikeammaksi tavallisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitushuollon.

Tähän kokonaisuuteen nyt tämä koko paketti tässä pyrkii antamaan helpotusta, ylipäänsä vientiin liittyvien vakuuspulmien helpottamiseen, viennin rahoituksen helpottamiseen ja sitten näitten tavallisten pienten ja keskisuurten yritysten sekä käyttö- ja investointipääoman saantiin että myöskin näiden velkapääomien takaamiseen. Kaikkeen tähän tällä pakettikokonaisuudella yritetään apua antaa.

Lisäksi tämä 80 miljoonaa pääomasijoitustoimintaan pyrkii auttamaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa syntyy välttämätöntä yritysjärjestelyä. Siellä tarvitaan oman pääoman ehtoista rahaa, ja julkinen pääomasijoittaja saa tämän lisäruiskeen 80 miljoonaa euroa tällä pakettikokonaisuudella.

Tämähän menee, jos kaikki nämä esitykset yhteensä käy lävitse, suurin piirtein niin, että viennin takuita nostetaan 7,9 miljardista 10 miljardiin euroon; kotimaan sekä takaus- että luotonantomahdollisuuksia Finnveralle nostetaan 2,6 miljardista 3,2 miljardiin, suurin piirtein puolet lainaa, puolet takauksia; ja sitten korontasaussopimusten limiittejä nostetaan 5 miljardista 6 miljardiin euroon; ja vielä sitten pääomittamista lisätään 80 miljoonalla. Lisäksi tulee joukko muita toimia, jotka eivät ole lakisääteisiä asioita.

Näiden asioiden yhteisvaikutus, jos lasketaan yhteen nämä takausvaltuuksien lisäämiset, siinä on kysymys noin 3 miljardista, ja sitten tämän lainan myötä jälleenrahoituksen limiittien lisäämisessä on yhteensä kysymys noin 1,5 miljardista eurosta, vielä kertaalleen pääomasijoituspuolella vajaasta 100 miljoonasta eurosta. Jos niitä nyt voi laskea yhteen, niin takausvastuiden valtion käsiin ottamisen ja valtion järjestämän rahoituksen yhteismitta on siis noin 5 miljardia euroa jakaantuen äsken kerrotulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Arvioni on, että tässä ensi vaiheessa — korostan: ensi vaiheessa — tämä riittää siihen välttämättömimpään tarpeeseen, akuuteimpaan tarpeeseen, joka juuri nyt on olemassa. Kun nämä valtuudet saadaan, Finnvera selviytyy tästä useampien viikkojen ja kuukausienkin ajan eteenpäin.

Mutta yhtä selvää on se, että sitten näiden esitysten valmistelun käynnistymisen noin puolitoista kuukautta sitten maailman taloustilanne on entisestään heikentynyt. Näkymät tästä puolen vuoden, tai muutaman kuukauden päähän vähintäänkin, ovat entisestään synkentyneet erittäin merkittävällä tavalla, ei meillä erityisesti, vaan muualla maailmassa erityisesti, ja kun Suomi on tuhansin sitein sidottu muun maailman menestykseen, muualla maailmassa olevaan ja vallitsevaan kysyntään, niin totta kai se heijastuu ja vaikuttaa nyt sitten myöskin Suomen reaalitalouteen, ja Suomen reaalitalouden kautta vähitellen se alkaa uudestaan vaikuttaa myöskin tänne finanssitalouteen. Jos reaalitalouden puolella tulee suurempia ongelmia, ruumiita näin kuvakielellä sanottuna, jos se sallitaan, niin totta kai se heijastuu entisestään raskaampana taakkana varsinaisten rahoitusinstituutioitten päälle.

Tämän näkymän ollessa siis vähän synkeämpi tänään kuin puolitoista kuukautta sitten tämä kaikki huomioon ottaen olen tänä aamuna viimeksi keskustellut suomalaisen elinkeinoelämän edustajien ja nimenomaan yritysrahoituksesta vastaavien rahoitusinstituutioitten edustajien kanssa. Olemme yhteisesti arvioineet tätä näkymää, miten tämä sairauden laatu kehittyisi tästä eteenpäin tulevien kuukausien aikana, ja arvioineet siihen taustaan vähän sitä, riittävätkö ja kuinka pitkälle riittävät ne toimet, joista eduskunta tässä ja nyt päättää. Meidän yhteinen arviomme on se, että kyllä nämä nyt riittävät vähäksi aikaa, useammaksikin kuukaudeksi periaatteessa.

Mutta mikäli tuo taudin kuva kehittyy, niin kuin se pahimmillaan saattaa hyvinkin kehittyä, me tarvitsemme jatkotoimia. Mitä ne jatkotoimet tässä sitten olisivat? Tässä tarkoituksessa tilannekuvan tavallaan selkeyttämistä ja tarvittavien jatkotoimien sisällön hahmottelua varten minä olen kutsunut tänä aamuna entisen OKO Pankin pääjohtajan, ministeri Antti Tanskasen tekemään äsken sanottu kartoitus, kartoitus siitä, mitä yritystoiminnan ja erityisesti yritysrahoituksen kannalta tämän maailmantalouden kriisin eteenpäinmeneminen, synkentyminen, tullessaan toisi, miltä se kuva, mikä tässä näköpiirissä on muutamiksi kuukausiksi eteenpäin, miltä se kuva oikein näyttää ja mitä siinä kehityskuvassa yritystoiminnan kannalta on sellaista, mihinkä pitää vastata ja mitkä ne ovat ne lääkitykset, jotka nyt sitten sanottu kehityskuva huomioon ottaen olisivat tarpeen vielä vuoden 2009 puolella, kenties vielä ennen kesää 2009.

Kun hallitus valmistelee tammi—helmikuun vaihteessa näitä elvytystoimia ja lisätalousarviota, niin tähän samaan yhteyteen, tavalla taikka toisella siihen samaan yhteyteen, on tarkoitus tämän Antti Tanskasen selvityksen pohjalta arvioida, tarvitaanko ja minkä mittaisia lisätoimia. Niin kuin sanottu, nämä toimet riittävät nyt, mutta tammikuussa tarkoitus on arvioida, tarvitaanko ja minkä mittaisia lisätoimia. En käy nyt tässä arvioimaan niitä, mutta kun julkisuudessa on esitetty erilaisia yksittäisiä toimia, mitä juuri tällä hetkellä tarvitaan, niin nyt en ja ministeriössä, joka vastaa nimenomaan mikrotaloudesta, elikkä työ- ja elinkeinoministeriössä me emme halua tässä vaiheessa uusia yksittäisiä konsteja, keinoja vetää julkiselle pöydälle, vaan me mielellään katsomme tämän kartoituksen, tilanneanalyysin, mihin tämä näyttäisi olevan menossa, ja tavallaan siihen pöytään sitten projisoidut toimet, mitä tässä tarvitaan. Sen jälkeen kun nämä toimet on Antti Tanskasen selvitystyön pohjalta lanseerattu, me sitten arvioimme sen, mitä tuossa tammi—helmikuun vaihteessa sitten kenties eduskuntaan asti uutta esitettäisiin.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla vielä kertaalleen kiitoksia valiokunnalle hyvin tehdystä työstä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Näyttää todella siltä, että pankkien rahoituksen turvaaminen, josta hieman aiemmin oli puhe 50 miljardin euron takausten muodossa, ei ole avannut rahahanoja sillä lailla kuin on odotettu ja olisi tarpeen, vaan nyt ollaan pankkien puolelta tultu tänne reaalitalouden puolelle hyvin voimakkaasti ja nopeasti. Siksi tarvitaan tällä puolella uusia, vahvoja päätöksiä, joilla voidaan turvata suomalaisen vientiteollisuuden, vientiteollisuuden alihankkijoiden ja sitten myös ihan kotimarkkinoilla toimivien yritysten rahoitus. Tästä on kysymys näiden neljän lakiesityksen lainmuutoksen osalta.

On annettava tunnustus hallitukselle siitä, että nämä esitykset tulivat suhteellisen nopeasti tänne, vaikka kyllä asiantuntijat kertoivat, että muissa kilpailijamaissa, osassa ainakin, vastaavat järjestelyt on jo toteutettu. Näin Finanssialan Keskusliitto meille vakuutti. No, voi olla, että tällä vaan vauhditettiin meidän käsittelyämme, mikä oli tietysti tarpeenkin sen takia, että tämä ennen joulua pitää saada voimaan, ei näitä voi helmikuulle asti lykätä.

Herra puhemies! On siis todella tärkeää, että nyt vientiteollisuuden pyöriä pyritään pitämään liikkeessä niin vahvasti kuin mahdollista, koska jos ne pysähtyvät, silloin seuraukset ovat äärimmäisen vakavat ja pitkäaikaiset työttömyyden ja monien muiden ongelmien kierteen johdosta.

Herra puhemies! Näihin esityksiin saimme talousvaliokunnassa asiantuntijalausuntoja, joista tässä hieman tarkastelen Finanssialan Keskusliiton asiantuntijan ja hänen mukanaan olleen Nordea pankin luottojen käsittelijän näkökulmaa. Finanssialan Keskusliitto totesi, että marraskuussa pyyntöjä pitkäaikaisista ostajaluotoista, joiden arvioidaan tulevan nostoon vuoden 2009 aikana, oli tullut pankkeihin jo enemmän kuin koko ehdotettu jälleenrahoitettava määrä, 1,2 miljardia euroa, on. Osa pyynnöistä koskee tarjouksen alla olevia vientikauppoja, osassa viejä on jo valittu toimittajaksi mutta toteutuminen edellyttää rahoituksen järjestymistä. FK arvioi, että rahoituspyyntöjen määrän kasvu jatkuu ensi vuoden aikana.

Eli kyllä nämä määräkysymykset tässä ovat nyt se vakavin kysymys. Tässä lausunnossa todetaan erityisesti, että "hallituksen esittämä, jälleenrahoitukseen käytettäväksi osoitettu rahamäärä on pieni vientiyritysten nähtävissä olevaan rahoitustarpeeseen verrattuna. Jo tähän asti saatujen ostajaluottopyyntöjen perusteella rahoitustarpeen voidaan arvioida olevan ainakin kaksin- tai kolminkertainen esitettyyn nähden. Jos määrää on tarkoitus nostaa vasta vaiheittain, tulee määrän lisäyksen olla tiedossa hyvissä ajoin ensi vuoden alussa."

Nostin nämä kysymykset talousvaliokunnan käsittelyn loppuvaiheessa hyvin vahvasti esille, ja heräsi kysymys, voidaanko tulla tarvittaessa jopa tammikuussa käsittelemään uusia esityksiä, jos tarve on, koska tilanne on todella vakava, ja niin kuin ministerikin totesi, menee nopeasti huonompaan suuntaan. Marraskuiset luvut ovat jo vanhentuneet, ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Eduskunta on jäämässä tammikuun ajaksi pois työnsä äärestä. Mahdollisesti tarvitaan näiden tietojen perusteella nopeasti uusia päätöksiä, jotta viejillä on aikaa tehdä tarjouksia, käydä tarjouskilpailuja, sopimus- ja rahoitusneuvotteluja, joihin vetosivat. Tältä osin ministeriltä vielä haluaisin kuulla, minkälaisella aikataululla hallitus on ajatellut mahdollisesti lisätarpeen tyydyttämiseksi näitä esityksiä tuoda. Vai voiko ministeri nukkua yönsä rauhassa joulun ja tammikuun ajan siinäkin tapauksessa, että kävisikin niin, että nämä valtuudet olisivat kuitenkin riittämättömät ja sitten menee aikaa kuitenkin niiden uudelleen käsittelyssä? Tämä viennin osalta.

Sitten, mitä tulee näihin pienempiin yrityksiin, niin tiedämme, että nyt jo on alihankkijayrityksiä suurissa vaikeuksissa eri puolilla maatamme. Voisiko ajatella jopa niin, että Finnveralle annettaisiin lähes avoin piikki niin, että kaikki terveet toimintaedellytykset omaavat pk-yritykset rahoitettaisiin tämän likviditeettikriisin yli eikä olisi sellaisia rajoja, jotka tulevat sitten vastaan ja joihin sitten yrityksistä osa kaatuu, kun yritystutkijat ja päätöksentekijät joutuvat te-keskuksissa tai Finnveralla, jos rahoitusrajat eivät ole riittävän väljät, tekemään ratkaisuja, kenelle annetaan, kenelle ei. Itse olisin valmis kyllä ainakin vakavasti harkitsemaan sitä, että meillä olisi niin avara tilanne tässä vaiheessa, että todella kaikki sellaiset yritykset, jotka arvioidaan toimintaedellytyksiensä puolesta terveiksi ja toimintakykyisiksi mutta jotka ovat ajautuneet syystä tai toisesta kriisiin tässä tilanteessa — tällaisia yrityksiä varmasti on enemmän tai vähemmän ja lähiaikoina vielä ehkä enemmän — voitaisiin pelastaa tämän kriisin yli ja näin turvata työpaikat maakunnissa ja koko maassa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan tärkeä kysymys, jonka ed. Kankaanniemi esitti. Tänä aamuna, kun tapasin yritysten edustajat, EK:n ja Suomen Yrittäjien johdon ja myöskin finanssialan korkeimman johdon, tätä kysymystä arvioitiin. Esimerkiksi Finnveran edustajat vakuuttivat, että näillä takauslimiittien lisäyksillä, jotka tässä paketissa nyt tulevat, ja tällä rahoituksen kohentamisella, joka nyt tässä tulee — siis yhteensä takauspuolella ja korontasauspuolella 3 miljardia lisää, ja kun siellä ei ihan katossa olla tällä hetkelläkään, niin se on semmoinen lähemmäs 4 miljardia se liikkuma-ala, sitten viennin rahoitukseen 1,2 miljardia ja kotimaan rahoitukseen vielä muutama sata miljoonaa euroa lisää — että niillä selvitään kaikissa oloissa tämä lähiviikkojen aika.

Kun eduskunta tulee sitten helmikuussa lomalta, jos jotain oikein katastrofia tapahtuisi, jos niin kuin todella pahaan suuntaan asiat lähtisivät kehittymään, niin tokihan hallituksella ja Finnveralla on mahdollisuus luvata, että tämä jatko järjestyy siitä ja siitä ajasta lähtien, koska tarvetta niitten limiittien käyttöön missään tapauksessa ei tule ennen helmikuuta, määrää, joka ylittää ne limiitit, mihinkä asti rajat nyt tässä nousevat. Kun Antti Tanskanen jättää 8.1. raporttinsa, niin sen jälkeen me tiedämme, kuinka nopeasti ja kuinka paljon uutta limiittiä kenties tarvitaan, ja mitä uusia keinoja tarvitaan käyttöön.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Korostan vielä tätä talousvaliokunnan pontta, joka nyt varmaankin hyväksytään myös eduskunnan ponneksi, että "hallitus seuraa tarkoin yritysten rahoitustilanteen kehittymistä ja antaa helmikuussa 2009 talousvaliokunnalle selvityksen tilanteesta ja esitykset mahdollisesti tarvittavista lisätoimista". Se vastaa hyvin tätä keskustelua, mikä täällä on käyty. Minun mielestäni on täysin selvää se, että kun puhutaan kuitenkin veronmaksajien rahoista, että käydään myös tarkkaan läpi se, mihin näitä rahoituksia annetaan.

Täällähän on ollut esillä Irlannin tilanne, ja siellähän heti kärkeen lyötiin tällainen 400—450 miljardin euron paketti, ja se on yli kaksi kertaa Irlannin bruttokansantuote. Se on aikamoinen vastaus ajan haasteisiin, ja se on sellainen toinen linja, jota tässä ollaan tekemässä. Mutta katsotaan nyt, miten tässä Irlannin tilanteessa käy, koska mikään ei kuitenkaan näytä ulospäin siltä, että Irlanti olisi sen kummemmin selviämässä tästä kriisistä, koska siellä työttömyys on noussut yli 7 prosenttiin ja siellä myös rakennustuotanto on pysähtynyt näistä toimenpiteistä huolimatta ja riskit ovat erittäin suuret, talletussuojaa on korotettu. Tässä suhteessahan meidän kyllä täytyy ottaa huomioon myös se, kuka tämän lystin sitten loppuvaiheessa saattaa joutua kokonaan maksamaan, ja sehän on aina kansalaiset. Tässä suhteessa kyllä myös täytyy muistaa se, että jossain kulkee raja.

Mutta minusta tässä on nyt aika hyvin linjattu tämä tilanne. Helmikuussa palataan asiaan, ja ministeri olemalla täällä paikalla osoittaa, että hän seuraa valppaasti tilannetta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan totta, kyllä seurataan. Ja mitä tulee tämän paketin valmisteluun, kyllä Suomi oli ehdottomasti koko Euroopan unionin ensimmäisiä maita. Saattaa olla, että oli joku maa, tai pitääkö sanoa jotkut, mikä merkitsee enemmän kuin yksi maa, mutta ei juurikaan mikään muu eurooppalainen maa ollut näitten toimien osalta meidän edellämme. Kun huippukokouksessa huomenna ja ylihuomenna käsitellään tätä komission esitystä recovery planiksi, siis täksi elvytyssuunnitelmaksi, niin siinähän nyt sitten ollaan suosittelemassa muillekin Euroopan unionin jäsenmaille tämän tyylisiä toimia, joista Suomi tässä nyt paraikaa on päättämässä.

Mitä vielä tulee tähän oikea-aikaisuuteen, niin vielä kannattaa muistaa, että minkään takausinstrumentin, korontasausinstrumentin tai lainainstrumentin osalta ei olla tällä hetkellä esimerkiksi Finnveran tai sen tytäryhtiöitten osalta tapissa. Ei olla siinä katossa. Eli jos me olisimme myöhästyneet näissä toimissa, niin katot olisivat nyt jo käsillä, mutta kaikissa näissä on vielä matkaa tähän kattoon. Ja nyt sitten näillä päätöksillä, jotka tässä tehdään, nostetaan tuntuvasti kattoa, ja minä uskon, että tällä päästään eteenpäin kaikissa oloissa nyt jonkun matkaa. Tarvittavat toimet tulevat sitten jatkossa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevat pankkitakuu- ja vientitakuulait ovat osoitus siitä, että maailmantalous on todella nopeassa aikataulussa heikentynyt ja hallitus on reagoinut näihin asioihin mahdollisimman nopeasti, ei viivytellen vaan mahdollisimman nopeasti. Kun suomalaisille pankeille annettavia tukia koskevaa lakiesitystä talousvaliokunnassa käsiteltiin, käytiin läpi erittäin huolellinen asiantuntijakuuleminen. Erikois-kiitos ministeri Pekkariselle, että hänen ministeriönsä kautta on kaikkiin näihin asioihin tullut todella pätevää asiantuntijatietoutta ja ajantasaista tietoutta. Valiokunnassa on ollut todella ihan sen hetken tieto, kun asiaa käsiteltiin. Aivan kuten ministeri totesi, asioita seurataan koko ajan herkeämättä eteenpäin. 8. päivä tammikuuta tulee tämä Antti Tanskasen raportti, mikä osoittaa sen, että asioita seurataan todella tarkasti.

Pari huomiota vielä, arvoisa puhemies! Kun pankeille myönnettävät takuut ovat 50 miljardiin euroon saakka, on aina syytä muistaa se, että näillekin myönnettäville takuille on aina pantu tiukat ehdot. Ei ole olemassa sellaista maailmaa, että syydettäisiin rahaa tänne, vaan jokainen asia tarkastetaan huolella ja Rahoitustarkastus tässä asiassa tulee toimimaan ja ensi vuonna tietenkin Finanssitarkastus erittäin tarkasti. Jos siellä on semmoisia luottokelvottomia pankkeja, jotka ovat itsensä ajaneet avuttomaan tilaan järjettömillä liiketoimillaan, sellaisille pankeillehan ei tietenkään mitään myönnetä.

Lopuksi, herra puhemies, totean vielä, että kun tilannetta seurataan tarkoin, aivan kuten ministeri Pekkarinen sanoi, niin mikä on tilanne helmikuun alussa uusien valtiopäivien avaamisen jälkeen, sitä emme vielä tiedä, mutta tärkeää on, että Suomen valtio on reagoinut nopeasti. En aina ymmärrä opposition edustajien arvostelua siitä, onko toimittu riittävästi tai liian nopeasti tai liian hitaasti. Kuitenkin on toimittu mahdollisimman ensi tilassa, se on tärkeää. Mikä on tilanne kuukauden päästä, emme sitä tiedä, mutta sitä seurataan.